AJANKOHTAISTA

Koulurauha julistettiin Turussa

Wed, 25 Aug 2010 08:49:00 GMT

Koulurauha julistettiin Turussa

Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, Poliisihallituksen ja Folkhälsanin tiedote 25.8.2010

Suomen kouluihin julistettiin koulurauha keskiviikkona 25. elokuuta Turussa. Julistus aloitti lukuvuoden 2010–2011 Koulurauha-ohjelman. Ohjelmalla halutaan tänä lukuvuonna erityisesti ehkäistä koululaisten yksinäisyyttä. Ohjelmaa toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Opetushallitus, Poliisihallitus ja Folkhälsan.

Koulun kykyyn tukea oppilaiden kaverisuhteita tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Mannerheimin Lastensuojeluliiton viimevuotisen kouluhyvinvointikyselyn mukaan noin joka kymmenes koululainen kokee olevansa välitunnilla yksinäinen. Vuoden 2010 Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkien pojista 13 prosentilla ja tytöistä 6 prosentilla ei ollut läheisiä ystäviä. Kaverisuhteiden syntymistä koulussa voivat tukea niin opettajat, vanhemmat kuin oppilaat itse.

– Koulu on tärkeä paikka vuorovaikutussuhteiden harjoittelun kannalta. Koulussa tulisi olla tuttuja joiden kanssa voi välitunnilla viettää aikaa, ja kaikilla tulisi olla ainakin yksi hyvä ystävä, jolle kertoa mieltään painavista asioista, sanoo pääsihteeri Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

– Pieni hymy tai muutama ystävällinen sana voivat pelastaa monen ujon oppilaan päivän, sanoo Folkhälsanin järjestöpäällikkö Viveca Hagmark ja kannustaa kaikkia oppilaita hyvään kaveruuteen.

Koulurauha-ohjelmalla edistetään hyvää luokkahenkeä

Hyvän luokkahengen edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen ovat teemoja, joita Koulurauha-ohjelman pilottikoulujen oppilaat haluavat nostaa esille Turun Koulurauha-vuoden aikana. Lukuvuonna 2010–2011 pilottikouluina toimivat Topeliuksen koulu, Raunistulan koulu sekä Cygnaeus skola Turusta.

– Kaverit ovat koulussa melkein tärkeintä. Kouluun on kiva tulla, kun tietää, että siellä on tyyppejä, joiden kanssa haluaa viettää aikaa ja joille voi kertoa asioita. Kavereiden puute tekisi koulunkäynnistä tosi kurjaa, kertoo tukioppilaana toimiva 9.-luokkalainen Janette Nieminen Raunistulan koulusta.

Jokainen koulu voi suunnitella oman Koulurauha-ohjelmansa lukuvuoden aikana toteutettavaksi. Koulun omaan Koulurauha-suunnitelmaan kootaan yhteen vuoden aikana koulussa tapahtuva, yhteisöllisyyttä edistävä ja kiusaamista ehkäisevä työ. Oleellista suunnitelmassa on oppilaiden oma toiminta.

Koulurauhaa jo 20 vuotta

Ensimmäistä kertaa koulurauha julistettiin Suomen kouluihin vuonna 1990 Turussa, Joulurauhan innoittamana. Valtakunnallinen koulurauhan julistustilaisuus järjestetään vuosittain elokuussa koulujen alettua. Oppilaat laativat julistustekstin ja sen lukee paikkakunnan tukioppilaista valitut oppilaat suomeksi, ruotsiksi sekä useilla muilla kielillä.

Väkivallan ehkäisyprojektista alkanut ajatus on vahvistunut ajan kuluessa. Koulurauhatyön tavoitteena on, ettei ketään kiusattaisi, ettei kukaan jäisi yksin ja jokainen oppilas voisi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja hyväksytty jäsen. Koulun aikuisten tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että kouluyhteisössä luodaan kaikille mahdollisuus osallistua edellytystensä mukaan oman ryhmänsä ja kouluyhteisönsä toimintaan.

Koulurauha-ohjelma järjestää vuosittain peruskouluikäisille suunnatun valtakunnallisen kilpailun. Keväällä 2010 järjestettiin sarjakuvakilpailu. Koulurauha innostaa oppilaita, sillä kilpailuun saapui yli 500 sarjakuvaa. Tehtävänannossa pyydettiin kuvaamaan koulun arjen sankareita, jotka takaavat sen, että kaikilla on koulussa hyvä meininki. Lisätietoja kilpailusta sekä palkitut sarjakuvat löytyvät koulurauhan nettisivuilta.

Vuonna 2011 Koulurauha julistetaan Oulussa. Suomessa kehitetty Koulurauha-malli on ainutlaatuinen ja sitä on levitetty myös muihin Euroopan maihin kuten Viroon, Kreikkaan, Espanjaan ja Puolaan.

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Marie Rautava, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5622, 040 511 3809
Koulurauhan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5456
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, p. 040 348 7271
Osastopäällikkö Gun Andersson, Folkhälsan, p. 050 566 8777
Tiedottaja Camilla Heikkilä, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5580, 040 580 2393

Koulurauhan julistusteksti 2010

Ensimmäisen kerran koulurauha julistettiin täällä Turussa. Nyt 20 vuotta myöhemmin se on palannut kotikaupunkiinsa.

Koulurauhanjulistus ei saarnaa teille itsestään selvistä säänöistä ja käytöstavoista, jotka opittiin jo päiväkodissa. Julistus muistuttaa kuitenkin, että kaikki muistavat ottaa toiset huomioon ja kunnioittaa heitä ja heidän mielipiteitään. Oma käytös vaikuttaa paljon myös muiden kouluviihtyvyyteen. Jos olet muille ystävällinen, sinullekin todennäköisesti ollaan. Kohtele siis muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Kaikilla on oikeus koulurauhaan ja sitä on myös muille suotava. Jos joku ei sitä muille suo, niin asiaan on puututtava.

Lujitetaan luokka- ja kouluhenkeä. Hyvä kouluhenki, parempi mieli. Aina löytyy oppilaita, joilla ei ole ystävää. Sinä voit olla se heille.

Miten siis voisit raikastaa kouluhenkeä? Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa olisi hyvä tulla toimeen ja muita kohtaan täytyy olla reilu ja oikeudenmukainen.

Raskasta kouluvuotta voi keventää muulloinkin kuin koulun teemapäivinä. Pelkkä hymy tai moikkaus voi ilahduttaa yksinäistä.

Sinäkin voit estää koulukiusaamista, eikä kiusatun puolustaminen ole häpeä! Tee päivän hyvä työ ja ole kiusatun puolella. Haluaisitko itsekään jäädä yksin?

Mitä kiusaaja edes toiminnallaan saavuttaa – vai saavuttaako mitään? Vain pahaa mieltä. Uskalletaan puolustaa kiusattua, sillä kiusaaja ilman kannattajia on kuin Michael Jackson ilman moonwalkia.

Kerro rohkeasti, jos näet minkäänlaista kiusaamista. Hyvä ja välittävä ystävä puuttuu kiusaamiseen, vaikkei kiusattu itse uskallakaan siitä kertoa.

Älä keksi tekosyitä olla auttamatta kiusattua. Ole rohkea ja puolusta kiusattua, sillä puolustaja on se kova tyyppi.

