Opetushallitus – Ajankohtaista (OPH.fi)

Ennakointituloksia ENSTI-tietopalvelussa

Fri, 17 May 2013 06:26:37 GMT

Ennakointituloksia ENSTI-tietopalvelussa

Opetushallituksen verkkouutinen 17.5.2013

Opetushallituksen ENSTI-tietopalveluun on päivitetty koulutuksen ja työvoiman kysynnän valtakunnalliset ja alueelliset ennakointitulokset. Päivitetyt ennakointitulokset kattavat ennakointitiedon työvoiman kysynnästä vuoteen 2025 saakka sekä siihen perustuvista 2010-luvun loppupuolen aloittajatarpeista.

ENSTI-tietopalvelun Ennusteet-osio sisältää koulutukseen ja työvoimaan liittyviä Opetushallituksen ennakointiyksikön tuottamia valtakunnallisia ennakointituloksia ja yhdessä maakuntien liittojen kanssa tuotettuja alueellisia ennakointituloksia. Numerotietojen lisäksi aineisto sisältää niitä täydentävää sanallista tietoa.

ENSTIn Ennusteet on verkkopohjaiseen tilastojärjestelmään pohjautuva tietokanta. Se mahdollistaa ennusteiden hyödyntämisen monipuolisesti. Käyttäjä voi muokata aineistoja valitsemiensa muuttujien avulla taulukoiksi ja kuvioiksi.

Päivitetyt ennakointitulokset löytyvät Opetushallituksen ENSTI-tietopalvelun Ennusteita ja tilastolinkkejä -osiosta. ENSTI-tietopalvelua tullaan uudistamaan kokonaisvaltaisemmin vuoden 2013 aikana, jotta tietopalvelu vastaisi yhä paremmin käyttäjien tarpeisiin tarjoamalla ennakointityössä tarvittavaa ennakointitietoa ja siihen liittyvää taustatietoa.

ENSTIn ennusteet

Lisätietoja ENSTIstä

Eeva Löfström, puh. 029 533 1141,
Jenna Nieminen, puh. 029 533 1351,
Riitta Siitonen, puh. 029 533 1199,

Mentoritukea uusille opettajille useissa maissa

Mon, 29 Apr 2013 08:02:38 GMT

Mentoritukea uusille opettajille useissa maissa

Opetushallituksen verkkouutinen 29.4.2013

Opettajien yksilöllinen tuki uran alkuvaiheessa on yleistynyt Euroopassa. Sitä ohjeistetaan kansallisesti 29 Euroopan maassa ja se on pakollista 15 maassa.

Tuen tavoitteena on helpottaa tulokkaiden sopeutumista ammattiin ja vähentää vaaraa, että he vaihtavat ammattia. Nämä niin kutsutut induktio-jaksot toimivat Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa, Maltalla, Portugalissa ja Britanniassa myös koeaikana ja liittyvät vakinaisen viran saamiseen. Jaksojen pituus myös vaihtelee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. Tavallisin on vuoden pituinen induktio-jakso.

Suomi kuuluu niiden neljän maan joukkoon, joissa koulut tai koulutuksen järjestäjät päättävät uusien opettajien tukemisesta.

Yleisimmin kyseessä on koulun rehtorin organisoima prosessi, johon kuuluu mentorointia, apua tuntien suunnittelussa, pedagogista ohjausta, kokeneen opettajan työn seuraamista sekä koulutusta opettajan-koulutuslaitoksessa.

Tiedot ovat peräisin EU-komission Eurydice-verkoston laatimasta raportista Key data on teachers and school leaders in Europe 2013. Selvitys kattaa 32 maata ja siinä tarkastellaan opettajien ja rehtoreiden koulutusta, koulutukseen pääsyä, työehtoja ja -tehtäviä, ammattikunnan ikä- ja sukupuolijakaumaa, opettajan ammatin vetovoimaa sekä opettajien arviointia. Raportti perustuu kansallisten Eurydice-yksiköiden tiedonkeruuseen ja Eurostatin tilastoihin. Muita lähteitä ovat OECD:n TALIS 2008, PISA 2009 sekä TIMSS 2011. Suurin osa tiedoista on lukuvuodelta 2011/2012.

Täydennyskoulutussuunnitelmat usein pakollisia

Täydennyskoulutussuunnitelmat koulujen tasolla ovat hyvin yleisiä. Yli kahdessakymmenessä maassa ne ovat pakollisia. Ainoastaan Suomessa, Irlannissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Saksassa ei suunnitelmaa vaadita. Yli kymmenessä maassa opettajilta vaaditaan lisäksi henkilökohtainen suunnitelma.

Useimmissa maissa täydennyskoulutus on pakollista. Joko niin, että se kuuluu virkavelvollisuuksiin tai on edellytys uralla etenemiselle. Muissa Pohjoismaissa täydennyskoulutus on vapaaehtoista, kuten myös Alankomaissa, Irlannissa ja Kreikassa.

Rehtoreilta vaaditaan opettajakokemusta

Melkein kaikissa Euroopan maissa opettajakokemus on edellytys rehtoriksi pääsylle. Vain kolmasosassa maita rehtoreilta vaaditaan erityistä koulutusta. Näiden koulutusten pituudet vaihtelevat yhdestä viikosta Romaniassa kokonaiseen vuoteen Maltalla. Kattava on koulutus myös naapurimaassa: ruotsalaisten rehtoreiden on täytynyt vuodesta 2010 suorittaa erityinen rehtoriohjelma, jonka laajuus vastaa puolen vuoden kokopäivästä opiskelua. Yleisesti rehtoreiden koulutus kattaa hallintoa, viestintää, työyhteisöosaamista ja johtamista sekä lainsäädäntöä.

Julkaisu Key data on teachers and school leaders in Europe 2013 on saatavilla kevään aikana myös painettuna.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Kristiina Volmari, puh. 029 533 1276,

Opettajien yksilöllinen tuki uran alkuvaiheessa on yleistynyt Euroopassa. Sitä ohjeistetaan kansallisesti 29 Euroopan maassa ja se on pakollista 15 maassa.

Liikunnanopetuksella monia toteutustapoja Euroopan kouluissa

Mon, 29 Apr 2013 06:35:36 GMT

Liikunnanopetuksella monia toteutustapoja Euroopan kouluissa

Opetushallituksen verkkouutinen 29.4.2013

Euroopan unionin koulutustiedon Eurydice-verkosto on julkistanut raportin Physical Education and Sport at School in Europe. Raportissa tarkastellaan liikunnan opetusta peruskouluissa ja lukioissa 30:ssä Euroopan maassa. Vastaavaa vertailua ei ole aiemmin tehty.

Terveystieto harvinainen oppiaine

Liikunnan opetuksen toteuttamistapoja on monenlaisia, mutta tavoitteista ollaan melko yksimielisiä; tärkeimpiä ovat oppilaan fyysisen, persoonallisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Näiden tavoitteiden lisäksi kaikissa maissa halutaan myös edistää oppilaiden terveellisiä elintapoja. Erillisenä, pakollisena oppiaineena terveystietoa opiskellaan Suomen lisäksi vain Irlannissa ja Kyproksella.

Liikuntatuntien sisällöt vaihtelevat eri maissa. Erilaiset pelit ovat tyypillisimpiä, mutta myös esimerkiksi seuraavia sisältyy liikunnanopetukseen: Tsekissä, Saksassa ja Norjassa opetetaan liikennesääntöjä jalankulkijoille ja pyöräilijöille, Kreikassa, Puolassa ja Tsekissä olympia-aatetta ja -symboleita, Pohjoismaissa luonnossa suunnistamista ja kartanlukua.

Liikunnan määrässä suurta vaihtelua

Liikuntaan käytettyjen oppituntien määrä vaihteli eri maiden välillä. Lukuvuona 2011–2012 liikuntatuntien vuosiviikkotuntien määrä perusasteella vaihteli Irlannin 37 ja Ranskan 108 välillä (Suomessa 57 vuosiviikkotuntia). Pakollisista aineista liikuntatuntien osuus vaihteli 4 ja 15 välillä (Suomessa 8 %).

Kun tarkastelujaksoa verrattiin lukuvuoteen 2006–2007, todettiin liikuntatuntien määrien pysyneen lähes samoina. Liikunnan osuus pakollisista oppiaineista on melko vähäinen kaikissa Euroopan maissa. Raportin mukaan tästä voidaan päätellä se, että liikunnan merkitystä pidetään vähemmän tärkeänä kuin muiden aineiden.

Suomessa liikuntatunteja tullaan lisäämään syksyllä 2016, kun uusi tuntijako ja sen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön. Myös Portugali lisää liikuntatuntien määrää lähitulevaisuudessa.

Useiden maiden liikunnan opetuksessa korostetaan urheilukilpailujen merkitystä yksilön kehitykselle. Kilpailujen avulla opitaan suunnitelmallisuutta, suoritusten arviointia sekä haasteiden kohtaamista. Poikkeuksena raportissa esille nousee Suomi, jossa liikunnan opetuksessa rohkaistaan niin yksilölliseen työskentelyyn kuin yhteistyötaitojen kehittämiseen, mutta ei kuitenkaan korosteta kilpailua näiden taitojen oppimisessa.

Julkaisut:
Raportti Physical Education and Sport at School in Europe
Englanninkielinen tiivistelmä

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Matti Pietilä, puh. +358 29 533 1172 ()
Erityisasiantuntija Hanna Laakso, puh. +358 29 533 1117 ()

Opiskelijahuoltoon panostettava edelleen toisen asteen oppilaitoksissa

Thu, 25 Apr 2013 08:46:56 GMT

Opiskelijahuoltoon panostettava edelleen toisen asteen oppilaitoksissa

Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lehdistötiedote 25.4.2013

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat yhdessä kehittäneet oppilaitosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vertailukelpoista kuvaamista ja seurantaa vuodesta 2007 lähtien. Syksyllä 2012 toteutettiin toisen asteen oppilaitoksille kohdennettu tiedonkeruu, jolla pyritään muun muassa tukemaan laaja-alaisen hyvinvointitiedon suunnitelmallista hyödyntämistä oppilaitoksissa.

Vastaavantyyppistä aineistoa toisen asteen oppilaitoksista ei Suomessa aiemmin ole julkaistu. Saadut tiedot tulevat näkyviin myös TEAviisari-verkkopalveluun. TEAviisari on eri koulumuodoille soveltuva seurantajärjestelmä. Sen kautta on mahdollista seurata terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä tehdä vertailuja koulumuotojen sisällä ja myös niiden välillä.

Valtakunnallisten tietojen lisäksi verkkopalvelussa on oppilaitoskohtaiset tulokset niistä oppilaitoksista, joista rehtori on antanut luvan julkaista tiedot. Kaikkiaan vastaukset saatiin 146 ammatillisesta oppilaitoksesta (vastausprosentti 92 %) ja 343 lukiosta (86 %). Luvan oppilaitoskohtaisen tiedon julkistamiseen antoi 74 ammatillista oppilaitosta ja 163 lukiota.

Opiskelijahuoltoryhmä lähes jokaisessa toisen asteen oppilaitoksessa

Lähes kaikki tiedonkeruuseen vastanneet oppilaitokset ilmoittivat, että niissä toimi lukuvuonna 2011–2012 opiskelijahuoltoryhmä. Suurin osa ryhmistä käytti työskentelyajastaan noin puolet tai enemmän yksittäistä opiskelijaa koskevien asioiden käsittelyyn. Opiskelijahuollon laadukkaaseen palvelukokonaisuuteen kuuluvat kuitenkin myös koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja opiskelun tukeminen.

Samoin lähes kaikki vastanneet oppilaitokset seuraavat suunnitelmallisesti opiskelijoiden tai oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä kiusaamisen yleisyyttä. Valtaosa vastanneista hyödynsi seurannassa esimerkiksi Kouluterveyskyselyä ja muita nuorille suunnattuja kyselyitä sekä kiusaamisen osalta myös opiskeluterveydenhuollon tarkastuksia.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijat vahvasti osallisina

Opiskelijoiden osallisuus toteutuu usealla oppilaitosten toiminnan suunnittelun, järjestämisen ja arvioinnin osa-alueella hyvin. Yli puolessa vastanneista ammatillista oppilaitoksista opiskelijat osallistuvat muun muassa oppilaitoksen toiminnan arviointiin, päihteettömyyden edistämiseen sekä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn ja sovitteluun. Toisaalta kuitenkin oppilaitoksista vain kolmannes ilmoittaa opiskelijoiden osallistuvan järjestyssääntöjen suunnitteluun ja arviointiin. Oppilaitoksen hyvinvointiohjelman suunnitteluun osallistuminen on tätäkin vähäisempää.

Opiskelijahuollon palveluiden saatavuus parani lukioissa

Lukioista saatujen tietojen mukaan opiskelijahuoltopalvelujen henkilöstön saatavuus oli parantunut jonkin verran tai hieman verrattaessa tietoihin lukuvuodelta 2007–2008. Opiskeluterveydenhuollon lääkäri oli saatavissa 87 prosentissa lukioista. Vastaava luku neljä vuotta aiemmin oli 76 %. Psykologipalveluja oli saatavilla lukuvuonna 2011–2012 kolmessa neljästä lukiosta, samoin kuraattorin ja sosiaalityöntekijän palveluja. Terveydenhoitajan palvelut olivat saatavilla kaikissa lukioissa.

Ammatillisissa oppilaitoksissa henkilöstöresurssien kehitys ei ole ollut yhtä positiivista. Opiskelijahuoltopalvelujen saatavuus on kokonaisuutena hieman heikentynyt. Psykologipalveluja oli saatavilla 41 prosentissa ja kuraattoripalveluja 71 prosentissa oppilaitoksista. Neljä vuotta aikaisemmin luvut olivat 49 % ja 76 %. Lääkäri- ja terveydenhoitajapalveluiden saatavuus (70 % ja 95 %) oli kokonaisuutena samalla tasolla kuin 4 vuotta aikaisemmin. Toki lukuvuoden 2007–2008 tietojen mukaan kaikissa oppilaitoksissa oli terveydenhoitajapalvelut. Nyt 5 % vastaajista ei tiennyt tilannetta.

Mikä on TEAviisari?

TEAviisari-verkkopalvelu on johtamisen ja kehittämisen työväline. Se antaa tilannekuvan muodossa tutkittua tietoa päätöksenteon ja seurannan tueksi sekä kertoo oppilaitoksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön vahvuudet ja kehittämiskohteet. Verkkopalvelu tukee myös tämän työn näkyväksi tekemistä. Lisäksi helppokäyttöisen TEAviisarin avulla kansalaisilla on mahdollisuus päästä arvioimaan oman kuntansa tilannetta.

TEAviisari

Lisätietoja:
Tutkija Kirsi Wiss, THL, puh. 029 524 7705
Kehittämispäällikkö Vesa Saaristo, THL, puh. 029 524 7749
Opetusneuvos Kristiina Laitinen, Opetushallitus, puh. 029 533 1244
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, puh. 029 533 1167
Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus, puh. 029 533 1174
Opetusneuvos Pirjo Väyrynen, Opetushallitus, puh. 029 533 1227

Vanhustyön osaamistarpeiden ennakointi käyntiin

Tue, 23 Apr 2013 13:18:25 GMT

Vanhuspalveluiden osaamistarpeiden ennakointi käyntiin

Opetushallituksen verkkouutinen 23.4.2013

Opetushallitus on käynnistänyt yhdessä sosiaalialan, terveysalan sekä kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikuntien kanssa vanhuspalveluiden osaamistarpeiden ennakointihankkeen.

Ennakointiprosessi toteutetaan Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektissa kehitetyn mallin mukaisesti. Alan osaamistarpeita ennakoidaan pitkällä aikavälillä eli 10-15 vuoden päähän nykyhetkestä.

Osaamistarpeiden ennakoinnin avulla tuotetaan laadullista kuvausta osaamisesta, jota tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Prosessin tuloksena syntyvää tietoa käytetään hyväksi tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien sekä tutkintorakenteiden kehittämisessä. VOSE-projektissa kehitetyn ennakointimallin tavoitteena on palvella niin ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksen kehittämistä.

Ennakointiprosessi perustuu asiantuntijatyöskentelyyn. Ennakointityötä varten on alan asiantuntijoista koottu ennakointiryhmä, joka koostuu muun muassa työnantajien, työntekijöiden, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen, tutkimussektorin sekä hallinnon edustajista. Ennakointiryhmä kokoontuu kuusi kertaa: aloitus- ja päätöskokouksiin sekä niiden väliin sijoittuviin neljään ennakointityöpajaan, joissa varsinainen ennakointityö tapahtuu. Ennakointityön edistymistä voi seurata Opetushallituksen www-sivuilta.

Ennakointiryhmän tavoitteena on ensin määritellä alaa koskevat keskeiset tulevaisuuden muutostekijät. Tämän jälkeen ryhmä laatii muutostekijöiden pohjalta alaa koskevia vaihtoehtoisia skenaarioita sekä johtaa niistä tulevaisuuden osaamistarpeita ja ehdotuksia koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi. Ennakointiprosessin lopputuotoksena syntyy alaa koskeva osaamistarveraportti. Vanhuspalveluiden ennakointiryhmän työ ajoittuu huhti-syyskuulle 2013.

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Vanhuspalveluiden osaamistarpeiden ennakointi

Ennakointimalli

Ulla Taipale-Lehto, puh. 029 533 1207
Timo Bergman, puh. 029 533 1364
Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Opetushallitus on käynnistänyt yhdessä sosiaalialan, terveysalan sekä kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikuntien kanssa vanhuspalveluiden osaamistarpeiden ennakointihankkeen.

Ammattikoulutuksen toimintayksikön tehtävät Opetushallituksessa

Fri, 19 Apr 2013 11:31:35 GMT

Ammattikoulutuksen toimintayksikön tehtävät Opetushallituksessa

Opetushallituksen ammattikoulutuksen toimintayksikön organisaatiota on uudistettu vuoden 2013 alusta lukien. Yksikkörakenne on muuttunut aiemmasta ja asiantuntijoiden vastuualueita tarkistettu.

Ammatillinen peruskoulutus

Yksikön tehtäviä ovat perustutkintojen kehittäminen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten ja ammatillisten perustutkintojen perusteiden valmistelu, kehittäminen, toimeenpanon tuki, seuranta ja kokeilut, ammatillisen peruskoulutuksen toteuttaminen oppisopimuskoulutuksena, maahanmuuttajien ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen erityisopetus ja vankilaopetus, opiskelijahuolto ja muu opiskelun tuki, oppimisympäristöjen ja oppilaitosten tietoyhteiskuntataitojen kehittäminen sekä oppilaitosten kansainvälistymisen tuki.

Yksikkö muita tehtäviä ovat ammatillisen peruskoulutuksen kehittäminen ja siihen liittyvät valtionavustukset, toimeenpanon tuki ja toteutumisen seuranta, ammatillisen peruskoulutuksen laadunhallinta ja opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen. Lisäksi asiantuntijat osallistuvat osaamistarpeiden ennakointiin ja alakohtaisina asiantuntijoina myös näyttötutkintojen ja niiden perusteiden laadintaan ja toimeenpanoon.

Vuonna 2013 ammatillisen peruskoulutuksen ajankohtaisia asioita ovat mm. Nuorisotakuu, Läpäisyn tehostamisohjelma, uudistettujen valintaperusteiden toimeenpanon tuki, työvaltaisen opiskelun ja nuorten oppisopimuksen kehittäminen sekä oppimisympäristöjen monipuolistaminen, kansainvälistyminen, Laadun kehittämisen ohjelma ja uudistettujen perusteiden toimeenpanon seuranta. Perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen, valmistavien ja valmentavien koulutusten rakenteen ja sisällön uudistaminen, tutkintojärjestelmän ja perusteiden kehittäminen (ml. ECVET:n toimeenpano) ja niihin liittyvien säädösmuutosten valmistelu ovat käynnissä, jotta uudistusten toimeenpano voi alkaa vaiheittain vuonna 2014.Keväällä 2013 valmistuvat ns. SORA-opas, Opiskelijavalintojen esteettömyysopas ja Oppimisympäristöjen työsuojeluoppaita, loppuvuodesta valmistuvat uudistettu Työssäoppimisen opas sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeiden, oppimisvalmiuksia mittaavien kokeiden ja kielikokeiden valtakunnalliset aihiot.

Asiantuntijoiden vastuualueet

Yksikön päällikkö: opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, puh. 029 533 1115

Ammatillinen aikuiskoulutus

Yksikkö valmistelee vuosittain ammatti- ja erikoisammattitutkintoja koskevan tutkintorakenne-esityksen sekä vastaa näyttötutkintona suoritettavien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden laadinnasta ja päivittämisestä. Yksikkö osallistuu myös ammatillisten perustutkintojen laadintaan näyttötutkintojärjestelmää koskevilta osin.

Vuoden 2013 aikana on tavoitteena laatia tai uudistaa noin 30 ammatti- tai erikoisammattitutkinnon perustetta sekä päivittää henkilökohtaistamista ja todistuksia koskevat määräykset.

Yksikkö huolehtii tutkintotoimikuntien asettamisesta, niiden hallinnosta, perehdyttämisestä ja ohjauksesta. Se tekee tutkintotoimikunnille selvityksiä näyttötutkinnon järjestäjien tai järjestäjiksi haluavien edellytyksistä järjestää näyttötutkintoja. Parhaillaan valmistellaan 147 tutkintotoimikunnan asettamista uudelle kolmivuotiskaudelle 1.8.2013 lähtien.

Yksikkö käsittelee lisäksi asioita, jotka koskevat näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavaa oppisopimuskoulutusta, kokeiluja, näyttötutkintojen toimeenpanoa, ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämistä sekä niihin liittyviä valtionavustuksia, toimeenpanon tukea ja seurantaa. Yksikkö käsittelee myös maahanmuuttajien ammatillista aikuiskoulutusta, vankilaopetusta, aikuisopiskelijoiden ammatillista ohjausta ja neuvontaa sekä erityistä tukea tarvitsevia tutkinnonsuorittajia koskevia kysymyksiä.

Tutkinnot, tutkintotoimikunnat ja yhteyshenkilöt

Yksikön päällikkö: Opetusneuvos Seppo Hyppönen, puh. 029 533 1071

Ennakointi

Ennakointiyksikön tehtäviä ovat työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen ennakointi), osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi), koulutustoimikuntia koskevat asiat ja ennakointia koskeva tiedottaminen.

Kesällä 2012 päätyneessä Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi -projektissa (VOSE) kehitettiin toimintatapoja, joiden pohjalta tehdään tänä vuonna kolmen alan osaamistarpeiden ennakoinnit yhteistyössä koulutustoimikuntien kanssa. Ennakointituloksista ja ennakoinnin ajankohtaisista asioista tiedotetaan uudistetussa Ensti-verkkopalvelussa.

Koulutustoimikuntien hallinto ja toiminnan tukeminen siirtyivät uutena tehtävänä ennakointiyksikön vastuulle. Koulutustoimikuntien keskeinen tehtävä on osaamistarpeiden ennakointi, jota toteutetaan koulutustoimikuntien ennakointiselvityksillä ja Opetushallituksen ja koulutustoimikuntien yhteisillä ennakointihankkeilla. Koulutustoimikuntien toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Seuraavan toimikauden kokoonpanon ja jäsennimitysten valmistelut käynnistetään loppukeväästä.

Yksikön päällikkö: Opetusneuvos Ilpo Hanhijoki, puh. 029 533 1057

Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu

Yksikkö tekee päätöksiä ulkomaisten korkeakoulututkintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta tai niiden antamasta ammattipätevyydestä Suomessa. Ammattipätevyysdirektiiviä uudistetaan parhaillaan, ja työ vaikuttaa myös tutkintojen tunnustamiseen Suomessa.

Ulkomaisen toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille annetaan lausuntoja, joissa kuvataan ulkomaisen tutkinnon sisältöä, tasoa ja sen antamaa pätevyyttä lähtömaassa. Lausunnot voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi silloin, kun ulkomaisen tutkinnon suorittanut haluaa aiempaa osaamistaan tunnustettavan osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa. Yksikkö voi laatia suomalaisen tutkinnon suorittaneelle kansainväliseen käyttöön lausunnon, joka on tarkoitettu tukemaan suomalaisen tutkinnon tunnustamista ulkomailla.

Suomalaisille oppilaitoksille ja korkeakouluille annetaan tietoa ulkomaisista tutkinnoista ja tutkintojärjestelmistä. Yksikkö toimii Suomen Europassi-keskuksena ja hallinnoi mm. Europass-liikkuvuustodistusta sekä neuvoo tutkintotodistusten liitteisiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi yksikkö tiedottaa tutkintojen viitekehyksiin liittyvistä asioista.

Yksikön verkkosivut

Sähköpostiosoitteet: tai

Yksikön päällikkö: Opetusneuvos Carita Blomqvist, puh. 029 533 1047

TEKSTI: Ammattikoulutuksen toimintayksikkö
KUVA: Hannu Ylilehto

Lisätietoja:
Toimintayksikön johtaja Pasi Kankare, puh. 029 533 1242

Opetushallituksen ammattikoulutuksen toimintayksikön organisaatiota on uudistettu vuoden 2013 alusta lukien. Yksikkörakenne on muuttunut aiemmasta ja asiantuntijoiden vastuualueita tarkistettu.

Yrittäjyys on ennen kaikkea asenne

Thu, 18 Apr 2013 13:06:40 GMT

Yrittäjyys on ennen kaikkea asenne

Opetushallituksen verkkouutinen 18.4.2013

Opetushallitus järjesti Yrittäjyyskasvatuksen kehittämispäivät 10.–11.4.2013 Helsingissä. Tilaisuudessa pohdittiin yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuuden tavoitteita, sisältöjä, menetelmiä ja oppimisympäristöjä.

Yrittäjyyttä tarvitaan. Yrittäjät ovat kasvun ja työllistämisen avain liiketoimintaympäristön globaalissa muutoksessa. Kun muutosta haetaan, on aika muuttaa suomalaisten myönteinen asenne yrittäjyyteen innoksi ja rohkeudeksi ryhtyä itse yrittäjäksi. Tähän tarvitaan tuoretta tietoa työelämän tarpeista ja verkostoyhteistyötä koulutuksen kehittäjien ja järjestäjien, opettajien sekä työelämän välillä kaikilla tasoilla.

Opetushallituksen järjestämillä Yrittäjyyskasvatuksen kehittämispäivillä 10.–11.4. Helsingissä pääjohtaja Pitkälä totesi avauspuheenvuorossaan koulutuskeskustelun liian usein ajankohtaistuvan kriisien kautta.

- Parempi lähtökohta olisi nuorten onnistumisten, hyvien oppimistulosten sekä työllistymisen kautta viriävä koulutuskeskustelu. Ja tilannehan antaa aihetta huoleen: kautta linjan suomalaisten koululaisten oppimistulokset osoittavat alaspäin ja koulumotivaatio on laskenut. Koulutetut nuoret eivät työllisty, mikä nakertaa itsetuntoa ja turhauttaa. Kuitenkin koulutuksen keskeisin tehtävä on toimittaa nuorille elämän taidot, vahva itsetunto ja luottamus omiin taitoihinsa. Miten se toteutetaan kun nuorten taidot eivät kohtaa nykytyöelämän vaatimuksia? Miten taata nuorelle paikka työelämässä, joka vastaa hänen koulutustaan? Tarvitsemme tuoreimman tiedon siitä, minkälaista osaamista työelämässä tarvitaan. Tätä työtä tehdään nyt ja tarpeet huomioidaan meneillään olevassa opetussuunnitelmien perusteiden (OPS) uudistamistyössä, jossa yrittäjyyskasvatuksen roolia vahvistetaan.

Flash Eurobarometri (2009) -tutkimuksen mukaan Suomessa noin 40 % toimisi mieluummin yrittäjänä kuin palkansaajana. Osuus on noussut, mutta edelleen alle eurooppalaisen keskiarvon. Yrittäjäksi halutaan ryhtyä ensisijaisesti halusta työskennellä itsenäisesti ja vapaasti. Tätä myönteistä asennetta, yrittäjyyshalukkuutta Suomessa on tuettu useilla ESR- ja oppimisympäristön kehittämisrahoituksilla toteutetuilla kehittämishankkeilla ja laajalla opettajille suunnatulla koulutuksella sekä informaatio-ohjauksella.

Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden aihekokonaisuuksiin kuuluu osallistava ja aktiivinen yrittäjyys, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys. Peruskoulun ylemmillä vuosiluokilla on työelämään tutustumisjaksot. Sen sijaan lukiossa yhteistyö työelämän kanssa on satunnaista, eikä sitä ole kytketty osaksi opiskelua ja opintoja. Opiskelijoiden mahdollisuudet tutustua työelämään vaihtelevat kouluittain koulutuspolitiikassa. Myös yhteistyö korkeakoulujen kanssa on jäänyt vähäiseksi.

Kestävällä koulutuksella kestävää hyvinvointia

- Toimintaympäristömme jatkuvassa muutoksessa edellytetään ennakointia, ei vain reagointia. Oppimisen saralla olemme siirtyneet mitä-ajattelusta miten-ajatteluun ja kouluissa opetuskeskeisestä oppimiskeskeiseen opetukseen. Fokus tulisikin olla siellä, minkälaiset oppimistulokset saavutetaan. Koulutuksen tulee tuottaa kestävää hyvinvointia, kuvaili Pitkälä toimintakentän murrosta.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on kirjattu koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen siten, että perusopetuksen ja lukion uudistettavissa opetussuunnitelmien perusteissa määritellään työelämätaidoille valtakunnallisesti yhdenmukaiset tavoitteet. Samoin työelämän järjestöille ja toimijoille luodaan mahdollisuuksia esitellä työelämää ja toimintaansa. Tämä työ on käynnistynyt.

- Myös päiväkodeissa voidaan oppia, totesi pääjohtaja Pitkälä. Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Osaltaan myös jatkuva vuorovaikutus ammatillisen koulutuksen kanssa edistää koulutuksen koherenssia. Opetushallitus on aktiivisesti kehittänyt ja tänä keväänä lanseerannut mallin koulutuksen paikallisille kehittämissuunnitelmille, joiden avulla kehitetään koulutusta paikallisesti valtakunnallisen kehittämissuunnitelman ohella.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa yrittäjyys on olennainen osa perustutkintoja. Tällä hetkellä työelämäyhteistyö on olennainen osa ammatillista koulutusta ja koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä työelämän kanssa koulutuksen kehittämisessä ja sen toteuttamisessa. Kaikki opiskelijat saavat perustiedot työelämästä ja yrittäjyydestä. Lisäkoulutuksena voidaan suorittaa ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, johon yrittäjyys voi sisältyä näyttötutkintona.

Yrittäjyyskasvatuksella muutosvoimaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä yrittäjyystoimijoiden verkoston kanssa laatinut suositukset yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle. Suosituksissa painotetaan aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta, yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä ja koulutusta, yrittäjyyttä tukevaa toimintaverkoston yhteistyötä sekä yritteliäisyyttä tukevaa politiikkaa.

Yrittäjyyskasvatus on osa elinikäistä oppimista, jossa koulutus- ja opintopolkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät. Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen vahvemmin osaksi kuntien koulu- ja elinkeinotoimen strategioita ja kehittämissuunnitelmia.

Ammatillisten perustutkintojen perusteisiin sisällytetään yrittäjyysopinnot, joilla lisätään tutkinnon suorittaneiden omaa yritystoimintaa ja kannustetaan yrittäjämäiseen toimintaan toisen palveluksessa. Korkeakouluissa yrittäjyys sisällytetään kokonaisstrategioihin, joissa kannustetaan ja tarjotaan valmiuksia yrittäjän uralle, synnytetään innovaatioita ja luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle. Lisäksi opettajien peruskoulutukseen tulee kiinteäksi osaksi yrittäjyyskasvatus.

- Opetushallitus tukee aktiivisesti yrittäjyyden oppimispolkujen syntymistä ja vahvistaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla hallitusohjelman mukaisesti. Vastaamme opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden uudistamisesta, käynnistämme valtionavustuksin hankkeita oppimisympäristöjen kehittämiseksi ja lisäksi rahoitamme opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta. Opetushallitus hallinnoi myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kehittämisohjelmaa ”Yrittäjyyskasvatuksella ja osaamisella muutosvoimaa”, summaa Pitkälä.

Mitä jäi erityisesti mieleesi näiltä päiviltä, yrittäjyysvalmentaja, lehtori Tuula Kurkisuo-Stolpe, ammattiopisto Omnia?

- Päivät koin erinomaisen antoisina. Pääjohtaja Pitkälä kiteytti avauspuheenvuorossaan mielestäni hienosti molempien päivien sisällön: nykyinen opetus koetaan tylsähkönä, eivätkä oppilaat tunne oppimisen iloa. Tarvitaan tekemisen meininkiä ja onnistumisia. Koulutuksen keskeisin tehtävä on antaa nuorille elämäntaidot, vahva itsetunto ja luottamus omaan osaamiseensa.

On ymmärrettävä nuorten maailmaa, lähdettävä nuorten vahvuuksista ja saada ne kohtaamaan työelämän tarpeet. Kestävän hyvinvoinnin ajatus on millainen itsetunto kehittyy suomalaisessa koulussa, eli käsitys itsestä suhteessa muihin. Koulun tulisi tuottaa hyväitsetuntoisia, hyvinvoivia kansalaisia.

Jokaiselle on oma tehtävänsä ja paikkansa!

Opetushallitus asetti Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan

Thu, 18 Apr 2013 10:36:49 GMT

Opetushallitus asetti Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan

Opetushallituksen verkkouutinen 18.4.2013

Suomen suhteellinen asema tieto- ja viestintäteknologian käyttäjänä kouluissa ja oppilaitoksissa ei vastaa maamme suhteellista asemaa koulujemme tietoteknisessä varustelutasossa. TVT:n opetuskäytön vahvistamiseksi Opetushallitus on perustanut Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan, joka kokoontui ensimmäisen kerran 2.4.2013.

Neuvottelukunnan myötä alan toimijat yhdessä pyrkivät etsimään uusia keinoja sekä uusia yhteistyömuotoja maamme koulujen ja oppilaitosten digitaalisen infrastruktuurin vahvistamiseksi. Yleisesti voidaan puhua niin sanotusta digitaalisesta kumppanuudesta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

Tehtävänä digitaalisen kumppanuuden kehittäminen

Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan tehtävänä on TVT-kehittämistyön seuraaminen ja tukeminen sekä kansallisten suositusten ja ohjeistuksen valmistelu liittyen muun muassa TVT:n opetuskäytön vahvistamiseen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa, digitaalisen oppimateriaalien yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseen, jakelukanavien kehittämiseen, pedagogisen laadun edistämiseen, oppilaitosten tietoteknisten valmiuksien parantamiseen sekä TVT:n opetuskäytön tutkimuksen vahvistamiseen.

Alan toimijat monipuolisesti edustettuina

Neuvottelukunta kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa, ja voi myös nimetä alaisuuteensa työryhmiä ja jaoksia. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii pääjohtaja Aulis Pitkälä ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Petri Pohjonen.

Neuvottelukunnan jäsenet edustavat valtionhallintoa, kuntasektoria, oppimateriaalikustantajia, mediasektoria, tiedeyhteisöä, opettajia sekä teknologiasektorin yhteisöjä ja yrityksiä.

Jäsenet:
ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, opetus- ja kulttuuriministeriö,
erikoistutkija Mikael Åkermarck, Liikenne- ja viestintäministeriö,
varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto,
kustannusjohtaja Teuvo Sankila, Suomen Kustannusyhdistys ry,
toimitusjohtaja Salla Vainio, Suomen Kustannusyhdistys ry,
luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén, Yleisradio,
työmarkkinalakimies Sanna Haanpää, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ,
johtaja Jari Multisilta, Helsingin yliopisto, Cicero learning -verkosto,
professori Jari Lavonen, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos,
professori Petri Nokelainen, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö,
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J.J. Kasvi, Tieke,
pääjohtaja Pekka Soini, Tekes,
kansanedustaja Sari Sarkomaa, Eduskunnan valtionvarainvaliokunta, sivistys- ja tiedejaosto,
Vice President Kaisa Olkkonen, Nokia, Government Relations,
Microsoft Education Lead Petri Elsilä, Microsoft,
johtaja Jyrki Koskinen, IBM,
toimitusjohtaja Jouni Lintu, Opinsystm,
opetusalan kehityspäällikkö Ida Andersson, Apple,
opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila, Helsingin kaupunki,
hankejohtaja Riitta Juusenaho, Tampereen kaupunki,
ordförande Hannu Ollikainen, Södra-Finlands Svenska Rektorförening rf,
opetusneuvos Leena Nissilä, Opetushallitus,
opetusneuvos Petra Packalen, Opetushallitus,
opetusneuvos Minna Bálint, Opetushallitus.

Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat Opetushallituksesta ylitarkastaja Kimmo Koskinen, erityisasiantuntija Riku Honkasalo ja johdon sihteeri Paula Paronen.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Suomessa muuta Eurooppaa jäljessä

Thu, 18 Apr 2013 08:00:00 GMT

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Suomessa muuta Eurooppaa jäljessä

Suomalaiset koulut ovat tietotekniseltä varustukseltaan Euroopan huipputasoa, mutta tieto- ja viestintätekniikan aktiivinen opetuskäyttö ja osaamisen kehittäminen ovat jääneet muista maista jälkeen.

EU:n komissio on saanut valmiiksi Liegen yliopistolta ja European Schoolnet (EUN) -verkostolta tilaamansa laajan tutkimuksen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (Survey of Schools: ICT in Education). Hankkeessa selvitettiin koulujen varustelutasoa, tieto- ja viestintätekniikan käyttökohteita ja määriä sekä käyttäjien asenteita ja osaamista.

Kysely tehtiin rehtoreille, opettajille ja oppilaille. Tutkimus sisälsi kaikki kouluasteet, perusopetuksen vuosiluokat 4 ja 8 sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen. Yhteensä tutkimukseen osallistui 190 000 vastaajaa 31 maasta. Eräät keskeiset maat kuten Hollanti, Britannia ja Saksa eivät olleet mukana vertailussa.

Suomessa laitteet vähintään keskitasoa, käyttö vähäistä

Suomalaiset koulut luokiteltiin tutkimuksessa parhaiten varusteltujen joukkoon. Luokitteluun vaikuttivat suhteellisen hyvät tietoliikenneyhteydet ja se, että viime vuosina kouluihin on hankittu paljon esitystauluja, oppimisalustoja ja datatykkejä.

Laitteiden käyttömäärissä suomalaiskoulut kuitenkin ovat viimeisten joukossa, kun asiaa kysytään oppilailta itseltään. Oppilaiden työskentelymahdollisuuksiin eniten vaikuttavien laitteiden eli kiinteiden työasemien, kannettavien ja tablettitietokoneiden määrässä Suomi on hädin tuskin keskitasolla, niiden käytön määrässä tilaston viimeinen.

Huonoin tilanne on peruskouluissa, mutta myös lukioissa olemme viimeisten joukossa ja ammatillisissa oppilaitoksissakin alle keskitason. Myös niiden oppilaiden määrä, jotka viimeisen vuoden aikana eivät ole päässeet käyttämään tietokonetta koulussa lainkaan, on Suomessa Euroopan peruskoulujen suurin (31 %) ja lukioiden kolmanneksi suurin (34 %).

Opetus- ja oppimistilanteissa suurimmat puutteet

Huolestuttavaa on, että Suomessa oppilailla ei ole riittäviä mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknisiä välineitä kouluissa oppimisensa tukena. Opettajat hyödyntävät uutta tekniikkaa oppituntien ja tehtävien valmistelussa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa jonkin verran, peruskouluissa vähemmän.

Oppilaiden mielestä mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa oppitunneilla on Suomen peruskoulussa alhaisin, lukioissa neljänneksi alhaisin ja ammatillisissa oppilaitoksissakin alle keskitason. Tietotekniikan hyödyntämistä tarkasteltiin tiedonhankinnan ja työstämisen, muiden oppilaiden kanssa tehtävän yhteistyön, tehtävien tekemisen, kokeellisen oppimisen jne. näkökulmasta.

Epäluottamusta tieto- ja viestintätekniikan hyötyyn

Suomalaiset peruskoulujen rehtorit uskovat tieto- ja viestintätekniikan hyötyihin vähemmän kuin eurooppalaiset kollegansa. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten rehtorien luottamus on keskitasoa parempaa.

Kahdeksannen luokan opettajien luottamus omiin tietoteknisiin taitoihinsa on heikoimpien joukossa. Myös lukion ja ammatillisten opettajien luottamus on alle keskitason. Suurimpana esteenä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia syitä, kuten hyvien mallien puuttumista, vähäistä täydennyskoulutusta ja digitaalisten oppimateriaalien puutetta. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden opettajien määrä kahden edellisen vuoden aikana onkin Suomessa Euroopan alhaisimpia.

Suomalaisten oppilaiden käsitykset tietotekniikan hyödystä opetuksessa ovat myös Euroopan alhaisimpia. Silti oppilaat luottavat omiin käyttötaitoihinsa eurooppalaisia ikätovereitaan enemmän.

Vaikka opettajat ovat muuten epävarmoja osaamisestaan, he luottavat sosiaalisen median käyttötaitoihinsa. Oppilaat puolestaan luottavat internetin turvallisuuteen ja sosiaalisen median osaamiseensa. Oppilaiden tietotekniikan käyttö vapaa-aikana onkin Suomessa yleisempää kuin muissa maissa, vaikka sen koulukäyttö on vähäistä.

Tutkimus Survey of Schools: ICT in Education

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Ella Kiesi, puh. 029 533 1096

Korkeakoulujen yhteishaun uudistus siirtyy syksyyn 2014

Wed, 17 Apr 2013 06:52:32 GMT

Korkeakoulujen yhteishaun uudistus siirtyy syksyyn 2014

Opetus- ja kulttuuriministeriön lehdistötiedote 16.4.2013

Korkeakoulujen uuden yhteishaun käyttöönotto siirtyy syksyyn 2014. Toisen asteen yhteishaun uudistus otetaan käyttöön aikataulun mukaisesti syksyllä 2013.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sekä korkeakoulujen uusien haku- ja valintapalveluiden rakentaminen on osoittautunut alun perin arvioitua merkittävästi työläämmäksi. Toteuttamisessa keskitytään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun tietojärjestelmiin, jotta haku- ja valintapalvelut voidaan ottaa käyttöön nuorisotakuun toimeenpanon edellyttämällä tavalla syksyn 2013 toisen asteen yhteishaussa.

Toisen asteen hakupalveluiden kiireellisestä toteutusaikataulusta johtuen korkeakoulujen uuden yhteishaun käyttöönotto siirtyy syksyyn 2014. Aikataulun tarkistaminen on välttämätöntä, jotta sekä toisen asteen että korkeakoulujen uudistettavien hakupalveluiden virheetön toiminta voidaan varmistaa.

Korkeakoulujen syksyn 2013 ja kevään 2014 yhteishaut toteutetaan nykykäytännön mukaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erillisinä hakuina.

Lehdistötiedote

Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Birgitta Vuorinen, OKM, puh. 0295 3 30335 ja ylitarkastaja Ilmari Hyvönen, OKM, puh. 0295 3 30117 (Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus)
Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM, puh. 0295 3 30284 (Toisen asteen yhteishaku)
Kehittämispäällikkö Erja Nokkanen, Opetushallitus, puh. 029 533 1156 (Haku ja valintapalveluiden kehittäminen)
Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, Opetushallitus, puh. 029 533 1053 (Korkeakoulujen kevään 2014 yhteishaku)

Korkeakoulujen uuden yhteishaun käyttöönotto siirtyy syksyyn 2014. Toisen asteen yhteishaun uudistus otetaan käyttöön aikataulun mukaisesti syksyllä 2013.

Osallistava johtajuus pohdinnassa 5.-6.6.

Tue, 16 Apr 2013 07:57:44 GMT

Osallistava johtajuus pohdinnassa 5.-6.6.

Opetushallituksen verkkouutinen 16.4.2013

Opetusalan johtamisen foorumi järjestetään tänä vuonna 5.–6.6.2013 Helsingissä Finlandia-talossa. Foorumi järjestetään kolmannen kerran ja se kokoaa jälleen yhteen opetus- ja kasvatusalan johtajia kaikilta koulutusasteilta vuorovaikutteiseen yhteistyötapahtumaan.

Tänä vuonna teemana on Osallistava johtajuus. Aiheeseen johdattelee johtaja Mika Kojonkoski. Lisäksi päivien aikana pohditaan muun muassa henkilöstöjohtamisen haasteita professori Marja-Liisa Mankan johdolla ja kannustavaa johtajuutta kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän johdolla. Näkökulmia oppilaitosten kehittämiseen tulevaisuudessa käsitellään dosentti Jari Salmisen esityksessä. Ajankohtaisesta Työrauha-teemasta käydään paneelikeskustelua toimittaja Maarit Tastulan johdolla. Iltatilaisuudessa Ravintola Verandassa esiintyy taiteilija Mikko Kuustonen.

Opetushallitus järjestää foorumin yhteistyössä Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry:n, Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry:n, Suomen Rehtorit ry:n ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n kanssa.

Vuoden 2013 Opetusalan johtamisen foorumin ohjelma ja lisätietoja

Samassa osoitteessa voi myös ilmoittautua. Ilmoittautuminen 30.4.2013 mennessä.

Kunta-kesun suunnittelumalli kokeiltavana

Tue, 16 Apr 2013 07:33:28 GMT

Kunta-kesun suunnittelumalli kokeiltavana

Opetushallituksen verkkouutinen 16.4.2013

Opetushallitus on kehittänyt mallin opetuksen ja koulutuksen järjestäjien työkaluksi paikallisten kehittämissuunnitelmien laadintaan. Mallia esiteltiin kuntien sivistys- ja opetustoimen edustajille Helsingissä 14.2. järjestetyssä seminaarissa.

Kehittämismalli antaa mahdollisuuden opetuksen järjestäjälle tarkastella toimintaansa neljästä näkökulmasta: oppijoiden oppimisen, henkilöstön osaamisen, kestävän hyvinvoinnin sekä johtamisen kautta. Jokaista kehitettävää osa-aluetta arvioidaan nykytilan pohjalta.