Miten ehkäistä yksinäisyyttä kouluissa – 8 vinkkiä:

Oppilaille annetaan aikaa tutustua toisiinsa uuden kouluvuoden alkaessa. Erilaisten tutustumistehtävien ja ‐leikkien avulla ryhmän muodostumista voi ohjata ja aremmatkin oppilaat pääsevät heti porukkaan mukaan.
Lukuvuoden alussa järjestetään ryhmäyttämisharjoituksia, jotka edistävät ryhmän yhteistoimintaa. Erilaiset toiminnalliset tehtävät tuovat luokassa esiin monenlaista osaamista ja antavat tilaa oppilaiden erilaisille kyvyille.
Tukioppilaat ja kummioppilaat järjestävät toimintaa jolla edistetään koulun hyvää ilmapiiriä. Esimerkiksi ohjattu välituntitoiminta ehkäisee yksinäisyyttä välitunneilla.
Hyödynnä pienryhmätyöskentelyä. Vaihtuvissa pienryhmissä tai pareittain työskennellessä on helpompaa löytää ne luokkakaverit joiden kanssa ajatukset käyvät yhteen. Perinteisten pulpettirivien sijaan luokassa voisi istua pöytäryhmittäin.
Koulussa harjoitellaan vuorovaikutus‐ ja empatiataitoja. Apuna voi käyttää esimerkiksi erilaisia sosiaalisten taitojen vahvistamiseen tarkoitettuja ohjelmia.
Koulun pelisäännöt sovitaan ja kirjataan yhdessä. Koululaisten on helpompi noudattaa sellaisia sääntöjä, joiden luomisessa he ovat itse olleet mukana.
Opettajat seuraavat luokkahenkeä ja puuttuvat jos huomaavat jotakuta kiusattavan tai jonkun jäävän luokassa yksin.
Vanhemmat tutustuvat toisiinsa. Kun vanhemmat tuntevat toisensa heille muodostuu myös käsitys lastensa koulukavereista. Mahdollisten konfliktien selvittäminen on myös helpompaa ja vanhempi voi tukea lapsensa kaverisuhteita.

Muutoksia perusopetuslakiin sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin

Fri, 20 Aug 2010 11:12:00 GMT

Muutoksia perusopetuslakiin sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin

Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu 24.6.2010. Opetushallitus valmistelee lain edellyttämiä muutoksia esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä esiopetuksessa kasvun ja oppimisen tukea käsitteleviä osuuksia opetussuunnitelman perusteissa.

Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu 24.6.2010. Lakiin tehdyillä muutoksilla vahvistetaan oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Lisäksi muutoksilla on täydennetty oppilashuoltoa, oppilaiden henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä.

Lakiin tehdyt muutokset edellyttävät esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien muuttamista. Lain mukaan Opetushallituksen on uudistettava opetussuunnitelman perusteet siten, että opetuksen järjestäjä voi ottaa niiden mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1.1.2011, kuitenkin viimeistään 1.8.2011. Oppilashuoltoa sekä henkilötietojen salassapitoa ja käsittelyä sekä tietojensaantioikeutta koskevia säännöksiä (lain 31 a, 40 ja 41 §) sovelletaan kuitenkin jo 1.8.2010 alkaen.

Opetushallitus on valmistellut lain edellyttämät muutokset esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä esiopetuksessa kasvun ja oppimisen tukea käsitteleviä osuuksia opetussuunnitelman perusteissa. Esi- ja perusopetuksen perusteissa muuttuvat luvut 4 ja 5 kokonaisuudessaan. Lisäksi muutoksia tulee perusopetuksessa lukuihin 2 ja 3 sekä esiopetuksessa lukuihin 1 ja 2. Opetushallitus on valmistellut myös vuoden 2010 alusta voimaan tullutta joustavan perusopetuksen toimintaa varten opetussuunnitelman perusteet, jotka ovat luvussa 5.3.

Opetussuunnitelmien perusteluonnokset on lähetetty kommentoitavaksi kaikille esi- ja perusopetuksen järjestäjille ja Tehostetun ja erityisen tuen sekä Oppilashuollon kehittämistoimintojen koordinaattoreille. Kommentit on pyydetty 24.8.2010 mennessä. Opetushallitus on järjestänyt sidosryhmille kuulemistilaisuuden 20.8.2010. Uudet opetussuunnitelmien perusteet annetaan alkusyksystä 2010.

Opetushallitus järjestää jatkossa alueellista täydennyskoulutusta muuttuvista opetussuunnitelmien perusteista. EDU.fi-verkkopalveluunn tuotetaan tukimateriaalia, joka auttaa uusien säännösten soveltamisessa ja perusteiden käyttöönotossa. Lisäksi Opetushallitus valmistelee yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Oppilas- ja opiskelijahuollon opasta.

Aineistot

Hallituksen esitys HE 109/2009
Sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp
Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010

Lisätietoja

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos: opetusneuvos Hely Parkkinen, puh. 040 348 7229
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos: opetusneuvos Pirjo Koivula, puh. 040 348 7301
Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen (esi- ja perusopetus): opetusneuvos Heidi Peltonen, puh. 040 348 7271

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa

Suomalaisnuoret menestyivät kesän tiedeolympialaisissa

Wed, 11 Aug 2010 12:38:00 GMT

Suomalaisnuoret menestyivät kesän tiedeolympialaisissa

Suomen lukiolaisten menestys kansainvälisissä tiedeolympialaisissa jatkui tämän vuoden kisoissa. Taipeissa 29.7.- 4.8.2010 pidetyissä maantieteen olympialaisissa Suomen joukkue sai kultaa ja pronssia. Aiemmin heinäkuussa tuotiin Etelä-Korean Changwonissa käydyistä biologian olympialaisista kolme pronssia.

Kultakantaan maantieteessä

Joka toinen vuosi järjestettävissä maantieteen olympialaisissa Suomi oli mukana neljättä kertaa. Mitaleita on tullut kaikista kisoista, mutta nyt saavutettiin ensimmäistä kertaa myös kultamitali. Sen toi Inka Oikarinen Oulun lyseon lukiosta. Lahden yhteiskoulun lukion Petteri Karisto palkittiin pronssimitalilla. Heidän lisäkseen Suomen joukkueessa kilpailivat Hanna Järvi Lucina Hagmanin lukiosta sekä Anna Puustinen Lahden yhteiskoulun lukiosta.

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavissa maantieteen kilpailuissa oli mukana 28 maata. Parhaiten menestyivät edellisten vuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Itä-Euroopan joukkueet.

Suomen joukkue valittiin lukiolaisten maantiedekilpailun ja Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen jatkovalmennuksen perusteella. Nelihenkiselle joukkueelle on aiempien vuosien tapaan tarjolla opiskelupaikat Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella.

Kansallisesta kilpailusta vastasivat Anu Brunila-Kovanen sekä Ullariikka Korja Biologian ja maantieteen opettajien liitosta (BMOL ry) ja Helsingin yliopiston valmennuksesta Olli Ruth. Kilpailun käytännön järjestelyistä vastasi BMOL ry Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitustuella.

Vahvaa osaamista biologiassa

Petteri Karistolle maantieteen pronssimitali oli jo toinen tänä kesänä. Ensimmäisen hän hankki muutamaa viikkoa aiemmin Changwonissa 11.-18.7. järjestetyissä biologian tiedeolympialaisissa, joissa oli mukana 59 maata.

Suomen joukkueesta - Tiia Boman Varkauden lukiosta, Petteri Karisto ja Lassi Meronen Lahden yhteiskoulun lukiosta sekä Lassi Övermark Lapuan lukiosta – myös Meronen ja Övermark saivat henkilökohtaiset pronssimitalit.

- Suomalaiset ovat ennenkin pärjänneet hyvin biologian tiedeolympialaisissa. Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa hyvää osaamista biologian monilta aloilta ja lisävalmennukseen motivoituneita opiskelijoita on helppo löytää, iloitsi Matias Lommi Biologian ja maantieteen opettajien liitosta.

- Mitalin lisäksi saimme uusia ystäviä. Tieteessä kansainväliset yhteydet ovat elintärkeitä, ja nyt olemme tutustuneet biologiasta kiinnostuneihin opiskelijoihin ympäri maailmaa, kertoi Petteri Karisto.

Lisätietoja:
Olli Ruth, Helsingin yliopisto,
Anu Brunila-Kovanen,BMOL,
Ullariikka Korja, BMOL,
Matias Lommi, BMOL,
Opetusneuvos Lea Houtsonen, Opetushallitus,

Lukuvuosi 2010-2011 käynnistyi

Wed, 11 Aug 2010 10:38:00 GMT

Lukuvuosi 2010-2011 käynnistyi

Opetushallituksen lehdistötiedote 9.8.2010

Uusi lukuvuosi 2010-2011 on alkanut maamme kouluissa ja oppilaitoksissa kunnittain vaihdellen viikoilla 32 ja 33. Koulutiellä on 58 100 uutta koululaista, heistä 3 600 ruotsinkielisiä. Lukion aloittaa 34 000 ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen 53 000 uutta opiskelijaa.

Perusopetus

Perusopetuksessa on oppilaita yhteensä 546 000. Tämä on noin 15 000 vähemmän kuin vuonna 2008. Perusopetuksen 7. vuosiluokalla arvioidaan aloittavan 60 000 oppilasta vuonna 2010, kun vuonna 2008 aloittavien määrä oli 59 598. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 7-vuotiaiden ikäluokka kasvaa ja on vuonna 2013 jo runsaat 2 600 suurempi kuin vuonna 2010. Vuonna 2013 ikäluokka myös ylittää kuudenkymmenen tuhannen rajan.

Peruskouluja on toiminnassa yhteensä 2 930. Perusopetusta antavien koulujen määrän arvioidaan edelleen supistuvan noin 100 koulun vuosivauhtia. Samoin perusopetuksen oppilaiden lukumäärä vähenee noin 7 000 oppilaan vuosivauhtia. Koulujen väheneminen koskee kuten aikaisemminkin etenkin pieniä alle 50 oppilaan kouluja.

Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksessa opiskelijoita on yhteensä 111 000 ja lukioita 430. Syksyllä 2010 uusia lukio-opiskelijoita aloittaa arviolta 34 000 nuorta ja 3 500 aikuisopiskelijaa. Lukioiden opiskelijamäärä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun.

Ammatillinen koulutus

Opetushallituksen arvion mukaan tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee oppisopimuskoulutus mukaan lukien yhteensä 270 400 opiskelijaa vuonna 2010. Tämä on lähes 8 000 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2008.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen aloittaa arviolta 133 000 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita heistä on arviolta 53 000.

Vuoden 2010 syksyllä arvioidaan olevan 191 oppilaitosta, joissa järjestetään ammatillista peruskoulutusta. Vuoden 2008 syksyllä tällaisia oppilaitoksia oli 229. Lukuun on laskettu mukaan ne oppilaitokset, joissa järjestetään opetussuunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta ja näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista peruskoulutusta. Oppilaitoksia on viime vuosien aikana yhdistetty runsaasti.

Näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa vuonna 2010 arviolta 15 000 uutta opiskelijaa. Opiskelijamäärän arvioidaan olevan 31 500 vuonna 2010.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa aloittaa vuonna 2010 arviolta 18 000 uutta opiskelijaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijamäärän arvioidaan olevan yhteensä 36 900.

Oppisopimuskoulutukseen arvioidaan osallistuvan vuonna 2010 noin 69 000 opiskelijaa ja aloittavan noin 27 000 opiskelijaa.

Opiskelijavalinnat

Vuonna 2010 toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteishaussa opiskelupaikkaa haki 67 300 nuorta, joista koulutuspaikan sai 46 500 opiskelijaa. Hakijamäärä kasvoi edellisestä vuodesta viidellä tuhannella.

Lukiokoulutukseen haki 33 300 nuorta, joista koulutuspaikan sai 31 600 opiskelijaa. Hakijamäärä pysyi edellisen vuoden tasolla.

Syksyn koulutustilastot (pdf)

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Yleissivistävä koulutus, Åke Hagman, puh. 040 348 7883
Ammatillinen koulutus, Marianne Portin, 040 348 7143
Aikuiskoulutus, Timo Kumpulainen, 040 348 7169
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku, Seppo Ränninranta, 040 348 7142
Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat, Outi Kivipelto, 040 348 7146
Yliopistojen opiskelijavalinnat, Pirjo Karhu, 040 348 7346

Ammattikorkeakouluihin pääsi 22 700 opiskelijaa

Tue, 06 Jul 2010 12:02:00 GMT

Ammattikorkeakouluihin pääsi 22 700 opiskelijaa

Opetushallituksen tiedote 6.7.2010

Ammattikorkeakoulujen nuorten yhteishaussa oli noin 71 000 hakijaa, joista 22 700 sai opiskelupaikan. Hakijoita oli tänä vuonna noin 6 500 enemmän kuin viime vuonna.

Ammattikorkeakouluun hakeneista 48 000 on ylioppilaita, joista kolmasosa on tänä keväänä kirjoittaneita. Uusista ylioppilaista noin 30 % valittiin koulutukseen. Kaikkiaan ylioppilastaustaisia hakijoita valittiin opiskelijoiksi noin 16 000. Ammatillisella perustutkinnolla hakeneita oli tänä vuonna vajaa 22 000, joista noin 30 % sai opiskelupaikan.

Suosituimmat alat nuorten koulutuksessa olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä kulttuuriala.

Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja vieraskielisen koulutuksen valinnat

Aikuiskoulutuksen ja vieraskielisen koulutuksen tulokset on julkaistu kesäkuussa. Aikuiskoulutuksessa tutkintoon johtavaan koulutukseen haki noin 14 800, joista valittuja opiskelijoita oli noin 4 600. Ylempiin AMK-tutkintoihin haki runsaat 4 300 hakijaa, joista noin 40 % sai hyväksymiskirjeen. AMK-tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa sekä ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa suosituimmat alat olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala.

Vieraskieliseen koulutukseen haki 13 700 nuorta, joista 2 750 sai opiskelupaikan. Eniten hyväksyttyjä hakijoita oli Suomesta, Nepalista ja Venäjältä. Vieraskielisessä koulutuksessa suosituin ala oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, seuraavaksi eniten hakijoita saivat tekniikan ja liikenteen ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

Yhden korkeakoulupaikan säännös on muuttunut lukukausikohtaiseksi

Säännöksen mukaan opiskelijaksi valittu voi ottaa yhden uuden yhteishauissa mukana olleen korkeakoulupaikan vastaan samana lukukautena alkavaan koulutukseen. Korkeakoulupaikka pitää ottaa vastaan viimeistään tiistaina 3.8. klo 16.15.

Ammattikorkeakoulujen täydennyshaku

Ammattikorkeakoulut järjestävät nuorten koulutuksessa vapaaksi jääneille opiskelupaikoille täydennyshaun 2.–5.8.2010. Koulutuksiin haetaan osoitteessa www.amkhaku.fi. Haussa olevat koulutusohjelmat näkyvät Koulutusnetissä heinäkuun lopussa.

Lisätietoja:- asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm (040 348 7725)
- hakutilastot & yhden korkeakoulupaikan säännös: www. koulutusnetti.fi
- ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen nuorten yhteishaussa oli noin 71 000 hakijaa, joista 22 700 sai opiskelupaikan. Hakijoita oli tänä vuonna noin 6 500 enemmän kuin viime vuonna.

Kevään yhteishaussa täytettiin 78 000 toisen asteen koulutuspaikkaa

Wed, 16 Jun 2010 11:54:40 GMT

Kevään yhteishaussa täytettiin 78 000 toisen asteen koulutuspaikkaa

Opetushallituksen tiedote 16.6.2010

Kevään 2010 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa haki 100 509 hakijaa, joista 78 166 saa koulutuspaikan syksyllä 2010 alkavaan koulutukseen. Kevään 2009 haku keräsi 95 500 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 76 745. Ruotsinkieliseen koulutukseen haki nyt 4 122, joista 3 883 hakijaa saa koulutuspaikan.