Arvioinnin tueksi on suunnittelulomakkeeseen listattu apukysymyksiä. Nykytilan kuvaus laaditaan rakenteiden ja resurssien, henkilöstön ja osaamisen sekä toimeenpanon ja seurannan näkökulmasta. Pohdinnan tuloksena löydetään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan. Valittavista kehittämishankkeista kirjataan toimenpiteet, vastuut, aikataulu ja arviointi.

Kevään aikana kokeillaan sähköisen työkalulomakkeen käyttöä. Opsia kartoittaa saatuja kokemuksia jäsenkyselyllä. Tulevassa Johtamisen Foorumissa 5.-6.6.2013 Finlandia-talossa keskustellaan ja jaetaan kokemuksia asiasta.

Seminaarimateriaali ja työkalulomakkeet

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Anneli Rautiainen, puh. 029 5331264

Vuoden 2012 eTwinning-kilpailun voittajat palkittiin

Thu, 11 Apr 2013 16:30:00 GMT

Vuoden 2012 eTwinning –kilpailun voittajat palkittiin

Opetushallituksen lehdistötiedote 10.4.2013

eTwinning on EU:n aloitteesta perustettu verkkoyhteisö, jossa eurooppalaiset koulut toteuttavat yhteisiä projekteja internetin välityksellä. Palveluun on rekisteröitynyt yli 200 000 käyttäjää eri puolilta Eurooppaa.

Vuosittain järjestettävissä kilpailuissa palkitaan parhaat kotimaiset ja eurooppalaiset projektit. Tänä vuonna suomalaisen eTwinning -palkinnon voitti Sari Kallio Keskuskoulusta Raahesta ja toiseksi tuli Laura Hari Riihenmäen koulusta Mäntsälästä.

Sari Kallion Europe-projektissa teemana oli musiikkiluokalle sopivasti kunkin maan klassinen musiikki. Yhteistyökumppaneina oli 12 koulua Portugalista, Tsekistä, Espanjasta, Puolasta ja Norjasta. ”Tämä oli ensimmäinen eTwinning-projekti koulussamme ja henkilökohtaisesti myös minulle. Opimme käyttämään eTwinning-alustaa pikku hiljaa ja taidot kehittyivät hienosti projektin edetessä. Oppilaat olivat pääosin innokkaita uusista menetelmistä ja kansainvälisistä kontakteistamme.”

Projektin tärkein tulos oli kaikkien maiden yhteinen konsertti ja hymni. Tietysti projekti jätti oppilaille ja opettajille myös pysyviä ystävyyssuhteita. Projekti on avannut nettisivunsa.

Laura Harin Español con talento –projektissa oppilaat perehtyivät espanjankielisten muusikoiden tuotantoon, työstivät yhdessä esityksiä musiikista ja tuottivat sitä myös itse. Yhteistyökumppaneina olivat Agrupamento Vertical de Escolas Dr. Vieira de Carvalho Portugalista, Collège Louis Launay Ranskasta ja Gimnazjum Nr 1 im. Łączniczek Armii Krajowej Puolasta. Projektissa oppilaat tekivät espanjankielisestä suosikistaan esittelyn ja valitsivat yhden kappaleen. Kaikkien neljän maan oppilaiden työt ladatttiin TwinSpaceen, oppilaat tutustuivat toistensa töihin, kuuntelivat ja katsoivat kappaleiden videot netissä.

Lauluista järjestettiin kaikkien maiden yhteinen Top10-kilpailu, jossa oppilaat äänestivät TwinSpacen kautta suosikkiaan. Lisäksi tehtiin musiikkivideoita ja järjestettiin karaokekilpailuja. Heikotkin oppilaat innostuivat etenkin videotehtävästä ja saivat sen tekemisestä onnistumisen kokemusta. Kaikkien espanjan taidot vahvistuivat tuntuvasti.

eTwinning on osa Euroopan komission elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Se tarjoaa eurooppalaisille kouluille mahdollisuuden pitää yhteyttä, jakaa ideoita ja toteuttaa yhteisiä hankkeita verkossa. Verkkopohjaisessa eTwinning-hankkeessa hyödynnetään yhteisöllisiä työkaluja, minkä ansiosta eTwinningistä on muodostunut todelliseen yhteistyöhön perustuva yhteisö. Hankkeen käynnistyttyä tammikuussa 2005 eTwinning-palveluun on rekisteröitynyt 200 000 opettajaa 105 000 koulusta. He ovat toteuttaneet 43 000 hanketta, joista kussakin on ollut mukana ainakin kaksi koulua ainakin kahdesta eri maasta. Suomesta mukana on 2 740 opettajaa ja 1 435 koulua.

Lisätietoja:
eTwinning-portaali

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa 99 550 hakijaa

Wed, 10 Apr 2013 13:59:51 GMT

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa 99 550 hakijaa

Opetushallituksen lehdistötiedote 10.4.2013

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli tänä vuonna 99 550 hakijaa. Tänä keväänä hakijamäärä laski 1 500:lla viime keväästä. Ammatilliseen koulutukseen oli 66 900 hakijaa ja lukioihin oli 32 650 hakijaa.

Syksyllä alkavassa koulutuksessa on tarjolla noin 86 500 aloituspaikkaa, joista 47 700 paikkaa ammatillisessa koulutuksessa. Ruotsinkielisen koulutuksen 4 750 aloituspaikasta 2 050 on ammatillisessa koulutuksessa ja 2 700 lukioissa.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista 6 400 on varattu ylioppilaspohjaiseen koulutukseen. Näitä opiskelupaikkoja tavoittelee 11 000 (11 400 vuonna 2012) abia tai aiemmin lukion päättänyttä. Peruskoulupohjaiseen koulutukseen on 55 900 (57 100) hakijaa.

Suosituin ala ammatillisessa koulutuksessa on sosiaali- ja terveysala, jonne haki yli 9 500 (9 100). Seuraavina tulevat liiketalous ja kauppa 7 000 (6 900), ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 6 300(6 400), arkkitehtuuri ja rakentaminen 5 400 (5 700), majoitus- ja ravitsemisala 5 000 (5 500) sekä kauneudenhoitoala 4 700 (5 100).

Koko maassa on tarjolla noin 38 800 lukiopaikkaa, joita tänä keväänä tavoittelee 32 650 (32 500) nuorta.

Tänä keväänä perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättävistä yhdeksäs- ja kymppiluokkalaisista 30 050 suuntaa ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 31 400 lukioon. Kokonaan yhteishaussa jätti hakematta 2,1 % perusopetuksen päättävistä nuorista. Määrä on laskenut hieman viime vuodesta, jolloin 2,4 % perusopetuksen päättävistä ei hakenut kevään yhteishaussa.

Peruskoulupohjaiseen ammatilliseen perusopetukseen hakevista 65 % on 15–18-vuotiaita, noin 22 % 19–22-vuotiaita ja loput reilut 13 % yli 23-vuotiaita. Viime keväänä 68 % on 15–18-vuotiaita, noin 20 % 19–22-vuotiaita ja loput reilut 11 % yli 23-vuotiaita.

Miten yhteishaku etenee hakuajan päätyttyä?

Oppilaitokset lähettävät huhtikuun puolivälissä hakijoille kutsut pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin ja kielikokeisiin. Kokeet järjestetään 22.4.–24.5.2013. Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 13.6., jonka jälkeen koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 27.6. Kevään yhteishaussa vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja voi hakea kesän täydennyshaussa 5.–12.7.2013. Täydennyshaussa olevista koulutuksista tiedotetaan myöhemmin.

Lisätietoja

Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 029 533 1053,
Ammatillinen koulutus ja lukiokolutus: Kouluta-tilastot

Ennätysmäärä hakijoita korkeakouluihin

Tue, 09 Apr 2013 11:18:56 GMT

Ennätysmäärä hakijoita korkeakouluihin

Opetushallituksen lehdistötiedote 9.4.2013

Yhteishaut korkeakouluihin päättyivät keskiviikkona 3.4. Hakijamäärät nousivat usealla tuhannella viime kevään luvuista ja samalla saavutettiin yhteishakujen kaikkien aikojen ennätysluvut.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutukseen oli hakijoita 76 500 (71 000 hakijaa vuonna 2012). Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukseen haki 17 300 hakijaa (15 000 vuonna 2012). Ylempää amk-tutkintoa suorittamaan haki 4 600 hakijaa eli 600 enemmän kuin vuosi sitten.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala oli tänäkin vuonna lukumääräisesti suosituin, ja se kiinnosti 29 700 ensisijaisista hakijaa. Seuraavaksi eniten hakijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla (15 500) ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (14 500). Humanistisella ja kasvatusalalla hakijamäärä kasvoi eniten viime vuoteen verrattuna; nyt hakijoita oli 25 prosenttia enemmän kuin keväällä 2012.

Myös tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala oli lukumääräisesti suosituin, ja sinne haki ensisijaisesti 7 200 hakijaa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan (3 800) sekä tekniikan ja liikenteen alan (3 100) koulutukset olivat myös suosittuja. Aikuiskoulutuksessa luonnonvara- ja ympäristöala kasvatti eniten suosiota suhteessa kevääseen 2012; hakijoita oli tällä kertaa reilut 2,5 kertaa enemmän.

Ylemmissä amk-tutkinnoissa suosituimmat alat olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jolle hakeutui ensisijaisesti noin 2 000 hakijaa, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (1 100) ja tekniikan ja liikenteen ala (900). Luonnonvara- ja ympäristöala kasvatti eniten suosiotaan viime vuodesta; nyt hakijoita oli kuusi kertaa enemmän.

Yliopistot

Yliopistojen yhteishaun hakulomaketta täytettiin tänä keväänä entistä innokkaammin, hakijoita oli 73 200 (68 200 hakijaa vuonna 2012).

Hakijoiden määrä kasvoi viime vuodesta eniten teologisella alalla (26 prosenttia), farmasian alalla (24 prosenttia) ja sotilasalalla (23 prosenttia). Lukumääräisesti eniten hakijoita oli viime kevään tapaan humanistisella alalla (15 300 hakijaa), seuraavaksi eniten hakijoita oli yhteiskuntatieteellisellä alalla (14 000 hakijaa) ja kasvatustieteellisellä alalla (13 200 hakijaa).

Korkeakoulut ilmoittavat valinnan tuloksista heinäkuussa

Yliopistoissa on tarjolla noin 16 400 aloituspaikkaa ja ammattikorkeakouluissa on nuorten koulutuksessa noin 17 400 ja aikuiskoulutuksessa 5 800 aloituspaikkaa. Koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään tiistaina 16.7.2013. Opiskelupaikan vastaanottoilmoitus on tehtävä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin 30.7.2013 klo 16.15 mennessä. Opiskelupaikan vastaanottoilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.

Yliopiston opiskelupaikan voi vastaanottaa määräaikaan mennessä myös sähköisesti yliopistohaku.fi:n Oma haku -palvelussa ja ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen opiskelupaikan vastaavasti amkhaku.fi:n Hakijapalvelussa.

Koulutusnetti

Lisätietoja:
Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 029 533 1053

Yhteishaut korkeakouluihin päättyivät keskiviikkona 3.4. Hakijamäärät nousivat usealla tuhannella viime kevään luvuista ja samalla saavutettiin yhteishakujen kaikkien aikojen ennätysluvut.

Graafisen teollisuuden osaamistarpeita ennakoidaan

Wed, 03 Apr 2013 08:41:49 GMT

Graafisen teollisuuden osaamistarpeita ennakoidaan

Opetushallituksen lehdistötiedote 27.3.2013

Opetushallitus on käynnistänyt yhdessä viestintäalan koulutustoimikunnan kanssa graafisen teollisuuden osaamistarpeiden ennakointihankkeen. Alan osaamistarpeita ennakoidaan pitkällä aikavälillä eli 10-15 vuoden päähän nykyhetkestä.

Ennakointiprosessi toteutetaan Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektissa kehitetyn mallin mukaisesti. Mallin tavoitteena on palvella niin ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksen kehittämistä.

Ennakointiprosessi perustuu asiantuntijatyöskentelyyn. Alan asiantuntijoista on koottu ennakointiryhmä, joka koostuu mm. työnantajien, työntekijöiden, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen, tutkimussektorin sekä hallinnon edustajista. Ennakointiryhmä kokoontuu kuusi kertaa: aloitus- ja päätöskokouksiin sekä niiden väliin sijoittuviin neljään ennakointityöpajaan, joissa varsinainen ennakointityö tapahtuu.

Ennakointiryhmän tavoitteena on ensin määritellä alaa koskevat keskeiset tulevaisuuden muutostekijät. Tämän jälkeen ryhmä laatii muutostekijöiden pohjalta alaa koskevia vaihtoehtoisia skenaarioita sekä johtaa niistä tulevaisuuden osaamistarpeita ja ehdotuksia koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi. Ennakointiprosessin lopputuotoksena syntyy alaa koskeva osaamistarveraportti. Graafisen teollisuuden ennakointityöryhmän työ ajoittuu maalis-kesäkuulle 2013.

Graafisen teollisuuden ennakointi

Ennakointimalli

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Ulla Taipale-Lehto, puh. 029 533 1207
Erityisasiantuntija Timo Bergman, puh. 029 533 1364

Joustavuus ohjenuorana ammattitutkintojen kehittämisessä

Tue, 02 Apr 2013 10:55:56 GMT

Joustavuus ohjenuorana ammattitutkintojen kehittämisessä

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta on kehitetty useissa työryhmissä 2000-luvulla. Tavoitteena on ollut tutkintorakenteen joustavuuden ja selkeyden lisääminen. Kehittämistyötä on leimannut varovaisuus, mutta myös uudistuksia on tapahtunut.

Tämä havainto tehdään Opetushallituksen uudessa tilannekatsauksessa, jossa ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä tarkastellaan keskeisten työryhmämuistioiden sekä muiden dokumenttien kautta. Analyysin kohteena ovat tutkintojärjestelmän haasteet ja ongelmat, kehittämiselle asetetut tavoitteet, esitetyt toimenpiteet ja niiden perustelut sekä toteutetut uudistukset ja niiden vaikuttavuus.

Nykyinen ammatillinen tutkintojärjestelmä on kehittynyt eri aikoina luoduista tutkinnoista, joiden sisällöllinen kohdentuminen ja mitoitus ovat vaihdelleet. Nykyisellään ammatillinen tutkintojärjestelmä koostuu kolmesta tutkintotyypistä: ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta ja erikoisammattitutkinnosta sekä näiden tutkintotyyppien yksittäisistä tutkinnoista.

Ammatillisen tutkintorakenteen kehittäminen on noudattanut yleisiä koulutuspoliittisia linjauksia, jotka ovat säilyneet suurin piirtein samanlaisina koko 2000-luvun. Järjestelmää on haluttu ennen kaikkea joustavoittaa ja selkiyttää. Selkiyttäminen on koskenut tutkintotyyppien muodostamaa kokonaisuutta, tämän kokonaisuuden niveltymistä muuhun koulutusjärjestelmään sekä suomalaisen järjestelmän suhdetta kansainväliseen VET-kokonaisuuteen.

Muutospaineet ovat tulleet niin järjestelmästä itsestään kuin nuorten koulutuskysynnästä ja tähän liittyvästä koulutuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta. Entistä enemmän muutospaineita luovat myös työmarkkinat sekä kansainvälinen kehitys, jonka myötä myös ammatillinen koulutus on asettumassa osaksi eurooppalaista, yhdenmukaistuvaa koulutusaluetta.

Selvitys toi esille, että vaikka työryhmät ovat tuottaneet sangen monipuolista informaatiota ja pohdiskelua tutkintorakenteesta ja sen toiminnallisista ominaisuuksista ja reunaehdoista, ei varsinaisissa esityksissä ole päästy kovinkaan konkreettisiin ratkaisuihin. Usein ongelmat ja haasteet, kehittämisen periaatteet sekä esitetyt toimenpiteet ovat samaa asiaa hieman eri sanakääntein toistettuna.

- Jos ongelmana on vaikkapa järjestelmän oletettu epäselvyys, kehittämisperiaatteena on selkeä tutkintojärjestelmä ja toimenpiteenä tutkintojärjestelmän selkiyttäminen, kertoo selvityksen toinen tekijä, erikoistutkija Sakari Ahola Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksesta.

Mitä asioille on vuosien varrella tehty tai tapahtunut? Paljonkin, kun tarkastellaan tutkintojen sisältöjä ja niiden työvaltaistumista, opetussuunnitelmien laadintaprosessia, tutkinnon osien modularisointia sekä kaikenlaisten joustomahdollisuuksien lisääntymistä. Edessä oleva konkreettinen uudistus on myös eurooppalainen mitoitusjärjestelmä, ECVET.

- Tilannekatsaus luo kuvan tutkintojärjestelmän kehittämistyöstä 2000-luvulla ja tukee osaltaan ammatillisen koulutuksen tulevaa kehittämistä sekä osaamisen ja oppimistulosten vahvistumista, toteaa ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallituksesta.

TEKSTI: Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus
KUVA: Ari Korkala

Julkaisu:
Ammatillisen koulutuksen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen. Tilannekatsaus maaliskuu 2013. Muistiot 2013:2. Opetushallitus. Tekijöinä Sakari Ahola & Aino Anttila.

Julkaisu verkossa

Lisätietoja:
Erikoistutkija Sakari Ahola, Turun yliopisto, 02 333 5877,
Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, 029 533 1159,

Pohdinnassa perusopetuksen arviointi?

Mon, 25 Mar 2013 13:02:02 GMT

Pohdinnassa perusopetuksen arviointi?

Opetushallituksen verkkouutinen 25.3.2013

Perusopetuksen päättötodistusten antamisen ajankohta lähestyy. Mitkä ovat päättöarvioinnin periaatteet? Entä mikä on muun, opintojen aikana toteutettavan arvioinnin tehtävä? Miten menetellä tilanteissa, joissa oppilas on tullut ulkomailta, ollut sairaana tai on vaarassa jäädä luokalle?

Oppilaan arviointi askarruttaa monissa kouluissa. Opetushallitukseen tulee runsaasti sitä koskevia tiedusteluja. Tietoa sekä päättöarvioinnista että muusta arvioinnista ja perusopetuksen todistuksista löytyy Opetushallituksen sivulta.

Artikkeleissa käsitellään muun muassa arvioinnin eettistä ulottuvuutta, oppilaan arvioinnin muutoksia peruskoulun olemassaolon aikana sekä oppilaan arvioinnin nykyisiä linjauksia ja periaatteita.

Uusi artikkeli lisäopetuksen oppilaan arvioinnista

Osiossa on myös julkaistu uusi artikkeli perusopetuksen lisäopetuksessa eli ns. 10-luokalla opiskelevan oppilaan opintojen arvioinnista. Artikkelissa käsitellään muun muassa arvosanojen korottamista ja oikeutta suorittaa hylätyt opinnot erillisessä kokeessa.

Tutustu artikkeleihin

Perusopetuksen oppilaan arvioinnin artikkelikokoelma
Perusopetuksen lisäopetuksen oppilaan opintojen arviointi ja todistukset

Esiopetuksen kehittäminen keskustelutti

Wed, 20 Mar 2013 15:13:25 GMT

Esiopetuksen kehittäminen keskustelutti

Opetushallituksen verkkouutinen 20.3.2013

Opetushallituksessa järjestettiin esiopetuksen opetussuunnitelmaseminaari keskiviikkona 20.3.2013. Tilaisuus keräsi pitkälti toista sataa osallistujaa. Päivän aikana pohdittiin esiopetuksen kehittämisen suuntaa ja opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen suuntaviivoja.

Tutkimuksen näkökulman keskusteluun toivat professori Riitta-Liisa Korkeamäki Oulun yliopistosta, yliopistonlehtori Annu Brotherus Helsingin yliopistosta sekä pedagoginen johtaja Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta. Rehtori Hanna Sarakorpi Espoosta puolestaan avasi näköaloja esiopetuksen toimintakulttuuriin.

Perusteiden valmistelu etenee seminaarin antamien evästysten pohjalta. Luonnos esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi julkaistaan OPS2016-verkkosivuilla tämän vuoden syyskuussa tutustumista ja palautteen antamista varten. Valmistelun vastuuhenkilö Opetushallituksessa on opetusneuvos Arja-Sisko Holappa.

Lue lisää opetussuunnitelmatyöstä OPS 2016 -sivuilta

Peruskoululaisten matematiikan taidoissa huolestuttavia puutteita

Tue, 19 Mar 2013 10:30:00 GMT

Peruskoululaisten matematiikan taidoissa huolestuttavia puutteita

Opetushallituksen lehdistötiedote 19.3.2013

Perusopetuksen oppilaiden matematiikan taidoissa on yllättäviä puutteita. Eniten huolta aiheuttavat päässälasku- ja prosenttilaskutaidot, jotka eivät suurella osalla oppilaita riitä välttämättä edes arkielämän tarpeisiin. Lukujen ja laskutoimitusten heikentynyt hallinta kertoo matematiikan osaamisen perustan murenemisesta.

Opetushallitus arvioi keväällä 2012 matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Arvioinnissa oli mukana 6 555 oppilasta 169 koulusta. Ruotsinkielisiä kouluja oli mukana 22, ja 11 prosenttia arviointiin osallistuneista oppilaista oli ruotsinkielisiä.

Ei eroja suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa

Suomen ja ruotsin kielellä opetusta saaneet oppilaat menestyivät keskimäärin yhtä hyvin, kuten aiemmissakin Opetushallituksen arvioinneissa. Sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa yllettiin keskimäärin tyydyttävään tasoon. Oppilaiden oppimistulosten vaihtelu on kuitenkin suomenkielisissä kouluissa suurempaa.

Poikien ja tyttöjen menestyminen lähes samaa tasoa

Poikien ja tyttöjen suoritukset arvioinnissa olivat lähes samantasoisia. Heikosti menestyneitä poikia ja tyttöjä oli yhtä paljon, mutta hyvin menestyneiden poikien osuus oli suurempi kuin tyttöjen.

Oppilaiden asenteet matematiikkaa kohtaan ovat hieman ristiriitaisia. Matematiikka koetaan hyödylliseksi aineeksi, mutta siitä ei pidetä kovinkaan paljon. Suurin ero tyttöjen ja poikien asenteissa oli luottamus omaan osaamiseen. Pojat luottavat itseensä selvästi enemmän kuin tytöt.

Koulujen väliset erot kasvussa

Vaikka koulujen väliset erot ovat Suomessa kansainvälisesti vertailtuina pieniä, ovat ne tämän arvioinnin tulosten perusteella hieman kasvaneet. Koulujen välinen vaihtelu oli ruotsinkielisissä kouluissa hieman suurempaa kuin suomenkielisissä.

Arvosanakäytännöissä vaihtelua

Oppilasarvioinnin käytännöissä on vaihtelua koulujen välillä. Oppilaiden koulutodistukseen saamien arvosanojen keskiarvot saattoivat kouluissa poiketa jopa kahden arvosanan verran, vaikka Opetushallituksen arviointikokeessa osaaminen oli samaa tasoa. Arviointikokeen tulos oli ristiriitainen myös kouluarvosanojen valossa. Niin suomen- kuin ruotsinkielisissä kouluissa tytöt saivat parempia kouluarvosanoja kuin pojat, mutta arviointikokeessa hyvin ja erinomaisesti menestyvien poikien osuus oli suurempi.

Vanhempien koulutustausta ja opettajan kelpoisuus yhteydessä oppimistuloksiin

Vanhempien koulutustausta selittää lähes kolmanneksen koulujen välisestä vaihtelusta. Oppilaat, joiden molemmat vanhemmat ovat ylioppilaita, menestyivät arvioinnissa huomattavasti paremmin kuin oppilaat, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole ylioppilas.

Opettajan kelpoisuus on myös yhteydessä oppimistuloksiin. Opettajakyselyyn vastanneista 90 prosenttia oli muodollisesti kelpoisia. Suomenkielisissä kouluissa kelpoisuustilanne oli parempi kuin ruotsinkielisissä. Niiden koulujen oppilaat, joissa opetuksesta huolehti kelpoinen aineenopettaja, menestyivät keskimäärin paremmin. Näiden koulujen välinen vaihtelu oppimistuloksissa oli myös pienempää kuin niiden koulujen, joissa opettaja ei ollut muodollisesti kelpoinen aineenopettaja.

Pääjohtaja Pitkälä: ”Ohjaavia kokeita opettajien tueksi”

- Matematiikan tulosten oppimistulokset on saatava nousuun, jotta menestyminen jatko-opinnoissa voidaan turvata, kommentoi Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä. - Perusopetuksen investointien tulee taata opetushenkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuudet ja oppimateriaalien sekä opiskeluympäristöjen kehittämismahdollisuudet vastaamaan ajan vaatimuksia. Opetuksen järjestäjällä on vastuu koulutuksen laadusta, jonka erääksi kehittämistyövälineeksi Opetushallitus on esittänyt kuntakohtaisia kehittämissuunnitelmia.

- On tärkeää, että oppilasarviointikäytännöt yhdenmukaistetaan ja arviointiperusteet tarkennetaan opetussuunnitelman perusteiden uudistustyössä. Sähköiseen tiedonkeruuseen siirtyminen mahdollistaisi oppimistulosten arviointien laajentamisen ohjaavaan arviointiin äidinkielessä ja matematiikassa. Opettajien tueksi tarkoitetut ohjaavat kokeet voitaisiin toteuttaa 3. ja 7. luokkien alussa, ja opettajat voisivat hyödyntää niiden tuloksia opetustyössään, esitti Pitkälä arvioinnin julkistamistilaisuudessa 19.3.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Juhani Rautopuro, Opetushallitus, puh. 029 533 1306
Rehtori Kati Hirvonen, puh. 050 438 2105

Julkaisu verkossa:
Hyödyllinen pakkolasku. Matematiikan oppimistulokset peruskoulun päättövaiheessa 2012

Haku korkeakouluihin alkaa maanantaina 4.3.

Fri, 01 Mar 2013 08:44:15 GMT

Haku korkeakouluihin alkaa maanantaina 4.3.

Opetushallituksen lehdistötiedote 1.3.2012

Korkeakoulujen yhteinen hakuaika alkaa maanantaina 4.3. ja päättyy keskiviikkona 3.4. klo 16.15. Poikkeuksena ovat Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun koulutukset, joihin hakuaika päättyy jo 15.3.2013.

Viime keväänä yliopistojen yhteishaussa oli noin 68 200 hakijaa. Ammattikorkeakoulujen haussa noin 71 000 haki nuorten koulutukseen, noin 15 000 aikuisten koulutukseen ja noin 4 000 ylempiin amk-tutkintoihin.

Ammattikorkeakouluihin omat yhteishaut nuorille ja aikuisille

Ammattikorkeakouluissa on omat yhteishaut nuorten suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ylempiin amk-tutkintoihin.

Nuorten haussa haettavana on 437 koulutusohjelmaa, aikuisten haussa 173 ja ylemmissä amk-tutkinnoissa 102. Aloituspaikkoja nuorten koulutuksessa on 17 400 ja aikuisten koulutuksessa 5 800. Nuorten koulutuksessa aloituspaikkojen määrä on laskenut viime keväästä reilulla tuhannella. Eniten aloituspaikkoja on tekniikan ja liikenteen alan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutusohjelmissa. Hakea voi kaikkiin 25 ammattikorkeakouluun.

Yliopistojen yhteishaku

Yliopistohaku.fi:n Koulutushaussa näkyvät tiedot yhteishaussa mukana olevista 519 koulutuksesta, joita on 21 eri koulutusalalta. Yliopistoihin on tarjolla 16 400 aloituspaikkaa, määrä on laskenut viime vuodesta noin 600:lla. Eniten aloituspaikkoja on teknillistieteellisellä alalla, luonnontieteellisellä alalla ja humanistisella alalla. Hakea voi kaikkiin 14 yliopistoon ja Maanpuolustuskorkeakouluun.

Valinnat julkistetaan heinäkuussa

Korkeakorkeakoulut ilmoittavat valinnan tuloksista viimeistään 16.7.2013. Ammattikorkeakoulujen nuorten yhteishaussa vapaaksi jääneille paikoille järjestetään täydennyshaku 29.7.–1.8.2013.

Kysyttävää hakemisesta?

Ammattikorkeakoulut
Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot: www.koulutusnetti.fi > Oppilaitosten yhteystiedot > Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot

Yliopistot
Yliopistohaku.fi-palvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä palvelee valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu:

Puh. 029 533 1011, arkisin klo 12–15, viimeisenä hakupäivänä klo 9 -16.15, sähköposti:

Koulutuksiin ja opiskelijavalintoihin liittyvissä kysymyksissä palvelevat yliopistojen hakijapalvelut: www.koulutusnetti.fi > Oppilaitosten yhteystiedot > Yliopistojen hakijapalvelut

Ammattikorkeakoulujen nettihakulomake
Yliopistojen hakulomake

Lisätietoja:
Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 029 533 1053

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tilannekatsaus 2011-2012

Thu, 28 Feb 2013 12:00:00 GMT

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus vuonna 2011 – 2012

Opetushallituksen lehdistötiedote 28.2.2013

Opetushallitus on selvittänyt maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tilaa ja opetusjärjestelyjä valtakunnallisesti lukuvuonna 2011 – 2012.

Koulutus on 20 – 40 opintoviikon laajuinen, tarkoitettu maahanmuuttajille tai maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja sen tavoitteena on antaa valmiudet opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Selvitystä varten kerättiin tietoja kaikilta 55 suomen- ja ruotsinkielisiltä valmistavan koulutuksen järjestäjiltä. Vastausprosentti oli 89 %. Vastaajista kolme oli ruotsinkielisiä. Kaikkiaan 46 koulutuksen järjestäjällä oli koulutusta kyselyajankohtana.

Vastaajien mukaan hakijoista 40 % valittiin koulutukseen. Näistä naisia oli 57 % ja miehiä 43 %. Suurimpia kansallisuusryhmiä olivat venäläiset, somalit ja virolaiset. Yleisimpiä äidinkieliä olivat venäjä, somali ja kurdi. Yleisimpinä äidinkielinä mainittiin kaikkiaan 27 eri vierasta kieltä.

Selvityksen keskeinen havainto oli, että huomattavalla osalla koulutukseen valituista oli jo jokin kotimaassaan suoritettu koulutus kuten ammatillinen tutkinto, lukion oppimäärää vastaava koulutus tai korkeakoulututkinto. Pohjakoulutus varmistettiin koulutodistusten ja haastattelujen perusteella. Yleisin opiskelijaksi ottamisen kriteeri maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen on kielitaito.

Koulutus toteutui keskimäärin 39,5 opintoviikon laajuisena lukuvuonna 2011 – 2012, joskin järjestäjäkohtainen vaihtelu oli suurta. Kielellisiin taitoihin oli varattu 10 – 20 opintoviikkoa. Opetuskieltä oli koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmissa keskimäärin 16,5 opintoviikkoa, mutta toteutuneiden opetuskielen opintojen määrä vaihteli suuresti. Koulutuksessa toimivat opettajat olivat pääosin päteviä, mutta enemmistö heistä oli ns. yleisaineiden opettajia.

Noin puolet koulutuksen suorittaneista haki ammatilliseen peruskoulutukseen koulutuksen päätyttyä ja noin kolmannes sijoittui ammatilliseen peruskoulutukseen. Muita sijoittumis- ja hakeutumiskohteita olivat eri jatko- ja täydennyskoulutusmuodot perusopetuksesta korkea-asteen koulutukseen, työelämävalmennus, työharjoittelu, äitiysvapaa tai muutto toiselle paikkakunnalle.

Parhaiten sijoittuvat koulutuksen järjestäjien mukaan opiskelijat, joilla on hyvän kielitaidon lisäksi realistiset odotukset, selkeä motivaatio ja jotka tietävät, mitä tahtovat. Se, että taloudelliset asiat ovat kunnossa, edesauttaa opintoihin keskittymistä.

Vuonna 2011 koulutuksen keskeytti 21 % ja vuonna 2009 keskeyttäneitä oli 16 % opiskelijoista. Keskeyttämisen tärkeimpiä syitä vuonna 2011 olivat siirtyminen toiseen koulutukseen, työllistyminen, äitiysvapaa ja muutto. Keskeyttämistä on pyritty ehkäisemään muun muassa opiskelijavalintaa pidentämällä, opettajien yhteistyöllä valintavaiheessa sekä erilaisin opiskelijoihin kohdistuvin tukimuodoin.

Raportissa esitetään useita toimenpide-ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Valmistavaa koulutusta esitetään kohdennettavaksi tarkoituksenmukaisemmin ja oikeille kohderyhmille, erityisesti kouluttamattomille nuorille. Se on tarpeen nuorisotakuun toteuttamisen sekä maahanmuuttajanuorten tasa-arvoisen ammatilliseen koulutukseen pääsyn parantamiseksi.

Opiskelijavalintakriteereitä esitetään tarkistettavaksi niin, että ensisijainen valintaperuste on se, että henkilöllä ei ole aikaisempaa ammatillista koulutusta, ja hakijan tarkoituksena on tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen.

Opetuskielen lisäksi opiskelijaksi valinnassa tulee kiinnittää huomiota muihin opiskeluvalmiuksiin, joiden kehittymistä on valmistavan koulutuksen aikana vahvistettava nykyistä enemmän.

Maahanmuuttajaopiskelijoita tulee myös ohjata tehokkaammin perusopetuksesta ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen tulisi liittyä kiinteämmin muuhun ammatilliseen peruskoulutukseen ja sen sisältöä tulisi kehittää selkeämmin ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaksi.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Marget Kantosalo, Opetushallitus, p. 029 533 1088

Julkaisu:
Korpela Jarkko , Kantosalo Marget , Koskimäki Tarja, Kärki Sirkka-Liisa (2012): Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Tilannekatsaus lukuvuodesta 2011–2012. Koulutuksen seurantaraportit 2013:2. Helsinki: Opetushallitus. ISSN1798-8934 (painettu)

ISBN978-952-13-5290 (verkkojulkaisu Oph.fi-sivustolla)

Opetushallitus on selvittänyt maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tilaa ja opetusjärjestelyjä valtakunnallisesti lukuvuonna 2011 – 2012.

Yhteishaku nuorten ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen alkaa maanantaina

Fri, 22 Feb 2013 07:49:55 GMT

Yhteishaku nuorten ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen alkaa maanantaina

Opetushallituksen lehdistötiedote 22.2.2013

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun hakuaika on 25.2.–15.3.2013. Haku päättyy viimeisenä hakupäivänä kello 16.15.

Hakemuksen voi täyttää netissä. Hakemisessa tarvittavat tiedot löytyvät haenyt.fi –osoitteen lisäksi Koulutusnetistä ja Opetushallituksen julkaisusta Koulutusopas 2013.

Haettavana on noin 86 100 aloituspaikkaa, joista 47 500 ammatillisessa koulutuksessa (v. 2012, 48 100) ja 38 600 (v. 2012, 39 400) lukiokoulutuksessa. Eniten aloituspaikkoja on sosiaali- ja terveysalalla (5 500), liiketalouden ja kaupan alalla (5 200) sekä majoitus- ja ravitsemisalalla (4 700). Ammatillisen koulutuksen kaikista aloituspaikoista 6 300 on varattu ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän suorittaneille. Ruotsinkielisessä koulutuksessa aloituspaikoista 2 100 on ammatillisessa koulutuksessa ja 2 700 lukioissa.

Uusi asetus ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen valintaperusteista otetaan käyttöön syyskuussa 2013 alkavassa yhteishaussa. Kevään 2013 yhteishaussa ammatillisen koulutuksen opiskelijat valitaan nykyisten perusteiden mukaisesti. Lisätietoa keväällä käytössä olevista perusteista saa Koulutusnetistä ja Koulutusoppaasta.

Viime kevään yhteishaku keräsi yli 101 000 hakijaa. Kevään yhteishaun hakijamäärät julkistetaan huhtikuun alussa.

Valinnat ja täydennyshaku

Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 13.6. Opetushallitus lähettää kaikille valitsematta jääneille kirjeitse tiedot tuloksista. Nyt alkavassa varsinaisessa haussa vapaiksi jääneille koulutuspaikoille järjestetään täydennyshaku 5.–12.7.2013.

Apua hakemiseen

Valtakunnallinen yhteishaun ohjaus- ja neuvontapalvelu puh. 029 533 1010, arkisin klo 9–13, hakuajan viimeisenä päivänä klo 9-16.15 sähköposti:

Lisätietoja:
Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 029 533 1053.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun hakuaika on 25.2.–15.3.2013. Haku päättyy viimeisenä hakupäivänä kello 16.15.

Opetushallitus Twitterissä

Wed, 20 Feb 2013 13:54:26 GMT

Opetushallitus Twitterissä

Opetushallituksen verkkouutinen 20.2.2013

Opetushallituksen tiedotteita ja verkkouutisia voi seurata nyt myös Twitter-palvelun kautta. Opetushallituksen Twitter-tilillä twiittaamme suomeksi ja ruotsiksi.

Twitter on sosiaalisen median mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä. Twitterin ydintä ovat lyhyet viestit, joita kutsutaan twiiteiksi. Yksi twiitti koostuu enintään 140 merkistä.

Opetushallitus Twitterissä

Opetushallituksen tiedotteita ja verkkouutisia voi seurata nyt myös Twitter-palvelun kautta. Opetushallituksen Twitter-tilillä twiittaamme suomeksi ja ruotsiksi.

Valtakunnallinen opettajatiedonkeruu käynnistyy 1.3.

Tue, 19 Feb 2013 11:09:39 GMT

Valtakunnallinen opettajatiedonkeruu käynnistyy 1.3.

Opetushallituksen verkkouutinen 19.2.2013

Vuoden 2013 opettajatiedot kerätään 1.3. -15.4. välisenä aikana. Kyselyssä on mukana noin 3 800 oppilaitosta ja 60 000 opettajaa. Mahdollisimman monen opettajan toivotaan vastaavan kyselyyn.

Luokanopettajista ja esiluokanopettajista oli vuonna 2010 yli 95 prosenttia muodollisesti kelpoisia tehtäväänsä, kun vastaava osuus erityisluokanopettajista oli vähän yli 75 prosenttia. Ammatillisten oppilaitosten opettajakunnasta 52 prosenttia oli naisia, lukioissa naisten osuus oli 66 prosenttia ja peruskouluissa 73 prosenttia. Tekniikan ja liikenteen alan ammattikoulutuksen opettajista 54 prosenttia oli 50 vuotta täyttäneitä, kun taas humanistisella ja kasvatusalalla tämän ikäryhmän osuus oli 36 prosenttia. Luokanopettajista ja erityisluokanopettajista 32 prosenttia ja lukioiden lehtoreista 44 prosenttia oli täyttänyt 50 vuotta.

Valtakunnalliset opettajatiedonkeruut, joita on tehty vuosina 2002, 2005, 2008 ja 2010, tuottavat yllä olevaa tietoa. Ne ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä tietolähteitä opettajakoulutuksen kehittämisessä. Erillisiä opettajatiedonkeruita tarvitaan, koska opettajien muodollisesta kelpoisuudesta ei saada tietoa muista lähteistä.

Kyselyllä kerätään tietoja mm. opettajakelpoisuudesta, opettajiston ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä opettajien osallistumisesta täydennyskoulutukseen ja työelämäjaksoille. Lisäksi opettajatiedonkeruun yhteydessä kootaan tiedot opetusryhmien koosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus saavat tiedot käyttöönsä tilastolukuina, yksittäistä opettajaa koskevia tietoja nämä tahot eivät saa käyttöönsä.

Opetushallitus tuottaa tilastoaineistosta julkaisun Opettajat Suomessa 2013, joka ilmestynee helmikuussa 2014. Siinä analysoidaan Suomen opettajakunnan rakennetta monipuolisesti. Tarkastelunäkökulmana ovat enimmäkseen koko valtakuntaa koskevat tiedot. Aikaisemmat julkaisut ovat ladattavissa Opetushallituksen verkkosivuilta.

Vuoden 2013 opettajatiedonkeruun toteuttaa Tilastokeskus opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Opetushallinto toivoo, että mahdollisimman moni opettaja osallistuu tiedonkeruuseen. Kattavan tiedon saaminen Suomen korkeatasoisen koulutuksen avainhenkilöistä opettajista on tärkeätä opettajankoulutustarpeiden ennakoimiseksi ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi.

Vuoden 2010 tiedonkeruuseen vastasi 85-90 prosenttia kouluista, mitä voidaan pitää hyvänä vastausprosenttina. Korkea vastausprosentti turvaa sen, että opettajatilastot antavat oikean kuvan suomalaisen opettajakunnan rakenteesta ja että johtopäätökset opettajakoulutuksen kehittämiseksi perustuvat luotettavaan tietoon.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Timo Kumpulainen, puh. 029 533 1109 ja Matti Kyrö, puh. 029 533 1114

Vuoden 2013 opettajatiedot kerätään 1.3. -15.4. välisenä aikana. Kyselyssä on mukana noin 3 800 oppilaitosta ja 60 000 opettajaa. Mahdollisimman monen opettajan toivotaan vastaavan kyselyyn.

Opetushallitus kehitti mallin koulutuksen paikallisia kehittämissuunnitelmia varten

Thu, 14 Feb 2013 12:00:00 GMT

Opetushallitus kehitti mallin koulutuksen paikallisia kehittämissuunnitelmia varten

Opetushallituksen lehdistötiedote 14.2.2013

Opetushallitus on kehittänyt mallin paikallisten opetuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmien laadintaan. Helsingin Paasitornissa oli torstaina 14.2. koolla noin 120 kuntien sivistys- ja opetustoimen edustajaa tutustumassa suunnittelumalliin.

Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi maaksi vuoteen 2020 mennessä. Valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2012 – 2016 linjaa koulutuspolitiikan valtakunnalliset painopistealueet, jotka nousevat hallituskauden keskeisiksi kehittämisen kohteiksi.

Opetushallituksen laatiman mallin tavoitteena on auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin paikallisista tarpeista nouseviin kehittämiskohteisiin yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa.

Malli tarjoaa työkalun, joka ohjaa opetuksen järjestäjää tarkastelemaan toimintaansa neljästä näkökulmasta: oppijoiden oppimisen, opetushenkilöstön osaamisen, kestävän hyvinvoinnin sekä johtamisen kautta. Tarkastelun tuloksena löydetään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan.

Malli soveltuu sekä pienemmille että suuremmille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Sen käytännön toteuttamisessa on opetus- ja sivistystoimen sekä koulujen ja oppilaitosten johtamisen kehittämisellä keskeinen merkitys.

Tilaisuuden avannut Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa antoi täyden tukensa opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmalle.

Pääjohtaja Aulis Pitkälä toivoi puheenvuorossaan selkeämpiä vastuita valtakunnalliseen ja paikalliseen kehittämistoimintaan:

- Valtakunnallinen kehittäminen olisi koottava laajoiksi ohjelmiksi ja määrällisesti hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Hankkeiden vaikuttavuutta olisi arvioitava tehokkaammin. Koulutuksen asiat tulisi nostaa keskiöön kunnallisessa päätöksenteossa, Pitkälä totesi.

Opetushallituksen asiantuntijat tarkastelivat puheenvuoroissaan mm. koulutuksen järjestäjäkentässä käynnissä olevaa muutosta sekä siitä johtuvia kehittämistarpeita. Kehityspäällikkö Juha Aho Oulusta pohti paikallisen kehittämissuunnitelman merkitystä ja toteuttamista kuntapäättäjien näkökulmasta.

Seminaarin aineistot

Seminaarin aineistot löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta. Sivuilla julkaistaan myös videot seminaarinpuheenvuoroista.
Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma -seminaari

Lisätietoja Opetushallituksessa

Opetusneuvos Anneli Rautiainen, puh. 029 533 1264

Henkilökohtaistaminen toimintamalliksi näyttötutkinnoissa

Thu, 14 Feb 2013 07:27:18 GMT

Henkilökohtaistaminen toimintamalliksi näyttötutkinnoissa

Opetushallituksen verkkouutinen 14.2.2013

Henkilökohtaistamista on kehitetty suomalaisen näyttötutkintojärjestelmän toimintamalliksi Pohjois-Karjalan aikuisopiston laajassa hankkeessa. Kehittämistyö oppilaitoksissa jatkuu Opetushallituksen ohjaamana.

Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin laadun kehittämishankkeen (HEKO-hanke) päätösseminaari pidettiin Helsingissä Finlandia-talossa 14.2. Seminaariin osallistui 350 ammatillisen aikuiskoulutuksen asiantuntijaa. Päätösseminaarissa julkaistiin hankkeen tuotokset.

Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta.

Pohjois-Karjalan aikuisopisto on toteuttanut Opetushallituksen rahoittaman Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin laadun kehittämishankkeen. Hankkeessa on tuotettu koulutuksen eri järjestämismuotoihin sähköisissä järjestelmissä käytettäviksi sopivat mallinnukset henkilökohtaistamisen hakeutumiseen, näyttötutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen.

Lisäksi hankkeen tuotoksena esitetään johtamisen ohjausvälineet henkilökohtaistamiseen sekä ajatuksia henkilökohtaistamiseen tarvittavan osaamisen valtakunnallisesta kehittämisestä.

Pohjois-Karjalan aikuisopistossa hanketta on ollut toteuttamassa seitsemän kehittämistyöryhmää. Kehittämistyöryhmät ovat kuvanneet henkilökohtaistamisprossesin toteutuksen prosessikaavioiden avulla ja laatineet prosessien mukaiset mallinnukset sähköisissä järjestelmissä käytettäviksi henkilökohtaistamisen toteuttamiseen.

Hankkeessa on tuotettu henkilökohtaistamisen kehittämiseksi ehdotuksia valtakunnalliseen AIPAL-palautejärjestelmään.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Lea Lakio, Opetushallitus, p. 029 533 1121, lea.lakio(at)oph.fi
Hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Aino Rikkinen, p. 050 372 8288, aino.rikkinen(at)netti.fi
Projektipäällikkö Eeva-Liisa Metsäluoto, Pohjois-Karjalan aikuisopisto, p. 013 244 2354, eeva-liisa.metsaluoto(at)pkky.fi

(Pohjois-Karjalan aikuisopiston lehdistötiedote 13.2.2013)

Opetushallitus esittelee mallin koulutuksen paikallisia kehittämissuunnitelmia varten

Wed, 13 Feb 2013 11:55:05 GMT

Opetushallitus esittelee mallin koulutuksen paikallisia kehittämissuunnitelmia varten

Opetushallituksen verkkouutinen 13.2.2013

Helsingin Paasitornissa torstaina 14.2. järjestettävässä seminaarissa on koolla kuntien sivistys- sekä opetus- ja koulutustoimen edustajia. Seminaarissa esitellään malli, jonka Opetushallitus on kehittänyt opetuksen ja koulutuksen järjestäjien työkaluksi paikallisten kehittämissuunnitelmien laadintaan.