Hakijamäärät nousivat - ammatillinen koulutus entistä suositumpi

Ammatilliseen koulutukseen oli tänä vuonna 67 262 hakijaa, joista 70 % (46 524) saa koulutuspaikan. Vastaava luku viime vuonna oli 62 300 hakijaa, joista 73 % (45 300) sai koulutuspaikan.

Peruskoulunsa päättävistä hakematta jätti vain n. 2,4 %. Myös ylioppilaiden hakijamäärä lisääntyi viime vuodesta. Ylioppilaspohjaiseen ammatilliseen koulutukseen oli 10 682 hakijaa, joista 5 873 saa opiskelupaikan tässä vaiheessa.

Suosituin opintoala oli sosiaali- ja terveysala, jonne haki 8 670 nuorta (1 000 hakijaa enemmän kuin viime vuonna). Seuraavina tulevat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 6 200 hakijaa (700 enemmän), liiketalous ja kauppa 6 030 hakijaa (500 enemmän), arkkitehtuuri ja rakentaminen 5 670 hakijaa (200 enemmän), majoitus- ja ravitsemisala 5 470 hakijaa (500 enemmän) sekä kauneudenhoitoala 5 310 hakijaa (1000 enemmän).

Lukiokoulutukseen oli 33 270 hakijaa. Hakijoiden määrä on pysynyt samana vuoteen 2009 verrattuna. Opiskelupaikan lukiosta saa 31 623 hakijaa (v. 2009 31 465).

Valintatulosten julkaisu

Oppilaitokset julkistavat valintojen tulokset aikaisintaan perjantaina 16.6.2010. Opiskelijoiden tulee mahdollisimman pian tuloksen saatuaan ottaa opiskelupaikka vastaan, kuitenkin viimeistään keskiviikkona 30.6.2010. Opetushallitus postittaa 16.6.2010 kaikille ilman opiskelupaikkaa jääneille jälkiohjauskirjeen, jossa on tiedot mm. hakijan yhteishakutuloksista ja mahdollinen sijoittuminen varasijoille.

Täydennyshaku vapaaksi jääneille paikoille

Ilman opiskelupaikkaa jääneiden on vielä varsinaisen yhteishaun jälkeen mahdollisuus saada opiskelupaikka 12.-23.7.2010 järjestettävässä täydennyshaussa. Nettihaku avataan maanantaina 12.7.2010 osoitteessa www.haenyt.fi.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Annika Grönholm, puh. 040 348 7725
WERA – Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu

Vuoden 2010 Cygnaeus-palkinto rehtori Jorma Lempiselle

Thu, 10 Jun 2010 11:53:00 GMT

Vuoden 2010 Cygnaeus-palkinto rehtori Jorma Lempiselle

Opetushallituksen tiedote 10.6. 2010

Opetushallitus on myöntänyt vuosittaisen Cygnaeus-palkinnon tänä vuonna rehtori Jorma Lempiselle. Hän on Jyväskylän Lyseon 150-vuotisen historian pitkäaikaisin rehtori. Lempinen on tehnyt ansiokkaan uran myös Suomen Rehtorit ry:n johdossa vuosina 2000 – 2007 sekä kansainvälisten rehtorijärjestöjen eri tehtävissä.

Jorma Lempisen työura on poikkeuksellisen pitkä ja menestyksekäs. Hän on toiminut rehtorina Hankasalmen lukiossa vuodesta 1973 vuoteen 1984 ja siitä lähtien Jyväskylän Lyseon lukiossa. Lempisen johdolla Jyväskylän Lyseon lukio on vahvistanut kansallista ja kansainvälistä mainettaan. Lukio on toiminut pilottikouluna keskeisissä kansallisissa kehittämisprojekteissa, mm. Akvaario-hankkeessa ja ylioppilastutkinnon rakennekokeilussa. Jyväskylän Lyseon lukiosta on tullut myös IB – lukio, jonka rakentamisessa rehtori Lempisen kansainvälisellä toiminnalla on ollut keskeinen merkitys.

Toimiessaan Suomen Rehtorit ry:n johtotehtävissä vuosina 2000-2007 Jorma Lempinen on osallistunut lukuisiin Opetushallituksen, opetusministeriön, ylioppilastutkintolautakunnan ja muiden organisaatioiden työryhmiin, joissa on linjattu suomalaisen koulutuksen keskeisiä toimintoja. Luottamustoimissaan hän on ollut rehtorikunnan ja suomalaisen koulunjohtamisen vahva edusmies. Maamme rehtorikoulutuksen ja rehtorien täydennyskoulutuksen avaajana Jorma Lempisellä on ollut merkittävä rooli.

Jorma Lempinen on toiminut European School Heads Association –järjestön (ESHA) pääsihteerinä vuosina 2005-2008. Hän on myötävaikuttanut vahvasti myös Nordiska Skolledare Forumin kehittymiseen pohjoismaisten rehtorijärjestöjen yhteistyöfoorumiksi. Hyvän kielitaitonsa ja yhteistyökykynsä ansiosta Lempinen on ollut tärkeä vaikuttaja sekä suomalaisen koulutuspolitiikan tunnetuksi tekijänä että kansainvälisten virikkeiden tuojana.

Opetushallitus myöntää vuosittain Cygnaeus-palkinnon yksityiselle henkilölle tai yhteisölle erityisistä ansioista yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen tai muun sivistystoimen kentällä. Ansioina pidetään oppilaitoksen tai opetuksen kehittämistä, esimerkillistä tuloksellisuutta tai uusien opetuksen ja oppimisen laatua parantavien järjestelyjen luomista. Palkinto annetaan joko virassa olevalle tai eläkkeelle siirtyneelle henkilölle Suomessa tai ulkomailla.

Opetushallituksen Cygnaeus-toimikuntaan kuuluvat pääjohtaja Timo Lankinen puheenjohtajana sekä jäseninä ylijohtaja Sakari Karjalainen, johtaja Anneli Kangasvieri, sivistystoimentarkastaja Tove Saarto ja erityisasiantuntija Riitta Sarras.

Lisätietoja:
Kouluneuvos Ulla Vanttaja, Opetushallitus, puh. 040 348 7315

OPH ja THL toivovat vanhempien osallistumista oppilashuollon kehittämiseen

Thu, 03 Jun 2010 08:52:00 GMT

Koulujen oppilashuollossa paljon kehittämistä

Opetushallituksen tiedote 3.6.2010

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koulujen johdolle viime syksynä tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että koulujen välillä on edelleen suuria eroja oppilashuollon voimavaroissa ja toimintatavoissa. Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämisessä on vähäistä.

Peruskoulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä selvitettiin nyt toisen kerran valtakunnallisella kyselyllä. Tulokset ovat varsin samansuuntaisia verrattuna vuosina 2007–2008 tehtyjen esitutkimusten tuloksiin. Suuria muutoksia ei ole havaittavissa.

Terveystarkastusten järjestäminen kaukana tavoitteesta

Uusi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetus (380/2009) edellyttää, että oppilaalle tehdään terveystarkastus jokaisella peruskoulun vuosiluokalla vuodesta 2011 alkaen. Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Yhdelläkään vuosiluokalla oppilaita ei tarkastettu kaikissa kouluissa. Lähimmäksi päästiin 1., 5. ja 8. luokilla (80–89 %), kauimmaksi jäätiin 4. ja 6. luokilla (43 ja 53 %). Lääni- ja kuntakohtaiset erot olivat vähäisiä. Laajoista terveystarkastuksista laadittiin luokka- ja kouluyhteisökohtainen yhteenveto vain harvoin. Opettajalta pyydetty arvio oppilaasta sisältyi laajoihin tarkastuksiin yli puolessa kouluista, mutta vain neljäsosassa suunnitelmallisesti.

Oppilashuollon henkilökuntaa eli terveydenhoitajia, lääkäreitä, psykologeja ja koulukuraattoreja puuttuu

Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus täyttyi terveydenhoitajien osalta 34 prosentissa ja lääkärien osalta neljä prosentissa peruskouluista. Terveydenhoitajien keskimääräinen työpanos on esitutkimuksen tuloksiin verrattuna lisääntynyt hieman ala- ja yläkouluissa, kun lääkärityöpanos on säilynyt ennallaan. Viidenneksessä kouluista ei ollut lainkaan koulupsykologi- tai koulukuraattoritoimintaa. Kokonaistilanne on kuitenkin hieman parantunut kahden viime vuoden aikana. Koulukuraattoreiden keskimääräinen työpanos on lisääntynyt hieman alakouluissa ja yläkouluissa, psykologitilanne on parantunut yläkouluissa.

Tukiopetuksen tarjonta vaihtelee kunnittain

Osassa kuntia ja kouluja tukea tarvitsevan oppilaan tukitoimet, kuten tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus näyttävät jäävän riittämättömiksi. Tukiopetusta ei järjestetty lainkaan neljässä prosentissa kouluista ja 37 prosenttia kouluista järjesti tukiopetusta alle kaksi tuntia viikossa sataa oppilasta kohden. Oppilaat saavat osa-aikaista erityisopetusta enemmän maaseutumaisissa kunnissa sekä pienemmissä kouluissa. Myös oppimissuunnitelman käytössä on koulujen välillä suuria eroja. Vasta 63 prosenttia kouluista käyttää oppimissuunnitelmaa. Tulevaan perusopetuslain muutokseen sisältyy oppimissuunnitelman säätäminen pakolliseksi tehostettua tukea saavalle oppilaalle. Tämän vuoksi oppimissuunnitelman käytöstä ja merkityksestä tarvitaan lisää tietoa.

Kurinpitotoimenpiteitä käytetään peruskoulussa harvoin

Perusopetuslakiin sisältyvät ojentamis- ja turvaamistoimenpiteet sekä kurinpitoa koskevat säännökset ohjaavat koulujen toimintaa erilaisissa häiriö- ja ongelmatilanteissa. Varsinaisia kurinpitotoimenpiteitä käytetään varsin harvoin: vain vajaa viidennes kouluista oli käyttänyt kirjallista varoitusta kurinpitotoimenpiteenä ja vain viidessä prosentissa kouluja oli käytetty määräaikaista erottamista. Kirjallisia varoituksia oli annettu suurissa kaupunkikouluissa enemmän kuin taajamatyyppisissä tai maaseutukouluissa. Määräaikainen erottaminen oli yleisempää vuosiluokkien 7. – 9 kouluissa ja oppilasmäärältään suurissa kouluissa.

Vanhemmat oppilashuollon kehittämiseen vahvemmin mukaan

Vain harvoissa kouluissa vanhemmilla oli mahdollisuus vaikuttaa oppilashuollon toimintamallien kehittämiseen tai kouluruokailun järjestämiseen. Ainoastaan yhdeksän prosenttia kouluista ilmoitti vanhempien osallistuvan oppilashuollon kehittämiseen ja kuusi prosenttia kouluruokailun järjestämiseen. Tilanne kuvastaa oppilashuoltotyöryhmän työn suuntautuneisuutta yksittäisiin oppilaisiin kouluyhteisön yleiseen hyvinvoinnin tukemisen ja kehittämisen sijasta.

Koulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö näkyväksi

- Koulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkyväksi tekeminen ja haltuunotto on haastava tehtävä. THL:n kehittämän TEAviisari -verkkopalvelun avulla kunnat saavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön näkyväksi, mikä on edellytys toiminnan johtamiseksi ja kehittämiseksi. Ensi syksyn aikana nyt koulun johdolta kerätyt tiedot viedään kuntakohtaisesti verkkopalveluun, minkä jälkeen kunnat näkevät oman tilanteensa ja voivat verrata sitä muihin kuntiin. Tärkeätä on kouluyhteisön ja oppilashuollon kehittäminen kokonaisuutena, toteaa yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen THL:stä.

Oppilashuollon säädökset muutosvaiheessa

- Oppilashuollon kehittämistä ohjaavat säädökset ovat muutosvaiheessa. Jo voimassa olevan neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen lisäksi myös perusopetuslain muutoksessa tulee olemaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä ohjaavia muutoksia, toteaa pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallituksesta.

- Nämä muutokset edellyttävät tarkennuksia myös opetussuunnitelman perusteiden oppilashuoltoa koskeviin tavoitteisiin. Tämän lisäksi opetusministeriössä on meneillään yhtenäisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain valmistelutyö. Tämä laki sisältäisi kokoavasti säännökset muun muassa lain soveltamisalasta, oppilas- ja opiskelijahuollon sisällöstä ja käsitteistä, oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisestä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä järjestämisessä tarvittavista resursseista ja rahoituksesta. Laki olisi lähtökohtaisesti kokoavaa ja täydentävää lainsäädäntöä.

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelevat parhaillaan yhteistä oppilashuollon opasta. Oppaan tavoitteena on tukea oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä ja tukea oppilashuollon toteuttamista jo muutosvaiheen aikana. Opas valmistuu vuoden 2010 joulukuussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskoulussa 2009- perusraportti (pdf)

Lisätietoja:
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, 040 348 7271,
Kehittämispäällikkö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 020 610 7128,

Lukuvuosi päättyy kouluissa 5.6.

Wed, 02 Jun 2010 11:35:00 GMT

Koulujen lukuvuosi päättyy 5.6.

Opetushallituksen tiedote 2.6. 2010

Lukuvuosi päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Peruskoulun saa tänä vuonna loppuun 66 000 nuorta ja lukion oppimäärän suorittaa noin 30 500 opiskelijaa.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuu oppilaitoksissa 33 000 opiskelijaa. Näyttötutkinnot ja oppisopimuskoulutus mukaan lukien uusia ammattilaisia valmistuu perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista kaikkiaan 64 000.

Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon on tänä keväänä suorittanut 1850 opiskelijaa.

Ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa päättötodistuksen saa 4 000 peruskoululaista, 2 100 ylioppilasta ja 2 360 ammattiin valmistunutta.

Syksyllä 2010 koulutien aloittaa 58 000 ensiluokkalaista, joista ruotsinkielisiä on 3 600.

Oppilaitostilastot 2009

Tilastokeskuksen tuoreimpien oppilaitostilastojen mukaan vuoden 2008 lopussa oli toiminnassa 4 324 oppilaitosta, mikä oli 119 vähemmän kuin vuonna 2007. Perusopetusta antavia kouluja oli 3 174, lukiokoulutusta antoi 449 oppilaitosta ja tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta 285 oppilaitosta. Ammattikorkeakouluja oli vuonna 2008 toiminnassa 28 ja yliopistoja 20.

Oppilaitosten kokonaismäärä on pienentynyt runsaalla tuhannella kymmenessä vuodessa. Vuonna 1999 oppilaitoksia oli toiminnassa kaikkiaan 5 483. Peruskoulujen lukumäärä on vähentynyt runsaan sadan koulun vuosivauhtia. Lukioverkon ja ammatillisen koulutuksen supistuminen on ollut hitaampaa. Vuonna 1999 peruskouluja oli toiminnassa 4 099, lukioita 479 ja ammatillisia oppilaitoksia 404.