Malli auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin paikallisista tarpeista nouseviin kehittämiskohteisiin. Se ohjaa opetuksen järjestäjää tarkastelemaan toimintaansa neljästä näkökulmasta: oppijoiden oppimisen, opetushenkilöstön osaamisen, kestävän hyvinvoinnin sekä johtamisen kautta.

Seuraa seminaaria verkossa

Seminaari videoidaan ja se on seurattavissa verkossa Internet Explorer -selaimella kello 10.30 alkaen.

Videolähetys seminaarista

Lisätietoja Opetushallituksessa

Opetusneuvos Anneli Rautiainen, puh. 029 533 1264,

Työelämälähtöisyys toteutuu ammattikoulutuksessa hyvin, valinnaisuus huonommin

Fri, 08 Feb 2013 10:00:00 GMT

Työelämälähtöisyys toteutuu ammattikoulutuksessa hyvin, valinnaisuus huonommin

Opetushallituksen lehdistötiedote 8.2.2013

Opetushallitus on selvittänyt uudistettujen ammatillisten perustutkintojen toimeenpanoa. Vuoden 2011 tilannetta koskeva raportti antaa tilannekuvan keskeisten tavoitteiden ja toimintamallien toteutumisesta.

Perusteiden toimeenpanon seurannalla selvitetään valtakunnallista kokonaistilannetta erityisesti työelämälähtöisyyttä, valinnaisuutta, joustavuutta ja elinikäisen oppimisen avaintaitoa tarkastelemalla. Seuranta toteutetaan vuosien 2011, 2012 ja 2013 tilannetta kartoittavilla kyselyillä sekä vuonna 2013 toteutettavalla asiakirja-analyysillä.

Seurantatietoja voidaan käyttää säädösten kehittämiseen ja tutkinnon perusteiden laadintaprosessien kehittämiseen. Seurannalla saadaan myös tietoa siitä, millaista tukea koulutuksen järjestäjät ja näyttötutkintojen järjestäjät tarvitsevat opetussuunnitelmien ja järjestämissuunnitelmien laadinnassa.

Vuoden 2011 seurannan vastausprosentti oli huomattavan korkea. Lähes kaikki koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät vastasivat kyselyyn. Tutkintokohtaista tietoa kerättiin myös opiskelijoilta ja tutkinnon suorittajilta, työelämän edustajilta ja tutkintotoimikunnilta.

Työelämälähtöisyys toteutuu hyvin

Tuloksista käy ilmi, että työelämälähtöisyys on laajalti omaksuttu ammatillisen peruskoulutuksen toimintamalliksi. Koulutus järjestetään aina tai melko usein tutkinnon osittain työelämän toimintakokonaisuuksina. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt järjestetään lähes poikkeuksetta työpaikoilla.

Työelämän osallistumista koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen on kuitenkin tarpeen lisätä.

Myös näyttötutkintotilaisuuksien järjestäminen aidoissa työelämän tilanteissa toteutuu hyvin. Tätä mieltä ovat myös tutkinnon suorittajat. Tutkintotilaisuudet ja niihin valmistava koulutus järjestetään työelämän toimintakokonaisuuksina, ja työelämä osallistuu tutkintotilaisuuksien toteutukseen.

Kehittämistä on edelleen työpaikkaohjaajien, näyttöjen arvioijien ja tutkintotilaisuuksien arvioijien perehdyttämisessä. Työpaikoilla suoritettavia näyttöjä ja tutkintotilaisuuksia tulisi lisätä.

Valinnan mahdollisuuksia edelleen vähän

Valinnaisuus sen sijaan ei toteudu tavoitteiden mukaisesti. Niin peruskoulutuksessa kuin näyttötutkinnoissa opiskelijoilla on vain vähän mahdollisuuksia valita tutkinnon osia muiden kuin oman tutkinnon järjestäjien tarjonnasta. Parhaiten valinnan varaa opiskelijoilla on lukio-opinnoista. Vähiten valittavia osia on tarjolla ammattitutkinnoista, erikoisammattitutkinnoista ja ammattikorkeakoulujen opintotarjonnasta.

Järjestäjät tekevät harvoin yhteistyötä valinnaisuuksien mahdollistamiseksi. Myös opiskelijoiden palautteesta käy ilmi valinnaisuuden puutteellisuus.

Kehittämiskohteiksi nousevatkin valinnaisuuden mahdollistaminen muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta, järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen sekä opintojen tarjonnan ja opiskelijoiden tarpeiden yhteensovittaminen.

Joustoa on, muttei kylliksi

Opintojen joustavuuskaan ei toteudu peruskoulutuksessa tavoitteiden mukaisesti. Kaikki järjestäjät eivät laadi kaikille opiskelijoilleen henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Tämän ovat myös opiskelijat havainneet ongelmaksi. Vain kolmasosalla opiskelijoista valmistuminen aikaistuu, kun aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan.

Näyttötutkinnoissa sen sijaan joustavuus toteutuu vaihtelevasti tai jopa hyvin. Lähes kaikille tutkinnon suorittajille laaditaan asiakirja opintojen henkilökohtaistamisesta koko tutkinnon suorittamiseksi. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vaatii kuitenkin edelleen kehittämistä, jotta se vaikuttaisi tehokkaammin opiskeluaikaan ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen kestoon.

Avaintaidot osaksi ammattisivistystä

Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi opetukseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja näyttötutkintotilaisuuksiin on seurannan mukaan toteutunut varsin hyvin.

Yrittäjyys läpikäyvänä periaatteena toteutuu kohtuullisesti. Peruskoulutuksessa on useimmissa tutkinnoissa mahdollisuus vähintään viiden opintoviikon yrittäjyysopintoihin, mutta tätä laajemmat yrittäjyysopinnot ovat harvinaisia. Tutkinnon suorittajien mukaan osaamisen arvioinnissa kiinnitetään kuitenkin vähiten huomiota yrittäjämäiseen toimintatapaan.

Kestävän kehityksen periaatteet on integroitu koulutukseen lähestulkoon kaikissa tutkinnoissa, ja myös valtaosaan ammattiosaamisen näytöistä. Terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä edistävä osaaminen on vahvistunut, myös opiskelijoiden mielestä.

Raportti

Ammatillisten perustutkintojen perusteiden sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanon seuranta - tilannekatsaus 2011. Koulutuksen seurantaraportit 2013:1

Lisätietoja Opetushallituksessa

Yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, puh. 029 533 1115
Opetusneuvos Kati Lounema, puh. 029 533 1262

Testaa tietosi Opetushallituksesta -visailun voittajat on valittu

Fri, 08 Feb 2013 08:44:52 GMT

Testaa tietosi Opetushallituksesta -visailun voittajat on valittu

Educa 2013 -messuilla Opetushallituksen näyttelyosastolla järjestetyn tietovisan tulokset ovat nyt selvillä. Arvonnassa voittajiksi valittiin Anne-Marjukka Kankkunen, Katriina Honkala ja Mari Nuutinen.

Kaiken kaikkiaan tietovisaan osallistui 122 innokasta messuvierasta. Vastanneiden joukosta onnetar poimi seuraavat voittajat: Anne-Marjukka Kankkunen ja Katriina Honkala, jotka kummatkin saavat palkinnokseen vapaalipun yhteen Opetushallituksen maksulliseen koulutustilaisuuteen vuonna 2013. Vapaavalintaisen oppikirjan ja julkaisun Opetushallituksen julkaisuvalikoimasta voitti Mari Nuutinen. Onnittelumme voittajille!

Tutustu tarkemmin tietovisaan ja oikeisiin vastauksiin:
Tietovisan oikeat vastaukset (pdf)

Opetushallituslaiset hyvin edustettuina messujen ohjelmassa

Kaksipäiväiset Educa-messut järjestettiin 25.–26. tammikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Pääjohtaja Aulis Pitkälän avajaispuheenvuoron lisäksi Opetushallitus näkyi tapahtumassa sekä omalla näyttelyosastolla että asiantuntijoiden esityksin monissa eri saleissa.

Opetushallituksen näyttelyosastolla riitti vilskettä perjantaiaamusta alkaen ja lauantaina innokkaita vierailijoita oli ruuhkaksi asti. Erityistä kiinnostusta herätti käynnissä oleva opetussuunnitelmatyö. Lisäksi oppimateriaalit, erityisesti rakennusalan kirjallisuus ja kielten oppikirjat, kiinnostivat messukävijöitä.

Käy tutustumassa päivien tunnelmiin Opetushallituksen Facebook-sivulla:
Kuvia Educa-messuilta 2013

EDUCA 2013 -messuilla Opetushallituksen näyttelyosastolla järjestetyn tietovisan tulokset ovat nyt selvillä. Arvonnassa voittajiksi valittiin Anne-Marjukka Kankkunen, Katriina Honkala ja Mari Nuutinen.

Paikalliset kehittämissuunnitelmat alulle

Fri, 01 Feb 2013 11:44:35 GMT

Paikalliset kehittämissuunnitelmat alulle

Opetushallitus on laatinut paikallisen kehittämissuunnitelman mallin opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Mallin avulla yhteiset valtakunnalliset painotukset saadaan sidottua paikalliseen ja alueelliseen kehittämistyöhön. Aiheesta järjestetään sivistystoimen johtajille seminaari torstaina 14.2.2013 Helsingissä.

Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Opetushallitus on laatinut paikallisen kehittämissuunnitelman mallin opetuksen ja koulutuksen järjestäjille, jonka avulla yhteiset valtakunnalliset painotukset saadaan sidottua paikalliseen ja alueelliseen kehittämistyöhön.

Kehittämissuunnitelma voi sisältää linjauksia oppimisesta, osaamisesta, kestävästä hyvinvoinnista ja johtamisesta. Suunnitelma voidaan laatia esimerkiksi vaalikauden mittaiseksi huomioiden paikalliset ja alueelliset erityispiirteet.

Kehittämissuunnitelma lisää koulutusjärjestelmän paikallistason läpinäkyvyyttä, kun sen toteutumista voidaan seurata vuosittain tarkennuksia tehden. Tavoitteet ja toimenpiteet on myös mahdollista liittää edelleen koulujen ja oppilaitosten vuosisuunnitelmiin. Malli soveltuu sekä pienemmille että suuremmille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille.

Paikallinen koulutuksen kehittämissuunnitelma kannustaa yhteisölliseen ja jaettuun johtajuuteen. Sen käytännön toteuttamisessa opetus- ja sivistystoimen sekä koulujen ja oppilaitosten johtamisen kehittämisellä on keskeinen merkitys. Suunnitelman malli tukee sivistystoimen johdon työtä. Kuntien sivistystoimen johdolle järjestetään lisäksi koulutusta.

Työ aloitetaan sivistystoimen johtajille tarkoitetulla seminaarilla torstaina 14.2.2013 klo 10.00-15.30 Helsinki Congress Paasitornissa, osoite Paasivuorenkatu 5, Helsinki. Seminaari videoidaan ja sitä voi seurata myös verkossa.

Seminaarin ohjelma (pdf)
Videolähetys seminaarista

Lisätietoja Opetushallituksessa

Opetusneuvos Anneli Rautiainen, puh. 029 533 1264

Uusia esitteitä maahanmuuttajien koulutuksesta

Wed, 30 Jan 2013 12:10:42 GMT

Uusia esitteitä maahanmuuttajien koulutuksesta

Opetushallitus on julkaissut kaksi uutta esitettä maahanmuuttajien koulutuksesta. Esitteet käsittelevät perusopetukseen valmistava opetusta ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita lukiokoulutuksessa. Esitteiden tarkoituksena on kertoa, millaisia opetusmuotoja maahanmuuttajille on tarjolla.

Perusopetukseen valmistava opetus

Perusopetukseen valmistava opetus -esite kertoo, mistä opetusmuodossa on kyse ja millaisiin sisältöihin valmistavassa opetuksessa keskitytään. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille. Opetuksessa painopiste on suomen tai ruotsin kielen opetuksessa sekä opiskeluvalmiuksien harjaannuttamisessa. Valmistavan opetuksen järjestämiseen annetaan oppilaskohtaista valtionosuutta.

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat lukiokoulutuksessa

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat lukiokoulutuksessa -esitteestä on otettu uusi painos. Esitteessä pyritään vastaamaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on maahanmuuttajataustaisen opiskelijan tie lukioon? Millaista tukea opiskelija tarvitsee koulutuksen aikana? Miten opiskelijan ylioppilaskokeeseen valmistaudutaan?

Tavoitteena on, että yhä useampi maahanmuuttajataustainen nuori hakeutuisi lukiokoulutukseen. Lisäksi opiskelijoiden edellytykset opinnoissa menestymiseen tulisi turvata muun muassa opintojen ohjauksella. Opiskelija voi korvata ylioppilastutkinnossa pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeella, jos kokelaan äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Lisää esitteitä maahanmuuttajien koulutuksesta

Tuoreet esitteet täydentävät Opetushallituksen maahanmuuttajakoulutusta käsittelevien esitteiden sarjaa. Sarjaan kuuluvat muun muassa vuonna 2011 julkaistut esitteet Maahanmuuttaja opetusryhmässäni ja Monikulttuurinen ohjaus sekä Monikulttuurinen kodin ja koulutuksen yhteistyö -esite vuodelta 2010.

Esitteet Opetushallituksen verkkosivuilla

Painettuja maahanmuuttajaopetuksen esitteitä voi tilata Opetushallituksesta:
Marita Korp, puh. 029 533 1104,

Lisätietoja

Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen, puh. 029 533 1077,

Innolukio-gaalassa palkittiin lukiolaisten luovia ideoita

Wed, 23 Jan 2013 11:51:14 GMT

Innolukio-gaalassa palkittiin lukiolaisten luovia ideoita

Valtakunnallisen Innolukio-kilpailun voittajia juhlittiin 23.1. Helsingin kaupungintalossa. Kilpailuun tuli satoja töitä, joista palkittiin 30 parasta. Palkinnot jakoi lukiolaisille pääministeri Jyrki Katainen.

Yritykset ja hankkeen taustayhteisöt olivat antaneet lukiolaisten ratkottavaksi haasteita, joiden ratkaisuideoita kehiteltiin syksyn ajan Innolukion verkkoalustassa. 5000 euron pääpalkinnon voitti Perttu Pölönen Vaskivuoren musiikkilukiosta Vantaalta musiikinteorian opetusmetodilla, joka sisältää teknisen apuvälineen.

Palkintolautakunnan mukaan Pölösen luoma kokonaisuus painottaa monia pedagogiikan kannalta tärkeitä asioita, kuten motivaatiota, kiinnostusta ja teorian ymmärtämistä. Opetusmetodin keskipisteenä on Pölösen keksintö, jolle on haettu patenttia.

Toiseksi sijoittui Ressun lukion opiskelija Linnea Erkamo työllään Maistelulusikka messukäyttöön. Erkamo on saanut keksinnölle hyödyllisyysmallisuojan ja neuvottelee parhaillaan sen kaupallistamisesta. Kilpailusta Erkamo sai 3000 € stipendin.

Kolmannen palkinnon ja 2000 € stipendin voitti Fanni Lyytikäinen Etu-Töölön lukiosta. Hän oli kehitellyt "Get healthy in Helsinki'' –konseptin, joka tarjoaa hyvinvointipalveluja turisteille. Fanni Lyytikäisen työ yhdistää erinomaisella tavalla matkailijoiden ja lukiolaisten tarpeita.

Lisäksi 1000 € stipendeillä palkittiin seuraavat työt: Lukiolaisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia pitkinä koulupäivinä lisäävä Hyvinvointihetki, Nuorten työllistymistä edistävä yrityskonsepti, Applikaatio digitaalisesta jalanjäljestä huolehtimiseen, Toisenlainen Lahjakortti sekä Siilinjärven lukion Albumit auki ja porisemaan, jossa lukiolaiset ja ikäihmiset kohtasivat valokuvien editoinnin parissa.

Pääministeri Katainen palkitsi syksyllä Innolukion avajaisissa antamansa viikkotehtävän parhaat ratkaisijat. Nuorten syrjäytymistä koskevan tehtävän voitti Mark Turunen Etelä-Tapiolan lukiosta. Julkisten palveluiden kehittämiseen haastaneen toiseen tehtävään esittivät parhaimman ratkaisun Ajlin Karaxhija ja Ronja Järvelä Olarin lukiosta.

Innolukio on Opetushallituksen rahoittama lukiolaisten oppimisympäristö, jonka tavoitteena on havahduttaa lukiolaisia innovatiiviseen ajatteluun ja yrittäjyyteen. Innolukiokonsepti on lähtöisin Ylivieskan lukiosta, jossa sitä on pilotoitu parin vuoden ajan keksintökurssin pohjalta. Se on laajentunut valtakunnalliseksi hankkeeksi, jonka kehittäjiin kuuluvat mm. Opetushallitus, OAJ, Suomen Kuntaliitto, TEM, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Suomen lukiolaisten liitto, Teknologiateollisuus ry, TAT, MTK, Nuori yrittäjyys ry, DNA Oy, Nokia Oyj ja Microsoft Oy.

Innolukion verkkosivuilta löytyvät mm. kaikki kilpailussa palkitut lukiolaiset. Avajaistilaisuuden videokooste on nähtävissä sivuilla 24.1. alkaen.

Lisätietoja:
Innolukion projektipäällikkö Ari Ervasti, 044-429 4437,

Kuntien peruskoulu- ja lukioverkoissa suuria eroja kuntauudistuksen alla

Fri, 18 Jan 2013 10:17:43 GMT

Kuntien peruskoulu- ja lukioverkoissa suuria eroja kuntauudistuksen alla

Opetushallituksen lehdistötiedote 18.1.2013

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen vaihtelee tuntuvasti manner-Suomen 304:ssa nykyisessä kunnassa. Samankokoisissa kunnissa voi olla keskenään hyvin erikokoiset oppilaitosverkot ja vastaavasti hyvinkin erikokoisissa kunnissa voi olla saman laajuiset oppilaitosverkot. Tämä käy ilmi Opetushallituksen uudesta tilannekatsauksesta, joka tarkastelee vireillä olevaa kuntauudistusta koulutuksen järjestämisen näkökulmasta.

Tilannekatsauksessa Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä on analysoitu yksityiskohtaisesti Manner-Suomen 304 nykykunnan peruskoulu- ja lukioverkot. Muuttujina tarkastelussa ovat kuntien keskimääräiset oppilas- ja opiskelijamäärät yhtä koulua tai lukiota kohti, sekä peruskoululaisten osuus kunnan asukasmäärästä.

Vastaava vertailu on tehty tilannekatsauksessa myös Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän helmikuussa 2012 esittämille 66 kuntajakoselvitysalueelle, ns. suuralueille. Katsaus osoittaa, että saman suurkunnan osaksi kaavailtujen nykykuntien kesken edellä mainitut koulutuksen järjestämistä osoittavat muuttujat voivat vaihdella huomattavasti.

Tilannekatsauksessa tarkastellaan kunkin suuralueen oppilaitosverkon nykytilaa ja todennäköistä lähitulevaisuutta. Lähes 80 prosenttia perusopetuksen ja noin 70 prosenttia lukiokoulutuksenkin suuralueista arvioidaan oppilaitosverkkonsa osalta tiivistymisherkiksi. Niiden oppilaitosverkostojen arvioidaan edelleen tiivistyvän, ja oppilas- sekä opiskelijamäärien ennustetaan vähenevän nykyisestä. Vastaavasti kehittyviksi arvioidaan vain muutama suuralue, joiden oppilas- ja opiskelijamäärien ennustetaan kasvavan ja oppilaitosverkkojen muutoinkin vahvistuvan. Johtopäätöksenä onkin, että maamme peruskoulu- ja lukioverkot tulevat edelleen tiivistymään myös lähitulevaisuudessa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta käyty poliittinen sekä julkinen keskustelu on toistaiseksi keskittynyt pitkälti sosiaali- ja terveyspalveluiden ympärille. Kuntien toinen keskeinen tehtäväalue – koulutuksen järjestäminen – on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuntarakenteen muutokset ovat kuitenkin jo 2000-luvun kuluessa muuttaneet koulutuksen järjestäjäkenttää: yhä suurempia muutoksia on odotettavissa, mikäli kuntauudistus etenee suunnitellulla tavalla.

- Koulutuksen ja opetuksen asiantuntijakeskusvirastona haluamme tällä katsauksella vahvistaa aihepiiriin liittyvää tietoperustaa koulutuksen järjestämisen näkökulmasta, toteaa ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallituksesta.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Riku Honkasalo, Opetushallitus, p. 029 533 1249

Julkaisu verkossa:
Riku Honkasalo: Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä. Nykytilanne ja avoin tulevaisuus. Tilannekatsaus, tammikuu 2013. Muistiot 2013:1. Opetushallitus.

Opetushallituksen aiemmin julkaisemat tilannekatsaukset

Opetussuunnitelman perusteiden oppiainekohtaiset työryhmät aloittivat työnsä tänään

Wed, 16 Jan 2013 13:38:03 GMT

Opetussuunnitelman perusteiden oppiainekohtaiset työryhmät aloittivat työnsä tänään

Tammikuun 16. päivänä 2013 aloittivat työnsä työryhmät, jotka valmistelevat ehdotukset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden eri oppiaineosuuksiksi. Työryhmät myös evästävät sisältöalueitten osalta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita valmistelevaa työryhmää.

Työryhmät työskentelevät vuoden 2014 loppuun asti. Työssään ne ottavat huomioon syksyn 2012 aikana valmistellut opetussuunnitelman perusteiden yleiset linjaukset ja niistä saadun palautteen. Työryhmiä koskevat tarkemmat tiedot löytyvät OPS2016 -verkkosivujen kohdasta ”Työryhmät”.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on alkanut

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita valmisteleva työryhmä aloitti työnsä 12.12.2012. Työryhmä työskentelee vuoden 2014 loppuun asti. Se ottaa työssään huomioon syksyn 2012 aikana valmistellut opetussuunnitelman perusteiden yleiset linjaukset ja niistä saadun palautteen sekä varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön liittyvän valmistelutyön. Lisää asiasta OPS2016-sivustolla.

Opetussuunnitelmatyön päällikkö kiittää kaikkia syksyn hienosta palautekeskustelusta

Opetussuunnitelmatyön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen kertoo ensimmäisessä OPS-blogissa syksyn kommentointikierroksen annista. Lue kirjoitus ja keskustele asiasta OPS2016-sivuilta:
1120 kommenttia + 114 lomaketta = entistä parempi OPS!

Tammikuun 16. päivänä 2013 aloittivat työnsä työryhmät, jotka valmistelevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppiaineosuuksia. Tutustu työryhmiin ja lue opetusneuvos Irmeli Halisen blogikirjoitus syksyn kommentointikierroksen annista OPS2016-sivuilla.

Yhteishaku ammatillisiin opettajakorkeakouluihin 7.-25.1.2013

Mon, 07 Jan 2013 08:00:09 GMT

Yhteishaku ammatillisiin opettajakorkeakouluihin 7.-25.1. 2013

Opetushallituksen lehdistötiedote 7.1.2013

Haku ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen on 7.–25.1.2013 osoitteessa www.opekorkeahaku.fi. Tulokset julkistetaan huhtikuussa.

Ammatillisen opettajankoulutuksen haussa ovat mukana kaikki viisi ammatillista opettajakorkeakoulua ja koulutukseen valitaan 1575 uutta opiskelijaa.

Ammatillista erityisopettajankoulutusta on tarjolla HAAGA-HELIAn, Hämeen, Jyväskylän ja Tampereen ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Erityisopettajankoulutukseen otetaan yhteensä 150 opiskelijaa.

Ammatillista opinto-ohjaajankoulutusta on tarjolla tänä vuonna HAAGA-HELIAn, Hämeen, Jyväskylän ja Oulun ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Koulutukseen otetaan 136 opiskelijaa.

Pätevöitymiskoulutusta opettajan tehtäviin

Ammatillinen opettajankoulutus on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarkoitettua koulutusta, joka tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden.

Ammatillinen erityisopettajankoulutus ja ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus ovat opettajankoulutuksen suorittaneille tarkoitettua jatkokoulutusta. Erityisopettajankoulutus antaa kelpoisuuden toimia erityisopetuksen tehtävissä ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjaajankoulutus antaa kelpoisuuden toimia opinto-ohjaajana eri koulumuodoissa. Kaikki koulutukset ovat 60 opintopisteen laajuisia ja kestävät opiskelumuodosta riippuen 1–2 vuotta.

Lisätietoja:
Haun verkkosivut

Opettajakorkeakoulujen www-sivut:
HAAGA-HELIA
Hämeenlinna
Jyväskylä
Oulu
Tampere

Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, Opetushallitus, puh. 029 533 1053,

Haku ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen on 7.–25.1.2013 osoitteessa www.opekorkeahaku.fi. Tulokset julkistetaan huhtikuussa.

Yhteishaku vieraskieliseen amk-koulutukseen 7.1.-12.2.2013

Mon, 07 Jan 2013 07:59:35 GMT

Yhteishaku vieraskieliseen amk-koulutukseen 7.1. – 12.2.2013

Opetushallituksen lehdistötiedote 4.1.2013

Yhteishaussa on mukana 24 ammattikorkeakoulua ympäri Suomea, ja koulutusohjelmat ovat englanninkielisiä. Haku on tarkoitettu sekä suomalaisille että ulkomaalaisille, joita kiinnostaa kansainvälinen näkökulma opinnoissa. Haku alkaa maanantaina 7.1. ja päättyy tiistaina 12.2.2013 klo 16.15.

Vieraskieliseen koulutukseen voivat hakea mm. abiturientit, ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ja ulkomaisen tutkinnon suorittaneet, jotka ovat korkeakoulukelpoisia tutkinnon suoritusmaassaan. Hakutoiveita saa esittää suosituimmuusjärjestyksessä enintään neljä. Kaikkiin koulutusohjelmiin järjestetään valintakokeet huhti-toukokuussa. Valinnan tuloksista tiedotetaan touko-kesäkuun vaihteessa.

Kansainvälisiä opintoja kotimaassa

Tavoitteena on kouluttaa kansainvälisesti monipuolisia osaajia elinkeinoelämän tarpeisiin. Yhteishaussa on mukana 73 koulutusohjelmaa liiketalouden, tekniikan, matkailun, luonnontieteiden ja kulttuurin aloilta, sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta. Vieraskielisissä koulutusohjelmissa opiskelijat pääsevät heti opintojensa alussa mukaan kansainväliseen ja monikulttuuriseen ilmapiiriin, joka osaltaan valmentaa asiantuntijuuteen globaalissa maailmassa.

Haku netissä

Vieraskieliseen AMK-koulutukseen haetaan alla olevasta osoitteessa, josta löytyy nettihakemuksen lisäksi tietoa hakemisesta, koulutusohjelmista, opiskelusta ja asumisesta Suomessa.

AMK-haku

Lisätietoja Opetushallituksesta:
Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 029 533 1053,

Organisaatiomuutoksia Opetushallituksessa

Thu, 20 Dec 2012 08:29:05 GMT

Organisaatiomuutoksia Opetushallituksessa

Opetushallituksen lehdistötiedote 20.12.2012

Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen ja ammattikoulutuksen toimintayksiköiden sisäinen organisaatio uudistuu vuoden 2013 alusta lukien. Organisaatiomuutokset eivät aiheuta muutoksia Opetushallituksen tämänhetkisiin tehtäviin eivätkä aiheuta henkilöstövähennyksiä.

Yleissivistävän koulutuksen toimintayksikössä on 1.1.2013 lähtien kolme yksikköä: esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus sekä vapaa sivistystyö ja kulttuuriryhmien koulutus.

Ammattikoulutuksen toimintayksikössä on 1.1.2013 lähtien neljä yksikköä: ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, ennakointi sekä tutkintojen tunnustaminen ja vertailu.

- Näillä muutoksilla lisäämme hallinnon läpinäkyvyyttä ja organisaatiomme ymmärrettävyyttä asiakkaiden näkökulmasta. Uskomme, että nämä uudistukset vastaavat toimintaympäristön muutoksia ja auttavat meitä vastaamaan koulujen ja oppilaitosten kehittyviin palveluntarpeisiin, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

- Koulumuotojen tuominen organisaatiorakenteeseen helpottaa asiakas- ja sidosryhmäviestintää. Uusi organisaatiorakenne helpottaa Opetushallituksen perustehtävien hahmottamista ja tehostaa sisäisiä toimintamalleja, toteavat yleissivistävä koulutus -toimintayksikön johtaja Jorma Kauppinen ja ammattikoulutus -toimintayksikön johtaja Pasi Kankare.

Organisaatiomuutoksen yhtenä tavoitteena on kytkeä opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen tiiviimmin osaksi kunkin koulutusmuodon kehittämistä.

Yleissivistävä koulutus –toimintayksikön toimialaan kuuluvat esi- ja perusopetus, lisäopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, lukiokoulutus, valmistava opetus ja koulutus, taiteen perusopetus, vapaa sivistystyö ja Eurooppa-koulut. Toimintayksikkö vastaa edelleen opetussuunnitelman perusteista, valtionavustuksista, opetuksen kehittämisestä ja seurannasta, oppimisympäristöjen ja koulujen tietoyhteiskuntataitojen kehittämisestä, oppilashuollosta ja muusta opiskelun tuesta.

Lisäksi toimintayksikön tehtäviin kuuluvat romaniväestön koulutus, saamenkielisen ja viittomakielisen koulutuksen kehittäminen, valtionhallinnon kielitutkinnot, yleiset kielitutkinnot, auktorisoitujen kääntäjien tutkinnot, vapaan sivistystyön kehittäminen sekä maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten koulutuksen kehittäminen.

Ammattikoulutus –toimintayksikön toimialaan kuuluvat ammatillinen peruskoulutus ja siihen valmistava koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja maahanmuuttajien ammatillinen koulutus. Toimintayksikkö vastaa edelleen tutkinnon perusteista, valtionavustuksista, ammattikoulutuksen kehittämisestä ja seurannasta, kokeiluista, työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnista, oppimisympäristöjen ja oppilaitosten tietoyhteiskuntataitojen kehittämisestä, opiskelijahuollosta ja muusta opiskelun tuesta.

Lisäksi toimintayksikön tehtäviin kuuluvat koulutus- ja tutkintotoimikunnat sekä tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Pääjohtaja Aulis Pitkälä, puh. 0295331298
Johtaja Jorma Kauppinen, puh. 0295331091
Johtaja Pasi Kankare, puh. 0295331242

Kouluja varoitetaan laserosoittimien vaaroista

Fri, 14 Dec 2012 10:00:00 GMT

Kouluja varoitetaan laserosoittimien vaaroista

Opetushallituksen ja Säteilyturvakeskuksen tiedote 14.12.2012

Säteilyturvakeskus ja Opetushallitus ovat huolissaan lisääntyneistä laserhäirintätapauksista kouluissa. Virastot ovat lähettäneet kouluille kehotuksen puuttua häirintätapauksiin.

Laserosoittimet ovat yleistyneet koululaisten käytössä, ja niillä voidaan osoitella itseä ja muita ajattelematta seurauksia. Pahimmillaan lasersäteen osuminen silmään voi aiheuttaa pysyvän vamman. Laserhäirintöjä tulee viranomaisten tietoon kouluilta vuosittain muutamia, mutta niiden todellinen määrä on varmasti paljon suurempi.

Laserosoitinta ei tule antaa lapselle käyttöön, sillä laser ei ole lelu. Myös lapsenmielisten aikuisten kannattaa hillitä osoittimilla sohimista, sillä seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Varomaton laserilla leikkiminen voi aiheuttaa onnettomuuden esimerkiksi liikenteessä. Pelkkä häikäistyminen ja jälkikuvat silmissä aiheuttavat näkökyvyn hetkellisen menettämisen. Laser saattaa pahimmillaan vaurioittaa silmän verkkokalvoa ja johtaa sokeutumiseen. Silmän sulkeutumisrefleksi ei suojaa aina lasersädettä vastaan.

Voimakas lasersäde on silmille vaarallinen

Oppilaan osoiteltua silmävaarallisella laserilla joko toista henkilöä tai itseään, tulee säteen silmiinsä saaneen käydä välittömästi silmälääkärissä. Laserosoittimesta irrotetaan paristot lisävahinkojen estämiseksi. Tapahtuneesta ilmoitetaan poliisille ja kotiin.

Laserosoitin on yleensä paristolla toimiva pieni kynää tai taskulamppua muistuttava valonlähde. Joskus laser, taskulamppu ja led-valo on yhdistetty samaan laitteeseen. Lasersäteen voimakkuutta on mahdotonta nähdä päällepäin. Laserosoittimiin merkityt lasertehot eivät aina vastaa todellista tehoa, eikä tehoa ole aina merkitty.

- Säteilyturvakeskuksen tiedossa on tapauksia, joissa kouluissa on sohittu laserosoittimilla, joiden teho on yli satakertainen verrattuna sallittuun, kertoo erikoistutkija Lasse Ylianttila Säteilyturvakeskuksesta.

Laserlaitteessa tulee olla teksti, jossa ilmenee laitteen turvallisuusluokka. Monissa laserosoittimissa on kuitenkin harhaanjohtava merkintä laserluokasta. Laserosoittimet ovat yleistyneet niiden halvan hinnan ja helpon saatavuuden takia. Suomessa kuluttajakäyttöön sallitaan vain yhden milliwatin tehoiset laserosoittimet.

Silmävammojen ennaltaehkäisy on kaikkien yhteinen asia. Kouluissa ja oppilaitoksissa on hyvä käsitellä oppilaiden ja opiskelijoiden sekä koulun henkilöstön kanssa laserosoittimiin liittyviä terveysriskejä ja tiedottaa ajankohtaisesta asiasta myös kodeille. Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyössä on hyvä tarkistaa silmätapaturmiin liittyvät ohjeistukset sekä päivittää hoitoonohjaukseen liittyvät menettelytavat ja varmistaa, että ne ovat kaikkien koulussa olevien tiedossa.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Lasse Ylianttila, STUK, puh. (09) 759 88 455
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, puh. 0295331167
Tiedottaja Hilkka Karvinen, STUK, puh. (09) 759 88 478

Säteilyturvakeskuksen sivusto, FB-profiili ja Twitter

Säteilyturvakeskus ja Opetushallitus ovat huolissaan lisääntyneistä laserhäirintätapauksista kouluissa. Virastot ovat lähettäneet kouluille kehotuksen puuttua häirintätapauksiin.

Tekstiili- ja vaatetusalan osaamis- ja koulutustarpeita selvitettiin

Wed, 12 Dec 2012 07:17:28 GMT

Tekstiili- ja vaatetusalan osaamis- ja koulutustarpeita selvitettiin

Opetushallituksen lehdistötiedote 12.12.2012

Opetushallituksen toimeksiannosta toteutetussa Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvityksessä on ennakoitu alan koulutuksen ja työelämän osaamistarpeita vuoteen 2020 saakka.

Viime vuonna käynnistettyä selvitystyötä koordinoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu, yhteistyökumppaneinaan Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu, Savon aikuis- ja ammattiopisto Sakky sekä Helsingin palvelualojen oppilaitos Helpa. Tutkijoina ovat toimineet Virpi Lahti, Irma Boncamper ja Ülle Liesvirta.

Hankkeessa selvitettiin koulutusten päällekkäisyyttä kaikilla koulutusasteilla ja tekstiili- ja vaatetusalalla tarvittavaa osaamista. Sekä toista että korkea-astetta koskevista selvitysosuuksista korostui tekstiili- ja vaatetusalan ja asiantuntijatason tehtäviin työllistyminen tekstiili- ja vaatetusalan yritysten ulkopuolelle, esim. kaupan alalle. Korkea-asteen kenttää koskeva selvitysosuus toi näkyviin korkea-asteen tutkintojen keskinäistä profiloitumista ja alan viime vuosien aikana tapahtuneen koulutuksen suunnittelun ja kehityksen suuntaa.

Selvityksen perusteella voi arvioida, että suomalaisessa koulutustarjonnassa on tällä hetkellä runsaasti valinnanmahdollisuuksia vaatetusalalle. Tekstiilialan koulutusta sen sijaan on rajoitetummin tarjolla.

Mielenkiintoinen kysymys koko selvitystyön ajan on ollut toisen asteen koulutusalarakenteesta johtuva tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen ryhmittely kahteen erilliseen alaan: tekniikan ja liikenteen alaan sekä käsi- ja taideteolliseen alan. Selvityksessä on etsitty mahdollisuuksia niiden yhdistämiseen.

Toimenpide-ehdotuksen mukaan alan koulutuksessa toisella asteella tulisi selvittää korkean keskeyttämisasteen syyt ja alalle soveltuvuus soveltuvuuskokein. Koulutuksen jakautuminen alueellisesti tulisi turvata, ja työssäoppimispaikkoja tulisi hyödyntää paremmin koulutuksen kehittämisessä. Tekniikan- ja liikenteen alan ja kulttuurialan vaatetusalan koulutus tulisi yhdistää yhdeksi tutkinnoksi. Muotikaupan alalle tarvittaisiin oma koulutusohjelma. Perustutkinnon tulisi turvata vankka perusosaaminen. Tekstiili- ja vaatetusalan kokonaisuuteen kuuluvien pienten alojen koulutus tulisi turvata. Mukautetulle koulutukselle tulisi laatia valtakunnallisesti yhtenäiset perusteet ja ohjeistus. Toisen asteen jatko-opinnot voisivat valmentaa yrittäjyyteen ja täydennyskoulutusta tulisi voida tarjota yritysten tarpeiden mukaisesti.

Alan korkea-asteen koulutuksen toimenpide-ehdotusten mukaan muotoilijoiden ammattikorkeakoulutusta tulisi merkittävästi vähentää, erikoisalojen koulutus tulisi turvata ja pienten yksiköiden tulisi verkottua niin tekstiili- ja vaatetusalan kesken kuin tieteiden välisesti. Tekstiili- ja vaatetusalan asiantuntemus kansainvälisessä kaupassa ja muotikaupassa tulisi taata. Tekstiili- ja vaatetusalan tradenomien opettajakuntaan tulisi saada muotikaupan ammattilaisia, ja koulutusalojen välistä vuorovaikutusta tulisi lisätä.

Julkaisu verkossa

Julkistamistilaisuuden videointi on katsottavissa netissä tammikuun 2013 ajan.

Lisätietoja:
Opetushallituksessa erityisasiantuntija Heljä Järnefelt, puh. 029 53 31081
Hanketyöryhmässä Virpi Lahti, puh. 040 868 0218, Irma Boncamper, puh. 0400 942 102, Ülle Liesvirta, puh. 0400690011

Opetushallituksen toimeksiannosta toteutetussa Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvityksessä on ennakoitu alan koulutuksen ja työelämän osaamistarpeita vuoteen 2020 saakka.

Opetushallitus vahvistaisi digitaalista oppimista palveluntuottajien yhteistyöllä

Tue, 04 Dec 2012 08:40:59 GMT

Opetushallitus vahvistaisi digitaalista oppimista palveluntuottajien yhteistyöllä

Opetushallituksen lehdistötiedote 3.12.2012

Pääjohtaja Aulis Pitkälä pitää tarpeellisena vahvistaa Opetushallituksen roolia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kansallisena osaamis- ja kehittämiskeskuksena.

Tätä tehtävää tukemaan olisi perustettava Digitaalisen oppimisen neuvottelukunta, joka yhdistäisi oppimateriaalituottajat, tuotekehittelijät, palveluiden tarjoajat, tutkijat ja poliittiset päättäjät etsimään uusia keinoja digitaalisen infrastruktuurin vahvistamiseksi ja digitaalisten oppimisympäristöjen käytön edistämiseksi opetuksessa ja oppimisessa.

Valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä Helsingissä 3.12. Pitkälä perusteli digitaalisen kumppanuuden tarvetta myös sillä, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen tulee olemaan keskeinen osa paikallisia koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmia. Irrallisten kehittämishankkeiden sijasta tarvitaan laajempia kehittämistoimia ja vaikuttavampaa opetushenkilöstön digitaalisen osaamisen lisäämistä.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomen koulujen yleinen tietotekninen varustelutaso luokitellaan parhaimpien joukkoon. Tietoliikenneyhteyksien, tietokoneiden, kosketustaulujen ja oppimisalustojen määrät sijoittuvat vertailussa keskitason molemmin puolin, mutta niiden käyttö on selvästi vähäisempää kuin muualla.

Peruskoulun alaluokilla varustelutaso on kansainvälistä keskivertoa hieman parempi, yläluokilla hieman huonompi. Peruskoulujen rehtorit uskovat tietotekniikan hyötyyn naapurimaiden kollegojaan vähemmän, ja myös opettajien luottamus omiin tietoteknisiin taitoihinsa on vähäistä.

Maamme lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on tietokoneita opiskelijaa kohti enemmän kuin vertailumaissa keskimäärin, ja rehtorit luottavat tietotekniikan hyötyyn hieman keskimääräistä enemmän.

Suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia syitä tietotekniikan opetuskäytön suurimpana esteenä. Myös opettajien saama täydennyskoulutus on ollut viime vuosina niukkaa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan asenteet ja valmiudet ovat maan tietoteknisen menestyksen kannalta tärkeämpiä kuin tekninen varustelutaso. Vertailuissa erottuvat edukseen ne maat, joissa on panostettu digitaaliseen osaamiseen jatkuvasti ja monipuolisesti ainakin 15 vuoden ajan.

Parhaillaan kommentoitavina olevat esi- ja perusopetuksen uudet opetussuunnitelmaperusteet tulevat sisältämään nykyistä selkeämmät ohjeistukset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä. Myös lukion tuleva opetussuunnitelmauudistus tähtää samoihin tavoitteisiin. Lukio-opetuksen uudistamista vauhdittaa myös suunnitelma sähköisiin ylioppilaskokeisiin siirtymisestä vuosien 2016-2019 aikana.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Ylijohtaja Petri Pohjonen, puh. 029 53 31177
Opetusneuvos Ella Kiesi, puh. 029 53 31096

Pääjohtaja Aulis Pitkälä pitää tarpeellisena vahvistaa Opetushallituksen roolia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kansallisena osaamis- ja kehittämiskeskuksena.

Koulu nuorten näkemänä ja kokemana

Thu, 29 Nov 2012 10:30:00 GMT

Koulu nuorten näkemänä ja kokemana

Opetushallituksen lehdistötiedote 29.11.2012

Koulu vaikuttaa jokaisen nuoren elämään. Vastaavasti nuoret muovaavat omalta osaltaan koulukulttuuria ja vaikuttavat muutoinkin kouluympäristöönsä.

Opetushallituksen ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä tuotetussa tilannekatsauksessa Koulu nuorten näkemänä ja kokemana on inventoitu 2000-luvulla julkaistuja nuorisotutkimuksellisesti virittyneitä koulututkimuksia, jotka ovat kohdentuneet lähinnä peruskoulun yläluokille.

Koulu on paitsi oppimispaikka, myös nuorisokulttuurinen areena, jossa nuoret viettävät aikaa ja kohtaavat suuren joukon muita nuoria – myös sellaisia joita toisissa tilanteissa on mahdollista karttaa. Koulu on myös nuorta tukeva kasvuyhteisö, jossa opitaan demokraattisia perustaitoja. Nuorisokulttuurisena areenana koulua leimaavat ryhmäsuhteiden tärkeys ja tavallisuuden vaade, mutta toisaalta myös eri ryhmäsidonnaisuuksien eriarvoistava vaikutus.

Muiden nuorten hyväksynnän saaminen saattaa joissain tapauksissa osoittautua tärkeämmäksi kuin onnistuminen koulun arvioinneissa. Suosituilla nuorilla on enemmän toiminnan mahdollisuuksia ja riskinottokykyä kuin asemaltaan marginaalisemmilla nuorilla. Esimerkiksi sukupuoli, etnisyys ja seksuaalisuus aiheuttavat eroja nuorten mahdollisuuksiin olla koulussa.

Demokraattisena pienoisyhteisönä koulu osallistaa nuoria päätöksentekoon, tukee yhteisöllisyyttä ja vahvistaa kuulumisen tunteita. Kasvunäkökulmasta voidaan nostaa esiin kiusaamisen ryhmäsidonnaisuus ja kytkös nuorten maailmaan, sukupolvisuhteiden merkitys nuorten tiedon esille saamisessa sekä nuorten tukemisen monipuolisuus.

Opetushallitus haluaa tuoreella julkaisulla vahvistaa yhteistyötä koulujen, nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen välillä. Tilannekatsauksen on kirjoittanut Nuorisotutkimusverkoston tutkija Tomi Kiilakoski.

Julkaisu on järjestyksessään kahdeksas Opetushallituksen vuosina 2011-12 julkaisemista ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin teemoihin liittyvistä tilannekatsauksista. Kaikki tilannekatsaukset löytyvät osoitteesta www.oph.fi/tilannekatsaukset.

Julkaisu:
Tomi Kiilakoski 2012: Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Tutkimusinventaari: Nuorisotutkimuksen nuorten koulukokemuksista. Tilannekatsaus marraskuu 2012. Muistiot 2012: 6. Opetushallitus.

Lisätietoja:
Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski, p. 040 5046432
Erityisasiantuntija Riku Honkasalo, Opetushallitus, p. 029 533 1249

Koulu vaikuttaa jokaisen nuoren elämään. Vastaavasti nuoret muovaavat omalta osaltaan koulukulttuuria ja vaikuttavat muutoinkin kouluympäristöönsä.

Opetussuunnitelmaluonnokset on julkaistu kommentoitavaksi

Mon, 19 Nov 2012 08:35:47 GMT

Opetussuunnitelmaluonnokset on julkaistu kommentoitavaksi

Opetushallitus avasi perusopetuksen uudistuvien opetussuunnitelman perusteiden ensimmäiset luonnokset kommentoitaviksi verkkosivuille 19.11.2012. Tekstiluonnokset ovat ensimmäistä kertaa jo valmisteluvaiheessa kaikkien halukkaiden kommentoitavissa.

Luonnokset löytyvät verkosta osoitteella http://www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset. Luonnokset käsittelevät opetussuunnitelman perusteiden rakennetta, perusopetuksen perustana olevia arvoja ja oppimiskäsitystä, opetuksen tehtävää ja valtakunnallisia tavoitteita, toimintakulttuuria sekä oppimista edistäviä tekijöitä kuten oppimisympäristöä, työtapoja ja yhteistyötä. Oppiaineita koskeva uudistustyö käynnistyy tältä pohjalta tammikuussa 2013.

Kommentteja toivotaan laajasti eri tahoilta, kuten järjestöiltä, työelämän edustajilta, koulutuksen asiantuntijoilta ja vanhemmilta. Myös oppilailla on mahdollisuus ottaa kantaa vaikkapa siihen, miten kouluissa olisi hyvä toimia tai millaista osaamista he arvelevat tarvitsevansa tulevaisuudessa. Opetushallitus pyytää opetuksen järjestäjiltä palautetta tekstiluonnoksiin erillisellä kyselyllä.

Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, perusopetukseen valmistava opetus) tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 28.6.2012. Opetushallitus käynnisti asetuksen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden valmistelun elokuussa 2012. Syksyn 2012 tavoitteeksi asetettiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtien ja yleisten linjausten valmistelu sekä niitä koskevan laajan palautteen saaminen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu alkaa joulukuussa 2012.

Opetussuunnitelman perusteet ovat kansallinen normi, jonka pohjalta paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan. Uudistettujen opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen siirrytään 1.8.2016 alkaen.

Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella pyritään luomaan hyvät edellytykset koulun opetus- ja kasvatustyölle, oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja siten myös kestävälle tulevaisuudelle ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on vastata lasten ja nuorten kasvuympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja koulua koskeviin tulevaisuuden haasteisiin.

Kommentointisivut ovat avoinna 5.12.2012 saakka.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Kommentoinnin sisällöllisiin kysymyksiin vastaa opetusneuvos Erja Vitikka

Opetussuunnitelman perusteluonnosten sisällöistä lisätietoja antavat tarvittaessa:
Opetusneuvos Irmeli Halinen
Opetusneuvos Eija Kauppinen
Opetusneuvos Pirjo Sinko
Opetusneuvos Tiina Tähkä

OPS2016-verkkosivut
Perusteluonnokset ja niiden kommentointi

Opetushallitus avasi perusopetuksen uudistuvien opetussuunnitelman perusteiden ensimmäiset luonnokset kommentoitaviksi 19.11.2012. Tekstiluonnokset ovat ensimmäistä kertaa jo valmisteluvaiheessa kaikkien halukkaiden kommentoitavissa. Luonnokset löytyvät osoitteesta http://www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset . Lue lisää >

Käsikirja toisen asteen koulujen ja oppilaitosten tasa-arvotyöhön

Thu, 15 Nov 2012 12:45:19 GMT

Käsikirja toisen asteen koulujen ja oppilaitosten tasa-arvotyöhön

Opetushallitus ja Folkhälsans Förbund, lehdistötiedote 15.11.2012

Tasa-arvoisen kohtelun pitäisi koulussakin olla itsestään selvää. Kuitenkin tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että tyttöjä ja poikia sekä kohdellaan että arvioidaan eriarvoisesti.

Toisen asteen oppilaitokset ovat tasa-arvolain mukaan velvollisia yhdessä opiskelijoiden kanssa laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Opetushallitus ja Folkhälsans Förbund ovat julkaisseet ruotsinkielisen opaskirjan tukimateriaaliksi kouluille tasa-arvosuunnitelman laadinnassa. Tavoitteena on tarjota konkreettisia työkaluja ja menetelmiä koulujen tasa-arvotyön suunnitteluun, dokumentointiin ja arviointiin.

Koulujen tarpeiden selvittämiseksi tasa-arvokonsultti Malin Gustavsson (Folkhälsans Förbund) on haastatellut toisen asteen koulujen ja oppilaitosten rehtoreita ja tasa-arvovastaavia. Haastattelut korostavat, että on tärkeää mukauttaa tasa-arvotyö paikallisiin olosuhteisiin ja löytää erilaisille kouluille sopivat työtavat, pienistä lukioista suuriin ammattioppilaitoksiin. Käsikirjassa on mm. kuvauksia siitä, miten koulut ovat eri tavoin edistäneet tasa-arvoa ja mitä ongelmia työssä on tullut vastaan.

Julkaisu Jämställdhetsarbete i praktiken (Käytännön tasa-arvotyötä – kokemuksia toisen asteen koulutuksesta ruotsiksi)

Lisätietoja:
Malin Gustavsson, tasa-arvokonsultti, puh. 044 788 5951
Bob Karlsson, ruotsinkielisen yksikön johtaja, Opetushallitus, puh. 029 533 1296
Gun Anderson, osastopäällikkö, Folkhälsans Förbund, puh. 050 566 8777

Tasa-arvoisen kohtelun pitäisi koulussakin olla itsestään selvää. Kuitenkin tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että tyttöjä ja poikia sekä kohdellaan että arvioidaan eriarvoisesti.

Laatupalkinnot hyvinvointia edistäville oppimisympäristöille

Tue, 13 Nov 2012 12:20:54 GMT

Laatupalkinnot hyvinvointia edistäville oppimisympäristöille

Opetus- ja kulttuuriministeriön lehdistötiedote 13.11.2012

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2012 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle ja Turun Kristilliselle opistolle. Kunniamaininta myönnettiin Ammattiopisto Luoville. Palkitsemisen erityisteemana oli hyvinvoiva oppimisympäristö.

Laatupalkinnot luovutti opetusministeri Jukka Gustafsson Porissa 13.11. Vuosittain jaettavien ammatillisen koulutuksen laatupalkintojen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä ja koulutusorganisaatioita perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY) on maakunnallinen 14 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Vuonna 2011 opiskelijamäärä oli noin 7 700 opiskelijaa, joista valtaosa oli ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.

Koulutuskuntayhtymä on onnistuneesti kehittänyt vision suuntaisesti toimintaansa maakunnallisena, laadukkaana ja tuloksellisuuden parantamiseen sitoutuneena oppivana organisaationa. Pitkäjänteinen ja johdonmukainen laatutyö näkyy muun muassa yhteisesti sovittuina koko koulutuskuntayhtymää koskevina toimintatapoina, systemaattisena strategisten ja operatiivisten tavoitteiden asetteluna sekä niiden seurantana, arviointina ja tulosten pohjalta tapahtuvana kehittämistoimintana. Tavoitteiden asettelussa otetaan hyvin huomioon saavutetut tulokset ja ennakoidaan aktiivisesti myös toimintaympäristön muutoksia ja sidosryhmien tarpeita.

Johtaminen on määrätietoista ja tulevaisuuteen orientoitunutta. Yhteisten ohjeiden kattavuus ja vastuullinen toiminta sekä esimiestyö varmistavat toiminnan laadukkuuden. Esimiesten ja muun henkilöstön tarkoituksenmukainen koulutus tukee toiminnan pysymistä tavoitteiden mukaisena.

Tulokset ovat pääsääntöisesti hyviä, ja ne ovat kehittyneet. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon saavutetut tulokset ja ennakoidaan aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja sidosryhmien tarpeita. Tavoitteet asetetaan jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti. Strategisessa suunnittelussa on verkostoiduttu aktiivisesti maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa.

Kuntayhtymässä on panostettu opiskelijoiden hyvinvointiin. Erityisesti aikuisopiskelijoiden tuki näyttäytyy esimerkillisenä. Työvaltaisten ja toiminnallisten opetusmenetelmien samoin kuin muun toiminnan kehittämisessä on otettu huomioon sekä erityistukea tarvitsevien että edistyneiden opiskelijoiden tarpeet.

Henkilöstöllä on monia mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämiseen ja oman osaamisensa päivittämiseen. Jokaisella opettajalla on mahdollisuus ja velvollisuus käydä työelämäjaksolla strategiakauden aikana. Koulutuskuntayhtymä valmistautuu tulevaisuuden haasteisiin ennakoiden, tästä esimerkkinä dialogisen johtamisen kehittäminen. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään toimintaa esimerkiksi Arjen hyvät käytännöt ja innovaatiot - kilpailun avulla. Yhteisen tekemisen kulttuuria on vahvistettu myös tiimitoiminnalla.

Turun kristillinen opisto (Turun kristillisen opiston säätiö)

Turun kristillinen opisto on yksityinen, Turun kristillisen opiston säätiön ylläpitämä kansanopisto, jonka toiminnan lähtökohtana on tukea opiskelijoiden elämänhallintaa ja omatoimisuutta kokonaisvaltaisen oppimisen ja internaattipedagogiikan avulla.

Turun kristillinen opisto on vahvasti profiloitunut arvopohjansa suuntaisesti. Opiston erikoistumisalana on humanistinen ja kasvatusalan ammatillinen koulutus. Opisto toimii myös oppisopimustoiminnan yhteistyökumppanina. Ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita oli lukuvuonna 2011 - 2012 183 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa oli noin 63 opiskelijatyövuotta.

Opisto ottaa vastaan erilaisista taustoista tulevat, eri-ikäiset ihmiset sellaisina kun he ovat, ja kannustaa jokaista kasvamaan persoonana, opiskelijana ja ammattilaisena. Toiminta ja tulokset osoittavat, että opisto on onnistunut näissä tavoitteissa erinomaisesti.

Tavoitteiden ja toimintatapojen suunnittelemisen, toimeenpanemisen ja onnistumisten arvioinnin keskeinen sisäinen ohjaamisen työkalu on tasapainoinen tuloskortti (BSC). BSC:n käyttö on viety hyvin osaksi koko organisaation toimintaa. Opistolla on järjestelmä jatkuvan palautteen hankkimiseen ja käyttöön. Yksi tapa toteuttaa sitä, ovat tiimien kokoukset, joiden asialistojen ensimmäisenä asiana on aina saadun palautteen käsitteleminen.

Tulokset ovat erinomaisella tasolla, ja ne osoittavat erinomaista kehityssuuntaa (läpäisyaste, työllistyminen). Opisto hyödyntää myös järjestelmällisesti palautetta, arvioinnin tuloksia ja muuta tulostietoa kehittämistoiminnan suuntaamisessa. Opisto osoittaa toiminnassaan arvopohjan mukaisten tekojen johtavan myös hyviin taloudellisiin tuloksiin.

Turun kristillisen opiston toiminnassa viestittyy vahvasti yhteisöllisyys, yksilönä kohtaaminen ja lähimmäisen rakkaus, jotka edistävät onnistuneesti hyvinvoivan oppimisympäristöä syntymistä ja ylläpitämistä. Pedagogiseen toimintaan on onnistuneesti integroitu opiskelijoiden tukipalvelut, mikä näkyy erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin vastaamisena ja mikä heijastuu myös opiskelijoiden tyytyväisyytenä.

Opistossa kasvatetaan hyvään työkulttuuriin painottamalla työyhteisötaitoja ja -valmiuksia ja ammatti-identiteettiin kasvamista. Opistossa on järjestelmällisesti suunniteltu ohjauksen prosessi, joka siirtää yhteisvastuun myös opiskelijoiden keskinäiseen toimintaan. Opiskelijoiden osallisuutta ja kuulumista oppimis- ja työyhteisöön vahvistetaan muun muassa mahdollisuudella osallistua kehittämistoimintaan, yhteisöllisyys- ja vapaaehtoistyöpasseilla, yhteisillä tapahtumilla ja opistoneuvoston toiminnalla.

Ammattiopisto Luovi (Hengitysliitto ry)

Hengitysliitto ry:n omistama Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin erityisoppilaitos, jolla on toimintaa 24 paikkakunnalla. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkamäärä on 1470. Lisäkoulutuksessa toteutui vuonna 2011 164 ja oppisopimuskoulutuksessa 120 opiskelijatyövuotta.

Hyvinvoivaa oppimisympäristöä edistetään Ammattiopisto Luovissa monin eri tavoin. Hyvinvoivaa oppimisympäristöä tukevat toimet ovat strategisia valintoja. Strategian pohjana ovat Luovin arvot, osaaminen, välittäminen, ilo, uudistajuus ja luovuus, jotka on sidottu tiukasti oppilaitoksen erityistehtävään. Arvojen mukainen toiminta on osa hyvinvoivaa oppimisympäristöä.

Johdon ja esimiesten osaamista kehitetään jatkuvasti ja päämäärätietoisesti. Kaikki Luovin esimiehet osallistuvat Luovin reitti -esimiesosaamisen kehittämisohjelmaan. Työhyvinvointia kehitetään Hyvinvoiva luovilainen -työhyvinvointimallin avulla, joka on linkitetty osaksi johtamisjärjestelmää. Varhaisen välittämisen mallia hyödynnetään henkilöstön hyvinvoinnin edistämisessä. Henkilöstön näkemys työhyvinvoinnista on kehittynyt positiivisesti viimeisen kolmen vuoden aikana ja työhyvinvointia koskevat tavoitteet on saavutettu.

Opiskelijalähtöisyys korostuu henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien palautteissa. Opiskelijan tuki läpi opiskelun ja sen jälkeen on esimerkillisesti järjestetty. Esimerkiksi opiskelijoiden on mahdollisuus saada sijoittumiseen liittyviä ohjauspalveluja vielä puoli vuotta opintojen päättymisen jälkeen. Opetuksessa käytetään opiskelijalähtöisiä oppimisympäristöjä, joista esimerkkeinä ovat harjoitusyritykset, kahvilat ja myymälät.

Opiskelijat kokevat oppimisympäristön turvalliseksi ja erilaisuutta kunnioittavaksi. Luovi pystyy toteuttamaan merkittävällä tavalla omaa vaativaa tehtäväänsä syrjäytymisen ehkäisyssä, tukemaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia sekä olemaan osaltaan yhteiskuntatakuun toteuttaja.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Tarja Riihimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 0295 3 30273

Säännöllinen liikunta parantaa oppimistuloksia

Tue, 13 Nov 2012 08:11:53 GMT

Säännöllinen liikunta parantaa oppimistuloksia

Liikunta koulupäivän aikana, fyysisen aktiivisuuden määrä sekä hyvä kestävyyskunto ovat uusimpien tutkimusten valossa yhteydessä hyvään koulumenestykseen.

Opetushallituksen ja LIKES-tutkimuskeskuksen tekemään tilannekatsaukseen Liikunta ja oppiminen on koottu vuosina 2008–2011 julkaistua tutkimustietoa lasten liikunnan ja oppimisen välisistä yhteyksistä.

- Liikunnan on havaittu vaikuttavan myönteisesti erityisesti lasten kognitiiviseen eli tiedolliseen toimintaan kuten muistiin ja toiminnanohjaukseen, kertoo tutkija Heidi Syväoja LIKES-tutkimuskeskuksesta. Toiminnanohjaus tarkoittaa ihmisen kykyä suunnitella, ohjata ja arvioida joustavasti omaa toimintaansa.

Liikunta lisää uusimman tutkimuksen mukaan aivokuoren sähköistä aktiivisuutta juuri niillä alueilla, jotka vastaavat toiminnanohjauksesta. Fyysisesti hyväkuntoisten lasten aivojen aktiivisuus on mitattu suuremmaksi kuin huonokuntoisten lasten. Fyysinen rasitus ennen testiä lisäsi aivokuoren aktiivisuutta.

- Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta kehittää aivojen rakenteita, erityisesti hippokampuksen tilavuutta, joka on oppimisen ja muistin keskus, kertoo Heidi Syväoja. Varsinkin hyvä kestävyyskunto näyttäisi olevan yhteydessä tiedolliseen toimintaan.

Liikunta vahvistaa tuki- ja liikuntaelimiä, vähentää ahdistus- ja masennusoireita, parantaa fyysistä kuntoa ja ehkäisee monia sairauksia. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että liikunta vaikuttaa oppimiseen myös motoristen taitojen kautta. Motorisia taitoja ovat esimerkiksi konttaaminen, käveleminen, hyppääminen ja heittäminen, ja niiden oppiminen kulkee käsi kädessä lapsen tiedollisten taitojen oppimisen kanssa. Huomion arvoisia liikunnan vaikutuksia välittäviä tekijöitä ovat myös sosiaalinen vuorovaikutus, kouluviihtyvyys, itsetunto ja lihavuuden ehkäisy.

- Tutkimustulokset vahvistavat tutkijoiden mukaan näyttöä siitä, että liikunnalla on suuri merkitys lasten kokonaisvaltaiselle fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, kasvulle ja kehitykselle, toteaa opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta. - Koulupäivän liikunnallisuuden edistäminen tukee näin myös Opetushallituksen keskeistä tavoitetta, oppimistulosten ja osaamisen parantamista.

Taustamateriaali:
Syväoja, Kantomaa, Laine, Jaakkola, Pyhältö & Tammelin 2012. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus – lokakuu 2012. Muistiot 2012: 5. Opetushallitus.

Lisätietoja:
Tutkija Heidi Syväoja, p. 0400248133, etusneuvos
Opetusneuvos Matti Pietilä, Opetushallitus, p. 029 533 1172,
Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, p. 029 533 1159,

Liikunta koulupäivän aikana, fyysisen aktiivisuuden määrä sekä hyvä kestävyyskunto ovat uusimpien tutkimusten valossa yhteydessä hyvään koulumenestykseen.

Ruotsinkielistä työvoimaa tarvitaan etenkin hoito- ja hoiva-alojen ammateissa

Tue, 06 Nov 2012 08:41:40 GMT

Ruotsinkielistä työvoimaa tarvitaan etenkin hoito- ja hoiva-alojen ammateissa

Opetushallituksen lehdistötiedote 6.11.2012

Ruotsinkielisen työvoiman suurimmat rekrytointitarpeet vuoteen 2025 mennessä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Lähihoitajia, sairaanhoitajia, sosionomeja, lääkäreitä ja muita hoitoalan ammattilaisia pitäisi kouluttaa noin 30 prosenttia enemmän, jotta koulutus vastaisi työelämän tarvetta.

Yhä useampien ruotsinkielisten pitäisi hakeutua myös kone-, metalli- ja energiatekniikan sekä auto- ja kuljetusalan ammattikoulutukseen. Myös koulutettuja siivoustyöntekijöitä, myyjiä ja alkutuotannon eri ammattien työntekijöitä tarvitaan lisää.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita tarvitaan etenkin yritystalouden, useiden teollisuusalojen ja rakennusalan asiantuntijatehtävissä. Akateemisilla aloilla lääkäri, hammaslääkäri, eläinlääkäri, juristi, diplomi-insinööri, sosiaalityöntekijä ja lastentarhanopettaja ovat ammatteja, joihin on työllistymisen kannalta turvallisinta hakeutua.

Tämä käy ilmi Opetushallituksen ruotsinkielisestä koulutustarveselvityksestä Yrke 2025, joka on kolmas ennakointi lajissaan. Se kartoittaa Suomen ruotsinkielisen väestön työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen 2025 saakka. Ennakointi antaa pohjaa kansallisille ja paikallisille koulutuksen mitoituspäätöksille.

Koulutetun uuden työvoiman tarve kasvaa vuoteen 2025 saakka, koska lähes puolet tällä hetkellä työssä käyvistä siirtyy tuohon mennessä eläkkeelle. Eläköityminen on erityisen voimakasta niissä työtehtävissä, joissa tarvitaan ammatillista peruskoulutusta. Tästä syystä varsinkin toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneiden tarve on suuri vuoteen 2025 mennessä, huolimatta siitä, että myös korkeakoulutason asiantuntijuutta ja huippupätevyyttä edellyttävät työtehtävät lisääntyvät.

Ennakointihanke Yrke 2025 pohjautuu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valtakunnalliseen työvoimaennusteeseen ja se on sovitettu Opetushallituksen kansallisen koulutustarve-ennakoinnin kehykseen. Yrke 2025 ottaa huomioon ruotsinkielisen työvoiman ja ruotsinkielisten alueiden erityispiirteet.

Ennakointiraportti löytyy osoitteesta www.edu.fi/yrke2025 ja Facebookista osoitteella Yrke2025.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Heidi Backman, puh. 029 533 1044,

Ammattien ja koulutuksen tulevaisuudennäkymät tarkastelussa

Fri, 02 Nov 2012 08:10:02 GMT

Ammattien ja koulutuksen tulevaisuudennäkymät tarkastelussa

Opetushallituksen lehdistötiedote 31.10.2012

Lähivuosina uusia työpaikkoja avautuu eniten työvoimavaltaisten palvelualojen ja liikenteen ammateissa sekä kasvualojen asiantuntijatehtävissä. Uutta työvoimaa tarvitaan kuitenkin lähes kaikissa ammateissa myös sellaisilla teollisuudenaloilla, joilla eläkkeelle siirtyminen on voimakkainta.

Työmarkkinoiden ja ammattikoulutuksen tulevaisuudennäkymiä tarkastellaan 31.10. Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla, jossa on koolla suuri joukko työelämän järjestöjen edustajia ja ammattikoulutuksen asiantuntijoita. Tapahtumassa esitetään myös katsaukset koulutustakuun ja yhteiskuntatakuun todellisuuteen, koulutuksen ja työelämän yhteistyöhön sekä ruotsinkielisen työvoimatarpeen ennakointiin. Tilaisuuden järjestää sidosryhmilleen Opetushallitus.

Hoitoalat, liikenne, kauppa ja rakentaminen työllistävät

Vuoteen 2025 mennessä uutta työvoimaa tarvitaan eniten sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Ajoneuvojen kuljettajia, kaupan alan eri ammattien työntekijöitä, rakennustyöntekijöitä ja siivoustyöntekijöitä tarvitaan paljon. Myös monissa asiantuntijatehtävissä avautuu runsaasti työpaikkoja. Tällaisia ammattiryhmiä ovat muun muassa opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat; yhteiskunnallisen, humanistisen ja talouden alan asiantuntijat; tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat sekä rakennusalan johtajat ja asiantuntijat.

Kuvio: Avautuvat työpaikat keskimäärin vuodessa eniten työllistävissä ammattiryhmissä vuoteen 2025 mennessä

Sosiaali- ja terveysalalla uuden työvoiman tarve johtuu sekä suuresta poistumasta että työvoimatarpeen kasvusta. Työvoiman tarve kasvaa merkittävästi myös monissa edellä mainituissa asiantuntija-ammateissa, minkä lisäksi niissäkin poistuma on suuri.

Teollisuuteen korvaavaa työvoimaa, kasvualoille asiantuntijoita

Uutta työvoimaa tarvitaan lähes kaikissa tehtävissä. Erityisesti monissa teollisuuden ammateissa, joissa työvoiman määrä on vähentynyt pitkään ja rekrytoinnit ovat olleet vähäisiä, työvoima on ikääntynyttä. Ikärakenteen vuoksi eläkkeelle jääminen näissä ammateissa kasvaa lähivuosina. Uutta työvoimaa tarvitaan korvaamaan eläkkeelle siirtyviä, vaikka työpaikkamäärä väheneekin.

Kaikkein tuntuvin työvoiman suhteellinen kasvu on odotettavissa asiantuntijoiden ammattiryhmissä, joihin siirtyy työpaikkoja supistuvista ammattiryhmistä. Nopeasti kasvavia ovat monet korkeaa koulutustasoa vaativat ammatit, kuten tutkimus- ja kehitysjohtajat, luonnontieteellisen alan asiantuntijat sekä tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat. Usein nämä ammattiryhmät ovat pieniä, joten työvoiman lisätarve ei ole määrällisesti suuri. Niiden tarjoamien työpaikkojen merkitys hyvän työllisyystilanteen säilyttämisessä tulee kuitenkin koko ajan kasvamaan. Nopeasti kasvavia ammattiryhmiä on myös kulttuurialalla ja sosiaali- ja terveysalalla.

Osaamistarpeiden muutos muokkaa ammatteja

Osa ammateista kuolee kokonaan. Uusia ammatteja syntyy usein vanhojen ammattien rajapinnoille tai niiden yhdistelminä. Eri ammattiryhmien työvoimatarpeen muutosten lisäksi myös ammattitaitovaatimukset muuttuvat nopeasti. Osaamistarpeiden muutos on usein paljon nopeampaa kuin koko työvoiman kysynnän muutos eri ammateissa. Tämä edellyttää koulutusjärjestelmältä nopeaa reagointia ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tavoitteissa ja sisällöissä.

Tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ennakointi on ensiarvoisen tärkeää tutkintojen ja koulutuksen sisällön kehittämisen kannalta. Opetushallituksessa viime kesänä päättynyt Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi -hanke (VOSE) tuotti toimintamallin tuleviin hankkeisiin, joissa ennakoidaan valitun toimialan tai klusterin osaamistarpeita kaikilla koulutusasteilla. Ennakoinnit toteutetaan yhteistyössä 26 koulutustoimikunnan kanssa.

Lisätietoja Opetushallituksessa

Opetusneuvos Ilpo Hanhijoki (koulutustarpeiden ennakointi), puh. 029 533 1057
Opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki (työelämäyhteistyö), puh. 029 533 1115
Johtaja Pasi Kankare (yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu), puh. 029 533 1242
Johtaja Bob Karlsson (ruotsinkielisen ammattikoulutuksen kehittäminen), puh. 029 533 1296

Opetustoimen kustannukset vuonna 2011

Wed, 10 Oct 2012 12:54:36 GMT

Opetustoimen kustannukset vuonna 2011

Opetushallituksen lehdistötiedote 10.10.2012

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää varten kerättävät tiedot lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden kustannuksista vuodelta 2011 ovat valmistuneet.

Lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohti kasvoivat 3,9 % vuodesta 2010 vuoteen 2011. Koulutus maksoi keskimäärin 7 138 euroa opiskelijaa kohti. Kustannuskehitys noudatti edellisvuosien trendiä. Kustannuksista 67 % käytettiin opetukseen.

Vuonna 2011yksityisiä lukiokoulutuksen järjestäjiä oli 36, kunnallisia 231 ja kuntayhtymiä 5. Valtion lukioita oli kolme ja yliopistojen harjoittelukouluja kahdeksan. Opiskelijamäärä jakaantui eri omistajatyyppien mukaan seuraavasti: yksityiset lukiot 10 165 opiskelijaa, valtion lukiot 269 opiskelijaa, kuntien lukiot 88 864 opiskelijaa, kuntayhtymien lukiot 4 603 opiskelijaa ja yliopistojen harjoittelukoulut 2 221 opiskelijaa.

Yksityisillä koulutuksen järjestäjillä opiskelijakohtaiset kustannukset olivat edelleen selvästi pienemmät (6 231 euroa) kuin kuntien ylläpitämissä lukioissa (7 151 euroa). Kalleinta lukiokoulutuksen järjestäminen oli yliopistojen harjoittelukouluissa (9 461 euroa/opiskelija). Yksityisillä koulutuksen järjestäjillä ja kunnilla lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset olivat keskimäärin korkeimmat pienissä alle 200 opiskelijan lukioissa. Opiskelijamäärä lukioissa laski 1,0 %.

Lukiokoulutuksen järjestäminen oli kalleinta Lapin ja Pohjanmaan maakunnissa ja edullisinta Kanta-Hämeen maakunnassa.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita vuonna 2011 oli yhteensä 149 891. Opiskelijamäärä nousi 1,0 %. Koulutuksen järjestäjiä oli yhteensä 137. Ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset olivat 11 315 euroa opiskelijaa kohti. Yksikkökustannusten kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 4,4 %. Opetuksen osuus kokonaiskustannuksista oli 52,7 %.

Suurimmat opiskelijakohtaiset käyttökustannukset olivat ammatilliseen peruskoulutuksen valmentavissa ja valmistavissa koulutuksissa (16 552 €) sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla (15 812 €) ja pienimmät kustannukset yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (7 936 €).

Maakunnittain tarkasteltuna ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannukset olivat suurimmat Keski-Pohjanmaalla (11 868 €) ja Uudellamaalla (11 155 €) ja pienimmät Etelä-Karjalassa (9 276 €) ja Keski-Suomessa (9540 €).

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoita oli vuonna 2011 yhteensä 41 219, joista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita 12 967 ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoita 28 252. Kokonaisopiskelijamäärä väheni edellisvuoteen 2,8 %. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä väheni 14,8 % ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi 4,0 %.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset olivat yhteensä 6 060 euroa opiskelijaa kohden. Kokonaiskustannukset ovat vähentyneet edellisvuodesta 10,5 % ja opiskelijaa kohden lasketut kustannukset nousivat 5,1 %. Keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset olivat kalleimmat Keski-Pohjanmaalla ja edullisimmat Kanta-Hämeessä.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen kustannukset olivat yhteensä 3 303 euroa / opiskelija. Kokonaiskustannukset ovat lisääntyneet 3,1 % edellisvuodesta. Kustannukset olivat kalleimmat Pohjois-Karjalassa ja edullisimmat Päijät-Hämeessä.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2011 opiskelijatyövuosia oli 17 045 ja lisäystä edellisvuodesta 2,9 %. Kustannukset opiskelijatyövuotta kohden olivat keskimäärin 9 161 euroa. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuotta kohden lasketut kustannukset olivat 9 108 euroa ja henkilöstökoulutuksen kustannukset 9 760 euroa. Kokonaiskustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta 6,5 % ja opiskelijatyövuotta kohden 5,0 %. Aloittaneita opiskelijoita vuonna 2011 oli yhteensä 99 063, joka oli 9,4 % vähemmän kuin vuonna 2010.

Ammattikorkeakoulujen keskimääräiset kustannukset vuonna 2011 olivat yhteensä 8 005 euroa /opiskelija. Ammattikorkeakoulutuksen kokonaiskustannukset kasvoivat 2,8 % edellisvuodesta. Kalleimmat opiskelijakohtaiset käyttökustannukset olivat kulttuurialalla (11 070 €) ja edullisimmat yhteiskuntakuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (6 786 €).

Esi- ja perusopetuksen kustannustiedot julkaistaan tammikuussa. Muut aineistot löytyvät Opetushallituksen internet-sivuilta. Käyttäjä voi myös itse tehdä aikasarja- ja muita raportteja raporttiluetteloon merkityistä raporteista.

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Erityisasiantuntija Lea Juhola, puh. 029 533 1300 ammatillinen peruskoulutus, oppisopimuskoulutus, ammattikorkeakoulut
Erityisasiantuntija Sirpa Kesti, puh. 029 533 1094 lukiokoulutus
Erityisasiantuntija Tarja Mäkinen, puh. 029 533 1150 ammatillinen lisäkoulutus
Erityisasiantuntija Emmi Ranta, puh. 029 533 1272 ammatillinen peruskoulutus, oppisopimuskoulutus, ammattikorkeakoulut
Opetusneuvos Matti Kyrö, puh. 029 533 1114

Sähköposti:

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää varten kerättävät tiedot lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden kustannuksista vuodelta 2011 ovat valmistuneet.

Suomelle kaikkien aikojen mitalisaalis EuroSkills 2012 –kilpailuista

Tue, 09 Oct 2012 11:48:51 GMT

Suomelle kaikkien aikojen mitalisaalis EuroSkills 2012 –kilpailuista

Ammattitaidon EM-kilpailut EuroSkills 2012 käytiin 4.-6. lokakuuta Belgian Spa-Francorchampsissa. Kilpailujen päättyessä Suomen joukkue oli koonnut 17 mitalia, joista neljä kultaa, kuusi hopeaa ja seitsemän pronssia.

EuroSkills 2012 –kilpailujen 44 lajiin osallistui yli 400 kilpailijaa 24 maasta. Ammattitaidon EM-kisat järjestettiin nyt kolmatta kertaa.

Suomalaiskilpailijat saivat kultaa tarjoilussa ja vihersuunnittelussa, jotka ovat yksilölajeja. Kultamitalin toivat myös ravintola-alan sekä muoti ja vaatetus -lajien kaksihenkiset tiimit (kuvassa kultamitalistit Eve Korhonen ja Juulia Peuhkuri). Hopealajeja olivat hiusmuotoilu, monikanavajulkaiseminen, graafinen suunnittelu, painotekniikka, CNC-koneistus sekä toimitilahuolto. Pronssia toivat somistus, CAD-suunnittelu, robotiikka, elektroniikka, puhdistuspalvelu, perussiivous ja kokki.

Joukkueena TeamFinland 2012 keräsi eniten pisteitä koko kilpailussa ja keskimääräinen kilpailijan pistemäärä oli 505,28. Näillä pisteillä joukkue ylsi kaikkien aikojen parhaaseen suoritukseen.

Suomen joukkueen paras kilpailija oli hämeenlinnalainen vihersuunnittelija Veera Varpa pistemäärällä 552. Tarjoilija Tanja Pöyhönen Jyväskylästä sai kaksi kultamitalia voitettuaan oman yksilölajinsa lisäksi ravintola-alan tiimilajin.

Mitalisijojen lisäksi kahdeksan suomalaiskilpailijaa saavutti diplomisijan eli ylitti lajinsa keskiarvopistemäärän, joka on 500 pistettä. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että reilusti yli puolet Suomen joukkueesta oli keskiarvon paremmalla puolella.

- Kisamenestyksemme kertoo ehdottomasti siitä, että ammatillinen koulutus on Suomessa korkeatasoista ja tuottaa huippuosaajia eri aloille tukemaan Suomen kilpailukykyä, totesi Skills Finlandin hallituksen puheenjohtaja, opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Skills Finlandin visiona on olla maailman parhaan ammattiosaamisen rakentaja. Hallitusohjelman tavoitteena puolestaan on, että Suomi olisi maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä.

- Vertailussa muuhun Eurooppaan olemme jo hyvällä tiellä kohti näitä tavoitteita, riemuitsi Rasku.

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Pauliina Juhola, , puh. 050 4060655

www.skillsfinland.fi

Kuvia kilpailuista

Suomen joukkueen mitalistit

Kultamitali:

Muoti ja vaatetus (tiimilaji): Eve Korhonen ja Juulia Peuhkuri, Helsingin palvelualojen oppilaitos
Ravintola-ala (tiimilaji): Niina Jaakkola, kokki, Pohjois-Karjalan ammattiopisto ja Tanja Pöyhönen, tarjoilija, Jyväskylän ammattiopisto
Vihersuunnittelu: Veera Varpa, Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu
Tarjoilija: Tanja Pöyhönen

Hopeamitali:

Hiusmuotoilu: Caroline Hermunen, Kouvolan seudun ammattiopisto
Monikanavajulkaiseminen (tiimilaji): Niko Gröhn, Suomen liikemiesten kauppaopisto ja Pia Ropo, AEL, Niko-Ossi Hintsala, Jyväskylän ammattiopisto
Graafinen suunnittelu: Pia Ropo
Painotekniikka: Niko-Ossi Hintsala
CNC-koneistus: Ville Lehtonen, Turun ammatti-instituutti
Toimitilahuoltaja, ylläpitosiivous: Tiina Lampinen, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Pronssimitali:
Somistus (tiimilaji): Pipsa Kokko, Pohjois-Karjalan ammattiopisto ja Suvi Kolehmainen, Etelä-Karjalan ammattipisto
CAD-suunnittelu: Jaakko Ekman, Koulutuskeskus Salpaus
Robotiikka (tiimilaji): Aku Ilola ja Jasu Romo, Jyväskylän ammattiopisto
Elektroniikka (tiimilaji): Niko Kinnunen, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja Topi Lampiranta, Kouvolan seudun ammattiopisto
Puhdistuspalvelu (tiimilaji): Tiina Lampinen, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Anni Miettinen, Pohjois-Karjalan ammattiopisto
Kokki: Niina Jaakkola, Pohjois-Karjalan ammattiopisto

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen käynnissä

Tue, 09 Oct 2012 08:59:38 GMT

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen käynnissä

Opetushallituksen lehdistötiedote 9.10.2012

Opetushallitus on käynnistänyt uusien opetussuunnitelman perusteiden valmistelun esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta varten. Uudistettujen opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen siirrytään 1.8.2016 alkaen.

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien perusteiden mukaisten paikallisten opetussuunnitelmien on määrä olla valmiita ennen elokuuta 2016.

Uudistustyö perustuu valtioneuvoston 28.6.2012 antamaan asetukseen, jossa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle ja perusopetukseen valmistavalle opetukselle sekä perusopetuksen tuntijako.

- Opetussuunnitelmien uudistustyö on lähtenyt ripeästi käyntiin, kertoo Opetussuunnitelmat –yksikön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen Opetushallituksesta. – Elokuussa nimettiin ohjausryhmä ja työryhmät, joihin kutsutut jäsenet työskentelevät hyvin sitoutuneesti. Samalla kunnissa on virinnyt ilahduttavaa aktiivisuutta, ops-työhön halutaan mukaan ja siihen vaikuttamista pidetään tärkeänä.

Ohjausryhmässä ovat edustettuina keskeiset sidosryhmät kuten esimerkiksi OAJ, Kuntaliitto, Vanhempainliitto ja työelämän edustajat. Työryhmissä puolestaan on mukana opettajia ja rehtoreita, opetuksen järjestäjien edustajia, opettajankouluttajia, yliopistotutkijoita jne. Myös monet yksittäiset henkilöt, ryhmät ja järjestöt ovat ottaneet yhteyttä ja antaneet asiantuntemustaan yhteiseen työhön. Halinen muistuttaa, että prosessiin tarvitaan mukaan myös oppilaiden näkemyksiä.

Opetushallitus kannustaa käynnistämään paikallisen pohdinnan jo opetussuunnitelman perusteiden laadinnan aikana. Kentältä tuleva palaute vaikuttaa suuresti perusteiden laatuun ja toisaalta taas valtakunnallinen työ tukee kunnissa ja kouluissa tehtävää suunnittelutyötä ja valmistautumista.

- Uudistuksen ydin on toimintakulttuurin ja pedagogiikan muutoksessa. Yhdessä voimme löytää ratkaisuja koulutyön uudistamiseen eli siihen, miten sivistymistä, oppimista ja osaamisen kehittymistä voitaisiin tukea entistä paremmin, toteaa Halinen.

Opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyöstä viestimistä varten on avattu OPS2016-verkkosivut. Sivuilla on julkaistu mm. uudistustyön aikataulu, tavoitteet, työryhmät ja tiekartta paikallisen opetussuunnitelmatyön tukemiseksi.

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Johtaja Jorma Kauppinen, puh. 029 533 1091
Opetusneuvos Irmeli Halinen, puh. 029 533 1056
Opetusneuvos Christina Anderssén (ruotsinkielinen koulutus), puh. 029 533 1290

Kieltenopiskelu aloitetaan Euroopassa yhä varhemmin

Wed, 26 Sep 2012 10:38:34 GMT

Kieltenopiskelu aloitetaan Euroopassa yhä varhemmin

Opetushallituksen lehdistötiedote 26.9.2012

Eurooppalaiset lapset aloittavat vieraan kielen opiskelun yhä nuorempina. Esimerkiksi Belgian saksankielisellä alueella kielenopetusta tarjotaan esiopetuksessa jo kolmivuotiaille. Suomessa aloitusikä on kuitenkin pysynyt ennallaan, ja vieraan kielen opiskelu aloitetaan tavallisesti 7-9 vuoden iässä.

Kieltenopetuksen kehityssuunnat 32 Euroopan maassa on koottu Eurydice-verkoston ja Eurostatin raporttiin Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012. EU-maiden lisäksi mukana ovat Kroatia ja Turkki. Raportti sisältää yhteensä 61 indikaattoria lukuvuosilta 2009–2010 ja 2010–2011.

Englannin suosio kasvaa edelleen

Suosituin vieras kieli lähes kaikissa Euroopan maissa on yhä englanti, jonka suosio kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2010 sitä opiskeli 73 prosenttia alakouluikäisistä ja yli 90 prosenttia yläkoulu- ja lukioikäisistä.

Ranska, espanja, saksa ja venäjä jäävät opiskelijamäärissä kauas taakse. Niitä opiskelee useimmissa maissa alle 10 prosenttia oppilaista. Muut kielet ovat vielä harvinaisempia, ja niitä opiskelevien osuus jää lähes kaikissa maissa alle viiden, monissa jopa alle yhden prosentin. Raportti mainitsee poikkeuksena muun muassa Suomen, jossa toisen kotimaisen kielen opiskelu on pakollista.

Kahta vierasta kieltä opiskelevien määrä kasvussa

EU:n koulutusstrategia tähtää siihen, että kansalaiset hallitsisivat kaksi kieltä äidinkielensä lisäksi. Tässä on edistytty lupaavasti: vuonna 2004 alakouluikäisistä 33 prosenttia ei opiskellut mitään vierasta kieltä, mutta vuonna 2010 heidän osuutensa oli 22 prosenttia.

Myös kahta vierasta kieltä opiskelevien määrä on kasvussa: vuonna 2010 keskimäärin 61 prosenttia yläkouluikäisistä oppilaista opiskeli vähintään kahta kieltä. Osuus on kasvanut 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2004.

***

Syyskuun 26. päivänä vietetään Euroopan kielten päivää. Sillä halutaan korostaa Euroopan kielten ja kulttuurien rikkautta sekä kannustaa ihmisiä opiskelemaan enemmän kieliä. Euroopan unionilla on 23 virallista kieltä, joista yksi on suomi. Virallisten kielten lisäksi Euroopassa puhutaan myös yli 60 alue- tai vähemmistökieltä.

Eurydice-julkaisu Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012 on saatavilla verkossa.

Euroopan kielten päivä

Lisätietoja Opetushallituksessa

Opetusneuvos Kristiina Volmari, puh. 029 533 1276

Syksyn yhteishaku ammatilliseen peruskoulutukseen alkaa 26. syyskuuta

Mon, 24 Sep 2012 11:40:05 GMT

Syksyn yhteishaku ammatilliseen peruskoulutukseen alkaa 26. syyskuuta

Opetushallituksen lehdistötiedote 24.9.2012

Keskiviikkona käynnistyvässä ammatillisen koulutuksen yhteishaussa voi hakea osoitteessa www.haenyt.fi. Haku päättyy 5.10. klo 16.15.

Yhteishaussa voi tammikuussa 2013 alkavan ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi hakea kotitalousopetukseen (talouskoulu). Hakemisessa tarvittavat tiedot löytyvät haenyt.fi –osoitteen lisäksi Koulutusnetistä osoitteesta www.koulutusnetti.fi.

Syksyn yhteishaussa on 2 050 aloituspaikkaa, vuosi sitten aloituspaikkoja oli 1 800. Aloituspaikkoja tänä syksynä on eniten sosiaali- ja terveysalalla (800 paikkaa), kotitalous- ja kuluttajapalveluissa (440 paikkaa) sekä liiketalouden ja kaupan alalla (230 paikkaa). Aloituspaikoista 55 % on varattu ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän suorittaneille.

Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 16.11.2012. Opetushallitus lähettää kaikille valitsematta jääneille kirjeitse tiedot tuloksista.

Lisätietoja:

Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, Opetushallitus, puh. 029 533 1053; (lehdistön yhteydenotot)

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun neuvonta, puh. 029 533 1010 (klo 9-13),

Keskiviikkona käynnistyvässä ammatillisen koulutuksen yhteishaussa voi hakea osoitteessa www.haenyt.fi. Haku päättyy 5.10. klo 16.15.

Liikkuva koulu -palkinnot Vantaan kaupungille ja Ahmon koululle

Wed, 12 Sep 2012 10:00:00 GMT

Liikkuva koulu -palkinnot Vantaan kaupungille ja Ahmon koululle

Opetus- ja kulttuuriministeriön lehdistötiedote 12.9.2012

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat myöntäneet ensimmäiset Liikkuva koulu -palkinnot esimerkillisestä työstä liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamiseksi kouluympäristössä. Palkinnon saivat Vantaan kaupunki ja Ahmon koulu Siilinjärveltä.

Kunnalle annettava palkinto on 7000 euroa ja koulun saama palkinto 3000 euroa. Palkinnot myönnetään veikkausvoittovaroista. Kyseessä on uusi, vuonna 2012 käynnistetty palkitsemiskäytäntö. Johtaja Harri Syväsalmi opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä ja ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallituksesta jakoivat palkinnot keskiviikkona 12.9.2012.

Palkitsemisen tarkoituksena on saada aikaan valtakunnallista näkyvyyttä ja arvostusta liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämiselle, kannustaa käytännön toimijoita laadukkaan työn tekemiseen sekä tuoda esiin ansiokasta työtä paikallisyhteisössä.

Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota toimintaan, jossa on rohkeasti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti lähdetty muuttamaan koulupäivän rutiineja fyysisesti aktiivisen koulupäivän ja hyvinvoivan elämäntavan mahdollistamiseksi.

Vantaan kaupungilla on kokonaisvaltainen kehittämisote liikunnan edistämiseen koulun toimintakulttuurissa. Hanke on laajentunut perusopetuksesta myös yläkouluihin. Vantaa on laaja-alaisesti verkostoitunut eri tahojen kanssa. Kaupungilla on kumppanuuksia kunnan muiden hallintokuntien kanssa sekä yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa.

Myös siilinjärveläisellä Ahmon koululla on kokonaisvaltainen tapa kehittää liikunnallista koulukulttuuria. Koulu on muuttanut koulupäivän rakennetta liikkumisen kannalta suotuisammaksi. Se on aktivoinut vähän liikkuvia tai erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia poikia. Koulu on löytänyt toimivia keinoja parantaa erityisesti yläkouluikäisten osallisuutta liikuntaa lisäämällä. Koulu on ansiokkaasti hyödyntänyt nuorisotyötä nuorten aktivoimisessa. Liikunnanopettajalla on ollut merkittävä rooli nuorten innostamisessa liikkumaan muulloinkin kuin liikuntatunneilla.

Lisätietoja:

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM, puh. 0295 3 30054
Ohjelmajohtaja Antti Blom, OPH, puh. 0295 3 31254

Tule mukaan Kodin ja Koulun Päivään!

Mon, 10 Sep 2012 12:00:00 GMT

Tule mukaan Kodin ja Koulun Päivään!