Lisätietoja:
Tilastotietojen raportointipalvelu WERA

Lukuvuosi päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Peruskoulun saa tänä vuonna loppuun 66 000 nuorta ja lukion oppimäärän suorittaa noin 30 500 opiskelijaa.

Tuntijakotyöryhmä toisi perusopetukseen valinnaisuutta ja lisätunteja

Tue, 01 Jun 2010 11:37:00 GMT

Tuntijakotyöryhmä toisi perusopetukseen valinnaisuutta ja lisätunteja

Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä esittää lisää valinnaisuutta perusopetukseen. Uusiksi oppiaineiksi esitetään etiikkaa ja draamaa. Vähimmäistuntimäärää nostettaisiin neljällä vuosiviikkotunnilla.

Pääjohtaja Timo Lankisen johtama työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Henna Virkkuselle tiistaina 1.6.

Uudistuksilla tähdätään perusopetuksen sivistystehtävän syventämiseen, osaamisen tason turvaamiseen, yksilöllisen ohjauksen ja tuen varmistamiseen sekä perusopetuksen toteuttamisperiaatteiden selkeyttämiseen.

Tavoitteet ja avaintaidot

Työryhmä on tarkastellut perusopetuksen uudistamista sen nykyisistä vahvuuksista sekä muuttuvan toimintaympäristön ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen kehittämistarpeista käsin. Perusopetuksen sivistystehtävälle on määritelty neljä keskeistä tavoitetta: kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, opetuksessa annettavat tarpeelliset tiedot ja taidot, elinikäinen oppiminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen.

Perusopetuksen tulisi vahvistaa yhteiskunnassa tarvittavia kansalaisen taitoja, jotka työryhmä on jäsentänyt viideksi taitoryhmäksi: ajattelun taidot, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, käden ja ilmaisun taidot, osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot. Kansalaisen taidot määritellään asetuksella osaksi perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja ne liitetään myös oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin.

Koulutuksellisen tasa-arvon ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi työryhmä esittää, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää korotetaan neljällä vuosiviikkotunnilla eli 152 opetustunnilla. Perusopetuksen aikainen vähimmäistuntimäärä nousisi 222 vuosiviikkotunnista eli 8436 opetustunnista 226 vuosiviikkotuntiin eli 8588 opetustuntiin. Lisäys on 1.8 % nykyisestä kokonaistuntimäärästä. Tuntimäärän korotus ehdotetaan suunnattavaksi 1. ja 2. sekä 5. ja 6. vuosiluokalle.

Oppiainekokonaisuudet

Työryhmä esittää, että perusopetuksen oppimäärään kuuluvat sekä yhteiset että valinnaiset opinnot määritellään oppiainekokonaisuuksina ja oppiaineina. Oppiainekokonaisuuksia on työryhmän esityksen mukaan kuusi. Ne sisältävät kaikki nykyiset ja kaksi uutta oppiainetta.

- kieli ja vuorovaikutus: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
- matematiikka
- ympäristö, luonnontieto ja teknologia: biologia, maantieto, fysiikka ja kemia
- yksilö, yritys ja yhteiskunta: uskonto, elämänkatsomustieto, etiikka, historia, yhteiskuntaoppi ja oppilaanohjaus
- taide ja käsityö: kuvataide, musiikki, käsityö ja draama
- terveys ja toimintakyky: liikunta, terveystieto ja kotitalous

Uusiksi oppiaineiksi esitetään etiikkaa sekä draamaa. Etiikan tavoitteena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen ja eri katsomusryhmille yhteisten arvostusten ja ihmisyyteen liittyvien kysymysten pohdintaa Yksilö, yritys ja yhteiskunta -oppiainekokonaisuudessa. Draaman tavoitteena on vahvistaa laaja-alaista taidekasvatusta Taide ja käsityö -oppiainekokonaisuudessa.

Kieliohjelma

Työryhmän esittämän kieliohjelman keskeisinä tavoitteina ovat yhteiskunnan kielivarannon rikastaminen, kielten opiskelun monipuolistaminen ja varhentaminen sekä kansalliskielten aseman turvaaminen. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelusta työryhmä esittää seuraavaa:

A1-kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 2. vuosiluokalta. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota vähintään kolmea vaihtoehtoa A1-kieleksi. Yhden näistä tulee olla toinen kotimainen kieli.

A2-kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 5. vuosiluokalta. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota oppilaalle vapaaehtoisen A2-kielen opiskelumahdollisuus joko opetuksen järjestäjän omana tai järjestäjien välisenä yhteistyönä.

Opetuksen järjestäjän tulee käynnistää opetusryhmä viimeistään siinä tapauksessa, että kyseisen kielen valinneita oppilaita on vähintään kymmenen.

B1-kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 6. vuosiluokalta. Mikäli oppilas ei tätä ennen ole aloittanut toisen kotimaisen kielen opintoja, tulee ne aloittaa tässä vaiheessa.

Lisää valinnaisuutta

Valinnaisuutta lisätään vuosiluokilla 3-6 sekä 7-9 ja se suunnataan vahvistamaan oppiainekokonaisuuden yhteisiä tavoitteita sekä eheyttämään ja syventämään oppilaan opintoja.

Vuosiluokille 3-6 on ehdotuksessa sijoitettu 13 vvt valinnaisia opintoja, jotka sisältyvät oppilaalle näille vuosiluokilla määriteltyyn vähimmäistuntimäärään. Toteuttamistapoja on kaksi:

1. Opetuksen järjestäjä päättää tuntien käyttämisestä oppiainekokonaisuuteen kuuluviin yhteisiin oppiaineisiin tai oppiainekokonaisuuden sisällä yhteisiä tavoitteita edistäviin, eheyttäviin opintokokonaisuuksiin.

2. Opetuksen järjestäjä tarjoaa valinnaisten aineiden opetusta ohjaavien periaatteiden mukaisesti järjestettyjä valinnaisaineita tai valinnaisia opintokokonaisuuksia. Oppilas valitsee tarjotuista vaihtoehdoista.

Vuosiluokille 7-9 on ehdotuksessa sijoitettu 15+6 vvt valinnaisia opintoja, jotka sisältyvät oppilaalle näille vuosiluokilla määriteltyyn vähimmäistuntimäärään. Vuosiluokkien 7-9 valinnaisten opintojen tulee kaikilta osin olla aina oppilaalle valinnaisia. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota valinnaisaineita, joista oppilas valitsee tarpeidensa ja suuntautuneisuutensa mukaisesti.

Taideaineiden ja käsityön tuntimäärää ja oppilaan mahdollisuuksia valintoihin näissä aineissa lisätään nykytilanteeseen verrattuna. Näin halutaan vahvistaa oppilaan mahdollisuutta keskittyä taipumustensa ja suuntautuneisuutensa mukaisiin aineisiin. Taide ja käsityö -oppiainekokonaisuudessa oppilas valitsee vuosiluokilla 8-9 tarjottavista musiikin, kuvataiteen, käsityön ja draaman opinnoista kaksi oppiainetta, joita hän opiskelee vuosiluokkien 8-9 aikana yhteensä vähintään 6 vuosiviikkotuntia. Lisäksi oppiainekokonaisuudessa valinnaisia opintoja on vuosiluokilla 3-6 yhteensä vähintään 8 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 yhteensä vähintään 2 vuosiviikkotuntia.

Liikunnan yhteistä tuntimäärää lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, joista yksi sijoittuu vuosiluokille 1 – 2, yksi vuosiluokille 3 – 6 ja kaksi vuosiluokille 7-9. Lisäksi Terveys ja toimintakyky -oppiainekokonaisuudessa valinnaisia opintoja on vuosiluokilla 3-6 yhteensä vähintään 2 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 yhteensä vähintään 2 vuosiviikkotuntia.

Lisätietoja:
Työryhmän puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, puh. 040 348 7154
Työryhmän sihteerit: opetusneuvos Irmeli Halinen, Opetushallitus, puh. 040 348 7297 ja opetusneuvos Ritva Järvinen, Opetushallitus, puh. 040 348 7337

Työryhmän esitys on luettavissa opetusministeriön verkkojulkaisuna.

Lisätietoa työryhmän kokoonpanosta ja työstä Opetushallituksen www-sivulla.

Koulujen työ- ja loma-ajat 2010-2011

Fri, 23 Apr 2010 13:09:00 GMT

Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2010-2011

Opetushallituksen tiedote 23.4.2010

Kouluvuosi 2009-2010 päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Uusi lukuvuosi käynnistyy 10.-17.8. ja päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 4. kesäkuuta 2011.

Lukuvuoden pituus on 189 työpäivää ja päättäjäispäivä peruskouluasetuksen mukaan viikon 22 lauantai. Lomien alkamis- ja päättymispäivien suhteen koulutuksen järjestäjillä on jouston varaa. Koulut alkavat useassa kunnassa viikolla 32 mutta yleisimmin viikolla 33 eli 16. -17.8. Esimerkiksi Itä-Suomessa varhaisin aloituspäivä on Hirvensalmella, Nilsiässä ja Ilomantsissa 10.8. ja myöhäisin kuudessa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnassa 17.8.

Suurista kaupungeista Tampere, Oulu ja Rovaniemi aloittavat koulutyön 11.8, Helsinki ja Vaasa 16.8. ja Kuopio 17.8.

Ammatillisten oppilaitosten työvuosi alkaa niin ikään 10.8. -17.8. välisenä aikana. Ammattikorkeakouluissa opetus käynnistyy vasta elo-syyskuun vaihteessa, kuten myös useimmissa aikuislukioissa.

Kaikissa kouluissa pidetään syyslomaa lokakuun loppupuoliskolla. Syysloman pituus vaihtelee kahdesta päivästä viikkoon. Esimerkiksi Helsingin kouluissa on kahden päivän syysloma 14. -15.10. kun taas kaikki Etelä-Savon koulut ovat lomalla viikon 43, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan koulut viikon 42.

Yhteinen lomapäivä on itsenäisyyspäivä maanantaina 6.12.2010.

Joululoma alkaa 18. - 23. joulukuuta ja loppuu 2.-9. tammikuuta 2011. Talvilomat vuonna 2011 pidetään vakiintuneeseen tapaan alueittain porrastetusti viikoilla 8, 9, ja 10. Viikolla 8 lomailevat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan koulut. Viikolla 9 ovat vuorossa Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala. Viikko 10 on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Suomen ja Lapin koululaisten lomaviikko.

Juhlapyhävapaat ovat loppiainen torstaina 6.1., pääsiäinen 22.- 25.4. ja helatorstai 2.6.2011.

Lukuvuosi päättyy maan kaikissa kouluissa lauantaina 4. kesäkuuta 2011.

Tulevan lukuvuoden 2010-2011 työ- ja loma-ajat perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammattikoulutuksessa on vahvistettu kunnissa alkuvuoden aikana. Ne voi tarkistaa kaupunkien ja kuntien nettisivuilta.

Suurimmat kaupungit:

Helsinki

Tampere

Turku

Vaasa

Jyväskylä

Kuopio

Joensuu
Oulu

Rovaniemi

Alueellinen kuntakohtainen yhteenveto löytyy Itä-Suomen AVI:n nettisivuilta. Muut aluehallintovirastot (AVI) kokoavat ja julkaisevat kuntien tietoja vaihtelevasti loppukevään kuluessa.

Itä-Suomen AVI

Etelä-Suomen AVI
Lapin AVI

Lounais-Suomen AVI

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI

Pohjois-Suomen AVI

Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen työ- ja loma-ajoista antavat lisätietoja alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).

Kouluvuosi 2009-2010 päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Uusi lukuvuosi käynnistyy 10.-17.8. ja päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 4. kesäkuuta 2011.

Uusia työkaluja koulujen työrauhan parantamiseksi

Thu, 15 Apr 2010 07:11:00 GMT

Uusia työkaluja koulujen työrauhan parantamiseksi

Mitä koulun rauhaan kuuluu? Tasaista arkea, onnistuneesti ratkaistuja ongelmatilanteita - vai jatkuvaa pientä kähinää? Opetushallituksen julkaisu tarjoaa työkaluja työrauhan rakentamiseen.

Opetushallituksen julkaisu Työrauha tavaksi sisältää materiaalia koulujen itsearviointiin työrauhan edellytysten vahvistamiseksi. Tavoitteena on jäsentää työrauhaa koulun arkityössä ja luoda kouluyhteisölle työväline, joka voi auttaa vähentämään työrauhahäiriöitä pienin mutta määrätietoisin askelin. Työrauhaa tarkastellaan sääntöjen, kohtaamisen ja välittämisen, toimintakulttuurin ja pedagogiikan näkökulmista.

Selkeät pelisäännöt tarpeen

Hyvää ja turvallista oppimisympäristöä voivat rakentaa säädösten ja ohjausjärjestelmien toimivuus, hyvät oppilas- ja opettajasuhteet sekä kodin ja koulun yhteistyö, ja yhteenkuuluvuutta tukeva toimintakulttuuri. Koulun tulisi nykyistä enemmän hyödyntää yhteisöllisiä mahdollisuuksiaan koulun arjen rakentamisessa kiinnostavaksi, turvalliseksi ja viihtyisäksi. Yhteisönä toimiminen tarkoittaa, että koululla on julkituodut normit, käyttäytymis- ja tapasäännöt sekä yhteiset menettelyt arjen ristiriitatilanteista selviytymiseen.

Erityisen ratkaisevaa häiriötilanteiden ehkäisemisessä on varhainen puuttuminen. Opettajat ovat avainasemassa sekä ongelmien tunnistamisessa että työrauhan rakentajina. Hyvin suunnitellut oppitunnit ja selkeät tehtävänannot auttavat ylläpitämään järjestystä. Työrauhaa vahvistaa pedagogisesti mm. samanaikaisopetus, jossa opettajan parina on toinen opettaja, erityisopettaja tai nuorisotyöntekijä. Monimuotoinen ryhmäoppiminen aktivoi oppilaita. Ryhmässä nuori tuntee tulevansa hyväksytyksi ja pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan. Luottamus ja vastuun antaminen heijastuvat oppilaiden vastuullisena käytöksenä.

Aikuisyhteisö ohjaa ja välittää

Tärkeää on, että kaikki työntekijät ovat koulun tavoitteiden takana. Tavoitteiden tulee ohjata heitä kohtaamaan lapset ja nuoret johdonmukaisesti, selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Puuttumalla ei-hyväksyttävään käytökseen opettaja osoittaa välittävänsä oppilaista. Hyvä yhteistyö opettajien kesken edistää myös oppilaiden hyvinvointia ja työrauhaa.

Opetuksen järjestäjien tulisi edelleen vahvistaa oppilashuoltoryhmien toimintaa kouluyhteisöjen hyvinvoinnin tukemisessa. Osallisuutta ja luottamusta vahvistava koulu lisää työrauhan edellytyksiä. Kodin ja koulun yhteistyössä olennaista on rakentaa jokaisen lapsen perheen kanssa myönteinen ja avoimuuteen perustuva yhteistyösuhde.