Perjantaina 14.9.2012 vietetään toista kertaa valtakunnallista Kodin ja Koulun Päivää. Vastaanotto koulujen ja vanhempien suunnalla on ylittämässä kaikki odotukset. Päivän viettoon osallistuu lähes 900 koulua kautta maan.

Kodin ja Koulun Päivä kiinnittää huomion lapsen kasvuun ja oppimiseen yhdessä tekemisen ja kohtaamisen kautta. Oppilaat ovat toivoneet lisää opettajien, vanhempien ja oppilaiden välistä keskustelua ja yhdessäoloa. Aikuisten läsnäololla on myönteinen vaikutus lasten ja nuorten kouluviihtyvyyteen, kaverisuhteisiin, opettajien ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen sekä keskinäiseen luottamukseen.

Kodin ja Koulun Päivänä kouluissa järjestetään myönteisiä ja innostavia kohtaamisia. Useissa kouluissa päivä alkaa rehtorin aamukahvilla vanhemmille. Koulu- ja kotiväki kohtaavat ja tutustuvat muun muassa pihatalkoiden ja kulttuuritapahtumien merkeissä. Vapaamuotoinen tapahtuma tarjoaa luontevan tilaisuuden vaihtaa ajatuksia, tulla tutuiksi ja keskustella lasten arjesta.

Päivän suojelija on tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.

Kodin ja Koulun Päivää suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä Opetushallitus, Suomen Rehtorit, Suomen Vanhempainliitto, Förbundet Hem och Skola i Finland, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Finlands Svenska Lärarförbund FSL. Päivää tukee Raha-automaattiyhdistys. Päivä on osa Emma & Elias -avustusohjelmaa.

Lisätiedot:

Kodin ja Koulun Päivä -sivusto

(Sivuilta löydät myös oman paikkakuntasi päivään osallistuvat koulut.)

Opetushallitus, Veli-Matti Malinen, , 029 533 1284
(kodin ja koulun yhteistyön perusta lainsäädännössä ja opetussuunnitelmissa)
Suomen Rehtorit ry, Jukka Kuittinen, , 050 559 6969
(Rehtorien näkökulma aiheeseen)
Suomen Vanhempainliitto, Tuomas Kurttila, , 050 544 3757
(Kodin ja Koulun päivän tausta, suomenkieliset tapahtumat, vanhempien näkökulma aiheeseen)
Förbundet Hem och Skola i Finland, Micaela Romantschuk, , 050 336 2016 (Ruotsinkieliset tapahtumat, vanhempien näkökulma aiheeseen)
Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Riitta Sarras, , 020 7489 645
Finlands Svenska Lärarförbund FSL, Dan Johansson, , 0400 415 641

Liikenneturvallisuusviikko 10.-16. syyskuuta

Mon, 10 Sep 2012 10:36:30 GMT

Liikenneturvallisuusviikko 10.-16. syyskuuta

Opetushallituksen ja Liikennekasvatuksen yhteistyöverkoston järjestämä Liikenneturvallisuusviikko on käynnistynyt maanantaina 10.9. Turussa. Viikon 37 aikana kouluissa eri puolilla maata kiinnitetään erityistä huomiota niin koululaisten liikennetaitoihin kuin koulukuljetusten turvallisuuteen.

Viikon avajaiset pidettiin Turun Paattisten koululla 10.9.klo 12.00. Tilaisuudessa julkistettiin muun muassa kilpailu vuoden parhaasta koululaisajoneuvonkuljettajasta. Kilpailun valintakriteerejä ovat koulukuljetuksia hoitavan kuljettajan palvelualttius, turvallisuuskysymysten huomioon ottaminen, kasvattajan rooli, yhteistyökyky ja liikennekäyttäytyminen.

Poliisi valvoo Liikenneturvallisuusviikolla tehostetusti koululaisia kuljettavien taksien ja linja-autojen turvalaitteiden sekä alkolukkojen käyttöä ja liikennettä koulujen läheisyydessä.

Alaluokkien oppilaat kilpailevat liikenneturvallisuusviikolla pyöräilytaidoissa. Fillarimestari –kilpailuun sisältyy sekä pyörällä ajettava taitorata että liikennetietoja mittaava kirjallinen osuus. Koulun joukkueen muodostavat kaksi tyttöä ja kaksi poikaa 3.-5.-luokilta. Aluekarsinnoissa parhaiten menestyneet koulut kutsutaan SM-kisoihin, jonka voittaja edustaa Suomea myöhemmin järjestettävissä EM-kilpailuissa. Kilpailun järjestelyistä vastaa Autoliitto ry.

Loista liikenteessä –heijastinkampanjaan osallistuu noin 50 koulua. Lisäksi Opetushallituksen liikenneturvallisuussivustolla on liikenneaiheinen kilpailu kaikille halukkaille osanottajille. Palkintona on viisi 650 euron arvoista polkupyörää. Kampanjan toteutuksesta vastaavat Jyväskylän Ammattikorkeakoulun liikenneopettajaopiston liikenneopettajaopiskelijat yhdessä Moottoriliikenteen Keskusjärjestön kanssa. Vahinkovakuutusyhtiö If on lahjoittanut jälleen tämänkin lukuvuoden alussa ensiluokkalaisille ”Keltanokka liikenteessä” –lippikset.

Liikennekasvatuksen yhteistyöverkostoon kuuluu lukuisia liikennealan toimijoita, mm. Poliisi, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Autoliitto, Suomen Autokoululiitto, Liikenneturva, Moottoriliikenteen Keskusjärjestö, Puolustusvoimat, Pelastuslaitos, Opettajien ammattijärjestö OAJ, Suomen Vanhempainliitto ry., Suomen Taksiliitto. Mukana olevat järjestöt ja yritykset osallistuvat viikon järjestelyihin monin tavoin.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Eero K. Niemi, Opetushallitus, puh. 029 5331153
Rehtori Ari Rusi, Paattisten koulu, puh. 050 4323613
Mirjami Tervonen, Suomen Vanhempainliitto ry, puh. 050 5943068

Liikenneturvallisuussivusto Opetushallituksen edu.fi-verkkopalvelussa

Varhaiskasvatuksen hallinnonuudistus vesittymässä resurssien puutteeseen

Tue, 28 Aug 2012 12:13:46 GMT

Varhaiskasvatuksen hallinnonuudistus vesittymässä resurssien puutteeseen

Opetushallituksen lehdistötiedote 28.8.2012

Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädäntö ja ohjaus siirretään ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ensi vuoden budjetissa uudistuksen resurssit näyttävät kuitenkin jäävän lähes olemattomiksi. Opetushallitukselle ei ole tulossa lainkaan varhaiskasvatukseen liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. "Pitkään odotettu uudistus uhkaa vesittyä", varoittaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

Opetushallitus on pitänyt hallinnonalauudistusta tärkeänä. Koska jo tällä hetkellä yli puolessa Suomen kunnista varhaiskasvatusasiat hoidetaan opetussektorilla, loisi hallinnonalan muutos edellytykset kuntien koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiselle ja tehostamiselle. Myös parhaillaan käynnistyvässä perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamisessa varhaiskasvatus ja sen kehittyminen voidaan ottaa paremmin huomioon, kun asiat kuuluvat samalle hallinnonalalle.

Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sekä päivähoitopalvelut muodostavat kokonaisuuden, josta lapsen huoltajat valitsevat parhaiten perheelle ja lapselle soveltuvan ratkaisun. Mikäli päivähoidon sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen ohjausta ei voida keskittää opetushallintoon, nousee opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön keskinäinen yhteistyö nousee erityisen tärkeäksi. Ainakaan tähänastisessa valmistelussa yhteistyö ei ole näyttänyt kovin ruusuiselta.

Opetushallitus on valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen siirron edellyttämistä muutoksista lainsäädäntöön sekä esityksen tarvittavista henkilöstöresursseista. Opetushallituksen ehdotukset eivät näy millään tavalla esillä olleissa ministeriöiden ehdotuksissa.

Maaliskuussa Opetushallitus esitti opetus- ja kulttuuriministeriölle, että varhaiskasvatuksen ohjaus- ja kehittämistyö ja muut asiantuntijatehtävät edellyttävät Opetushallitukselta viittä henkilötyövuotta. Pelkästään valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen on mittava tehtävä, joka edellyttää kunnollista resursointia.

Hallituksen linjausten mukaan varhaiskasvatuksen hallinnonalan siirron yhteydessä siirtyisi vain kaksi henkilötyövuotta sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon alalta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Tuntuu uskomattomalta, että päivähoidon ja muun varhaiskasvatuksen hallintoon ja kehittämiseen liittyviä asioita voitaisiin hoitaa näin vähäisillä voimavaroilla.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta muodostavat lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden, jota tulisi kehittää ja ohjata samassa asiantuntijavirastossa, Opetushallituksessa. Vaikka päivähoitoon ja muuhun varhaiskasvatukseen liittyvä kehitystyö tehdäänkin pääosin kunnissa, tarvitaan myös valtionhallintoon riittävästi asiantuntijoita valtakunnalliseen kehittämiseen ja ohjaukseen. Esitetyt suunnitelmat ja budjettiesitykset uhkaavat tätä kehitystyötä.

Lisätiedot:
Pääjohtaja Aulis Pitkälä, puh.029 533 1298

Oppilaat toivovat lisää keskustelua

Tue, 28 Aug 2012 10:24:42 GMT

Oppilaat toivovat lisää keskustelua

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lehdistötiedote 28.8.2012

Lahden stadionilla julistettiin tiistaina 28.8. koulurauha Suomen kouluihin. Koulurauhavuoden 2012-2013 teemoja ideoineet lahtelaiset koululaiset haluavat lisätä keskustelua opettajien, oppilaiden ja vanhempien välillä.

Koulurauha-ohjelma keskittyy lukuvuonna 2012–2013 koulujen keskustelu- ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Oppilaat ovat miettineet erilaisia tapoja lisätä oppilaiden, opettajien ja vanhempien toisiinsa tutustumista, vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä.

- Oppilaiden ja opettajien yhteishenkeä voidaan vahvistaa esimerkiksi teemapäivillä. Teemana voi olla esimerkiksi Puhu selän takana hyvää! mikä tarkoittaa, että yhden päivän ajan harrastetaan myönteistä juoruilua, ehdottaa yhdeksäsluokkalainen Aada Taipale Tiirismaan koulusta.

- Ehdotamme, että nuoret kutsutaan välillä vanhempainiltoihin ja opettajakokouksiin keskustelemaan yhteisistä asioista. Lisäksi olemme laatineet tehtävämonisteen, joka kannustaa oppilaita kyselemään vanhemmiltaan näiden koulumuistoista. Tämä on hauska tapa käynnistää keskustelu siitä, millaista koulussa on tänä päivänä, sanoo kuudesluokkalainen Olavi Kelo Kasakkamäen koulusta.

Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallistumista, mutta oppilaiden kokemusten mukaan lapsia ja nuoria ei läheskään kaikissa kouluissa kuulla, eikä heidän esittämiään ehdotuksia toteuteta.

- Myönteisen vuorovaikutus- ja keskustelukulttuurin virittäminen sekä oppilaiden aito kuuleminen ovat lähtökohtia koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiselle. Yhteiskuntaopin opetusta lisätään ja varhennetaan lähivuosina. On tärkeää luoda lapsille entistä enemmän luontevia käytännön tilaisuuksia harjoitella kansalaistaitoja ja vaikuttamista omissa vertaisverkostoissaan ja kouluyhteisössä sekä luokkatilanteissa että oppilaskunta- ja kerhotoiminnoissa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

-Osallisuuden kokemus on myös osa hyvinvointioppimista. On tärkeää huolehtia siitä, että kaikki oppilaat kokevat tulevansa kuulluiksi. WHO-koululaistutkimuksen mukaan yhä useammat nuoret kokevat, että opettajat rohkaisevat oman mielipiteen ilmaisuun tunneilla ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä heille kuuluu. Tutkimuksen mukaan tilanne on parempi alakouluissa kuin yläkouluissa ja niillä oppilailla, jotka kokevat koulumenestyksensä hyväksi. Näiltä osin koulun toimintakulttuurissa on edelleen kehittämisen varaa, pohtii Pitkälä.

– Vanhempien ja opettajien luonteva keskusteluyhteys tukee lapsen hyvää kouluarkea. Vanhempaintoiminta on paras tapa vahvistaa oppilaiden, vanhempien ja opettajien yhteistyötä, sanoo Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila.

Valtakunnallisen päätapahtuman lisäksi koulut ja kunnat järjestävät omia tapahtumiaan ympäri Suomea. Lukuvuonna 2012–13 järjestetään kaikille Suomen ala- ja yläkoululuokille Koulurauha-kilpailu, jossa oppilaita kannustetaan suunnittelemaan unelmien välituntialue.

Julistusteksti ja Lahden Koulurauha-työryhmän ehdotukset oppilaiden, opettajien ja vanhempien yhteistoiminnan lisäämiseksi löytyvät Koulurauhan nettisivuilta

Lisätietoja:
Nuorisotyön suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5456
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, p. 040 348 7271
Poliisitarkastaja Ari Järvenpää, Poliisihallitus, p. 07187 81766
Osastopäällikkö Gun Andersson, Folkhälsan, p. 050 566 8777
Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila, Suomen Vanhempainliitto, p. 050 544 3757
Tiedottaja Eeva Suhonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5580

Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä Opetushallituksen, Poliisihallituksen, Folkhälsanin sekä Suomen Vanhempainliiton kanssa toteuttama valtakunnallinen ohjelma. Koulurauhan tavoitteena on, ettei ketään kiusattaisi, ettei kukaan jäisi yksin, ja että jokainen oppilas voisi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja hyväksytty jäsen. Koulurauha-suunnitelmaan kootaan vuosittain oppilaiden toteuttama yhteishenkeä edistävä ja kiusaamista ehkäisevä työ. Pilottikouluina lukuvuoden 2012–2013 Koulurauha-työssä ovat Lotilan, Harjun, Kasakkamäen, Salinkallion ja Tiirismaan peruskoulut sekä Lahden ruotsinkielinen koulu. Koulurauha on julistettu vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2013 koulurauha julistetaan Porissa.

Lahden stadionilla julistettiin tiistaina 28.8. koulurauha Suomen kouluihin. Koulurauhavuoden 2012-2013 teemoja ideoineet lahtelaiset koululaiset haluavat lisätä keskustelua opettajien, oppilaiden ja vanhempien välillä.

Turvallista ja kannustavaa kouluvuotta!

Fri, 24 Aug 2012 11:46:12 GMT

Turvallista ja kannustavaa kouluvuotta!

Koulut ja oppilaitokset ovat aloittaneet syyslukukauden ja päässeet sujuvasti työn rytmiin. Tästä on hyvä jatkaa oppimista yhdessä.

Suomalaisen koulun vahvuus on turvalliseksi koettu kouluympäristö. Lukukauden alkaessa julkaistu WHO-koululaistutkimus kertoo, että oppilaiden kokemus koulun turvallisuudesta on jopa vahvistunut neljän viime vuoden aikana. Kun 73 prosenttia oppilaista tuntee olonsa turvalliseksi koulussa, on yhteinen tehtävämme huolehtia siitä, että koulu pysyy turvallisena vastakin.

Turvallisuuden kokemus koostuu monesta osatekijästä. Fyysisesti turvallinen koulu ehkäisee tapaturmia, on suojautunut ulkoisen ja sisäisen väkivallan uhalta ja harjoitellut erilaisten onnettomuuksien ja kriisitilanteiden varalta. Näitä vaaratekijöitä ehkäisevää valmiutta on pidettävä jatkuvasti yllä.

Turvallisuus merkitsee myös pelosta ja ahdistuksesta vapaata ilmapiiriä. Vaikka toistuva kiusaaminen on Suomen kouluissa kansainvälistä keskivertoa harvinaisempaa, on ajoittainen kiusatuksi joutuminen ja toisten kiusaamiseen osallistuminen yhä yleisempää. Oppilaat kuitenkin pitävät suhteitaan luokkatovereihin pääosin myönteisinä. Aikuisyhteisön pysyvänä tehtävänä on juurruttaa reilun pelin sääntöjä nuoriin siinä kasvun vaiheessa, jolloin yhteisölliset käytösmallit ovat vasta muotoutumassa.

Turvallinen ympäristö rohkaisee oman mielipiteen ilmaisuun ja edistää toisten mielipiteiden suvaitsemista. Oppilaiden keskinäisen keskustelukulttuurin tukeminen on olennainen osa koulun yhteisöllisyyden rakentamista. On tärkeää luoda oppilaille tilaisuuksia harjoitella kansalaistaitoja ja vuorovaikutusta sekä omissa vertaisverkostoissa että kouluyhteisössä ja oppilaskunnissa.

Oman haasteensa luo koululaisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa nettiyhteisöissä. Tämän haasteen ratkaiseminen vastuusta vetäytymällä ei enää käy päinsä. Nettikiusatuksi tuleminen tai vihapuheen kohteeksi joutuminen verkkoyhteisössä on nuorelle yhtä todellinen sosiaalisen hyvinvoinnin uhka kuin fyysisen kaveripiirin ulkopuolelle sulkeminen.

Suomalaiset nuoret kokevat koulun kuormittavammaksi kuin monien muiden maiden nuoret. Kiireen ja stressin tunne lisääntyy jo yläasteella. Etenkin 9. luokan tytöt ja koulumenestyksensä muita heikommaksi tuntevat oppilaat kokevat kuormittuvansa muita oppilaita enemmän.

Osallisuuden kokemus on osa hyvinvointia. On tärkeää huolehtia siitä, että kaikki oppilaat tuntevat tulevansa kuulluiksi. WHO-koululaistutkimuksen mukaan yhä useammat nuoret kokevat, että opettajat rohkaisevat oman mielipiteen ilmaisuun tunneilla ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu. Osallisuutta kokevat kuitenkin eniten ne, jotka muutenkin pitävät koulumenestystään hyvänä.

Koulun tulee vahvistaa kaikkien oppilaiden osallisuutta ja lieventää osattomuutta. Kaikilla pitäisi olla tilaisuuksia onnistua merkityksellisinä pitämissään asioissa, tulla hyväksytyksi sekä opettajien että ikätovereiden silmissä. Vaikka mainosmaailman ja viihdekulttuurin arvostukset suosivat nopeita, äänekkäitä, ihannemittaisia ja merkkitietoisia voittajatyyppejä, on koulun ohjattava nuoria avaramielisempiin arvostuksiin.

Koulussa pitää erilaisenkin oppijan saada taaplata tyylillään. Niidenkin, joita kiire kuormittaa, pitää tuntea pysyvänsä kelkassa. Koulussa tulee vallita stressaavan pudotuspelin sijasta reilu yhteispelin henki, jossa mikään lajitteluhattu tai arvostelutuomari ei ennalta määrää yksiä menestyjiksi ja toisia putoajiksi.

Koulun oppilashuoltotyössä on tärkeää kiinnittää huomiota oppilaiden kokemiin yksilöllisiin suoriutumispaineisiin ja tuen tarpeeseen. Jokaisen oppilaan tulee saada tukea oman oppimistyylinsä löytämiseksi. Vuosina 2012 – 2016 tehtävä opetussuunnitelmatyö tarjoaa kouluyhteisölle luontevan tilaisuuden turvallisten ja kannustavien toimintatapojen kehittämiseen.

Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetushallitus

Koulut ja oppilaitokset ovat aloittaneet syyslukukauden ja päässeet sujuvasti työn rytmiin. Tästä on hyvä jatkaa oppimista yhdessä.

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen käynnistyi

Thu, 23 Aug 2012 12:29:39 GMT

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen käynnistyi

Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö Opetushallituksessa on käynnistynyt.

Perustetyön ohjausryhmä kokoontui keskiviikkona 22.8.2012. Perusteiden yleisiä linjauksia valmistelevien työryhmien työ puolestaan alkaa maanantaina 27.8.2013.

Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta lukien.

Lisää aiheesta OPH.fissä

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö Opetushallituksessa on käynnistynyt.

Innolukio haastaa lukiolaiset luovaan ongelmanratkaisuun

Thu, 16 Aug 2012 12:20:43 GMT

Innolukio haastaa lukiolaiset luovaan ongelmanratkaisuun

Innolukio on Opetushallituksen rahoittama oppimisympäristöhanke, joka kannustaa lukiolaisia luovuuteen ja toisinajatteluun sekä kehittää heidän ongelmanratkaisutaitoaan. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä näkee Innolukion ovenavaajana työelämään.

Valtakunnallisen Innolukion avajaistilaisuudessa Espoon Barona Areenalla 16.8. oli lähes 5 000 opiskelijaa ja sen suoraa verkkolähetystä seurasi noin 100 000 lukiolaista 321 lukiossa.

Pääministeri Jyrki Katainen piti avajaispuheenvuorossaan erittäin tärkeänä sitä, että lukiokoulutukseen entistä vahvemmin tuodaan rajat ylittävää innovatiivisuutta ja luovuutta ruokkivaa ajattelua. Siksi hänen mielestään Innolukio -hanke on enemmän kuin innostava, koska se on sivistystä ja tulevaisuuden Suomen rakentamista parhaimmillaan. Luovuus syntyy yleensä siellä missä on erilaisia osaajia, missä eri tieteen- ja asia-alat kohtaavat. Parhaimmillaan Innolukio on myös luovuuden lähde koko lukion kehittämiselle, hehkutti pääministeri.

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä puolestaan korosti Innolukion merkitystä lukiolaisille ovenavaajana työelämään. Innolukio innostaa lukiolaisia luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun ja edistää uusien opiskelu- ja työtapojen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Jokainen lukiolainen tarvitsee näitä avaintaitoja opinnoissaan ja työelämässä. ”Innostu lukiosta - ota siitä kaikki irti!”, päätti pääjohtaja puheensa.

Avajaisissa lukiolaisia inspiroi myös mm. Linus Torvaldsin puheenvuoro ja yhteisesti hyväksytty lukiolaisten laatima innovaatiolevottomuuden julistus.

Innolukion syyslukukausi ja käytännön toiminta alkaa 10. syyskuuta, jolloin sen inspiraatioympäristö alkaa haastaa lukiolaiset viikoittaisilla ideointitehtävillä ja myllertää heidän ajatuksiaan inspiroivilla videopuheenvuoroilla. Lisäksi lukioissa järjestetään mm. kansallinen Epäonnistumisen päivä. Innolukion toinen keskeinen toiminto on lokakuun 1. päivänä avattava ongelmanratkaisua syvällisemmin edistävä tuotekehityskilpailu, jossa lukiolaiset uppoutuvat yhteistyökumppaneiden antamiin tehtäviin.

Pääministeri Kataiselta lukiolaisille kaksi tehtävää

Pääministeri Katainen käynnisti myös Innolukion toimintaan keskeisesti kuuluvat kansalliset ideointitehtävät. Hän haastoi kaikki lukiolaiset ideoimaan kolmen viikon aikana ratkaisuja ja toimenpiteitä, joilla lukiolaiset voisivat estää nuorten syrjäytymistä. Pääministerin toinen tehtävä etsii ratkaisuja, kuinka kehittää julkisista palveluista entistä käyttäjäystävällisempiä, tehokkaampia ja ekologisempia.

Laaja-alainen ja kunnianhimoinen kehittämishanke

Innolukio on Opetushallituksen rahoittama oppimisympäristöhanke, jonka on tarkoitus kannustaa lukiolaisia luovuuteen ja toisinajatteluun sekä kehittää heidän ongelmanratkaisutaitoaan. Innolukio -hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda yhteys lukiolaisten, yritysten ja yliopistomaailman välille sekä hyödyntää lukiolaisten luovuutta kansallisena voimavarana. Ideointi- ja tuotekehitystehtäviä antaneet yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet myös ohjaamaan lukiolaisia syksyn aikana.

Innolukio on lukioille ja lukiolaisille maksuton oppimisympäristö. Toiminnan on määrä tapahtua pääosin lukiolaisten vapaa-ajalla.

Innolukio -konsepti on lähtöisin Ylivieskan lukiosta, jossa sitä on pilotoitu parin vuoden ajan keksintökurssin pohjalta. Nyt se on laventunut valtakunnalliseksi hankkeeksi, jonka kehittäjäyhteisöön kuuluvat mm. Opetushallitus, OAJ, Suomen Kuntaliitto, TEM, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Suomen lukiolaisten liitto, Teknologiateollisuus ry, TAT, Nuori yrittäjyys ry, Kauppalehti, DNA Oy, Nokia Oyj ja Microsoft Oy.

Avajaistilaisuus on nähtävissä tallenteena 17.8. alkaen. Lisäksi pääministerin puhe ja tehtävät lukiolaisille ovat nähtävissä välittömästi Facebookissa.

Avajaistallenne

Pääministerin tehtävät lukiolaisille

Lisätietoja:
Ari Ervasti
Innolukion projektipäällikkö
044-429 4437,

Nuorten syrjäytyminen voidaan ehkäistä

Tue, 14 Aug 2012 09:15:28 GMT

Nuorten syrjäytyminen voidaan ehkäistä

THL ja OPH tiedottavat 14.8.2012

Nuoren syrjäytyminen on periaatteessa ehkäistävissä, kun eri tahot kantavat riittävää huolta lasten ja nuorten elämästä ja kukin ammattilainen kantaa vastuunsa lapsen, nuoren ja hänen vanhempiensa tarvitseman tuen tarjoamisesta yhteistoiminnassa muiden kanssa.

Näin todettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetushallituksen tänään Helsingissä järjestämässä Nuorten syrjäytymisen ehkäisy – tilannekartoituksesta toimintaan -seminaarissa. Seminaarin avasi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Presidentti Niinistö sanoi puheenvuorossaan, että lapsi ja nuori tarvitsee vierelleen luotettavia aikuisia kanssakulkijoita. – Tarvitsemme yhteisen vastuun ottamista ja kantamista. Jokainen meistä on näkijä, jokainen meistä on tekijä. Syrjäytyminen ei ole mikään luonnonilmiö, jolle emme mitään mahtaisi. Yksin meistä kukaan ei voi sitä poistaa, yhdessä se on mahdollista.

Suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Kuitenkin monien lasten ja nuorten syrjäytyminen on tosiasia. Syrjäytyminen on prosessi, josta tunnetaan monia tärkeitä altistavia ja suojaavia tekijöitä. Altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi maahanmuuton tai köyhyyden tuoma erillisyyden kokemus, vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmat tai poikkeuksellisen ankara kasvatus. Suojaavia tekijöitä ovat muun muassa läheiset lämpimät ihmissuhteet kasvuympäristöissä tai onnistuminen koulunkäynnissä. Näihin prosesseihin voidaan vaikuttaa.

THL, OPH ja eri valtionhallinnon toimijat aikovat lisätä merkittävästi yhteistyötään lasten ja nuorten auttamiseksi heidän omissa kasvuympäristöissään. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan lasten, nuorten ja perheiden asioiden yhteistyötä parannetaan lisäämällä eri ministeriöiden yhteistyötä ja hyödyntämällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijuutta.

Laaja-alainen ehkäisy tärkeää

THL:n pääjohtaja Pekka Puska korosti, että pohjimmiltaan on kysymys suomalaisen yhteiskunnan yleisistä asenteista, mutta myös julkinen palvelujärjestelmä voi tehdä paljon.

– On tärkeää jakaa julkiset voimavarat optimaalisesti. Jos satsataan tehokkaaseen ennalta ehkäisyyn, esimerkiksi alkoholipolitiikan, neuvolatyön tai koulusuoriutumisen tukeen, voidaan vastaavasti säästää ainakin kalliin päihdehuollon tai nykyisin kovin laajan ja kalliin huostaanoton kustannuksista, Puska totesi. – Vaikuttava alkoholipolitiikka ei vaadi rahaa, mutta tuo suuria säästöjä.

Nuoret itse korostavat ystävien ja sosiaalisen tuen merkitystä. Tämä ei ole niinkään lainsäädäntö- tai raha-asia, vaan keskeistä on pikemminkin järjestötoiminta.

– Moni syrjäytymässä oleva, kuten maahanmuuttaja, on urheilun kautta päässyt kiinni yhteiskuntaan. Samoin monet järjestöt tekevät fantastista työtä syrjäytymisriskissä olevien nuorten tavoittamisessa ja tukemisessa, Puska huomautti.

Viidennes altistuu perheväkivallalle

Perheväkivalta on syrjäytymisen merkittävä riskitekijä , jolle altistuu noin 20 prosenttia lapsistamme. Siihen kuuluu myös lapsen emotionaalinen laiminlyönti ja lapsen kokema vanhempien välinen väkivalta. Myös masennus heikentää nuorten hyvinvointia. Vaikeista tai keskivaikeista masennusoireita kärsii noin 15 prosenttia nuorista. Heistä kuitenkin vain pieni osa on palveluiden piirissä.

– Väitän, että yhteiskuntamme ja sen palvelujen tuottamisesta vastaavat instituutiot eivät ole vielä virittäytyneet kohtaamaan tätä todellisuutta. Erityisenä huolenamme tulisi olla perheväkivalta ja siihen usein liittyvä alkoholi altistavana tekijänä. Lisäksi sillä on kiistaton vaikutus nuoruusiän päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä sitä kautta syrjäytymiseen, THL:n ylijohtaja Marina Erhola totesi.

Erhola peräänkuulutti nuorten kuuntelemista ja kohtaamista sekä aikuisten vastuuta ja rohkeutta kohdata ja tunnistaa vaikeitakin asioita. Varsinkin 13-16 -vuotiaille nuorille ratkaisevinta on pysyvyys ja turvallisuus. – Ongelmana on, että muun muassa kouluterveydenhoitajat ja sosiaalityöntekijät vaihtuvat usein tilanteessa, jossa nuori kohtaa todella isoja muutoksia esimerkiksi perusopetuksen yläluokille siirtyessään, Erhola korosti.

Yhteistyö ja paikalliset koulutuksen kehittämissuunnitelmat avainsanoja

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä korosti sekä kansallisen että paikallisen tason opetus- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten yhteistyön lisäämistä lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tukemiseksi. Paikallisen tason yhteistyön lisääjänä Pitkälätoi esille paikallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman laatimisen valtuustokaudelle. Se sisältäisi keskeiset lähtökohdat koulutuksen kehittämiseen ja resursointiin. Oppilashuoltoon, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvä osio tulisi laatia yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden viranomaisten kanssa.

Pitkälätotesi myös, että meneillään oleva koulutuksen kehittäminen sekä jo tehdyt suositukset mahdollistavat syrjäytymisvaarassa olevien lapsien ja nuorten tukemisen. Suomessa toteutettava koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäville taataan koulutuspaikka, on merkittävä kouluttautumista tukeva ja syrjäytymistä ehkäisevä toimenpide. Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan vuosina 2012-2016. Tavoitteena on turvata oppimisessa ja yhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja, elämisen taitoja, jokaiselle. Ammatillisen koulutuksen osalta tulisi joustavoittaa opintopolkuja nuorten erilaisiin koulutustarpeisiin vastaamiseksi.

Seminaarin luennot ja videotallenteet

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis PItkälä esitys seminaarissa (pdf)

Lisätietoja

Pääjohtaja Pekka Puska, THL, puh. 029 524 6001
Pääjohtaja Aulis Pitkälä, Opetushallitus, puh. 029 533 1298
Ylijohtaja Marina Erhola, THL, puh. 029 524 6007

Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2012-2013

Fri, 10 Aug 2012 11:41:08 GMT

Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2012-2013

Lukuvuosi 2012-2013 käynnistyy peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 8.8.-15.8. Lukuvuoden työ- ja loma-ajat vaihtelevat jonkin verran kunnittain ja kuntien sisällä koulumuodoittain.

Koulupäiviä on oltava lukuvuoden aikana 188, mutta ne voidaan jakaa kunnissa eri tavoin syys- ja kevätlukukaudelle. Useimmilla paikkakunnilla syyslukukauden aikana on 88 ja kevätlukukauden aikana 100 työpäivää, mutta esimerkiksi Vaasassa on syksyllä 91 ja keväällä 97 työpäivää.

Syyslukukauden aloituspäivä vaihtelee. Esimerkiksi Rovaniemen kouluissa koulutyö on käynnistynyt jo 8.8.2012. Helsingin suomenkielisissä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa syyslukukausi alkaa maanantaina 13.8., peruskouluissa ja ruotsinkielisissä lukioissa tiistaina 14.8. ja aikuislukioissa keskiviikkona 29.8. Jyväskylässä syyslukukausi aloitetaan vasta keskiviikkona 15.8.

Koulujen syyslomat ajoittuvat vaihtelevasti lokakuun kolmelle viimeiselle viikolle. Myös niiden pituus vaihtelee; esimerkiksi Helsingin suomenkielisissä lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuislukioissa lomaillaan koko viikko 15.-19.10. mutta peruskouluissa ja ruotsinkielisissä lukioissa vain pari päivää 18.-19.10.

Vaasan koululaiset pitävät syyslomaa jo 11.-15.10.10. Kokonaisen viikon syyslomaa saavat viikolla 42 (15.-19.10.) mm. Turun, Jyväskylän ja Rovaniemen koululaiset, mutta esimerkiksi Tampereella tyydytään vajaaseen viikkoon 17.-19.10. Koko viikon 43 (22.-26.10.) ovat lomalla mm. Kouvolan, Mikkelin, Kajaanin ja Oulun koulut.

Myös joululomien pituus vaihtelee. Esimerkiksi Helsingin aikuislukioissa joululoma alkaa 19.12., peruskouluissa 21.12., lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 22.12. Yleisimmin joulunviettoon käydään perjantaina 21.12. Kevätlukukausi alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen keskiviikkona 2.1.2013 tai loppiaisen jälkeen maanantaina 7.1.2013.

Talvilomat pidetään perinteiseen tapaan porrastetusti kolmen viikon jaksolla helmi-maaliskuussa. Etelä-Suomen kouluissa yleisin lomaviikko on viikko 8 (18.-24.2.).Väli-Suomen kunnissa kuten Tampereella, Vaasassa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kouvolassa pidetään talvilomaa viikolla 9 (25.2.-1.3.). Itä- ja Pohjois-Suomen kouluissa esimerkiksi Joensuussa, Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä talviloma on vakiintuneeseen tapaan viikolla 10 (4.-8.3.).

Kaikille yhteisiä lomapäiviä ovat itsenäisyyspäivä torstaina 6.12.2012 sekä kevätlukukaudella 2013 pääsiäinen 29.3.-1.4., vappu keskiviikkona 1.5. sekä helatorstai 9.5.

Useissa kunnissa on kouluilla ylimääräinen perjantaivapaa 7.12. itsenäisyyspäivän ja 10.5. helatorstain yhteydessä.

Lukuvuosi 2012-2013 päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 1. kesäkuuta 2013.

Joissakin kunnissa on jo vahvistettu myös lukuvuoden 2013-2014 työajat. Kunnat ilmoittavat koulujensa työ- ja loma-ajat kotisivuillaan. Esimerkiksi:

Helsingin koulut
Turun koulut
Porin koulut
Tampereen koulut
Vaasan koulut
Jyväskylän koulut
Kouvolan koulut
Mikkelin koulut
Kuopion koulut
Joensuun koulut
Kajaanin koulut
Oulun koulut
Rovaniemen koulut

Uusi lukuvuosi alkaa kouluissa ja oppilaitoksissa

Thu, 09 Aug 2012 12:06:08 GMT

Uusi lukuvuosi alkaa kouluissa ja oppilaitoksissa

Lukuvuosi 2012-2013 alkaa useimmissa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa viikolla 33. Koulutyön aloittaa 538 000 peruskoululaista, joista ensiluokkalaisia 59 000. Lukio-opiskelijoita on tänä vuonna 108 500. Ammattiin opiskelee kaikkiaan 276 200 nuorta ja aikuista, joista oppisopimuskoulutuksessa 63 000 opiskelijaa.

Uuden lukuvuoden alkaessa perusopetusta antavien koulujen määrän arvioidaan edelleen supistuvan noin 100 koulun vuosivauhtia. Koulujen väheneminen koskee kuten aikaisemminkin etenkin pieniä alle 50 oppilaan kouluja. Myös perusopetuksen oppilaiden lukumäärä vähenee noin 4 000 oppilaan vuosivauhtia.

Perusopetus

Perusopetuksessa arvioidaan aloittavan ensimmäisellä vuosiluokalla 59 000 lasta. Näistä runsaat 90 % on 7-vuotiaita. Perusopetuksen 7. vuosiluokalla arvioidaan aloittavan 58 000 oppilasta vuonna 2012, kun vuonna 2010 aloittavien määrä oli 60 221.

Lukiokoulutus

Lukioiden opiskelijamäärä on ollut tasaisessa laskussa koko 2000-luvun ja supistunee uuden lukuvuoden alkaessa edelleen noin 108 500 opiskelijaan, joista aikuisopiskelijoita on noin 10 %. Opiskelijamäärän supistumiseen vaikuttaa päättävien ikäluokan pieneneminen. Syksyllä 2012 uusia lukio-opiskelijoita aloittaa arviolta 32 000 nuorta ja 3 500 aikuisopiskelijaa.

Ammatillinen koulutus

Opetushallituksen arvion mukaan tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee oppisopimuskoulutus mukaan lukien yhteensä 276 200 opiskelijaa, eli noin 8000 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2010. Kuluvana vuonna ammatillisessa koulutuksessa arvioidaan aloittavan noin 113 500 opiskelijaa.

Opiskelijoiden määrä opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa on viime vuosina kasvanut vähintään tuhannen opiskelijan vuosivauhtia. Tänä vuonna uusien opiskelijoiden määrän arvioidaan kuitenkin kääntyvän hienoiseen laskuun ikäluokkien pienenemisen ja aloituspaikkojen vähenemisen myötä. Syksyllä 2012 opinnot aloittaa arviolta 50 200 opiskelijaa, ja kokonaisopiskelijamäärän arvioidaan olevan 133 500.

Näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa vuonna 2012 arviolta 18 300 uutta opiskelijaa. Tutkinnon aloittavien määrässä on ollut viime vuosina kasvua jonkin verran aiempaa enemmän. Opiskelijamäärän arvioidaan olevan 40 200 vuonna 2012.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa aloittaa vuonna 2012 arviolta 22 500 uutta opiskelijaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijamäärän arvioidaan olevan yhteensä 39 500. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kokonaisopiskelijamäärän ja uusien opiskelijoiden määrän arvioidaan kasvavan hieman edellisiin vuosiin verrattuna.

Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät ovat kahden viime vuoden aikana kääntyneet laskuun. Oppisopimuskoulutukseen arvioidaan osallistuvan vuonna 2012 noin 63 000 opiskelijaa ja aloittavan noin 22 500 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutus on kuitenkin säilynyt vahvana erikoisammattitutkinnon suorittamisen väylänä. Arvioidaan, että vuonna 2012 oppisopimusteitse erikoisammattitutkintoa suorittavia opiskelijoita on noin 18 000, mikä on yli kaksinkertainen määrä erikoisammattitutkintoa oppilaitosmuotoisesti suorittaviin verrattuna.

Opiskelijavalinnat

Vuonna 2012 toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteishaussa opiskelupaikkaa haki 68 500 nuorta, joista koulutuspaikan sai 46 700 opiskelijaa. Hakijamäärä väheni edellisestä vuodesta reilulla kahdella tuhannella.

Lukiokoulutukseen haki 32 500 nuorta, joista koulutuspaikan sai 30 500 opiskelijaa. Hakijamäärät laskivat hivenen edellisestä vuodesta, mikä johtuu lähinnä perusopetuksen päättäneen ikäluokan edellisvuotta pienemmästä koosta.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Yleissivistävä koulutus: Markku Hartonen, 029 5331359
Ammatillinen koulutus: Timo Valtonen, 029 5331217
Aikuiskoulutus: Timo Kumpulainen, 029 5331109

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku: Markku Hartonen, 029 5331359
Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat: Outi Kivipelto, 029 5331318
Yliopistojen opiskelijavalinnat: Marcus Caselius, 029 5331310

Kouluviihtyvyys ja oppilaiden osaamisen itsetunto vahvistuneet Suomessa

Wed, 08 Aug 2012 11:01:19 GMT

Kouluviihtyvyys ja osaamisen itsetunto vahvistuneet Suomessa

Opetushallituksen lehdistötiedote 8.8.2012

Oppilaiden turvallisuuden ja kouluviihtyvyyden kokemukset ja osaamisen itsetunto ovat Suomessa vahvistuneet vuosina 1994-2010. Koulukokemuksissa on eroja aiotun koulutusorientaation (lukio/ammatillinen koulutus) ja koetun koulumenestyksen mukaan sekä Pohjoismaisessa ja laajemmassa kansainvälisessä vertailussa.

Opetushallitus ja Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ovat tuottaneet raportin Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- 2010, WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Raportissa kuvataan suomenkielisten peruskoulujen 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemuksia, kouluviihtyvyyttä ja sosiaalisia suhteita sekä niissä tapahtuneita muutoksia vuodesta 1994 vuoteen 2010 Suomessa. Oppilaiden kokemuksia vertaillaan Pohjoismaiden sekä kansainväliseen HBSC- tutkimukseen osallistuneiden maiden kesken.

Oppilaat kokevat koulun turvalliseksi

Vuonna 2010 oppilaista 73 prosenttia tunsi olonsa turvalliseksi koulussa. Koulumenestyksensä erittäin hyväksi tai hyväksi kokeneet tunsivat olonsa koulussa yleisemmin turvalliseksi kuin heikommin menestyneet. Oikein hyvin koulussa menestyvistä oppilaista 80 prosenttia ja heikommin menestyvistä 60 prosenttia tunsi olonsa turvalliseksi.

Kiusatuksi joutuminen ja toisten kiusaamiseen osallistuminen yleistyivät hieman Suomessa vuodesta 2006 vuoteen 2010. Koulukiusaamisen yleisyydessä Suomi sijoittui kansainvälisessä vertailussa puolen välin tienoille, mutta toistuva kiusaaminen oli Suomessa harvinaisempaa kuin muualla.

Omaan osaamisen liittyvä itsetunto vahvistunut

Oppilaat kokevat menestyvänsä hyvin koulussa yleisemmin kuin 20 vuotta sitten. Omaan osaamiseen liittyvä itsetunto on siis vahvistunut myönteisesti. Koulumenestyksen paremmaksi kokeneet oppilaat ja lukioon aikovat 9.-luokkalaiset kokivat koulun myönteisesti yleisemmin kuin heikommin menestyvät ja ammatilliseen koulutukseen aikovat.

Opettaja-oppilassuhteiden kehitys myönteistä

Opettajan ja oppilaan välisen suhteen kehitys jatkui myönteisenä 2006- 2010. Ylimääräistä apua opettajalta tarvittaessa saatiin yhä yleisemmin. Tytöt kaikilla vuosiluokilla ja 5. luokan pojat arvioivat opettajien olevan kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista aiempaa yleisemmin. Oikeudenmukaisuuden kokeminen yleistyi hieman 5. luokalla ja 7. luokan tytöillä 2006–2010.

Vanhempien tuki koetaan myönteisesti

Oppilaat arvioivat vanhempien tukea kokonaisuudessaan hyvin myönteisesti eikä arvioissa tapahtunut olennaisia muutoksia vuodesta. Vanhempien tuki oli yleisempää alemmilla vuosiluokilla, pojat ja tytöt arvioivat vanhempien tukea samankaltaisesti. Lukioon aikovat arvioivat vanhempiensa auttamisvalmiutta ammattikouluun aikovia positiivisemmin.

Kuormituksen tunne yleistynyt

Suomalaiskoululaisten oma kokemus koulutyön kuormittumisesta yleistyi yläluokilla 2006–2010, ja kansainvälisesti vertaillen Suomi oli eniten kuormittuneiden kolmanneksessa.

Vanhemmissa ikäryhmissä oppilaat kokivat kuormittuvansa koulutyöstä selvästi nuorinta ikäryhmää yleisemmin. Vanhimmassa ikäryhmässä tytöt kokivat kuormittuvansa poikia yleisemmin. Heikoiten koulussa menestyvät kokivat kuormittuvansa enemmän kuin hyvin menestyvät. Kaikissa pohjoismaissa tytöt kokivat kuormittuvansa koulusta poikia yleisemmin.

Pääjohtaja Aulis Pitkälän esitys lehdistötilaisuudessa

Professori Lasse kannaksen esitys lehdistötilaisuudessa

Julkaisu verkossa

Lisätietoja:
Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, puh. 050 313 0412,
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, puh. 029 533 1167,

Täydennyshaku ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vapaille paikoille

Thu, 05 Jul 2012 07:41:59 GMT

Täydennyshaku ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vapaille paikoille

Opetushallituksen lehdistötiedote 5.7.2012

Kevään varsinaisessa yhteishaussa vapaiksi jääneille ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelupaikoille järjestetään täydennyshaku 6.–13.7.2012. Hakuaika päättyy 13.7. klo 16.15. Koulutukseen haetaan netin kautta osoitteessa www.haenyt.fi.

Täydennyshakuun voi esimerkiksi osallistua, jos ei kevään haussa saanut opiskelupaikkaa tai ei hakenut keväällä ollenkaan. Aloituspaikkoja täydennyshaussa on noin 8 300, joista noin 900 on tarkoitettu ylioppilaille. Kaikkia keväällä yhteishaussa mukana olleita koulutuksia ei ole tarjolla täydennyshaussa. Haussa mukana olevat koulutuspaikat löytyvät www.koulutusnetti.fi:sta (Hae tiedot koulutuksista → koulutustarjontahaku) ja 6.7. alkaen nettihausta.

Oppilaitokset järjestävät pääsy-, soveltuvuus- ja kielikokeita 23.7.–27.7. välisenä aikana. Oppilaitokset kutsuvat hakijat kokeisiin. Täydennyshaussa voi käyttää kevään yhteishaun hyväksyttyä pääsykoetulosta, joka ilmoitetaan hakulomakkeella.

Oppilaitokset ilmoittavat hakijoille valintojen tuloksista 3.8.2012 alkaen. Opetushallitus postittaa jälkiohjauskirjeen täydennyshaussa valitsematta jääneille hakijoille aikaisintaan 3.8.2012.

Apua hakemiseen

Valtakunnallinen yhteishaun ohjaus- ja neuvontapalvelu

puh. 029 533 1010, arkisin klo 9–13, hakuajan viimeisenä päivänä klo 9-16.15
sähköposti:

Lisätietoja

asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 029 533 1053,

Ammattikorkeakoulujen valinnat julkaistu

Mon, 02 Jul 2012 11:01:44 GMT

Ammattikorkeakoulujen valinnat julkaistu

Opetushallituksen lehdistötiedote 2.7.2012

Ammattikorkeakoulujen nuorten yhteishaussa oli noin 71 000 hakijaa, joista 21 300 sai opiskelupaikan. Tulokset on julkistettu tänään. Vuonna 2011 hakijoita oli 70 000, joista 22 100 pääsi opiskelemaan.

Ammattikorkeakouluun hakeneista 47 000 on ylioppilaita, joista 35 prosenttia on tänä keväänä kirjoittaneita. Uusista ylioppilaista kolmasosa valittiin koulutukseen, määrä on sama kuin vuosi sitten. Kaikkiaan ylioppilastaustaisia hakijoita valittiin opiskelijoiksi noin 15 000. Ammatillisella perustutkinnolla hakeneita oli tänä vuonna 22 000, joista noin 25 prosenttia sai opiskelupaikan.

Lukumääräisesti suosituimmat alat nuorten koulutuksessa olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala oli myös vetovoimaisin ala eli alalla on eniten ensisijaisia hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin.

Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja vieraskielisen koulutuksen valinnat

Aikuiskoulutuksen ja vieraskielisen koulutuksen tulokset on julkaistu kesäkuussa. Aikuiskoulutuksessa tutkintoon johtavaan koulutukseen haki noin 15 000, joista valittuja opiskelijoita oli noin 4 000. Ylempiin AMK-tutkintoihin haki 4 000 hakijaa, joista puolet sai hyväksymiskirjeen. Myös AMK-tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa sekä ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa eniten hakijoita oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla.

Vieraskieliseen koulutukseen haki 13 900, joista 3 300 sai opiskelupaikan. Hakijamäärä laski viime vuodesta vajaalla kahdella tuhannella. Eniten hyväksyttyjä hakijoita oli Suomesta, Venäjältä ja Vietnamista. Vieraskielisessä koulutuksessa lukumääräisesti suosituin ala oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, seuraavaksi eniten hakijoita saivat tekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala.

Ammattikorkeakoulujen täydennyshaku

Ammattikorkeakoulut järjestävät nuorten koulutuksessa vapaaksi jääneille opiskelupaikoille täydennyshaun 30.7.–2.8.2012. Koulutuksiin haetaan osoitteessa www.amkhaku.fi. Haussa olevat koulutusohjelmat näkyvät Koulutusnetissä heinäkuun lopussa.

Lisätietoja

asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 029 533 1053
Koulutusnetti.fi - Hakutilastot
ammattikorkeakoulut

Hallitus päätti perusopetuksen tuntijaosta

Fri, 29 Jun 2012 06:40:23 GMT

Hallitus päätti perusopetuksen tuntijaosta

Opetus- ja kulttuuriministeriön lehdistötiedote 28.6.2012

Hallitus päätti perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta torstaina 28.6. Uudistuksessa lisätään taide- ja taitoaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistetaan. Uskonnon tuntimäärää vähennetään. Draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 luokilla vastedes ympäristöoppiin integroituna.

Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvaamataitoon kohdistetuilla lisäyksillä vahvistetaan taidekasvatuksen yhdenvertaisuutta sekä tuetaan aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kaikille nuorille. Muutos myös tukee aiempaa paremmin kelpoisten taide- ja taitoaineiden opettajien saatavuutta. Kotitalous luetaan vastaisuudessa myös virallisesti taide- ja taitoaineiden kokonaisuuteen.

Historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla. Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tuntijaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muassa draamaan keinoin sekä nykyistä syvemmin myös taloustiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.

Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kielessä ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää myöhemmin ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla.

Valtioneuvosto hyväksyi kaksi lausumaa. Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013. Valtioneuvosto edellyttää myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi.

Asetuksen mukaiset opetussuunnitelman otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien.

Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriössä:

Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258
Valtiosihteeri Tapio Kosunen, puh. 0295 3 30168

Perusopetuksen tuntijako (pdf)

Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävänajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjaukseen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).

Opetussuunnitelma vaihtelevasti esillä opettajankoulutuksessa

Wed, 20 Jun 2012 10:00:50 GMT

Opetussuunnitelma vaihtelevasti esillä opettajankoulutuksessa

Opetushallituksen lehdistötiedote 20.6.2012

Opettajankoulutuksen tulisi tuottaa opettajille valmiudet opetussuunnitelman laatimiseen ja pedagogiseen käyttöön. Kuitenkin opetussuunnitelma on opettajankoulutuksessa esillä hyvin vaihtelevasti. Enimmillään se mainitaan yksittäisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa 33 kertaa, vähimmillään kaksi kertaa.

Opetushallituksen tuoreessa tilannekatsauksessa selvitetään, kuinka näkyvästi opetussuunnitelma on esillä opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa ja mistä näkökulmista opetussuunnitelmaa käsitellään. Selvitys kohdistuu Suomen yliopistojen opettajankoulutusten tutkintoihin ja erityisesti tutkintojen kirjoitettuihin opetussuunnitelmiin. Selvitystä varten tarkasteltiin 41 peruskoulun opettajan kelpoisuutta antavan koulutuksen opetussuunnitelmaa lukuvuonna 2011–2012. Aineistossa on mukana 18 luokanopettajan koulutuksen opetussuunnitelmaa ja 23 aineenopettajan koulutuksen opetussuunnitelmaa.

Opettajan ammatillista kehitystä ja tutkinnon muodostumista ajatellen tulisi opetussuunnitelmien olla keskeisessä roolissa tulevien opettajien opetuksessa ja näin ollen näkyä yleisissä tavoitteissa. Kuitenkin yli 70 % opettajankoulutusten yleisistä tavoitteista on vailla mainintaa opetussuunnitelmasta.

Toisaalta 34 %:ssa opettajankoulutuksista opetussuunnitelma muodostaa oman opintojaksonsa tai kokonaisuutensa. Näin varmistetaan opetussuunnitelman perusteellinen käsittely ja opetussuunnitelmaan perehtyminen teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista. Kääntöpuolena on, että 66 %:ssa koulutusten opetussuunnitelmista ei ole omaa opintojaksoa, jonka varsinainen sisältö kohdistuu opetussuunnitelmaan.

Selvityksen perusteella opetussuunnitelmaa tarkastellaan useammin yksittäisen oppiaineen näkökulmasta kuin laaja-alaisempana teoreettisena ja käytännöllisenä kokonaisuutena. Suuri osa opettajankoulutusten opetussuunnitelmamaininnoista on opintojaksoissa, jotka käsittelevät oppiaineen opettamista, ja maininnat viittaavat opetussuunnitelman oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien käsittelyyn.

Julkaisu:
Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa. Tilannekatsaus kesäkuu 2012. Opetushallitus.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Erja Vitikka, puh.029 533 1225

Vuoden 2012 Cygnaeus-palkinto opetusneuvos Matti Kangasojalle

Fri, 15 Jun 2012 13:57:50 GMT

Vuoden 2012 Cygnaeus-palkinto opetusneuvos Matti Kangasojalle

Opetushallituksen lehdistötiedote 15.6.2012

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2012 Cygnaeus-palkinnon Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastajalle, opetusneuvos Matti Kangasojalle Jyväskylästä.

Matti Kangasoja on tehnyt pitkän uran paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa opetus-, kasvatus-, koulutus- ja johtotehtävissä. Hän on ansioitunut monipuolisesti virkamiehenä, kouluttajana ja yhteistyökumppanina ja toiminut ansiokkaasti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudistamisprosesseissa.

Matti Kangasoja aloitti uransa vuonna 1974 opettajana ja siirtyi vuonna 1982 Jyväskylän yliopistoon opettajankouluttajaksi ja yliopiston opettajaksi. Sieltä hän eteni vuonna 1988 Keski-Suomen lääninhallitukseen koulutoimentarkastajaksi ja myöhemmin Länsi-Suomen lääninhallitukseen sivistystoimentarkastajaksi. Aluehallintouudistuksen myötä virka muuttui 1.11.2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastajaksi. Tasavallan Presidentti myönsi Kangasojalle opetusneuvoksen arvon vuonna 2009.

Matti Kangasoja tunnetaan opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen laaja-alaisena kehittäjänä ja näkijänä. Hän on ollut mukana rakentamassa valtakunnallista yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, lääninhallitusten ja aluehallintovirastojen, yliopistojen ja täydennyskoulutuslaitosten sekä opetusalan järjestöjen kesken. Hänen työnsä nojaa cygnaeuslaiseen kasvatusoptimismiin ja opetusalan ammattilaisten korkeaan ammattietiikkaan. Opetushenkilöstön kouluttajana ja koulutuksen tukijana hän luottaa vapaaehtoisen, ammattiylpeydestä lähtevän kehittämisen laajoihin positiivisiin vaikutuksiin.

Kouluhallitus käynnisti Cygnaeus-palkintoperinteen vuonna 1981 Suomen oppivelvollisuuskoulun perustajan Uno Cygnaeuksen (1810 –1888) elämäntyön muistoksi. Vuodesta 1991 lähtien palkintoperinnettä on jatkanut Opetushallitus. Aiempia palkinnon saajia ovat olleet mm. rehtori Jorma Lempinen, opettajankouluttaja Mervi Wäre - von Hedenberg ja kirjailija Aleksanteri Ahola-Valo. Yhteisöpalkinnolla on palkittu mm. Roihuvuoren koulu, Espoon kuvataidekoulu, Koululiikuntaliitto, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry ja Oy Yleisradio Ab.

Lisätietoja Opetushallituksessa

Erityisasiantuntija Petri Keskinen, puh. 029 533 1093,

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2012 Cygnaeus-palkinnon Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastajalle, opetusneuvos Matti Kangasojalle Jyväskylästä.

Uudet ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijat valittu

Thu, 14 Jun 2012 12:13:26 GMT

Uudet ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijat valittu

Opetushallituksen lehdistötiedote 14.6.2012

Kevään 2012 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli 101 000 hakijaa, joista 77 200 sai koulutuspaikan syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen. Vuosi sitten hakijoita oli 102 700, joista koulutuspaikan sai 78 400. Ruotsinkieliseen koulutukseen haki nyt 4 000, joista hyväksyttyjä on 3 800.

Ammatillinen koulutus edelleen suosittua

Ammatilliseen koulutukseen oli tänä vuonna 68 500 hakijaa, joista 68 % (46 700) sai koulutuspaikan. Vastaavat luvut viime vuonna olivat 69 700 hakijaa ja 47 100 (68 %) koulutuspaikan saanutta. Ammatillisen koulutuksen hakijoista 11 400 on ylioppilaspohjaisia hakijoita, joista 6 000 saa koulutuspaikan.

Suosituin ala ammatillisessa koulutuksessa on sosiaali- ja terveysala, jonne haki ensisijaisesti 9 100 (5 100 hyväksyttyä). Seuraavina tulevat liiketalous ja kauppa 6 900 (5 200 hyväksyttyä), ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 6 400 (4 100 hyväksyttyä), arkkitehtuuri ja rakentaminen 5 700 (4 300 hyväksyttyä), majoitus- ja ravitsemisala 5 500 (5 000 hyväksyttyä) sekä kauneudenhoitoala 5 100 (1 500 hyväksyttyä).

Lukioon hyväksyttyjen osuus lähes ennallaan

Lukiokoulutukseen oli 32 500 hakijaa. Hakijoiden määrä on pysynyt lähes samana vuoteen 2011 verrattuna. Opiskelupaikan lukiosta sai 30 500 hakijaa eli 94 % hakijoista. Vuosi sitten hyväksyttyjä oli 95 % hakeneista.

Perusopetuksesta hakeneet

Tänä keväänä perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättävistä 56 500 (62 300 hakijaa) sai koulutuspaikan tässä vaiheessa. Kokonaan yhteishaussa jätti hakematta 2,2 % perusopetuksen päättävistä nuorista.

Valintatulosten julkaisu

Oppilaitokset julkistavat valintojen tulokset aikaisintaan 14.6.2012. Opiskelijoiden tulee mahdollisimman pian tuloksen saatuaan ottaa opiskelupaikka vastaan, kuitenkin viimeistään 28.6. Opetushallitus on postittanut 14.6.2012 kaikille ilman opiskelupaikkaa jääneille jälkiohjauskirjeen, jossa on tiedot mm. hakijan yhteishakutuloksista ja mahdollisesta sijoittumisesta varasijoille.

Täydennyshaku vapaaksi jääneille paikoille

Ilman opiskelupaikkaa jääneiden on vielä varsinaisen yhteishaun jälkeen mahdollisuus saada opiskelupaikka 6.- 13.7.2012 järjestettävässä täydennyshaussa. Nettihaku avataan perjantaina 6.7.2012 osoitteessa www.haenyt.fi.

Lisätietoja

Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 029 533 1053
Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus: Kouluta-tilastot

Kesän kynnyksellä

Fri, 01 Jun 2012 08:29:00 GMT

Kesän kynnyksellä

Arkinen aherrus kouluissa ja oppilaitoksissa on hiljentymässä ja kesälaitumet kutsuvat. On aika hengähtää ja nauttia ansaitusta lomakaudesta.

Kevätjuhlien ja valmistujaisten aikaan on jälleen syytä kiittää kouluväkeä kuluneen lukuvuoden aikana tehdystä hyvästä työstä. On aika onnitella ylioppilaita, peruskoulun päättäneitä ja ammattiin valmistuneita. On hyvä hetki tuulettaa ja ottaa vastaan onnitteluja. On oikea hetki antaa tunnustusta myös kaikille muille opintiensä välietapeille edenneille, pienimmästä suurimpaan.

Kevättodistukset kertovat oppilaille, opiskelijoille ja kotiväelle ahkeran työskentelyn tuloksista. Tilastot kertovat rehtoreille, opettajille ja kuntien kouluhallinnolle tulosten saavuttamisesta. Tiedotusvälineet kertovat ennen pitkää siitä, kuinka tällä osaamisella olemme pärjänneet kansainvälisissä vertailuissa. Näistä yhteisistä saavutuksista on kiittäminen myös koululaisten lähipiiriä - koteja, vanhempia ja sukulaisia, joiden myötäeläminen, osallistuminen ja tuki ovat kouluyhteisön hyvinvoinnille ja turvallisuudelle korvaamattomia.

Koulunkäynti alkaa ja koulupito jatkuu kesälomien jälkeen uusin voimin. Kuten joka vuosi aiemminkin, moni tuttu koulu on syksyn tullen sulkenut ovensa ja koulutie vie lapset ja nuoret uuteen ympäristöön, kenties kauemmaksi ja suurempaan, mutta monella tapaa innostavaan ja virikkeelliseen kouluyhteisöön. Taloudellisesti tiukkoina aikoina myös opettajat joutuvat sopeuttamaan työtään uusiin järjestelyihin. Osaamista kunnioittava koulukulttuurimme on kuitenkin niin vahvaa ja opetushenkilöstömme siinä määrin venymiskykyistä, että kiinteällä yhteistyöllä eri osapuolten kesken koulunpito kestää myös ajoittaiset niukkuuden vaiheet.

Kesälomat ovat elinikäisen oppimisen taipaleella levon ja vapauden, leikin ja harrastusten keitaita. Syyslukukauden alku on uuden oppimisen, toivon ja innostuksen aikaa. Tuo innostus paistaa näkyvimmin uusien ensiluokkalaisten kasvoilta. Toivon, että alkava lomakausi uudistaa intoamme siten, että voimme koulun alkaessa katsella opintietämme ekaluokkalaisten silmin: malttamattomina, uteliaina ja luottavaisina.

Hyvää kesää kaikille!

Aulis Pitkälä
Opetushallituksen pääjohtaja

Arkinen aherrus kouluissa ja oppilaitoksissa on hiljentymässä ja kesälaitumet kutsuvat. On aika hengähtää ja nauttia ansaitusta lomakaudesta.

Kulttuuriosaamisella tulevaisuutta matkailu- ja ravitsemisalalla

Thu, 31 May 2012 12:03:00 GMT

Kulttuuriosaamisella tulevaisuutta matkailu- ja ravitsemisalalla

Opetushallituksen lehdistötiedote 31.5.2012

Vuoteen 2026 mennessä matkailu- ja ravitsemisalalla korostuvat kulttuuriosaaminen ja ympäristöosaaminen sekä vastuulliseen toimintaan ja kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen. Yhä tärkeämpiä ovat myös liiketaloudellinen osaaminen sekä ennakointi- ja tutkimustiedon hyödyntäminen.

Asiakasosaaminen on tulevaisuudessakin matkailu- ja ravitsemisalan keskeinen perustaito. Myös verkostoitumis- ja sidosryhmätaitojen tarpeet korostuvat kaikissa alan ammattiryhmissä. Moninaisuuden ja erilaisuuden ymmärtäminen tulee olemaan tärkeää. Nämä taidot korostuvat myös johtamisessa, ja johtamisosaamisella onkin tulevaisuudessa yhä keskeisempi merkitys. Tieto- ja viestintäteknologian jatkuva kehitys edellyttää, että matkailu- ja ravitsemisalan ammattilaiset osaavat hyödyntää uusia ratkaisuja niin alan perustehtävissä, sidosryhmäyhteistyössä, markkinoinnissa kuin tuotekehittelyssäkin.

Tulevaisuudessakin työlainsäädännön sekä työehtosopimusten hallinta ja noudattaminen on tärkeää kaikille alalla toimiville. Ravitsemis- ja matkailualaan liittyvän lainsäädännön tuntemus kasvattaa merkitystään. Turvallisuus-, riskinhallinta- ja kriisiosaaminen ovat myös eräitä keskeisiä tulevaisuuden osaamistarpeita.

Opetushallituksen projektissa Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) on kartoitettu matkailu- ja ravitsemisalalla seuraavien 10 – 15 vuoden aikana edellytettävää osaamista. Osaamistarpeita ennakoitiin asiantuntijaryhmässä, joka koostui matkailu- ja ravitsemispalveluiden koulutustoimikunnasta ja muista alan asiantuntijoista.

Osaamistarpeita tuotettiin ennakointityöpajoissa, joissa määriteltiin alan keskeiset muutosvoimat, laadittiin vaihtoehtoisia skenaarioita ja johdettiin niistä osaamistarpeita sekä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Osaamistarpeita ennakoitiin sekä matkailu- ja ravitsemisalan eri osa-alueiden että ammattien näkökulmasta. Tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen sisältöjen kehittämisessä ammatillisessa, ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa.

Ennakointiryhmän mukaan alan koulutuksen valintaperusteita ja -prosesseja tulisi kehittää niin, että opiskelijoiksi valikoituisi alaan sitoutuneita henkilöitä. Opiskelemaan hakeville tulisi antaa mahdollisimman realistinen kuva matkailu- ja ravitsemisalasta. Ennakointiin liittyvää koulutusta ja projektiosaamiseen tähtäävää opetusta tulee lisätä. Monipuolista kielten opetusta tulee vahvistaa. Turvallisuusasioiden tulee olla luonteva osa opetusta kaikilla koulutusasteilla. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että koulutus vastaa kasvaviin eettisyyteen ja vastuullisuuteen liittyviin haasteisiin. Opettajilla tulee olla mahdollisuus kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan ja sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulutuksen yhteyksiä työelämään tulee kehittää.

Projektipäällikkö UllaTaipale-Lehto Opetushallituksesta toteaa, että ennakointityö yhdessä matkailu- ja ravitsemispalveluiden koulutustoimikunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa oli onnistunut kokeilu ja vei valtakunnallista osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamallin kehitystyötä aimo harppauksen eteenpäin.

Matkailualan lehtori Arja Virkkunen Kainuun ammattiopistosta kertoo ennakointityön olleen mielenkiintoista. Aikaa esiin nousseiden ideoiden ja asioiden työstämiseen olisi prosessissa voitu varata enemmänkin.

- Matkailu- ja ravitsemispalveluiden koulutustoimikunta osallistui aktiivisesti VOSE-projektiin ja analysoimme siinä tuotettua ennakointitietoa kokouksissamme. Ennakointitieto saattaa myös nostaa esille alalla tarvittavan osaamisen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, joita tulee selvittää tarkemmin mahdollisissa jatkohankkeissa, kertoo koulutustoimikunnan puheenjohtaja Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:stä.

- Hankkeen kuluessa koulutustoimikunnille annettiin tehtäväksi laadullisen ennakoinnin toteuttaminen omalla alallaan. Nyt olemmekin siinä onnellisessa tilanteessa, että meillä on tarjota koulutustoimikunnille kättä pidempää tukemaan heidän omaa ennakointityötään. Myös tässä mielessä on tärkeää, ettei VOSE jää kertaluonteiseksi hankkeeksi, vaan se kyetään juurruttamaan osaksi normaaliennakointia, sanoi opetusministeri Jukka Gustafsson VOSE-projektin loppuseminaarissa Opetushallituksessa 16.5.2012.

Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmän työn tulokset on julkaistu kokonaisuudessaan osaamistarveraportissa, joka löytyy VOSE-projektin Internet-sivuilta www.oph.fi > Tietopalvelut > Ennakointi > Osaamistarpeiden ennakointi >VOSE-projekti.

Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektia on toteutettu Opetushallituksessa Euroopan sosiaalirahaston tuella 1.6.2008 – 31.5.2012.

Lisätietoa Opetushallituksessa:
Projektipäällikkö Ulla Taipale-Lehto,ulla.taipale-lehto(at)oph.fi, puh. 0295331207

Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarpeita kartoitettiin vuoteen 2026

Wed, 30 May 2012 11:37:00 GMT

Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarpeita kartoitettiin vuoteen 2026 saakka

Opetushallituksen lehdistötiedote 30.5.2012

Kiinteistö- ja rakentamisalan ammateissa korostuu tulevaisuudessa muun muassa energia- ja ympäristötietous. Myös johtaminen ja kyky toimia monialaisissa ammatti- ja asiantuntijayhteisöissä ovat lähivuosina yhä tärkeämpiä osaamisalueita.

Alan menestymisen kannalta keskeisiksi osaamisiksi nousevat myös asiakas-, kieli- ja kulttuuri- sekä teknologiaosaaminen. Erilaisten normien ja säädösten hallinnan sekä laatuajattelun merkitys kasvaa. Alalla tarvitaan tulevaisuudessa myös kriisinhallintaan, huoltovarmuuden ylläpitoon ja ääriolosuhteisiin varautumiseen liittyvää osaamista.

Opetushallituksen projektissa Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) on kartoitettu seuraavien 10 – 15 vuoden aikana edellytettävää osaamista. Kiinteistö- ja rakentamisalan tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoitiin asiantuntijaryhmässä, jossa oli mukana mm. toimiala-, työnantaja- ja henkilöstöjärjestöjen, hallinnon, tutkimussektorin sekä ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajia.

Tulevaisuuden osaamistarpeita tuotettiin ennakointityöpajoissa, joissa määriteltiin alan keskeiset muutosvoimat, laadittiin vaihtoehtoisia skenaarioita ja johdettiin niistä osaamistarpeita sekä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Osaamistarpeita ennakoitiin sekä alan eri osa-alueiden että ammattien osalta. Tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen sisältöjen kehittämisessä ammatillisessa, ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa.

Ennakointiryhmä esitti loppuraportissaan, että niin eri koulutusasteiden kuin koulutuksen ja työelämän keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tulee lisätä. Opiskelijoita tulee kannustaa monialaisiin opintoihin. Monialaisuutta sekä projektiosaamista tulee kehittää toteuttamalla opintoihin liittyviä, eri alojen opiskelijoiden välisiä projektitöitä, jotka simuloivat reaalimaailman ongelmanratkaisutilanteita. Koulutuspolkuja etenkin kiinteistöpalvelualalla tulee selkiyttää ja koulutuksen jatkumot varmistaa.

Elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax Kiinteistöpalvelut ry:stä korostaa, että kiinteistöpalvelualan osaamistarpeiden ennakointi yhdessä rakentamisalan kanssa ja koko rakennetun ympäristön näkökulmasta oli onnistunut valinta.

- Talotekniikka- ja rakentamisalan koulutustoimikunta hyödyntää jo VOSE-projektissa tuotettuja ennakointituloksia omassa jatkotyöskentelyssään, toteaa koulutustoimikunnan puheenjohtajaJuha Mäntynen Rakennusteollisuus RT:stä.

Projektipäällikkö Ulla Taipale-Lehto Opetushallituksesta kertoo, että vastaavaa ennakointimallia on sittemmin toteutettu matkailu- ja ravitsemisalalla. Tavoitteena on ennakoida mallin avulla myös muiden alojen osaamistarpeita.

- Sen lisäksi, että kiinteistö- ja rakentamisalan ennakointiryhmä tuotti tietoa oman alansa tulevaisuuden osaamistarpeista, se antoi merkittävän panoksen valtakunnallisen osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamallin kehittämiseen, kiittelee Taipale-Lehto.

- Jos Suomi on ollut yhtenä esikuvana määrällisen ennakoinnin kehittämisessä, haluamme olla sitä myös niin sanotun laadullisen, osaamistarpeiden ennakoinnin osalta. Tähän meille tarjoaa hyvän lähtökohdan nyt päättyvä, Opetushallituksen toteuttama valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakointihanke, sanoi opetusministeri Jukka GustafssonVOSE-projektin loppuseminaarissa Opetushallituksessa 16.5.2012.

Kiinteistö- ja rakentamisalan ennakointiryhmän työn tulokset on julkaistu kokonaisuudessaan osaamistarveraportissa, joka löytyy VOSE-projektin Internet-sivuilta www.oph.fi > Tietopalvelut > Ennakointi > Osaamistarpeiden ennakointi >VOSE-projekti.

Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektia on toteutettu Opetushallituksessa Euroopan sosiaalirahaston tuella 1.6.2008 – 31.5.2012.

Lisätietoa Opetushallituksessa:
Projektipäällikkö Ulla Taipale-Lehto,ulla.taipale-lehto(at)oph.fi, puh. 0295331207

Koulut päättyvät lauantaina 2. kesäkuuta

Tue, 29 May 2012 08:03:00 GMT

Koulut päättyvät lauantaina 2. kesäkuuta

Opetushallituksen lehdistötiedote 29.5.2012

Lukuvuosi 2011-2012 päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 2. kesäkuuta. Myös ammatillisissa oppilaitoksissa lukuvuosi päättyy viikon 22 aikana. Peruskoulun päättötodistuksen saa noin 61 000 nuorta, lukiokoulutuksen saa loppuun 30 300 ja ammattiin valmistuu 69 900 opiskelijaa.

Lukiosta valmistuvista 28 012 on kevään ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjä. Ruotsinkielisiä ylioppilaita on 2 074.

Ammattiin valmistuvista 50 900 on perustutkinnon suorittajia, 13 500 opiskelijaa on suorittanut ammattitutkinnon ja 5 500 erikoisammattitutkinnon. Kaikista ammattiin valmistuvista 56 800 on suorittanut tutkintonsa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja 13 100 oppisopimuskoulutuksessa.

Valmistuvat ikäluokat ovat hieman pienempiä kuin parina aiempana vuotena. Viime vuonna peruskoulun sai päätökseen arviolta 63 500 nuorta ja lukio-opinnot päätti 30 600 opiskelijaa.

Ammattiin valmistuneiden määrät ovat puolestaan kasvaneet: vuonna 2009 heitä oli 66 357, vuonna 2010 66 969 ja viime vuonna arviolta 67 200.

Ruotsinkielisiä peruskoulun päättäviä on tänä vuonna noin 3 900 ja lukiokoulutuksen suorittaneita 2 100. Ammatillisen koulutuksen päättää yhteensä 2 225 ruotsinkielistä opiskelijaa.

Syksyllä 2012 perusopetuksen aloittaa arviolta 58 800 lasta, joista ruotsinkielisiä 3 400. Ensiluokkalaisten ikäluokka on hieman kasvanut parin vuoden takaisesta: vuonna 2009 heitä oli 56 770 ja vuonna 2010 57 876.

(Lähteet: Tilastokeskus, Opetushallituksen WERA-raportointipalvelu, raportointitietokanta ROPTI, Ylioppilastutkintolautakunnan tilastot)

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Yleissivistävä koulutus: Markku Hartonen, puh. 029 533 1359
Ammatillinen peruskoulutus: Marianne Portin, puh. 029 533 1178
Ammatillinen lisäkoulutus: Timo Kumpulainen, puh. 029 533 1109

Opetushallituksen puhelinnumerot muuttuvat – Uudet numerot käytössä 15.5.2012 alkaen

Mon, 28 May 2012 09:47:00 GMT

Opetushallituksen puhelinnumerot muuttuvat – Uudet numerot käytössä 15.5.2012 alkaen

Opetushallituksen tiedote 10.5.2012

Opetushallitus liittyy osaksi valtion yhteistä numerointia 15.5.2012 alkaen.

Opetushallituksen vaihteen uusi numero tulee olemaan 029 533 1000. Viraston kirjaamon uusi faksinumero on 029 533 1035. Vanha vaihdenumero ja vanhat faksinumerot eivät toimi enää 14.5.2012 jälkeen.

Myös Opetushallituksen henkilöstön puhelinnumerot muuttuvat, mutta vanhoihin puhelinnumeroihin soitetut puhelut ohjautuvat automaattisesti oikeille vastaanottajille. Numerot julkaistaan Opetushallituksen verkkosivuilla maanantaina 14.5.2012.

Kaikkiin numeroihin soittaminen maksaa normaalin matkapuhelu- tai paikallisverkkomaksun verran. Vaihteeseen soitetut puhelut nauhoitetaan asiakaspalvelun laadun takaamiseksi.

Henkilöstön yhteystiedot

Hakuneuvonta

Muutokset koskevat myös toisen asteen ja yliopistokoulutuksen yhteishakujen neuvontapuhelinnumeroita. Hakuneuvonnan uudet yhteystiedot ovat:

Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Opetushallituksen valtakunnallinen ohjaus- ja neuvontapalvelu
puh. 029 533 1010 (avoinna arkisin klo 9–13, hakuaikojen viimeisenä päivänä klo 9–16.15)
faksi 029 533 1039, sähköposti

Yliopistokoulutus
Opetushallituksen valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu
puh. 029 533 1011 (avoinna arkisin klo 12–15, hakuaikojen viimeisenä päivänä klo 9–16.15)
faksi 029 533 1039, sähköposti

Opetushallitus liittyy osaksi valtion yhteistä numerointia 15.5.2012 alkaen. Vanha vaihdenumero ja vanhat faksinumerot eivät toimi enää tämän jälkeen. Myös Opetushallituksen henkilöstön puhelinnumerot muuttuvat, mutta vanhoihin numeroihin soitetut puhelut ohjautuvat automaattisesti oikeille vastaanottajille.

Kansainvälinen rehtorikartoitus

Wed, 23 May 2012 08:34:00 GMT

Kansainvälinen rehtorikartoitus

Opetushallitus on teettänyt laajan kansainvälisen kartoituksen oppilaitosjohdon asemasta ja koulutuksesta eri maissa. Kartoituksen teki Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

Kartoitukseen kerättiin tietoa oppilaitosten johtamismalleista ja käytännöistä seuraavista maista tai alueista: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Alankomaat, Ranska (Pariisi), Skotlanti, Venäjä (Pietari), Kanada (Ontario), USA (New York City, Los Angeles), Kiina (Shanghai), Etelä-Korea, Australia (Victorian osavaltio) ja Uusi-Seelanti. Tavoitteena oli vertailla ja peilata saatua tietoa Suomen nykytapoihin sekä ideoida näiden pohjalta uusia käytänteitä ja täydennyskoulutusmalleja oppilaitosjohdon täydennyskoulutukseen.

Kartoituksen tuloksia on esitelty Opetushallituksen julkaisusarjassa 2012:11 ”Kansainvälinen kartoitus rehtoreiden työstä ja täydennyskoulutuksesta” sekä sen lyhennelmässä, julkaisusarja 2012:12 ”Kansainvälinen rehtorikartoitus. Kartoitus oppilaitosjohdon työstä ja täydennyskoulutuksesta.” Lyhennelmä ilmestyy myös ruotsiksi ja englanniksi.

Kartoituksen laatinut tutkijaryhmä esittää mm. seuraavia kehittämisehdotuksia:
·         Oppilaitosjohdon rakenteen kehittämiseksi tarvitaan erilaisia vastuunjaon malleja ja joustavien tiimirakenteiden edelleen kehittämistä.
·         Johdon resursointia tulee vahvistaa: mm. opetusvelvollisuuksia koskevat suositukset tulee tarkistaa ottaen huomioon rehtoreiden toimenkuvan laajeneminen ja koulujen kokojen kasvu.
·         Rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksia tulee uudistaa niin, että niihin sisällytetään riittävä koulukokemus, johtamisen ennakkovalmennus ja täyteen pätevyyteen vaaditaan 2-3 vuoden työssäoppimisjakso sekä perehdyttämiskoulutus.
·         Rehtorin työnkuva ja osaamisalueet tulee määritellä tutkimustietoa hyväksikäyttäen lähtökohtana systeeminen näkemys koulun toiminnasta ja tuloksellisuudesta.
·         Johtamispotentiaalin kasvattamiseksi tulee kehittää valtionviranomaisten ja koulujen ylläpitäjien välistä yhteistyötä (valmennukseen kannustaminen, koulutuksen järjestäminen ja rahoitus).
·         Jatkuvan täydennyskoulutuksen takaamiseksi tarvitaan kannusteita, eri uran vaiheisiin soveltuvia täydennyskoulutustutkintoja ja tieteellisten jatko-opintoväylien kehittämistä.
·         Rehtoreiden vapaamuotoista verkostoitumista tulee tukea
·         Rehtoreiden koulutusportaali: laatuarvioinnin läpäisseet koulutukset, itsearvioinnin työkalut jne.
·         Rehtorikoulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen
·         Oppilaitosjohdon mentor-toiminnan vakiinnuttaminen: mentor-käsikirjan laadinta, mentoreiden kouluttaminen jne.

Julkaisut Kansainvälinen rehtorikartoitus sekä Kansainvälinen kartoitus rehtoreiden työstä ja täydennyskoulutuksesta verkossa

Haasteita uudenlaiseen pedagogiseen johtamiseen

Opetushallituksen vasta ilmestyneessä tilannekatsauksessa Muuttuva oppilaitosjohtaminen tarkastellaan, mitä uusimmat kotimaiset väitöstutkimukset kertovat oppilaitosjohtamisesta, sen kehityksestä ja merkityksestä muuttuvassa yhteiskunnassamme. Tilannekatsauksen toteutti Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutti Opetushallituksen tilauksesta.

Tarkastelun kohteena ovat rehtorin asema sekä keskeisten toimintaympäristöjen eli kunnan ja koulun muutokset. Tavoitteena on hahmottaa nykyistä oppilaitosjohtajuutta yleisesti sekä antaa rehtoreille käytännön tukea omaan johtamiseensa.

Tilannekatsauksen mukaan sekä rehtorin työ että sen toimintaympäristöt ovat muuttuneet merkittävästi parin viime vuosikymmenen aikana. Uudet toimintaympäristöt edellyttävät koko opetustoimelta yhä vahvempaa tulevaisuusorientaatiota perinteisten opetus- kasvatus- ja johtamistehtävien lisäksi. Opetustoimi on nähtävä tulevaisuuden tekijänä. Muuttuvat toimintaympäristöt edellyttävät myös johtamisen ja tiedon välisen suhteen uudelleenarviointia. Tietojohtamisen merkitys johtamisessa kasvaa.

2000-luvun keskeiseksi oppilaitosjohtamisen otteeksi muodostuu laaja pedagoginen johtaminen. Laaja pedagoginen johtaminen on koko organisaation osaamisen ja oppimisen johtamista. Tilannekatsaus pyrkii avaamaan laajan pedagogisen johtamisen käsitettä ja merkitystä sekä pohtimaan, miten pedagogisen johtamisen tulee toteutua oppilaitoksissa ja opetustoimessa. Laaja pedagoginen johtaminen edellyttää johtajuuden näkemistä koulujärjestelmän kaikille tasoille kuuluvana ilmiönä.

Jaettu johtajuus on ehdoton edellytys laajan pedagogisen johtamisen onnistumiselle. Jaettu johtajuus luo osallisuutta ja omistajuutta sekä niiden kautta yhteisöllisyyttä. Jaettu johtajuus mahdollistaa koko organisaation potentiaalin käytön. Johtamisen vuorovaikutussuhteiden keskeiseksi toimintatavaksi muodostuu dialogisuuden ja mentoroinnin mahdollistama kumppanuus, jossa jokainen organisaation jäsen on oppija. Organisaatiosta tulee oppijoiden yhteisö.

Julkaisu Muuttuva oppilaitosjohtaminen verkossa

Lisätietoja:
Opetusneuvos Kristiina Haavisto (Kansainvälinen rehtorikartoitus), Opetushallitus, puh. 029 533 1054
Opetusneuvos Kari Nyyssölä (Muuttuva oppilaitos), Opetushallitus, puh. 029 533 1159

Tilannekatsauksen kirjoittajat:
Jukka Alava, Rehtori-instituutti, Jyväskylän yliopisto, jukka.alava(at)jyu.fi, 040 738 0134
Leena Halttunen, Rehtori-instituutti, Jyväskylän yliopisto, leena.halttunen(at)jyu.fi, 050 4413 677
Mika Risku, Rehtori-instituutti, Jyväskylän yliopisto, mika.risku(at)jyu.fi, 0400 247 420

Opetushallitus on teettänyt laajan kansainvälisen kartoituksen oppilaitosjohdon asemasta ja koulutuksesta eri maissa. Kartoituksen teki Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

Peruskouluilla edelleen kehittämishaasteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Tue, 22 May 2012 09:22:00 GMT

Peruskouluilla edelleen kehittämishaasteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Opetushallituksen ja THL:n lehdistötiedote 22.5.2012

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinnoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan oppilashuoltopalveluiden saatavuus on hieman parantunut. Peruskoulujen terveyden ja hyvinvoinnin tilassa on kuitenkin edelleen suuria eroja koulujen ja kuntien välillä muun muassa terveystarkastuksissa, koulutiloissa sekä koulun ja kodin yhteistyössä.

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttivat syksyllä 2011 kolmannen kerran peruskoulujen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevan kyselyn. Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen 2899 peruskouluun ja vastaukset saatiin 72 %:sta (2084) peruskouluja. Aiemmat kyselyt tehtiin vuosina 2007 ja 2009.

Opetushallitus on yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kehittänyt syksystä 2006 lähtien määräajoin toistuvaa tiedonkeruuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä oppimisyhteisöissä. Tavoitteena on tuottaa vertailukelposta tietoa johtamisen ja itsearvioinnin tueksi.

Koulukohtaista tietoa ensimmäistä kertaa avoimesti saatavilla

Kyselyyn osallistuneista kouluista yli 600 on antanut luvan vastaustensa julkaisemiseen. Tämä mahdollistaa koulujenvälisen vertailun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta. Vastaavaa aineistoa ei ole Suomessa aiemmin ollut saatavilla.

Tiedonkeruun tulokset ovat avoimesti nähtävillä THL:n TEAviisari-verkkopalvelussa (www.thl.fi/teaviisari). TEAviisarin avulla koulujen rehtorit voivat tulevaisuudessa aiempaa paremmin kehittää ja arvioida oman koulunsa toimintaa suhteessa muihin kouluihin.

Oppilashuoltopalvelujen saatavuudessa yhä parannettavaa

Entistä useammat koulut ilmoittivat, että oppilashuoltopalvelujen henkilöstöä oli aiempaa paremmin käytettävissä. Palvelujen saatavuudessa on kuitenkin edelleen puutteita, ja niiden saatavuus vaihteli sekä kunnittain että saman kunnan eri koulujen välillä.

Koko aineiston tulosten mukaan oppilashuoltopalvelujen henkilöstön saatavuus peruskouluissa on jonkin verran parantunut lukuvuoteen 2008–2009 verrattuna. Terveydenhoitaja oli käytännössä kaikkien koulujen saatavilla. Koululääkärin palvelut puuttuivat 9 %:sta kouluja, ja 11 % koulujen rehtoreista ei tiennyt, oliko lääkäri koulussa lainkaan käytettävissä. Kaksi vuotta aiemmin vastaavat luvut koululääkärille olivat 14 % ja 18 %. Lukuvuonna 2010–2011 koulupsykologin palvelut puuttuivat 15 %:sta ja koulukuraattorin 11 %:sta kouluja. Vastaavat luvut lukuvuonna 2008–2009 olivat psykologille 19 % ja kuraattorille 18 %.

Asetus ei takaa laajan terveystarkastuksen toteutumista

Oppilaiden laajat terveystarkastukset ja kouluyhteisöjen terveellisyyden ja turvallisuuden arviointi eivät vielä toteudu terveydenhuoltolain ja valtioneuvoston asetuksen 338/2011 mukaisella tavalla.

Neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen mukainen laaja terveystarkastus tehtiin 1. vuosiluokalla vain 74 %:ssa peruskouluista. Viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla vastaava terveystarkastus toteutui 80 %:ssa kouluista.

Kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastamisessa puutteita

Koulun terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus oli tehty terveydenhuoltolain mukaisesti vain noin joka toisessa (55 %) kaikista kysymykseen vastanneista 2071 koulusta. 333 koulussa oli tarkastuksessa havaittuja mutta toistaiseksi korjaamattomia fysikaalisia altisteita ja 326 koulussa vastaavasti biologisia altisteita, kuten sisäilmaongelmia. 198 koulussa oli havaittu koulun tiloissa jonkinlaisia puutteita niiden käytössä ja soveltuvuudessa koulutyöhön, mutta puutteita ei ollut vielä syksyllä 2011 korjattu. Tuloksista ei käy ilmi, kuinka monessa koulussa on havaittu kaikkia edellä mainittuja ja kuinka monessa vain tietynlaisia puutteita.

Oppilaat ja huoltajat laajemmin mukaan koulun päätöksentekoon

Jotta yhteisöllisyys lisääntyisi kouluissa, tulisi oppilaiden ja huoltajien osallisuutta koulun toimintaan ja päätöksentekoon entisestään lisätä. Kouluista 67 %:ssa oli säännöllisesti toimiva vanhempainyhdistys. Säännöllisesti toimivan johtokunnan, jossa oli huoltajien edustaja, ilmoitti 30 % kouluista.

Huoltajat olivat osallistuneet koulun vuosisuunnitelman laatimiseen hiukan yli kolmanneksessa kouluja ja oppilaat noin joka neljännessä koulussa. 66 prosentissa kouluista huoltajat olivat osallistuneet koulun toiminnan arviointiin; vastaava luku oppilaiden osalta oli 55 %. Kouluruokailun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin huoltajat oli otettu osallisiksi noin joka viidennessä ja oppilaat noin joka toisessa koulussa.

Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2011

Koulutuksen tilastollinen vuosikirja on Opetushallituksen uusi tilasto- ja indikaattorijulkaisu, johon on ensimmäistä kertaa koottu aiemmin julkaisematonta tietoa oppilashuollon resursseista. Vuosikirjan lisäksi kyselyn tulokset julkaistaan taulukkomuodossa Opetushallituksen verkkosivuilla (www.oph.fi).

TEAviisari-verkkopalvelu

TEAviisari-verkkopalvelu on tarkoitettu johtamisen ja kehittämisen työvälineeksi. Se tekee näkyväksi peruskouluissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdyn työn ja antaa näin ollen tutkittua tietoa päätösten tueksi. TEAviisarin avulla koulujen rehtorit voivat suunnitella, kehittää ja arvioida koulujensa toimintaa.Tämän lisäksi myös kuntalaisilla on mahdollisuus päästä arvioimaan oman kuntansa tilannetta. TEAviisari antaa tilannekuvan koulusta ja samalla se myös kertoo koulun vahvuudet ja kehittämiskohteet.

TEAviisari-verkkopalvelu

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Heidi Peltonen, 029 533 1167, heidi.peltonen(at)oph.fi
Erikoistutkija Jorma Kuusela, 029 533 1113, jorma.kuusela(at)oph.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa:
Tutkija Vesa Saaristo, 029 524 7749, vesa.saaristo(at)thl.fi
Tutkija Kirsi Wiss, 029 524 7705, kirsi.wiss(at)thl.fi

Ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiin kehitettiin toimintamalli

Wed, 16 May 2012 11:40:00 GMT

Ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiin kehitettiin toimintamalli

Opetushallituksen lehdistötiedote 16.5.2012

Opetushallituksessa on saatu päätökseen Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiprojekti (VOSE). Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutetun nelivuotisen hankkeen lopputuotoksena on ennakointimalli, jota on kehitetty laajassa yhteistyössä koulutuksen ja työelämän sidosryhmien kanssa.

Osaamistarpeiden ennakoinnilla pyritään löytämään niitä osaamisia, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Tavoitteena on tuottaa tietoa tukemaan koulutuksen sisältöjen, kuten tutkintojen perusteiden ja opetussuunnitelmien kehittämiseksi tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaavasti. Ennakointitietoa voidaan myös hyödyntää tutkintorakenteiden kehittämisessä.

VOSE-projektissa kehitetyn ennakointimallin tavoitteena on palvella niin ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin kehittämistä. Hankkeen hyödynsaajia ovat opetushallinnon lisäksi koulutuksen järjestäjät, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla voidaan hyödyntää näin tuotettua tietoa.

Kehitetty ennakoinnin toimintamalli perustuu asiantuntijatyöskentelyyn. Kulloinkin ennakoitavan alan asiantuntijoista koottu ennakointiryhmä kokoontuu ennakointityöpajoihin, joissa ensin hahmotellaan alan kannalta keskeiset tulevaisuuden muutostekijät. Tämän jälkeen laaditaan vaihtoehtoisia alaa koskevia skenaarioita hyödyntäen tulevaisuustaulukkomenetelmää. Skenaarioista johdetaan sitten tulevaisuuden osaamistarpeita ja pohditaan ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi.

Toimintamallia on VOSE-projektin aikana testattu ja kehitetty kolmella alalla: kiinteistö- ja rakentamisalalla, lasten päivähoidon ja perhetyön sektorilla (ruotsinkielinen pilotti) sekä matkailu- ja ravitsemisalalla. Näissä ennakointiprosesseissa asiantuntijaryhmät ovat koostuneet toimiala- ja henkilöstöjärjestöjen, tutkimussektorin, hallinnon sekä ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen edustajista. Ennakointiryhmät ovat tuottaneet tietoa oman alansa tulevaisuuden osaamistarpeista seuraavien 10 - 15 vuoden aikana.

VOSE-projektin loppuseminaarissa Opetushallituksessa 16.5. Opetusministeri Jukka Gustafsson mainitsi määrällisten ennakointitulosten tukevan mm. koulutustarjontaa koskevaa päätöksentekoa:

- Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa koskevat päätökset on jo tehty ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta prosessi aloitetaan vielä kuluvan kevään aikana. Ennakointitulokset auttavat meitä myös esimerkiksi siinä, miten kohdennamme vaikkapa yhteiskuntatakuun 1200 uutta aloituspaikkaa ammatillisessa koulutuksessa.

Osaamistarpeiden laadullinen ennakointi puolestaan edistää opetusministerin mukaan yksittäisten ammattien opetuksen kehittämistä:

- Työelämässä on yhä selvemmäksi käynyt se, että yksittäisten ammattien sisällöt muuttuvat nopeasti. Yksilöllistä vaihtelua samankin tutkinnon sisällä on kasvatettava, jotta opiskelijat voivat painottaa osaamistaan omien tavoitteidensa mukaisesti. On kyettävä analyyttisesti kuvaamaan niitä muutoksia, joita vaikkapa lähihoitajan tai sairaanhoitajan työssä tapahtuu ja osoittamaan, millaisia muutoksia niiden tulisi aiheuttaa opintojen sisältöihin tai tutkintorakenteeseen.

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä muistutti puheenvuorossaan, että ennakointi kuuluu tärkeänä osana myös eri alojen koulutustoimikuntien tehtäviin.

- Matkailu- ja ravitsemisalan pilottihankkeessa on keskeisenä ennakoijana toiminut alan koulutustoimikunta. Ennakointiprojektin tavoitteena on ollut luoda pysyvään käyttöön määrällisen ennakoinnin rinnalle toimintamalli, joka tukee myös koulutustoimikuntien laadullista ennakointityötä.

Ennakointiryhmien työn tulokset on julkaistu osaamistarveraporteissa, jotka löytyvät VOSE-projektin Internet-sivuilta www.oph.fi > Tietopalvelut > Ennakointi > Osaamistarpeiden ennakointi >VOSE-projekti.

Lisätietoa Opetushallituksessa:
Projektipäällikkö Ulla Taipale-Lehto, ulla.taipale-lehto(at)oph.fi, puh. 0295331207

Matkailu- ja ravitsemisalan osaamistarveraportti

Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportti

Lasten päivähoidon ja perhetyön osaamistarveraportti

Opetushallituksen tilannekatsaus koulutuksen järjestämisestä ja ohjaamisesta

Mon, 14 May 2012 13:04:00 GMT

Opetushallituksen tilannekatsaus koulutuksen järjestämisestä ja ohjaamisesta

Opetushallituksen lehdistötiedote 14.5.2012

Suomalaisen yhteiskunnan tulevat muutokset asettavat haasteita koulutuksen järjestämiselle. Ne liittyvät järjestäjä- ja oppilaitosverkon sekä oppilas- ja opiskelijamäärien kehitykseen, koulutuksen talouteen, kunta- ja palvelurakenteen muutoksiin sekä ohjausjärjestelmään.

2000-luvun aikana koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten verkosto on harventunut, samalla kun yhteistyö- ja verkostomalliset järjestelyt ovat lisääntyneet. Myös koulutuksen ohjaus on muuttunut. Normiohjauksesta on yhä enemmän siirrytty informaatio-ohjaukseen, kun taas rahoitusohjauksen merkitys on vähentynyt varsinkin perusopetuksessa.

Näitä asioita tarkastellaan Opetushallituksen tilannekatsauksessa Koulutuksen järjestäminen ja ohjaus kohti 2020-lukua – Kuntarakenteen, oppilaitosverkoston ja ohjauksen nykytilanne sekä kehitysnäkymät.

Oppilaiden ja opiskelijoiden määrät ovat vähentyneet ammattikoulutusta lukuun ottamatta kiihtyvällä tahdilla koko 2000-luvun. Perusopetuksessa oppilaiden kokonaismäärä lähtee 2010-luvun kuluessa uudelleen nousuun, mikä ei kuitenkaan vaikuttane peruskoulujen määrän jatkuvaan vähenemiseen.

Vuoteen 2025 mennessä peruskoululaisten määrä lisääntyy 4,5 prosentilla verrattuna vuoteen 2008. Kasvu ei ole kuitenkaan alueellisesti tasaista. Peruskoululaisten määrä lisääntyy kymmenessä maakunnassa ja vähenee yhdeksässä maakunnassa.

Suuret kaupungit ja suurimmat alueelliset keskukset ovat siis edelleen vahvistumassa maaseudun ja pienempien aluekeskusten kustannuksella. Tämä kehitys asettaa vakavan haasteen perusopetuksen yhtäläisen saavutettavuuden ja laadun turvaamiselle etenkin suurimmilla muuttotappioalueilla.

Kuntatasolla koulutuskustannukset määräytyvät pitkälti olosuhteiden ja väestörakenteen perusteella. Tämä ilmenee myös silloin, kun esimerkiksi perusopetusmenoja tarkastellaan osana muuta kuntataloutta: mitä suurempi on oppilaiden osuus väestöstä, sen suurempi on perusopetusmenojen suhteellinen osuus kunnan kokonaismenoista.

Kuntien pelivara perusopetusmenojen säätelyssä on siis varsin pieni. Toisaalta on myös ”ylipanostuskuntia”, joissa perusopetukseen on panostettu suhteellisesti keskimääräistä enemmän. Ilmiön taustalla näyttää olevan varsinkin kunnan talouden hyvä kokonaistilanne, joka heijastuu käytännössä keskimääräistä pienempinä ryhmä- ja koulukokoina.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on ollut selvä vaikutus ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Sen sijaan PARAS-hankkeen vaikutukset perusopetukseen ja lukiokoulutukseen ovat olleet varsin vähäisiä. Tosin lukiokoulutuksessa on käynnissä monia erilaisia verkostoitumisselvityksiä.

Koulutuksen järjestämistä ohjataan normi-, rahoitus- ja informaatio-ohjauksella. Normien perustana ovat erilaiset säädökset, kuten esimerkiksi opetussuunnitelmien perusteet. Rahoitusohjauksen perustana on ohjaaminen resurssien jakamisen avulla, ja informaatio-ohjaus puolestaan perustuu tiedon välittämiseen ja eräänlaiseen suostutteluun. Normiohjaus on näistä edelleen keskeisin ja rahoitusohjauksen rooli puolestaan vähentynyt.

Selvitysten perusteella perusopetuksen normiohjaukseen ollaan melko tyytyväisiä, eikä siihen kaivata suuria muutoksia. Jonkin verran ollaan sitä mieltä, että säädöksiä on liikaa ja ne ovat liian pikkutarkkoja – paikallista liikkumavaaraa haluttaisiin enemmän. Erilaiset arvioinnit ovat keskeinen informaatio-ohjauksen muoto. Useimmissa kunnissa arviointeja hyödynnetään säännöllisesti osana hallinnon vuosikiertoa, osassa kunnista vähemmän säännöllisesti tai ei lainkaan.

Tilannekatsaus Opetushallituksen sivustolla

Opetushallitus on vuosien 2011-2012 aikana julkaissut kolme tilannekatsausta. Niiden aiheita ovat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, kielten tarjonta ja kielivalinnat perusopetuksessa sekä oppimisen valmiudet ja koulunkäynti neuro- ja kognitiotieteellisestä näkökulmasta. Seuraavaksi ilmestyy tilannekatsaus Muuttuva oppilaitosjohtaminen.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Kari Nyyssölä, puh. 040 348 7819; uusi numero 15.5. alkaen 029 533 1159
Erityisasiantuntija Riku Honkasalo, puh. 040 348 7190; uusi numero 15.5. alkaen 029 533 1249

Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2011

Thu, 10 May 2012 08:00:00 GMT

Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2011

Opetushallituksen lehdistötiedote 10.5.2012

Opetushallituksen tilastojulkaisu Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2011 kuvaa koulutuksen tilaa esiopetuksesta aikuiskoulutukseen ja korkeakouluihin hakeutumiseen, ruotsinkielistä koulutusta Suomessa sekä Suomen koulutusta kansainvälisessä vertailussa.

Tilastot osoittavat kasvua muun muassa ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintomäärissä. Peruskoulujen määrä sen sijaan on edelleen laskenut ja yleissivistävän koulutuksen valinnaisten opintojen tarjonta on supistunut. Tilastokirjassa on ensimmäistä kertaa mukana myös resurssitietoja perusopetuksen oppilashuollosta.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjonta lisääntyy – yli puolet ensimmäisen luokan oppilaista osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjonta on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Viimeisen kolmen vuoden aikana kuntien tarjoamien ohjaustuntien määrä on lisääntynyt lähes 40 %. Vuonna 2011 yli puolet ensimmäisen luokan oppilaista osallistui koulutyönsä ohessa myös aamu- ja iltapäivätoimintaan. Keskimäärin tarkasteltuna perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu joka kolmas kohdejoukkoon kuuluva oppilas. Vuonna 2011 lähes kaikki Suomen kunnat myös järjestivät perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Perusopetuksen oppilashuollon resursseissa parannettavaa – ruotsinkielisten koulujen tilanne hieman suomenkielisiä kouluja parempi

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syksyllä 2011 suorittaman kyselyn mukaan perusopetuksen oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja, eikä kokoaikaisten lääkärien määrä täytä yhdessäkään maakunnassa suositusten mukaista tasoa. Vastausten perusteella vähintään viidenneksellä Satakunnan ja Lapin kouluista ei ole käytettävissään koululääkärin palveluja. Tilanne koulupsykologipalvelujen osalta vaikuttaa myös paikoin heikolta. Kouluterveydenhoitajien osalta peruskoulut pääsevät lähelle laatusuosituksen mukaista tasoa. Ruotsinkielisten koulujen tilanne oppilashuollossa on hieman suomenkielisiä kouluja parempi.

Neljännes nuorille suunnatun ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista ei läpäise koulutustaan

Nuorille suunnatussa ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2006 aloittaneista 63 prosenttia oli valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä. Kun tarkastellaan vuotta aikaisemmin aloittaneiden valmistumista, eli tarkastellaan vuonna 2005 aloittaneiden valmistumista vuoden 2009 loppuun mennessä, nousee valmistuneiden osuus noin 70 prosenttiin. Vuonna 2002 opintonsa aloittaneista 74 prosenttia oli valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä.

Luonnontieteiden koulutusalalla vuonna 2006 aloittaneista vajaa puolet oli valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä. Humanistisella ja kasvatusalalla sen sijaan yli 67 % oli valmistunut kyseisellä seurantajaksolla. Myös maakuntien välillä on jonkin verran eroja. Lapissa vuonna 2006 aloittaneista vain 55 % oli valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä.

Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa vuonna 2006 aloittaneista lähes 80 prosenttia oli suorittanut ylioppilastutkinnon vuoden 2009 loppuun mennessä. Lukio-opinnot näyttävät venyvän etenkin Uudellamaalla ja Lapissa, joissa joka neljännes vuonna 2006 aloittaneista oli edelleen vailla ylioppilastutkintoa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2004 aloittaneista noin 88 prosenttia oli suorittanut ylioppilastutkinnon vuoden 2009 loppuun mennessä. Tätä pitempi seurantajakso ei enää vaikuta valmistuneiden osuuteen.

OECD tilastojen mukaan suomalaiset nuoret suorittavat toisen asteen tutkintoja suhteellisesti toiseksi eniten OECD maista, mutta opintoja suoritetaan suositeltuja opintoaikoja pidempään. Esimerkiksi Ruotsissa ja Irlannissa opintojen tavoiteaikataulut saavutetaan selkeästi Suomea paremmin.

Ammatillinen koulutus kiinnostaa edelleen

Vuonna 2010 tutkintoon valmistavassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa aloitti kaikkiaan 108 400 uutta opiskelijaa, joka on 2 000 uutta opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2007. Ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa aloitti kaikkiaan 73 800 uutta opiskelijaa, joista näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa noin 31 prosenttia. Uusien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt etenkin oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen osalta. Näyttötutkintoon valmistavassa oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt vuodesta 2007 vuoteen 2010 noin 34 prosenttia. Vuonna 2010 ko. koulutustyypissä aloitti 16 500 uutta opiskelijaa. Uusien oppisopimusopiskelijoiden määrä on vuonna 2010 selkeästi vähäisempi kuin vuonna 2007. Erityisesti tämä näkyy ammatillisen peruskoulutuksen osalta, jossa uusien oppisopimusopiskelijoiden määrä on lähes puolittunut vuodesta 2007 vuoteen 2010.

Vuonna 2010 uusista opiskelijoista 52 prosenttia oli naisia ja 5,3 prosenttia vieraskielisiä. Naisten osuus on lisääntynyt vuodesta 2007 vuoteen 2010 yksi ja puoli prosenttiyksikköä.

Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2011 Opetushallituksen sivustolla.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Timo Kumpulainen (puh. 040 348 7169)
Erityisasiantuntija Markku Hartonen (puh. 040 348 7131)
Opetusneuvos Marianne Portin (puh. 040 348 7143)
Opetusneuvos Matti Kyrö (puh. 040 348 7124)

Opetusalan turvallisuuspalkinto 2012 Jyväskylän kristilliselle opistolle

Tue, 24 Apr 2012 10:36:00 GMT

Opetusalan turvallisuuspalkinto 2012 Jyväskylän kristilliselle opistolle

Jyväskylän kristillinen opisto JKO on valittu vuoden 2012 Opetusalan turvallisuuspalkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiin tunnustuksena laaja-alaisesta, pitkäjänteisestä ja innovatiivisesta turvallisuuden kehittämistyöstä.

Turvallisuusajattelun pohjana on kansanopistoille ominainen yhteisöllisyys, joka korostaa kokonaisvaltaista oppimista – yhdessä kasvamista, keskinäistä kunnioittamista ja elämäntaitojen vahvistamista. Palkinto luovutettiin tiistaina 24.4. Opetusalan turvallisuusfoorumissa Helsingissä.

Jyväskylän kristillinen opisto on herännäishenkinen kansanopisto, joka sijaitsee Kuokkalan kaupunginosassa noin 2,5 km kaupungin keskustasta. Opisto tarjoaa vapaan sivistystyön koulutusta kuudella pitkällä linjalla, Kasvunpaikan kymppiluokkalaisille, maahanmuuttajakoulutusta, lapsi- ja perhetyön perustutkinnon sekä ammatillista lisäkoulutusta viiteen eri ammattitutkintoon.

Opistossa on 420 opiskelijaa, joista noin viidesosa on maahanmuuttajia ja ikäjakauma on 15-60 vuoden välillä lisäksi opisto tarjoaa majoitustilat 98 opiskelijalle. Keskeinen sijainti ja heterogeeninen opiskelija-aines tuovat omat haasteensa turvallisuudelle. Jyväskylän kristillisen opiston turvallisuutta on viime vuosina kehitetty panostaen sekä opiskelijoihin, henkilökunnan osaamiseen, teknisiin valmiuksiin että yhteistyöverkostoihin.

Tapahtumassa palkittiin myös Opetusalan turvallisuuden tunnustuspalkinnoilla Tulipysäkki -hankkeen myötä luoduista paikallisista sovelluksista lasten luvattoman sytyttelyn ennaltaehkäisemiseksi Jalmari Koriranta Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Timo Varpula Vantaan kaupungilta sekä Jari Turunen ja Tenho Raatikainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Lisäksi palkittiin tunnustuspalkinnolla Pasi Someroja Nummen VPK:sta monivuotisesta ja aktiivisesta työstä Nummi-Pusulan koulun 8. luokkalaisten valmentamiseksi NouHätä! kilpailuun.

Vuonna 2005 opetusalan turvallisuustoiminnan edistämiseksi perustetun palkinnon taustalla ovat Opetushallitus, aluehallintovirastot, Opettajien ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, Kuntaliitto, Tampereen yliopisto, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, Suomen Palopäällystöliitto ja SPEK-ryhmä.

Lisätietoja

Koulutusjohtaja Tomi Timonen, Suomen Palopäällystöliitto, puh. 040 588 3112
Opetusneuvos Pekka Iivonen, Opetushallitus, puh. 040 348 7200

Vuoden 2011 parhaat eTwinning -projektit palkittiin

Thu, 19 Apr 2012 10:59:00 GMT

Vuoden 2011 parhaat eTwinning -projektit palkittiin

Opetushallituksen lehdistötiedote 19.4.2012

Vuosittain järjestettävissä kilpailuissa palkitaan parhaat kotimaiset ja eurooppalaiset projektit. Tänä vuonna suomalaisen eTwinning -palkinnon voittivat Jouni Kaipainen Hyhkyn koulusta Tampereelta ja Juho Airola Kupittaan lukiosta Turusta.

Vuoden 2011 kilpailussa valittiin innovatiivisimman projektin toteuttanut opettaja ja vahvimmin yhteistoiminnallisen projektin toteuttanut opettaja. Voittajat olivat kuitenkin niin tasaväkisiä, että kumpikin sai ensimmäisen palkinnon molemmissa lajeissa.

Jouni Kaipaisen Learning with Games -projektissa kehitettiin kouluille sopiva malli videopelien ja 3D pelinteko -ohjelman käyttämiseksi oppimiseen. Yhteistyökumppaneina olivat Høng Kommuneskole ja Højby Skole Tanskasta ja Gransäterskolan Ruotsista. Oppilaat Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa analysoivat projektissa kehitettyjen lomakkeiden avulla ilmaisia nettipelejä, vertailivat pelejä blogeissaan ja tekivät itse ensimmäisen persoonan 3D-pelejä Mission Maker -pelimoottorilla opetussuunnitelman sisällöistä.

Projektin aikana sekä oppilaat että opettajat oppivat käyttämään Web 2.0 -työkaluja. Eri välinein pidettiin yhteyttä ulkomaisiin yhteistyökumppaneihin ja kehitettiin osallistujien tietoteknisiä, kielellisiä ja kulttuurisia valmiuksia. Oppilaat opettivat opettajille pelikäsitteistöä ja pelisisältöjä. Opettajat opettivat oppilaille ongelmaperustaista oppimista.

Juho Airolan projektissa From Leonardo Da Vinci to the Olympics 2012 yhteistyökumppaneina olivat Istituto Tecnico Aeronautico "F. De Pinedo" Italiasta, VTI Veurne Belgiasta ja ZŠ a MŠ Červený Vrch Tsekistä.

Projekti keskittyi kansainväliseen matematiikan ja ilmalaivojen maailmaan. Siinä sovellettiin uusia tapoja oppia ja opettaa matematiikkaa perehtymällä oikeasti lentävän ilmalaivan suunnitteluun ja rakentamiseen. Englannin kielellä, modernia teknologiaa hyödyntäen opiskelijat suunnittelivat, rakensivat ja muotoilivat pieniä kauko-ohjattuja ilma-aluksia ja julkaisivat työnsä tulokset tietoverkoissa. Näin opiskelijat oppivat soveltamaan matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan teorioita konkreettisten tuotosten valmistamiseen. Projektin osana tuotettiin kosketustaulukäyttöön matematiikan opetusmateriaalia neljällä eri kielellä.

Projektin tavoitteena oli myös pitää huolta opiskelijoiden fyysisestä ja psyykkisestä jaksamisesta ”Terve sielu terveessä ruumiissa”-hengessä. Suunnitelmallista työskentelyä sovellettiin monipuoliseen urheiluun ja leikkimieliseen kisailuun jalkapalloilun, geokätkennän, vieraiden kielten opettelun ja kuntotestien avulla.

eTwinning on osa Euroopan komission elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Se tarjoaa eurooppalaisille kouluille mahdollisuuden pitää yhteyttä, jakaa ideoita ja toteuttaa yhteisiä hankkeita verkossa. Verkkopohjaisessa eTwinning-hankkeessa hyödynnetään yhteisöllisiä työkaluja, minkä ansiosta eTwinningistä on muodostunut todelliseen yhteistyöhön perustuva yhteisö. Hankkeen käynnistyttyä tammikuussa 2005 eTwinning-palveluun on rekisteröitynyt 163 000 opettajaa 93 000 koulusta. He ovat toteuttaneet 22 000 hanketta, joista kussakin on ollut mukana ainakin kaksi koulua kahdesta eri maasta. Suomesta mukana on 2200 opettajaa ja 1250 koulua.

eTwinning-portaali

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Tuottaja Yrjö Hyötyniemi, puh. 040 348 7477

Korkeakouluihin viimevuotista enemmän hakijoita

Wed, 11 Apr 2012 10:28:00 GMT

Korkeakouluihin viimevuotista enemmän hakijoita

Opetushallituksen lehdistötiedote 11.4.2012

Yhteishaut ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin päättyivät tiistaina 3.4. Tämän kevään yhteishauissa hakijamäärät nousivat viime kevään luvuista, ainoastaan ylempiin amk-tutkintoihin johtaviin koulutuksiin oli vähemmän hakijoita kuin vuosi sitten. Hakijoista noin neljännes hyväksytään opiskelijaksi.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen ja amk-tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen hakijamäärät nousivat viime vuodesta. Nuorten koulutukseen oli hakijoita 71 000 (70 000 hakijaa vuonna 2011). Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukseen haki 15 000 hakijaa (14 200 vuonna 2011). Ylempää amk-tutkintoa suorittamaan haki 4 000 hakijaa eli 300 vähemmän kuin vuosi sitten.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala oli tänäkin vuonna lukumääräisesti suosituin, ja se kiinnosti 26 900 ensisijaisista hakijaa. Seuraavaksi eniten hakijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla (13 800) ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (12 400). Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla hakijamäärä kasvoi eniten viime vuoteen verrattuna; nyt hakijoita oli 10 prosenttia enemmän kuin keväällä 2011.

Myös tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala oli lukumääräisesti suosituin, ja sinne haki ensisijaisesti 6 000 hakijaa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan (3 500) sekä tekniikan ja liikenteen alan (2 800) koulutukset olivat myös suosittuja. Aikuiskoulutuksessa humanistinen ja kasvatusala kasvatti eniten suosiota suhteessa kevääseen 2011; hakijoita oli tällä kertaa reilut 2,5 kertaa enemmän.

Ylemmissä amk-tutkinnoissa suosituimmat alat olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jolle hakeutui ensisijaisesti noin 1 600 hakijaa, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (900) ja tekniikan ja liikenteen ala (800). Humanistinen ja kasvatusala kasvatti eniten suosiotaan viime vuodesta; nyt hakijoita oli kahdeksan kertaa enemmän.

Yliopistot

Yliopistojen yhteishaun hakulomaketta täytettiin tänä keväänä entistä innokkaammin, hakijoita oli 68 150 (66 400 hakijaa vuonna 2011). Yliopistojen yhteishaussa oli mukana 524 koulutusta 17 yliopistossa.

Hakijoiden määrä kasvoi viime vuodesta eniten terveystieteellisellä alalla (21 prosenttia), lääketieteellisellä alalla (19 prosenttia) ja liikuntatieteellisellä alalla (18 prosenttia). Lukumääräisesti eniten hakijoita oli viime kevään tapaan humanistisella alalla (14 600 hakijaa), seuraavaksi eniten hakijoita oli yhteiskuntatieteellisellä alalla (13 100 hakijaa) ja kasvatustieteellisellä alalla (12 400 hakijaa).

Korkeakoulut ilmoittavat valinnan tuloksista heinäkuussa

Yliopistoissa on tarjolla noin 17 000 aloituspaikkaa ja ammattikorkeakouluissa on nuorten koulutuksessa noin 18 000 ja aikuiskoulutuksessa 5 500 aloituspaikkaa. Koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään tiistaina 17.7.2012. Opiskelupaikan vastaanottoilmoitus on tehtävä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin 31.7.2012 klo 16.15 mennessä. Opiskelupaikan vastaanottoilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.

Yliopiston opiskelupaikan voi vastaanottaa määräaikaan mennessä myös sähköisesti yliopistohaku.fi:n Hakijapalvelussa ja ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen opiskelupaikan vastaavasti amkhaku.fi:n Hakijapalvelussa.

Lisätietoja:
Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 040 348 7725
www.koulutusnetti.fi -tilastot

Biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian oppimistulokset 2011

Tue, 10 Apr 2012 09:11:00 GMT

Biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian oppimistulokset 2011

Opetushallituksen lehdistötiedote 10.4.2012

Peruskoululaiset pitävät biologian ja maantiedon, mutta eivät fysiikan ja kemian opiskelusta. Luonnontieteiden seuranta-arvioinnissa pojat osasivat hyvin fysiikkaa ja tytöt biologiaa. Lapin pojat osasivat biologiaa paremmin kuin Etelä-Suomen pojat.

Biologian ja maantiedon tunneilla oppilas kokee saavansa tietoa maailmankuvaansa. Tämänkaltainen tieto liittyy biologian ja maantiedon osaamiseen ja siihen, että luonnontieteistä pidetään.

Luonnontieteissä kokeellinen työtapa liittyy hyviin oppimistuloksiin. Tätä työtapaa käytetään usein fysiikan ja kemian tunneilla mutta harvemmin biologian ja maantiedon tunneilla. Auttaisiko kokeellinen työtapa biologian tunneilla oppilaita ymmärtämään paremmin monimutkaisia eliömaailman systeemejä?

Enemmistön osaaminen tyydyttävää tasoa

Luonnontieteiden seuranta-arviointi peruskoulun 9. luokan oppilaille järjestettiin kouluissa toukokuussa 2011. Arviointiin osallistui yhteensä 133 koulua, joista suomenkielisiä kouluja oli 118 ja ruotsinkielisiä 15. Puolet otosoppilaista (2 989) vastasi biologian ja maantiedon ja puolet (2 949) fysiikan ja kemian tehtäviin. Molemmissa arvioinneissa poikia oli 52 % ja tyttöjä 48 %.

Arviointitehtävät laadittiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2004) mainittujen tavoitteiden ja sisältöjen mukaan. Tehtävissä mitattiin käsitteiden osaamista ja opiskelussa tarvittavia taitoja sekä oppilaiden asenteita. Lisäksi oppilaat ja otoskoulujen opettajat vastasivat taustatietokyselyyn.

Suurin osa oppilaista saavutti tyydyttävän osaamistason. Biologian tehtävien ratkaisuosuus oli koko otoksessa 52 %, maantiedon 61 %, fysiikan 57 % ja kemian 59 %. Menetelmätietoa osattiin huonommin kuin faktatietoa kaikissa luonnontieteissä. Ajattelun taitojen mukaan luokitelluissa tehtävissä parhaiten oppilaat menestyivät muistamista ja tunnistamista sekä ymmärtämistä vaativissa tehtävissä. Huonommin osattiin kuitenkin biologian ymmärtämistä ja soveltamista vaativat tehtävät. Biologiassa ja maantiedossa oppilailla oli eniten vaikeuksia ilmiöiden selittämistä vaativissa tehtävissä, fysiikassa tuottamistehtävissä. Vuoden 1998 arvioinnin kanssa vertailukelpoisia tehtäviä osattiin nyt huonommin kuin 13 vuotta aiemmin.

Tytöt osasivat poikia paremmin biologiaa ja maantietoa. Pojat osasivat fysiikkaa tyttöjä paremmin. Entisten Lapin ja Oulun läänien alueilla oppilaat osasivat paremmin biologiaa kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Suomenkieliset oppilaat osasivat eri luonnontieteitä paremmin kuin ruotsinkieliset oppilaat.

Kokeellinen työtapa innostaisi oppimaan

Oppilaiden asenteet ympäristöasioihin olivat pääasiassa myönteisiä. Oppilaiden asenteet biologiaan ja maantietoon olivat myönteisiä ja erityisesti tyttöjen asenteet fysiikan ja kemian opintoja kohtaan usein kielteisiä. Kuitenkin oppilaiden käsitykset fysiikan ja kemian hyödyllisyydestä olivat positiivisia. Oppilaiden asenteilla, erityisesti käsityksillä omasta osaamisesta, oli yhteys luonnontieteiden osaamiseen ja myös oppilaan arvosanaan.

Osaamisen ja oppiaineesta pitämisen sekä koulussa käytetyn työ- ja toimintatavan välillä oli yhteys. Kokeellisella työskentelyllä ja tulosten järkevyyden pohtimisella oli eniten yhteyttä fysiikan ja kemian osaamiseen. Biologiassa ja maantiedossa vahvin tilastollinen yhteys osaamiseen oli maailmankuvan muodostumiseen liittyvien kysymysten, havaintojen tekemisen ja kokeellisten tutkimusten tekemisen välillä. Kaikissa luonnontieteissä muodostui selkeä yhteys pitämisen ja sen opetuksen lähestymistavan välillä, jossa oppilas saa tietoa maailman kehityksestä, rakenteesta ja toiminnasta.

Vanhempien koulutuksella ja oppilaiden koulussa saamilla arvosanoilla oli yhteys. Vanhempien koulutuksella oli yhteys myös luonnontieteiden osaamiseen. Parhaiten menestyivät oppilaat, joiden molemmat vanhemmat olivat ylioppilaita. Vanhempien koulutuksella oli myös yhteys oppilaiden asenteisiin.

Julkaisu:
Kärnä Pirkko, Hakonen Riikka, Kuusela Jorma: Luonnontieteellinen osaaminen perusopetuksen 9. luokalla 2011. Opetushallitus.

Julkaisu verkossa

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Luonnontieteiden projektipäällikkö Pirkko Kärnä, puh. 040-3487858,

Yli 100 000 haki toiselle asteelle

Wed, 04 Apr 2012 07:25:00 GMT

Yli 100 000 haki toiselle asteelle

Opetushallituksen lehdistötiedote 4.4.2012

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli tänä keväänä 101 000 hakijaa. Hakijamäärä laski 1 500:lla viime keväästä. Ammatilliseen koulutukseen haki 68 500 ja lukioihin 32 500.

Syksyllä alkavassa koulutuksessa on tarjolla noin 87 500 aloituspaikkaa, joista 48 000 paikkaa ammatillisessa koulutuksessa. Ruotsinkielisen koulutuksen 4 900 aloituspaikasta 2 200 on ammatillisessa koulutuksessa ja 2 700 lukioissa.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista 6 600 on varattu ylioppilaspohjaiseen koulutukseen. Näitä opiskelupaikkoja tavoittelee 11 400 (11 300 vuonna 2011) abia tai aiemmin lukion päättänyttä. Peruskoulupohjaiseen koulutukseen on 57 100 (58 300) hakijaa.

Suosituin ala ammatillisessa koulutuksessa on sosiaali- ja terveysala, jonne haki yli 9 100 (9 000). Seuraavina tulevat liiketalous ja kauppa 6 900 (6 400), ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 6 400(6 200), arkkitehtuuri ja rakentaminen 5 700 (5 800), majoitus- ja ravitsemisala 5 500 (5 600) sekä kauneudenhoitoala 5 100 (5 400).

Koko maassa on tarjolla noin 39 400 lukiopaikkaa, joita tänä keväänä tavoittelee 32 500 (33 000) nuorta.

Tänä keväänä perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättävistä yhdeksäs- ja kymppiluokkalaisista 31 500 suuntaa ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 31 300 lukioon. Kokonaan yhteishaussa jätti hakematta 2,4 % perusopetuksen päättävistä nuorista. Määrä on noussut hieman viime vuodesta, jolloin 2,1 % perusopetuksen päättävistä ei hakenut kevään yhteishaussa.

Peruskoulupohjaiseen ammatilliseen perusopetukseen hakevista 68 % on 15–18-vuotiaita, noin 20 % 19–22-vuotiaita ja loput reilut 11 % yli 23-vuotiaita. Viime keväänä70 % oli 15–18-vuotiaita, 19 % 19–22-vuotiaita ja loput yli 23-vuotiaita.

Miten yhteishaku etenee hakuajan päätyttyä?

Oppilaitokset lähettävät huhtikuun puolivälissä hakijoille kutsut pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin ja kielikokeisiin. Kokeet järjestetään 23.4.–25.5.2012. Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 14.6., jonka jälkeen koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 28.6.

Kevään yhteishaussa vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja voi hakea kesän täydennyshaussa 6.–13.7.2012. Täydennyshaussa olevista koulutuksista tiedotetaan myöhemmin.

Lisätietoja:
Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 040 348 7725

Pojilta sujuu päässälasku, tytöiltä ongelmanratkaisu

Tue, 27 Mar 2012 07:00:00 GMT

Pojilta sujuu päässälasku, tytöiltä ongelmanratkaisu

Opetushallituksen lehdistötiedote 27.3.2012

Peruskoulun päättöluokkalaiset osaavat matematiikkaa keskimäärin tyydyttävästi. Kokonaistuloksissa tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ole eroja, vaikka pojat hallitsevat selvästi paremmin päässälaskut, tytöt ongelmanratkaisutehtävät. Arviointi nostaa esille myös huolen kelpoisten opettajien riittävyydestä.

Opetushallituksen toteuttama matematiikan seuranta-arviointi oli järjestykseltään viides. Arviointi järjestettiin 9. luokan oppilaille kouluissa 5.4.2011. Arviointiin osallistui yhteensä 113 koulua, joista 98 oli suomenkielisiä ja 15 ruotsinkielisiä kouluja. Oppilaita arviointiin osallistui 4 929, joista 4 314 oppilasta oli suomenkielisistä ja 615 ruotsinkielisistä kouluista. Ensimmäistä kertaa arvioinnissa oli mukana myös matematiikkaa yksilöllistetyn oppimäärään mukaan opiskelevia oppilaita.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ja tuntijako, jossa matematiikkaa opetetaan yksi vuosiviikkotunti enemmän kuin aiemmin, on otettu käyttöön edellisen vuoden 2004 arvioinnin ja tämän arvioinnin välissä. Arviointitehtävät laadittiin Opetussuunnitelman perusteissa mainittujen matematiikan tavoitteiden ja sisältöjen mukaan. Arviointitehtävien lisäksi oppilaat, opettajat ja rehtorit vastasivat taustatietokyselyyn.

Suurin osa oppilaista saavutti tyydyttävän tason. Arviointitehtävät jakaantuivat päässälasku-, monivalinta- ja ongelmanratkaisutehtäviin. Ratkaisuosuus koko arvioinnissa oli 54 %. Kokonaispistemäärän perusteella ei poikien ja tyttöjen välillä ollut eroa. Pojat menestyivät tyttöjä erittäin merkitsevästi paremmin päässälasku- ja monivalintatehtävissä. Ongelmanratkaisutehtävissä tyttöjen menestys oli erittäin merkitsevästi parempaa kuin poikien.

Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden ratkaisuosuus oli 56 % ja suomenkielisten koulujen oppilaiden 54 %, ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Alueelliset erot olivat pieniä, mutta eri kuntaryhmissä asuvien oppilaiden välillä oli eroja. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvat oppilaat menestyivät tilastollisesti merkittävästi paremmin kuin muissa kuntaryhmissä asuvat oppilaat.

Arvioinnin tehtävät luokiteltiin opetussuunnitelman perusteissa oleviin viiteen osa-alueeseen: algebra, funktiot, geometria, luvut ja laskutoimitukset sekä tilastot ja todennäköisyys. Osa-alueista parhaiten hallittiin luvut ja laskutoimitukset, keskimääräinen ratkaisuosuus 65 % ja heikoimmin geometriaan liittyvät tehtävät, ratkaisuosuus 42 %. Myös prosenttilaskut, joihin kuului tehtäviä niin algebran, lukujen ja laskutoimitusten kuin tilastot ja todennäköisyys osa-alueelta, osattiin keskimääräistä heikommin. Prosenttilaskujen ratkaisuosuus oli 42 %.

Erot asenteissa matematiikkaa kohtaan olivat poikien ja tyttöjen välillä vähäisiä mutta poikien asenteet olivat myönteisempiä kuin tyttöjen. Matematiikkaa pidettiin hyödyllisenä oppiaineena mutta matematiikasta ei pidetty kovin paljon. Suurinta ero poikien ja tyttöjen välillä oli asenneväittämissä, jotka koskivat käsitystä omasta osaamisesta. Poikien käsitys omasta osaamisestaan oli selvästi myönteisempää kuin tytöillä. Asenteiden ja osaamisen välillä oli positiivinen yhteys.

Oppilaan vanhempien koulutustaustalla oli erittäin voimakas yhteys oppilaan menestymiseen arvioinnissa, hänen saamaansa matematiikan arvosanaan, oppilaan matematiikan asenteisiin ja toisen asteen koulutusvalinta-toiveeseen.

Osaamisen taso on heikentynyt eniten luvuissa ja laskutoimituksissa, joka kuitenkin kaikista osa-alueista hallittiin parhaiten. Ratkaisuosuus näissä tehtävissä oli aiemmin 70 % ja nyt 63 %. Prosenttilaskuissa ratkaisuosuus vanhojen tehtävien osalta laski vielä enemmän, 11 prosenttiyksikköä.

Opettajien kelpoisuuksissa, koulutuksessa ja matematiikan opintojen laajuuksissa oli eroja erityisesti kunta- ja kieliryhmien välillä. Taajaan asuttujen kuntien matematiikkaa opettavista opettajista 10 prosentilla oli luokanopettajan tutkinto, 19 %:lla joku muu tutkinto kuin aineenopettajan ylempi korkeakoulututkinto. Myös opiskeltujen matematiikan opintojen laajuudet olivat taajaan asuttujen kuntien opettajilla pienemmät kuin kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa opettavilla opettajilla. Suomenkielisissä kouluissa kelpoisia oli 91 % opettajista. Vähintään aineopintotasoiset matematiikan opinnot oli 85 prosentilla opettajista. Ruotsinkielissä kouluissa vastaavat osuudet olivat 83 % ja 63 %.

Matematiikan seuranta-arvioinnin tulokset virittänevät keskustelua muun muassa matematiikan opetuksen ja geometrian tavoitteista, oppilasarvioinnista ja oppilaiden asenteista. Myös kelpoisten opettajien puute edellyttää toimenpiteitä.

Julkaisu:
Onko laskutaito laskussa? Matematiikan oppimistulokset peruskoulun päättövaiheessa 2011. (Koulutuksen seurantaraportti 2012:4).

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Kati Hirvonen, puh 040 348 7276

Cygnaeus-palkinto 2012 – ehdotuksia toivotaan

Fri, 23 Mar 2012 11:23:00 GMT

Cygnaeus-palkinto 2012 – ehdotuksia toivotaan

Opetushallitus toivoo saavansa ehdotuksia vuoden 2012 Cygnaeus-palkittavista huhtikuun 30. päivään mennessä.

Opetushallitus jakaa vuosittain Cygnaeus-palkinnon erityisistä ansioista Opetushallituksen toimialaan kuuluvan yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen tai muun sivistystoimen kentällä. Ansioina pidetään oppilaitoksen tai opetuksen kehittämistä, esimerkillistä tuloksellisuutta tai uusien opetuksen ja oppimisen laatua parantavien järjestelyjen luomista.

Palkintoa voi esittää virassa olevalle tai eläkkeelle siirtyneelle opettajalle tai muulle henkilölle taikka yhteisölle Suomessa tai ulkomailla. Viime vuosina palkinnon saajia ovatkin olleet mm. Espoon kuvataidekoulu, Jyväskylän lyseon lukion rehtori Jorma Lempinen, luokanopettaja, opettajakouluttaja Mervi Wäre-von Hedenberg, Roihuvuoren koulu ja Suomen Leirikouluyhdistys ry – Lägerskolsförening i Finland rf. Aikaisempina vuosina palkinto on myönnetty mm. Suomen yleisradiolle ja taiteilija Aleksanteri Ahola-Valolle.

Opetushallitus toivoo saavansa ehdotuksia vuoden 2012 Cygnaeus-palkittavista huhtikuun 30. päivään mennessä. Vapaamuotoiset ehdotukset pyydetään toimittamaan erityisasiantuntija Petri Keskiselle, Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki tai PL 380, 00531 Helsinki. Esitykset on perusteltava ja henkilöpalkintoehdokkaasta on oheistettava asianomaisen henkilön nimikirja, ansioluettelo tai muu vastaava selvitys toiminnasta.

Lisätietoja palkinnosta:
Petri Keskinen, 040 348 7385

Opetushallitus toivoo saavansa ehdotuksia vuoden 2012 Cygnaeus-palkittavista huhtikuun 30. päivään mennessä.

Johtajanimitys Opetushallituksessa

Fri, 23 Mar 2012 11:02:00 GMT

Johtajanimitys Opetushallituksessa

Kouluneuvos Raakel Tiihonen on nimitetty Opetushallituksen Tieto- ja arviointitoiminta –toimintayksikön johtajaksi 1.6.2012 lukien seitsemän vuoden määräajaksi.

Raakel Tiihonen (s. 1962) on työskennellyt Opetushallituksessa laskentapalvelut -yksikön päällikkönä sekä tieto ja rahoitus -yksikön päällikkönä vuodesta 2003 lähtien. Ennen Opetushallitukseen tuloaan Tiihonen toimi Helsingin kaupungin palvelualojen oppilaitoksen talouspäällikkönä. 1990-luvulla hän työskenteli Efektia Oy:n johtavana konsulttina ja Vantaan kaupungin tietopalvelusuunnittelijana. Tiihonen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja suorittanut jatko-opintoina mm. talouspäällikön ja opetushallinnon tutkinnot.

Kouluneuvos Raakel Tiihonen on nimitetty Opetushallituksen Tieto- ja arviointitoiminta –toimintayksikön johtajaksi 1.6.2012 lukien seitsemän vuoden määräajaksi.

Opettajat haluavat säilyttää aihekokonaisuudet opetuksessa

Thu, 22 Mar 2012 08:00:00 GMT

Opettajat haluavat säilyttää aihekokonaisuudet opetuksessa

Opetushallituksen lehdistötiedote 22.3.2012

Opetushallituksen arvioinnin mukaan kolme neljästä opettajasta haluaa säilyttää aihekokonaisuudet opetuksessaan. Niiden nähdään eheyttävän eri oppiaineiden sisältöjä. Tärkeimmäksi aihekokonaisuudeksi opettajat nostivat ihmisenä kasvamisen. Uusiksi aihekokonaisuuksiksi ehdotettiin muun muassa sosiaalisia taitoja ja oppimaan oppimisen taitoja.

Perusopetusta varten on määritelty seitsemän aihekokonaisuutta, joiden tavoitteita ja sisältöjä toteutetaan eri aineiden oppitunneilla ja koulun muussa toiminnassa, kuten aamunavauksissa, juhlissa, opintokäynneillä jne. Niiden tarkoituksena on ohjata oppilaita tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmasta. Niissä korostuvat yhteiskunnassa tärkeät kasvatukselliset tavoitteet.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) mainitut aihekokonaisuudet ovat: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia.

Opetushallitus toteutti vuonna 2010 seuranta-arvioinnin aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisesta. Arviointiin osallistui 113 yläkoulua ja 8 448 oppilasta.

Arviointiin osallistuneilta opettajilta kysyttiin, miten aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt ovat toteutuneet koulujen opetussuunnitelmissa sekä opetuksessa ja oppimisessa, miten aihekokonaisuudet ovat eheyttäneet opetusta ja onko koulujen toimintakulttuureissa havaittavissa muutoksia. Oppilailta kysyttiin, miten he suhtautuvat aihekokonaisuuksiin, ja mitattiin millaiset tiedot ja taidot heillä kussakin aihekokonaisuudessa on.

Arvioinnin tulosten mukaan 74 prosenttia opettajista haluaa säilyttää aihekokonaisuudet opetuksessaan. Niiden nähtiin eheyttävän eri oppiaineiden sisältöjä. Opettajat nostivat aihekokonaisuuksista tärkeimmäksi ihmisenä kasvamisen. Uusiksi aihekokonaisuuksiksi ehdotettiin muun muassa sosiaalisia taitoja ja oppimaan oppimisen taitoja. Opettajien mielestä eheyttämisen tärkeimpinä tavoitteina ovat oppimisen mielekkyyden, motivaation ja sitoutumisen lisääminen sekä ilmiöiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen.

Oppilaiden suhtautuminen aihekokonaisuuksia kohtaan oli pääsääntöisesti myönteistä. Tyttöjen suhtautuminen oli kuitenkin poikia myönteisempää. Myös tiedollinen osaaminen oli hyvää. Oppilaat kokivat oppineensa eniten asiatietoja. He olivat tietoisia erityisesti ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Voimakas sitoutuminen kestävään elämäntapaan ja aktiivinen toiminta ympäristön hyväksi vaikuttivat kuitenkin vähäiseltä. Erityisesti poikien motivaatio oli vähäisempää kuin tyttöjen.

Turvallisuus- ja liikenneasioissa oppilaiden osaamisen taso oli hyvä. Tytöt selviytyivät paremmin tiedollisessa osaamisessa ja pojat toiminnallista osaamista mittaavissa tehtävissä. Poikien asenteet turvallisuuteen olivat selvästi riskialttiimpia kuin tyttöjen. Oppilaat näyttäisivät tarvitsevan enemmän kokemusta ja harjoitusta asiatietojen oppimisen sijaan oman toiminnan ohjaamisessa ja oppimaan oppimisessa.

Kulttuuri-identiteettiin ja kansainvälisyyteen liittyvät asenteet olivat kokonaisuudessaan varsin myönteisiä. Tyttöjen asennoituminen myös tämän aihekokonaisuuden kohdalla oli kuitenkin selvästi poikia myönteisempää kuten myös tiedollinen osaaminen ko. asioissa. Valtaosalla oppilaista oli positiivinen asenne teknologiaa kohtaan. He myös ymmärsivät kädentaitojen ja teknologian välisen yhteyden. Pojat menestyivät tyttöjä paremmin teknologiaa koskevissa tiedollisissa kysymyksissä.

Valtaosa oppilaista ei tunnistanut viestintä- ja mediataitojen liittämistä eri oppiaineiden yhteiseen opetukseen. Aihekokonaisuuteen liittyvissä tiedollisissa kysymyksissä he kuitenkin menestyivät hyvin. Menestyksen arvioinnissa tuleekin ottaa huomioon näiden taitojen kiinteä suhde nuorten vapaa-ajan toimintoihin, erityisesti mediankäytön laatuun sekä esimerkiksi perheen ja ystävien rooliin medialukutaitojen tukemisessa.

Yrittäjyyteen ja osallistuvaan kansalaisuuteen liittyviin kysymyksiin oppilaat osasivat vastata myös varsin hyvin. Yhteiskunnallisten avainkäsitteiden hallinnassa heillä oli kuitenkin selviä puutteita.

Sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät asiat eivät olleet oppilaille vieraita, vaikka naisten ja miesten oikeuksiin liittyvissä tiedoissa oli toivomisen varaa. Asenteet sukupuolten väliseen tasa-arvoon olivat pääsääntöisesti myönteisiä.

Julkaisu:
Eero K. Niemi (toim.): Aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen seuranta-arviointi 2010. Koulutuksen seurantaraportti 2012:1. Opetushallitus.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Eero K. Niemi, puh. 040 348 7236 tai sähköposti

Opetushallitukselta suositukset sosiaalisen median opetuskäytöstä

Wed, 21 Mar 2012 07:49:00 GMT

Opetushallitukselta suositukset sosiaalisen median opetuskäytöstä

Opetushallituksen lehdistötiedote 21.3.2012

Opetushallitus on antanut esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille suositukset sosiaalisen median opetuskäytöstä. Suosituksilla edistetään oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia oppia sosiaalisen median käyttöä osana tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja.

Opetushallitus pitää aiheellisena sisällyttää sosiaalisen median linjaukset tietostrategiaan, joka on osa paikallista opetussuunnitelmaa. Voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet edellyttävät tietostrategian laatimista, mutta eivät tarkemmin määrittele sen sisältöä. Koska sosiaalinen media on yleistynyt yhteiskunnassa vasta viime vuosina, se puuttuu useimmista tietostrategioista kaikilla kouluasteilla.

Koulutuksen järjestäjiä kehotetaan tekemään vuosittain tilannekartoitus, jossa selvitetään koulujen laitteiden, tietoverkkoyhteyksien ja e-oppimateriaalien määrä. Tämän perusteella määritellään sosiaalisen median opetuskäytön tavoitetaso ja opettajien täydennyskoulutustarve.

Suosituksessa mediataidot nähdään osana tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Kuka tahansa voi toimia median tuottajana, kuluttajana ja vaikuttajana. Koulun tulee tukea näitä rooleja harjoittamalla oppijoita vastuulliseen aktiivisuuteen ja osallisuuteen. Älypuhelimilla ja mobiililaitteilla monipuolistetaan oppimisympäristöä, oppimista siirretään eri paikkoihin ja tilanteisiin kuten kulttuurilaitoksiin, työpaikoille ja muihin yhteisöihin. Sosiaalisen median palveluita käytetään erilaisten yhteistyöprojektien ja kansainvälisen kanssakäymisen tukemiseen.

Eri oppiaineissa luodaan oppilaille mahdollisuuksia harjoitella tiedon keräämistä ja tietotulvan hallintaa. Heille annetaan tilaisuuksia kirjoittaa yhdessä dokumentteja, muokata kuvia ja tuottaa videoita, jakaa tuotoksia toisilleen ja kommentoida toisten tuotoksia. Sosiaalisen median palveluja käyttämällä myös vanhemmat ja huoltajat voivat halutessaan seurata oppilaiden työskentelyä.

Koulujen yhteiset toimintamallit tulee laatia yhteistyössä opetushenkilöstön ja tietohallinnon kesken. Palveluiden ja sovellusten valinnassa tulee ottaa huomioon eri-ikäiset oppijat ja oppimistyylit. Suosituksessa ei oteta kantaa yksittäisten palvelujen ja sovellusten koulukäyttöön.

Sosiaalisen median opetuskäytön ohjeistuksella tulee huolehtia siitä, että käyttö on turvallista, lakien ja säädösten sekä hyvien tapojen mukaista. Luvattomien aineistojen käyttöä, häirintää ja kiusaamista ei hyväksytä. Luottamuksellista tietoa ei viedä missään tilanteessa sosiaalisen median palveluihin. Oppilaita opastetaan yksityisyyden suojaamiseen, hyvään käytökseen ja toisen kunnioittamiseen. Palveluntarjoajien asettamia käyttöehtoja ja ikärajoja noudatetaan.

KUVA: Helsinki SeaLife

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä, puh. 040 348 7702

Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset

Yhä useampi romaninuori suoriutuu hyvin peruskoulusta

Thu, 15 Mar 2012 08:00:00 GMT

Yhä useampi romaninuori suoriutuu hyvin peruskoulusta

Opetushallituksen lehdistötiedote 15.3.2012

Romanilasten osallistuminen esiopetukseen on lisääntynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Yhä useampi romaninuori suoriutuu hyvin peruskoulusta ja jatkaa opintojaan ammattikoulutuksessa.

Romanioppilaiden perusopetuksen tilannekatsaus lukuvuodelta 2010–2011 perustuu kyselyyn, johon vastasi 1341 perusopetuksen rehtoria. Lisäksi haastateltiin noin 120 romanihuoltajaa ja 120 romanioppilasta eri puolilla Suomea. Edellisen kerran Opetushallitus teki vastaavan selvityksen kymmenen vuotta sitten.

Opetushallitus on myöntänyt vuodesta 2008 lähtien kunnille valtionavustusta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Tuoreen tilannekatsauksen perusteella kehitys valtionavustusta saaneissa kunnissa on ollut pääosin myönteistä.

Suomalaisissa peruskouluissa opiskelee rehtoreiden mukaan 862 romanioppilasta 329 koulussa. Enemmistö rehtoreista oli sitä mieltä, että romanioppilaiden peruskoulu sujuu samalla tavalla kuin muidenkin oppilaiden. He arvioivat, että 70 %:lla oppilaista koulu sujui erinomaisesti, hyvin tai vähintään tyydyttävästi, 30 % pärjäsi perusopetuksessa heikosti tai välttävästi.

Romanikotien ja koulun yhteistyö toimii

Rehtoreista 94 % piti yhteistyön tasoa erittäin hyvänä, hyvänä tai vähintään tyydyttävänä. Samoin romanihuoltajat arvostivat lähes varauksetta opettajien ja muun opetushenkilöstön kanssa tehtyä yhteistyötä.

- Ei ole liioiteltua sanoa, että yhteistyön sujuvuus on eräänlainen läpimurto romanien koulunkäynnin historiassa. Yhteistyön avulla romanioppilaiden koulunkäyntiin liittyviin haasteisiin on helpompi puuttua, arvioi opetusneuvos Leena Nissilä, joka vastaa romaniväestön koulutuksen kehittämisestä Opetushallituksessa.

Romanilasten osallistuminen esiopetukseen on kasvanut merkittävästi kymmenessä vuodessa. Romanihuoltajat viestittivät hyvin ymmärtäneensä esiopetuksen tarpeellisuuden.

Rehtorien mukaan romanioppilaat ovat vahvasti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen piirissä. Myös haastateltujen romanihuoltajien mukaan tuki on tavoittanut heidän lapsensa.

Uusien tulosten valossa romanioppilaisiin ei yleensä kohdistu ainakaan avointa ja systemaattista syrjintää tai kiusaamista. Romanioppilaat eivät myöskään kiusaa muita erityisen usein. Sekä rehtorit ja romanihuoltajat että romanioppilaat kokivat, että ilmi tulleeseen kiusaamiseen useimmiten puututaan ja että puuttuminen myös useimmissa tapauksissa auttaa. Romanioppilaiden kiusaaminen on yleensä etnistä nimittelyä.

Osalla oppilaista edelleen paljon poissaoloja

Rehtoreiden mukaan osalla romanioppilaista poissaolojen suuri määrä aiheuttaa koulunkäyntiin vakavia ongelmia. Hälyttävää on, että kaikki romanihuoltajat ja -oppilaat eivät tunnu suhtautuvan asiaan riittävän vakavasti. Vaikuttaa siltä, että noin kolmanneksella romanioppilaista poissaolojen määrä ei ole vähentynyt kymmenessä vuodessa. Romanioppilailla vuosiluokan kertaaminen oli myös selvästi yleisempää kuin muilla oppilailla ja ajoittui erityisesti esiopetukseen ja alakoulun vuosiluokille 1-4 sekä vuosiluokalle 7. Peruskoulun keskeytti, samoin kuin kymmenen vuotta sitten, noin 5 % romanioppilaista.

Romanikielen opiskelu lisääntynyt

Romanikielen opetus on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Rehtorien mukaan lukuvuonna 2010–2011 yhteensä 149 romanioppilasta sai koulussa romanikielen opetusta. Opetushallituksen valtionavustustilastoinnin mukaan luku oli tätäkin suurempi: yhteensä 174 oppilasta sai romanikielen opetusta keväällä 2010. Rehtorit kuitenkin informoivat melko harvoin romanikoteja romanikielen opetuksen mahdollisuudesta.

Romanihuoltajien ja -oppilaiden vastausten perusteella romanikielellä on aivan erityinen merkitys ja sen osaamisen katsotaan vahvistavan romani-identiteettiä. Etelä-Suomessa neljännes romanioppilaista sai romanikielen opetusta. Muualla Suomessa romanikielen opetuksen osuus oli selvästi pienempi.

Hyvin pärjääviä tulisi kannustaa lukioon

Yhä useampi romanioppilas suorittaa nykyään perusopetuksen loppuun. Kehitys on kymmenessä vuodessa ollut myönteistä. Romanioppilaat ovat selvästi löytäneet ammatilliset opinnot jatkokoulutusmahdollisuudekseen. Ammatilliset opinnot aloittavien määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lukioon hakeutuminen on kuitenkin nykyäänkin hälyttävän vähäistä. Opinto-ohjauksessa tulisikin painottaa lukion merkitystä jatko-opintojen kannalta ja kannustaa hyvin peruskoulunsa suorittaneita romanioppilaita lukiokoulutukseen.

KUVA: Susanna Rajala, Opetushallitus

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä, , puhelin 040 348 7705

Julkaisu verkossa:
Romanioppilaiden perusopetuksen tilannekatsaus 2010–2011 ja toimenpide-ehdotukset

Romanilasten osallistuminen esiopetukseen on lisääntynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Yhä useampi romaninuori suoriutuu hyvin peruskoulusta ja jatkaa opintojaan ammattikoulutuksessa.

Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset vuonna 2011

Tue, 13 Mar 2012 11:35:00 GMT

Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset 2011

Opetushallituksen lehdistötiedote 13.3.2012

Opetushallituksen arvioinnin tulokset osoittavat, että historia ja yhteiskuntaoppi ovat enemmän poikien kuin tyttöjen mieliaineita. Pojat arvioivat omaa osaamistaan myönteisemmin kuin tytöt ja ilmoittavat pitävänsä näistä oppiaineista enemmän kuin tytöt. Oppimistuloksissa ei silti ole eroja tyttöjen ja poikien välillä.

Oppilaat pitivät yhteiskuntaoppia erittäin hyödyllisenä oppiaineena. Sekä tytöt että pojat arvelivat tarvitsevansa tulevissa opinnoissaan ja arkielämässä yhteiskuntaopissa opiskeltuja tietoja ja taitoja. Toisin kuin suomenkieliset oppilaat, ruotsinkieliset oppilaat ilmaisivat pitävänsä myös historian osaamista tärkeänä ja arvelivat tarvitsevansa sekä tulevissa opinnoissaan että arkielämässä historiassa oppimiaan tietoja ja taitoja.

Opetushallitus arvioi keväällä 2011 historian ja yhteiskuntaopin oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Tiedot kerättiin ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta, jotka edustivat kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä. Tämän raportin analyysit ja tulokset perustuvat koulujen 4 726 otosoppilaan suorituksiin. Arvioinnissa käytetyt historian ja yhteiskuntaopin tehtävät perustuivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) määriteltyihin, kyseisten oppiaineiden keskeisten tietojen ja taitojen hallintaan.

Alueelliset erot eri puolilla Suomea tai erilaisten kuntatyyppien välillä olivat vähäisiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä suomenkielisten oppilaiden hyväksi ja lukioon pyrkivien sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä. Vanhempien koulutustaustaan perustuvan luokittelun mukaan oppilasryhmien välillä oli eroja siten, että ylioppilastutkinnon suorittaneiden vanhempien lapset menestyivät arvioinnissa kesimäärin paremmin niiden vanhempien lapset, joiden vanhemmilla ei ole ylioppilastutkintoa.

Historiassa osaamisen yleistaso oli kohtalainen (ratkaisuosuus 50 %). Lähteiden käyttöön ja tulkintaan liittyvissä tehtävissä otosoppilaista 64 %:n suoritustaso oli kohtalaista tai tyydyttävää. Hyvään tai kiitettävään tulokseen pääsi yli 16 % oppilaista, ja lähes sama määrä oppilaita (15 %) suoriutui tämän osa-alueen tehtävistä välttävästi tai heikosti.

Ajan hahmottamista edellyttävissä tehtävissä otosoppilaista 63 % pääsi joko tyydyttävään tai hyvään tulokseen ja 6 % oppilaista ylsi kiitettävään suoritukseen. Kohtalaisen tason saavutti 23 % otosoppilaista ja välttävälle tai heikolle tasolle jäi 9 % oppilaista.

Menneen ajan ihmisen asemaan eläytymistä ja historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa kiitettävään suoritustasoon pääsi 17 % oppilaista. Suurin osa oppilaista ylsi hyvään, tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen (70 % oppilaista).

Tehtävistä, joissa edellytettiin esimerkiksi asiaa selittävän tärkeän tekijän erottamista vähemmän tärkeistä, syy- ja seuraussuhteiden muodostamista, omien perusteltujen käsityksien esittämistä historiallisista tapahtumista tai jonkin historiallisen tapahtuman tai ilmiön selittämistä joidenkin toimijoiden kautta, suoriuduttiin välttävästi. Kyseisen osa-alueen tehtävistä 24 % oppilaista suoriutui heikosti, 38 % välttävästi ja 14 % kohtalaisesti. Tyydyttävään, hyvään ja kiitettävään osaamiseen ylsi vain viidesosa (25 %) otosoppilaista.

Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso oli tyydyttävää tasoa (ratkaisuosuus 64 %). Kiitettäviin tai hyviin tuloksiin ylsi 47 % otosoppilaista. Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 49 % oppilaista ja välttäviin suorituksiin noin 3 % oppilaista.

Yhteiskuntaopin keskeisten tietojen ja taitojen osalta median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittistä tulkintaa vaativissa tehtävissä kiitettävästi tai hyvin menestyi 38 % otosoppilaista. Tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen ylsi 43 %, ja heikon tai välttävän tuloksen sai noin neljännes oppilaista (19 %).

Yhteiskunnallisten asioiden perustelua vaativat tehtävät osattiin parhaiten. Näissä tehtävissänoin 90 % otosoppilaista ylsi joko kiitettävään tai hyvään suoritukseen.

Osassa tehtävistä keskityttiin tarkastelemaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Näissä tehtävissä oppilaiden taitotaso oli tyydyttävä (ratkaisuosuus 53 %). Otosoppilaista 22 % saavutti kiitettävän tai hyvän osaamistason, 69 % tyydyttävän tai kohtalaisen tason ja noin 10 %:lla otosoppilaista osaamistaso jäi joko heikoksi tai välttäväksi.

Yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa oli yksi tehtäväkokonaisuus, jossa mitattiin sekä yhteiskunnallisen että taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. Vastuullista kuluttamista käsittelevät tehtävät arvioitiin erillisenä osiona, ja siinä oppilaiden ratkaisuosuus (79 %) vastasi myös hyvää tasoa.

Lukioon ensisijaisesti pyrkivät oppilaat menestyivät sekä historian että yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia oppilaita paremmin. Historiassa osaamiserot lukioon pyrkivien ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä olivat 13 % ja yhteiskuntaopissa 11 %.

Julkaisu verkossa:
Ouakrim-Soivio Najat ja Kuusela Jorma: Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Yhteiskunnallisten aineiden projektipäällikkö Najat Ouakrim-Soivio, puh.040-348 7831, .

Työryhmä lisäisi taide- ja taitoaineiden, äidinkielen ja yhteiskuntaopin tuntimääriä

Mon, 27 Feb 2012 07:17:00 GMT

Työryhmä lisäisi taide- ja taitoaineiden, äidinkielen ja yhteiskuntaopin tuntimääriä

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 24.2.2012

Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Jukka Gustafssonille perjantaina 24.2. Tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perusopetusta koko ikäluokalle tasavertaiset edellytykset jatko-opintoihin turvaavana opetuksena.

Taide- ja taitoaineiden, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä esitetään lisättäviksi. Kansallista kielitaitoa monipuolistetaan tarjoamalla mahdollisuus valtion erityisavustuksella järjestää vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten kuten saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja kiinan opetusta.

Opetusministeri Jukka Gustafsson kiittelee sitä, että työryhmä on hyvin ottanut huomioon hallitusohjelman tahdon. Hallitusohjelman mukaan tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Esityksen avulla on myös mahdollista monipuolistaa merkittävästi Suomen kielivarantoa, painottaa Gustafsson.

Työryhmä katsoo, että yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusopetuksessa varmistetaan hyvät oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille sekä tuetaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia. Työryhmän esitys tukee hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä ja tavoitetta, että Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä osaamisvertailuissa sekä koulupudokkaiden vähyydessä. Tavoitteena on myös estää koulujen eriytymistä.

Gustafsson kiittää työryhmää erityisesti laajasta ja monipuolisesta yhteistyöstä asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kanssa. Työryhmä otti huomioon esityksen valmistelussa Perusopetus 2020- työryhmän muistiosta annetut lausunnot ja kannanotot sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annetut lausunnot. Työryhmä järjesti marraskuussa 2011 kuulemistilaisuuden ja kuuli monipuolisesti asiantuntijoita. Työryhmä sai runsaasti myös muita lausuntoja ja kannanottoja.

- Työryhmän ehdotus lähtee nyt nopealle lausuntokierrokselle ja sivistyspoliittisen ministerityöryhmän käsittelyyn. Tämän pohjalta viimeistellään valtioneuvoston asetus, joka on tarkoitus antaa vielä kevään 2012 aikana, sanoo Gustafsson.

Taide- ja taitoaineiden tuntimääriä lisätään ja kaikille yhteisen opetuksen määrää esitetään lisättäväksi 5 vuosiviikkotunnilla. Esityksellä mahdollistetaan myös painotettu opetus taide- ja taitoaineissa ja aiempaa parempi kelpoisten opettajien saatavuus.

Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi, koska oppimistulokset ovat äidinkielen ja kirjallisuuden osalta sekä laskussa että eriytymässä. Matematiikan opetukseen varattu tuntimäärä säilytettäisiin nykyisellään.

Historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi yhdellä vuosiviikkotunnilla. Lisätunti kohdennetaan yhteiskuntaoppiin, jonka opetusta varhennetaan alkamaan perusopetuksen vuosiluokilta 5-6. Esityksellä vahvistetaan yhteiskunnallisten vaikuttamisen, osallistumisen oppimista ja opettamista sekä syvennettäisiin mm. taloustiedon opetusta.

Ympäristöoppia ehdotetaan opetettavaksi perusopetuksen 1.-6. vuosiluokilla biologiasta, maantiedosta, fysiikasta, kemiasta ja terveystiedosta koostuvana kokonaisuutena, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Perusopetuksen 7.-9. vuosiluokilla opetusta annettaisiin erillisinä oppiaineina kuten nykyisinkin.

Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen varattaisiin 7.-9. vuosiluokilla 1 vuosiviikkotunti. Esityksellä eheytetään kasvatusta ja lisätään oppiaineiden välistä yhteistyötä, jotta opetuksessa olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vastata ajankohtaisiin koulutushaasteisiin kuten elämänhallinnan, tapakasvatuksen, demokratiakasvatuksen, yrittäjyyskasvatuksen, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen haasteisiin sekä mahdollistetaan nykyistä paremmin esimerkiksi draaman menetelmien käytön opetuksessa.

Kieliohjelmia monipuolistetaan suuntaamalla A2-kielen ja B2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennettua valtion erityisavustusta. Kaikille yhteisenä opetettavan A1- ja B1-kielen opetukseen ei esitetä muutoksia. Esityksessä valinnaisuus lisääntyy, koska ylimääräisenä opetuksena toteutettava muun kielen kuin suomen, ruotsin ja englannin opiskelu A2- ja B2-oppimäärän mukaan ei enää varaa suurinta osaa valinnaisten aineiden tunneista kuten nykyisin.

Valinnaisena aineena voitaisiin opettaa perusopetukseen soveltuvia ja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä opetussuunnitelmassaan määrää. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, monen eri oppiaineen alueelle kuuluva draama ja taloustiedon opetus sekä kansalaistaitoja vahvistava opetus. Lisäksi opetuksen järjestäjällä olisi mahdollista kohdentaa valinnaisten aineiden opetukseen lisätunteja, kuten jo nykyisellään enemmistö opetuksen järjestäjistä tekee.

Eri oppiaineiden nivelkohtia esitetään yhdenmukaistettaviksi riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden takaamiseksi sekä opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelmatyön ja oppilasarvioinnin selkeyttämiseksi. Opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua.

Työryhmä ehdottaa, että uudistus toteutetaan nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa. Perusopetukseen ei esitetä uusia oppiaineita eikä uusia tai laajenevia tehtäviä kunnille ja muille opetuksen järjestäjille.

Tuntijakotyöryhmän muistio

Lisätietoja:
Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, työryhmän puheenjohtaja, puh. 09 160 77268
Erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032

Lausunnot ja kannanotot osoitteeseen viimeistään 22.3.2012.

Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).

Asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien.

Oppivelvollisuusikää pidennetty useissa Euroopan maissa

Mon, 20 Feb 2012 08:57:00 GMT

Oppivelvollisuusikää pidennetty useissa Euroopan maissa

Opetushallituksen lehdistötiedote 20.2.2012

Eurooppalaisten koulutustaso jatkaa nousuaan, ja oppivelvollisuusikää pidennetään yleisesti sekä alku- että loppupäästä, toteaa Eurydicen tuore raportti.

Key Data on Education 2012 on Eurydicen julkaisu, joka jäljittää merkittävimpiä muutoksia eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä kymmenen viime vuoden ajalta. Raportti yhdistää tilastotietoa ja laadullista aineistoa tarkastellessaan 37 Euroopan valtion koulutusjärjestelmän organisaatiota, hallintoa ja toimintaa esiopetuksesta korkeakoulutukseen.

Oppivelvollisuusikä ja koulutuksessa vietetty aika ovat pidentyneet lähes kaikissa Euroopan maissa. Trendi on selvästi yhteydessä tavoitteisiin, joita monissa maissa on asetettu koulupudokkaiden vähentämiseksi ja perusopetuksen loppuun suorittamiseksi. Viimeisen vuosikymmenen aikana kymmenen maata on aikaistanut oppivelvollisuuden aloitusikää vuodella, ja 13 maata on pidentänyt oppivelvollisuutta loppupäästä vähintään yhdellä vuodella. Muutosten myötä lähes 90 prosenttia 17-vuotiaista eurooppalaisista oli koulutuksessa vuonna 2009.

Sen lisäksi että oppivelvollisuus pitenee, lapset aloittavat koulun yhä nuorempina. Vuosien 2000 ja 2009 välillä 3–5-vuotiaiden lasten keskimääräinen osallistumisaste esi- ja perusopetuksessa kasvoi selvästi ja oli vuonna 2009 kaikissa maissa 77–94 prosenttia. Belgiassa, Tanskassa, Espanjassa, Ranskassa ja Islannissa lähes kaikki kolmevuotiaat olivat esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen piirissä vuonna 2009.

Korkea-asteelta valmistuvat työllistyvät nopeimmin

Vuonna 2010 79 prosenttia eurooppalaisista 20–24 vuotiaista suoritti toisen asteen tutkinnon. Tämä jatkoi vuonna 2000 alkanutta nousevaa trendiä koko Euroopassa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskiarvo EU-maissa on noussut kaikissa ikäluokissa vuodesta 2000, joskin epätasaisuutta tiettyjen koulutusalojen opiskelijamäärissä esiintyy yhä. Tutkinnon suorittaneiden määrä on laskenut luonnontieteissä, matematiikassa, tietojenkäsittelytieteissä ja kasvatustieteissä.

Korkea-asteelta valmistuvat pääsevät työelämään kaksi kertaa nopeammin kuin alemman tutkinnon suorittaneet. Korkeakoulutetut löytävät töitä keskimäärin viidessä kuukaudessa, kun taas alemman tutkinnon suorittaneilta töihin pääsy vie lähes kaksinkertaisen ajan.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut, mutta yhä useammat näyttävät olevan ylikoulutettuja löytämiinsä töihin. Tämä joukko on kasvanut vuodesta 2000 ja nyt useampi kuin joka viides korkea-asteelta valmistunut on työnsä vaatimustasoon nähden ylikoulutettu. Naiset näyttävät edelleen jäävän työttömiksi todennäköisemmin kuin miehet huolimatta siitä, että he ovat enemmistönä useimmilla koulutusaloilla.

Julkaisu Key Data on Education in Europe 2012

Suomenkielinen yhteenveto

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Matti Kyrö, puh. 040 348 7124
Suomen Eurydice-yksikkö

Eurooppalaisten koulutustaso jatkaa nousuaan, ja oppivelvollisuusikää pidennetään yleisesti sekä alku- että loppupäästä, toteaa Eurydicen tuore raportti.

Sosiaalisuus ja liikunnallisuus edistävät oppimistaitojen kehitystä

Mon, 06 Feb 2012 11:49:00 GMT

Sosiaalisuus ja liikunnallisuus edistävät oppimistaitojen kehitystä

Opetushallituksen lehdistötiedote 6.2.2012

Lapsen kielellisen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksen aikana, liikunnallinen koulun arki ja erityisryhmille räätälöidyt opetusjärjestelyt vahvistavat oppimisvalmiuksia ja ehkäisevät oppimishäiriöitä. Uusin aivotutkimus osoittaa sosiaalisten ja fyysisten tekijöiden edistävän merkittävästi kognitiivisten taitojen oppimista ja koulumenestystä.

Opetushallituksen tuore julkaisu Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti tarkastelee oppimistaitojen kehitystä neuro- ja kognitiotieteellisestä näkökulmasta. Koska aivot kehittyvät neurobiologisesti aikuisiän kynnykselle saakka, voidaan niiden kypsymiseen vaikuttaa opetuksen keinoin varhaislapsuudesta lähtien. Varhaiset kokemukset kasvuympäristössä muovaavat aivojen hermoverkkoja ja vaikuttavat lapsen myöhempään puhe- ja liiketoimintaan, käyttäytymiseen sekä tunteiden ja ajattelun säätelyyn.

Vuorovaikutus perheessä luo pohjan lapsen kehitykselle kodin ulkopuolella. Varhainen kielellinen kehittyminen ennakoi lukutaidon kehitystä ja myöhempää oppimisuraa. Siksi lapsen kielellisen kehityksen seuraaminen ja tukeminen sekä kotona että päivähoidossa on tärkeää kouluvalmiuksien kehityksen kannalta. Inhimillinen kanssakäyminen oppimistilanteissa ja opettajan herkkyys vahvistaa lapsen aloitteita ovat neuro- ja kognitiotieteellisestä näkökulmasta laadukkaan pedagogiikan tunnusmerkkejä.

Liikunta vaikuttaa myönteisesti aivojen rakenteellisiin muutoksiin. Se mm. lisää aivojen verenkiertoa ja synnyttää uusia hermosoluja. Tämä lisää yksilön oppimispotentiaalia. Viimeaikaiset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että hyvä fyysinen kunto ja motoriset perustaidot edistävät myös matematiikan, lukemisen ja luetun ymmärtämisen oppimista. Liikunnallisuuden edistäminen koulun arjessa välituntien, taukoliikunnan ja kerhotoiminnan kautta on omiaan edistämään myös oppimistuloksia.

Luokkamuotoinen opetus ei välttämättä auta oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiviä eikä erityislahjakkaita lapsia saavuttamaan täyttä oppimispotentiaaliaan. Lukihäiriöisillä ja ylivilkkailla lapsilla aivojen hermoverkot toimivat poikkeavasti. Vaikeus seurata opetusta ja huono koulumenestys heikentävät motivaatiota, mikä lisää häiriökäyttäytymistä. Myös erityislahjakkaat lapset voivat turhautuessaan häiritä muita, jos opetus etenee heidän mielestään liian hitaasti. Opetuksen mukauttaminen näiden erityisryhmien tarpeisiin erilaisin järjestelyin, hoidoin ja terapioin on siten myös neuro- ja kognitiotieteellisestä näkökulmasta perusteltua.

Julkaisu:
Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus, tammikuu 2012. ToimittaneetTeija Kujala, Christina M. Krause, Nina Sajaniemi, Maarit Silvén, Timo Jaakkola ja Kari Nyyssölä.

Julkaisu verkossa

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Kari Nyyssölä, puh. 040 348 7819

Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle -julkaisu on ilmestynyt

Wed, 01 Feb 2012 13:45:00 GMT

Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle -julkaisu on ilmestynyt

Opetushallituksen tuore julkaisu Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle on tarkoitettu käsikirjaksi oppilashuollon kehittämissuunnitelmien laadintaan. Samalla se avaa näkymiä oppilashuollon kokonaisuuteen, perusteisiin ja taustaan.

Oppilas- ja opiskelijahuollon näkökulmasta 2000-luku on ollut merkittävä ajanjakso, jonka aikana oppilashuolto on vakiinnuttanut asemaansa kunnissa ja kouluissa. Se on sisällytetty koululainsäädäntöön ja opetussuunnitelman perusteisiin, kuntien ja seutujen oppilashuoltoon on laadittu strategioita ja kehittämistoimintaa rahoitettu valtionavustuksilla .

Tämän päivän koulussa opetus ja oppilashuolto kulkevat käsi kädessä. Oppilashuollon kehittäminen edellyttää kuitenkin laajan kokonaisuuden ymmärtämistä. Oppilashuolto on moniammatillista työtä, jossa yhdistyy eri ammattialojen asiantuntijuus ja erilaisten toimintakulttuurien synnyttämä osaaminen.

Uuden julkaisun toivotaan olevan avuksi kunnissa, jotka eivät ole olleet mukana oppilas- ja opiskelijahuollon laadun ja palvelurakenteen valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa. Kunnat ja opetuksen järjestäjät saavat siitä tukea myös omien oppilashuollon kehittämissuunnitelmien ja strategioiden laadintaan.

Julkaisun ensimmäinen luku käsittelee oppilashuollon kehittymistä 2000-luvulla. Luvussa 2 kuvataan lyhyesti oppilashuollon keskeiset säädökset ja määräykset. Luvussa 3 pohditaan oppilashuollon kehittämisen peruskysymyksiä: oppilashuollon kokonaisuutta, oppilashuollon palveluja sekä moniammatillisuuden käsitettä ja rakenteita. Lisäksi luvussa käsitellään oppilashuollon johtamista kouluyhteisössä, opettajan oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä sekä kysymystä salassapidosta ja tietosuojasta.

Julkaisu painottuu perusopetukseen, mutta monet oppilashuollon peruskysymykset ovat samoja kaikilla koulutusasteilla ja siten sovellettavissa esiopetuksesta toiselle asteelle. Mukaan on otettu jonkin verran esiopetuksen ja lukiokoulutuksen vastaavan kehittämistyön pohdintaa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijahuolto on rajattu tämän julkaisun ulkopuolelle.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Kristiina Laitinen, 040 348 7272

Julkaisu: Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle

Opetushallituksen tuore julkaisu Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle on tarkoitettu käsikirjaksi oppilashuollon kehittämissuunnitelmien laadintaan. Samalla se avaa näkymiä oppilashuollon kokonaisuuteen, perusteisiin ja taustaan.

Eurypediasta ajantasainen tieto Euroopan koulutusjärjestelmistä

Wed, 01 Feb 2012 11:21:00 GMT

Eurypediasta ajantasainen tieto Euroopan koulutusjärjestelmistä

Opetushallituksen tiedote 1.2.2012

Missä iässä portugalilaiset lapset aloittavat koulunsa? Tähänkin kysymykseen vastaa Euroopan unionin koulutuksen tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uudistettu tietokanta Eurypedia, joka sisältää tiedot 38 eurooppalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Tietokannassa on noin 5000 koulutusjärjestelmiä kuvaavaa artikkelia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Tietoja ylläpitävät kansalliset yksiköt EU-maissa, ETA-maissa sekä Kroatiassa, Turkissa ja Sveitsissä. Maita on vähemmän kuin järjestelmiä, koska Belgian kaikilla kolmella kielialueella ja Ison-Britannian neljällä maalla on omat järjestelmäkuvauksensa Eurypediassa.

Eurypedian sisällön rakenne on samanlainen kaikille mukana oleville maille, joten sen avulla voi tehdä myös koulutusjärjestelmien vertailevia analyyseja. Koulutusasteen tai teemaan perustuvia päälukuja kustakin maasta on viisitoista. Erityisen ajankohtainen tulee olemaan luku ”Meneillään olevat uudistukset ja politiikkakehitykset”. Tämä luku palvelee erityisesti eurooppalaisen koulutusstrategian edistämistä, mutta siitä saa myös tavallinen lukija nopeasti kuvan eri maiden keskeisistä kehittämislinjoista.

Eurypedia on rakennettu järjestelmäksi, jota voidaan jatkuvasti päivittää. Osallistuvat maat voivat muuttaa omia tekstejään välittömästi, kun koulutusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä tai koulutuspolitiikkalinjauksia tarkistetaan.

Eurypedia on kattava tietolähde koulutuksesta kiinnostuneille, niin tutkijoille, koulutuspoliittisille päättäjille kaikilla tasoilla kuin julkiselle sanalle ja suurelle yleisöllekin. Opettajat, jotka haluavat rakentaa yhteistyötä yli rajojen, saavat Eurypediasta ajantasaisen perustiedon kohdemaan koulutuksesta.

Eurypedia
(Tästä osoitteesta myös linkit Eurydice-verkoston teemajulkaisuihin ja Key Data -sarjaan)

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Suomen Eurydice-yksikkö,

Vastaus yllä esitettyyn kysymykseen: Perusopetus on Portugalissa pakollinen kaikille lapsille, jotka täyttävät kuusi vuotta 16. syyskuuta mennessä. Lisäksi saman vuoden loppuun mennessä syntyneet voivat aloittaa koulun tuolloin, jos vanhemmat niin haluavat ja koulun ensimmäisillä luokilla on tilaa.

Presidentti palkitsi nuoria kuvantekijöitä

Thu, 26 Jan 2012 11:51:00 GMT

Presidentti palkitsi nuoria kuvantekijöitä

Opetushallituksen lehdistötiedote 26.1.2012

Tasavallan presidentin kanslia ja Opetushallitus järjestivät syksyllä 2011 kuvataidekilpailun Presidentti ja minä, johon kutsuttiin perusopetuksen 7. luokan oppilaita 35 koulusta kaikista Suomen maakunnista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi koululaisille järjestetyn kuvataidekilpailun voittajia Presidentinlinnassa 19. tammikuuta.

Kutsun Presidentinlinnaan sai kymmenen kilpailussa menestynyttä oppilasta eri puolilta Suomea. Kilpailutehtävänä oli kuvata presidentin työtä tai vaihtoehtoisesti presidentin ja oppilaan kohtaaminen. Voittajatyöt valitsi raati, jonka puheenjohtajana toimi presidentti Halonen.

Tasavallan presidentin kanslian tiedote Presidentti ja minä -kuvataidekilpailusta 19.1.2012. Kilpailutyöt löytyvät Suomen tasavallan presidentin lastensivuilta

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Mikko Hartikainen, 040 348 7292,

Tasavallan presidentin kanslia ja Opetushallitus järjestivät syksyllä 2011 kuvataidekilpailun Presidentti ja minä, johon kutsuttiin perusopetuksen 7. luokan oppilaita 35 koulusta kaikista Suomen maakunnista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi kuvataidekilpailun voittajia Presidentinlinnassa 19. tammikuuta.

Lukiodiplomit innostavat opiskelijoita taito- ja taideaineisiin

Thu, 26 Jan 2012 11:03:00 GMT

Lukiodiplomit innostavat opiskelijoita taito- ja taideaineisiin

Opetushallituksen tiedote 26.1.2012

Taito- ja taideaineiden lukiodiplomien suoritusmahdollisuudet ovat kehittyneet myönteisellä tavalla. Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Huomattava enemmistö lukiodiplomeiden suorittajista on naisia. Erillisen lukiodiplomikurssin järjestäminen näyttäisi lisäävän lukiodiplomien suorittamisedellytyksiä.

Opetushallitus on selvittänyt lukiodiplomien toteutumista lukioissa lukuvuosina 2008–2009 ja 2009–2010. Nyt raportoitavalla kyselyllä kartoitettiin lukiodiplomin suorittamista, yhteistyötä lukiodiplomin toteuttamisessa sekä lukiodiplomin merkitystä lukion toimintakulttuurissa. Kyselyllä koottiin myös tietoa lukiodiplomien edelleen kehittämiseksi. Selvitys perustuu Opetushallituksen sähköisen kyselyn aineistoon. Kyselyyn vastasi 375 lukiota.

Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Lukiodiplomin suorittaminen lukioissa

Kyselyaineiston mukaan yhden tai useamman lukiodiplomien suorittamismahdollisuus oli 92,5 % vastanneista lukioista. Suomenkielisistä lukioista suorittamismahdollisuus oli 93,9 %:ssa ja ruotsinkielisistä 75,9 %:ssa. Kuvataiteen lukiodiplomin suoritusmahdollisuus oli 88,5 %:ssa, liikunnan 73,1 %:ssa ja musiikin 55,7 %:ssa vastanneita lukioita. Lukiodiplomeita ei välttämättä suoriteta joka lukuvuosi, vaikka lukiossa on lukiodiplomin suoritusmahdollisuus.

Eri aineiden lukiodiplomeja on viime lukuvuosina suoritettu yhteensä noin 2 500 lukuvuodessa. Lukiodiplomisuoritusten määrä on yli kaksinkertaistunut lukuvuodesta 2000–2001 lukuvuoteen 2009–2010.

Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomien osuus kaikista 2008–2009 suoritetuista lukiodiplomeista oli 84,3 %. Selvästi eniten suoritetaan kuvataiteen lukiodiplomeja, joiden osuus kaikista suoritetuista lukiodiplomeista oli 55,5 %.

Lukiodiplomisuorituksen arviointiasteikko on 1–5. Tavallisin yleisarvosana lukuvuoden 2008–2009 lukiodiplomisuorituksista oli 4 (kiitettävä), jonka osuus arvosanoista oli yli 40 %. Arvosanoilla 4 (kiitettävä) ja 5 (erinomainen) oli arvioitu yhteensä yli 60 % hyväksytyistä suorituksista. Pääosa 77,2 % lukiodiplomeiden suorittajista oli naisia. Lukion koko opiskelijamäärästä naisia oli noin 57 %.

Toteuttamisen järjestelyjä ja näkyminen lukion toiminnassa

Lukioiden opetussuunnitelmiin sisältyy yleensä lukiodiplomiin vaadittavaa pohjakurssimäärää enemmän kursseja. Erillisen opettajan ohjaaman ja valvoman lukiodiplomikurssin järjestäminen oli tavallisinta kuvataiteessa. Lukiodiplomit kuuluivat useimmin kolmen opettajan työtehtäviin lukiossa. Mikäli lukiodiplomien toteuttamisessa tehdään yhteistyötä, tavallisin yhteistyötaho on toinen lukio.

Lukiodiplomit näkyvät lukioiden toiminnassa monin eri tavoin, tavallisimmin lukiodiplominäyttelynä tai -katselmuksena. Lukiodiplomisuorituksiin liittyviä esityksiä pidetään juhlien yhteydessä tai erillisinä tilaisuuksina.

Lukiodiplomin tuomia etuja

Lukiodiplomien suoritusmahdollisuus nähdään erityisesti opiskelijan etuna. Useimmin etuina mainittiin lisäpisteiden ja harjoituksen saaminen jatko-opintoihin. Lukiodiplomit antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan ja taitojaan. Lukiolle lukiodiplomien suoritusmahdollisuus on vetovoimatekijä, sen koetaan parantavan lukion imagoa ja tuovan positiivista näkyvyyttä.

Lukiodiplomiin liittyviä ongelmia ja kehittämisehdotuksia

Monien vastaajien mukaan lukiodiplomin suorittamisessa ei ole ollut ongelmia. Ongelmista useimmin mainittiin erilaiset aikatauluihin liittyvät haasteet. Muita esille tuotuja ongelmia olivat muun muassa vähäinen lukiodiplomien suorittajamäärä, lukiodiplomikurssin toteutumattomuus, kurssin järjestämisen kalleus, muodostuva lisätyö ja suoritusten keskeytyminen. Kehittämisehdotukset vaihtelivat paljon. Yleisimmin esille tuotu kehittämisnäkökulma oli, että lukiodiplomin asemaa tulisi parantaa ja sen tuomaa hyötyä opiskelijalle varmistaa ja ehkä lisätäkin.

Selvitys lukiodiplomien suorittamisesta -julkaisu Opetushallituksen verkkosivuilla

Lisätietoja:
Opetusneuvos Mikko Hartikainen, Opetushallitus, 040 348 7292,

Taito- ja taideaineiden lukiodiplomien suoritusmahdollisuudet ovat kehittyneet myönteisellä tavalla. Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Huomattava enemmistö lukiodiplomeiden suorittajista on naisia. Erillisen lukiodiplomikurssin järjestäminen näyttäisi lisäävän lukiodiplomien suorittamisedellytyksiä.

Kuinka ruotsinkielisiä ovat ruotsinkieliset oppilaat?

Thu, 12 Jan 2012 12:06:00 GMT

Kuinka ruotsinkielisiä ovat ruotsinkieliset oppilaat?

Opetushallituksen lehdistötiedote 12.1.2012

Ruotsinkielisten koulujen oppilaat elävät hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Määrärahaleikkausten ja uudelleenorganisointien uhka luo haasteita ruotsinkieliselle koulutoimelle samalla kun monikielisyys lisääntyy yhteiskunnassa ja kielipoliittinen ilmapiiri on melko tiukka.

- On tärkeää ottaa huomioon myös oppilaiden omat käsitykset siitä, mitä kieliä he käyttävät ja kuinka kokevat kielellisen identiteettinsä, toteaa Helsingin yliopiston dosentti Camilla Kovero raportissa Språk, identitet och skola II.Barn och ungdomar i svenska skolor i olika språkliga miljöer.

Raportin, joka tarkastelee kahta hyvin erilaista kieliympäristöä ruotsinkielisessä Suomessa, on julkaissut Opetushallitus.

Monille oppilaille, jotka asuvat täysin suomenkielisillä paikkakunnilla, ruotsinkielinen koulu toimii tavallaan kielikylpynä. Porissa vain 5 % lapsista ja nuorista tulee täysin ruotsinkielisistä kodeista, 53% täysin suomenkielisistä ja 40 % kaksikielisistä kodeista. Kielisaarekkeiden kouluissa täysin ruotsinkielisistä kodeista tulevien lasten osuus vaihteli 5 % ja14 % välillä.

Vastaavat luvut Pietarsaaren, Närpiön ja Uudenkaarlepyyn koululaisista osoittavat – ei mitenkään yllättäen – että myös Pohjanmaan koululaiset kasvavat hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Uudessakaarlepyyssä 78 % oppilaista on perhetaustaltaan täysin ruotsinkielisiä, 11 % tulee kaksikielisistä kodeista ja 11 % kodeista, joissa puhutaan muutakin kieltä ruotsin tai suomen lisäksi tai yksinomaan muuta kieltä.

Raportti on jatkoa aiemmalle tutkimukselle Språk, identitet och skola vuodelta 2009, joka käsitteli koululaisten kielellistä identiteettiä pääkaupunkiseudulla. Siitä ilmeni, että 62 % pääkaupunkiseudun koululaisista on kotitaustaltaan kaksikielisisiä. Samalla kuin ruotsin kieli on erittäin uhanalainen suomen kielen hallitsemissa ympäristöissä, on oppilailla heikot mahdollisuudet oppia suomea ruotsin kielen hallitsemissa ympäristöissä.

Taustaa

Nyt julkaistu raportti ilmestyy osana projektia Att möta flerspråkiga elever i skolan (Kuinka kohdata monikielisiä oppilaita koulussa). Tutkimuksen aineisto koottiin kyselyillä, joihin osallistui yhteensä 925 oppilasta 13 ruotsinkielisestä koulusta. Nk. vanhoilla ruotsinkielisillä kielisaarekkeilla Porissa, Kotkassa, Tampereella ja Oulussa kyselyihin osallistui 264 oppilasta neljästä koulusta. Pietarsaaresta, Uudestakaarlepyystä ja Närpiöstä osallistui 661 oppilasta yhdeksästä koulusta. Tutkimukseen kuului ala-asteen ja yläasteen kouluja ja lukioita. Tutkimusmateriaali koottiin syksyn 2008 ja kevään 2010 välisenä aikana. Aiempaan tutkimukseen, joka tehtiin pääkaupunkiseudulla, osallistui 855 oppilasta 13 koulusta. Kaikkiaan tutkimuksiin on siten osallistunut 1780 oppilasta 26 koulusta. Dosentti Camilla Kovero työskentelee pedagogiikan lehtorina Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella.

Raportti Språk, identitet och skola, pdf

Lisätietoja:
Dosentti Camilla Kovero, puh. 040 848 8782,
Erityisasiantuntija Jan Hellgren, Opetushallitus, puh. 040 348 7424,

Ruotsinkielisten koulujen oppilaat elävät hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Määrärahaleikkausten ja uudelleenorganisointien uhka luo haasteita ruotsinkieliselle koulultoimelle samalla kun monikielisyys lisääntyy yhteiskunnassa ja kielipoliittinen ilmapiiri on melko tiukka.