Työrauhan ylläpidossa toivotaan koulujen epävirallisen vallankäytön muuttuvan läpinäkyväksi eli käytännössä yhdessä hyväksytyiksi pelisäännöiksi. Vanhanaikaisiin rangaistusmenettelyihin palaamista ei nähdä toivottavana. Entisajan kurikoulusta ei haluta uutta kontrollikoulua. Olennaista on, että säännöt on sovittu yhdessä. Oppilaat sitoutuvat paremmin pelisääntöihin, kun pääsevät itse vaikuttamaan niihin.

Julkaisu:
Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalén: Työrauha tavaksi. Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa. Edita Prima Oy, Helsinki 2009.

Lisätietoja:
opetusneuvos Ritva Järvinen, puh. 040 348 7337, opetusneuvos Pirkko Holopainen, 040 348 7950

Mitä koulun rauhaan kuuluu? Tasaista arkea, onnistuneesti ratkaistuja ongelmatilanteita - vai jatkuvaa pientä kähinää? Millaisia hyviä käytäntöjä on luotu työrauhan edistämiseksi? Opetushallituksen julkaisu tarjoaa työkaluja työrauhan rakentamiseen.

Ammatillisten perustutkintojen uudistus loppusuoralla

Mon, 12 Apr 2010 08:03:00 GMT

Ammatillisten perustutkintojen uudistus loppusuoralla

Ammatillisten tutkinnon perusteiden monivuotinen uudistustyö alkaa olla lopuillaan. Viimeiset kolmekymmentä perustutkinnon ja kolme valmistavan koulutuksen perustetta valmistuvat ensi syksyksi. Kaikkien 52 ammatillisen perustutkinnon perusteet ovat käytössä 1.8.2010.

Uudistaminen on tapahtunut vaiheittain. Rakennusalan ja metsäalan perustutkintojen sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen perusteet otettiin käyttöön 1.8.2008. Yhteensä 22 perustutkinnon perusteet otettiin käyttöön 1.8.2009.

Mitä uutta perusteissa?

Uudet tutkinnon perusteet ja näyttötutkinnon perusteet ovat yhteiset oppilaitosmuotoisessa ja näyttötutkintona suoritettavassa peruskoulutuksessa. Ammatilliset tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit ovat yhteiset. Ammattiosaamisen osoittamistavoissa voi olla eroja. Ammattiosaamisen arvioinnin kohteita ja kriteereitä sekä ammattitaidon osoittamistapoja on täsmennetty.

Ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta on edelleen vahvistettu. Tutkinnot muodostuvat työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksien mukaisista tutkinnon osista. Ammattitaitovaatimukset on määritelty työelämän edellyttämänä käytännön osaamisena. Tutkintojen suorittamismahdollisuuksia on monipuolistettu. Tutkinto on mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan, vaikka ensisijaisena tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen.

Ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta on lisätty. Opiskelijalla on nyt enemmän mahdollisuuksia valita ammatillisiin perustutkintoihin osia muista ammatillisista tutkinnoista (pt, at, eat jopa amk). Opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa nimellislaajuutta enemmän tutkinnon osia. Ne voivat olla paikallisen työelämän tarpeiden pohjalta suunniteltuja. Kaikkien tutkintojen ammatillisiin tutkinnon osiin on sisällytetty yrittäjyysosaamista sekä terveyttä, turvallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä tukevia osioita.

Työelämälähtöisyyden ja uusien tutkinnon perusteiden mahdollistaman jouston ja henkilökohtaisten opintopolkujen toteutuminen työelämälähtöisesti edellyttää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien, oppisopimustoimijoiden, työpaikkojen ja ammattikoulutuksen sidosryhmien tiivistä yhteistyötä.

Perusteet tuovat aiempaan verrattuna helpotusta koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman laadintaan. Työelämän työ- ja toimintakokonaisuuspohjaisia tutkinnon osia ja niiden ammattitaitovaatimuksia ei ole tarkoitus koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa enää määritellä uudelleen, vaan niiden pohjalta voidaan suoraan sekä suunnitella ammattitaidon arviointi että oppimisympäristöt, opetus ja ohjaus.

Kaikki tutkintojen perusteet verkossa

Kaikki uudet perustutkintojen perusteet sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen,vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen perusteet löytyvät täältä.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita uudistetaan niin ikään tiuhaan tahtiin. Opetushallitus uudistaa vuosittain ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita sekä laatii perusteita uusiin tutkintoihin niin, että vuosittain otetaan käyttöön noin 40 uutta tai uudistettua perustetta. Tiedot uudistettavista ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteista löytyvät täältä.

Lisätietoja:
yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, puh. 040 348 7736
opetusneuvos Susanna Tauriainen, puh. 040 348 7781
opetusneuvos Anne Huhtala, puh. 040 348 7829
opetusneuvos Tor Lindholm, puh. 040 348 7699

Muita meneillään olevia ammattikoulutuksen ajankohtaisia hankkeita esitellään Opetushallituksen tiedotteessa 27/2010 AJANKOHTAISTA AMMATTIKOULUTUKSESSA KEVÄÄLLÄ 2010.

Ammattistartti tuotti onnistuneita opinpolkuja

Mon, 12 Apr 2010 08:03:00 GMT

Ammattistartti tuotti onnistuneita opinpolkuja

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, vakinaistetaan ensi syksystä lähtien. Ammattistartin kokeilusta vuosina 2006–2009 on saatu hyviä tuloksia: se ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja auttaa oman alan löytymistä.

Ammattistartti on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta ammatinvalinnassa ja koulutukseen hakeutumisessa. Ammattistartin tavoitteena on madaltaa kynnystä perusopetuksesta ammatilliseen peruskoulutukseen, selkeyttää kuvaa eri ammateista, vahvistaa valmiuksia opinnoista suoriutumiseen ja vähentää ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä.

Vaikuttava koulutusmuoto

Ammattistartin kokeilussa on tällä hetkellä mukana 43 koulutuksen järjestäjää. Koulutusta kokeillaan 20-40 opintoviikon laajuisena. Vuonna 2008-09 kokeilun piirissä oli noin 1 200 opiskelijaa ja viime syksynä koulutuksen aloitti 1 500 opiskelijaa. Koulutuksen aikana on vahvistettu opiskelijoiden valmiuksia yleisesti ammatilliseen koulutukseen, mutta sitä on voitu painottaa ala- ja tutkintokohtaisesti.

Akatemiatutkija Aini-Kristiina Jäppisen laatiman loppuraportin mukaan ammattistartista on saatu erittäin hyviä tuloksia. Suurin osa mukana olleista nuorista on saanut ammattistartin avulla jatko-opinnoilleen vahvan pohjan.

Noin 70 prosenttia kokeiluissa mukana olleista opiskelijoista on löytänyt vähintään vuoden sisällä opiskelupaikan ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta tai kansanopistosta tai siirtynyt työelämään tai oppisopimuksen piiriin.

Noin 2 800:sta seurantaselvityksessä mukana olleesta ainakin 1 900 nuorelle on auennut suunnitelmallinen tie jatkoon kolmen kokeiluvuoden aikana. Ammattistartti on tarjonnut nuorille kasvun ja kypsymisen jatkopaikan, lisännyt oma-aloitteisuutta ja parantanut itsetuntoa. Se on ehkäissyt omalta osaltaan nuorten mahdollista syrjäytymistä.

- Lopputuloksen perusteella kokeilu oli erittäin vaikuttava, toteaa akatemiatutkija Aini-Kristiina Jäppinen raportissaan.

Tehokas väylä perustutkintoon

Vakinaistettu ammattistarttikoulutus käynnistyy valtakunnallisesti 1.8.2010 alkavassa koulutuksessa. Opetusministeriön tavoitteena on, että ammattistartin vakiintuessa suoraan ammattistartista ammatilliseen perustutkintoon siirtyisi 80 prosenttia opiskelijoista. Lisäksi noin 10 prosenttia opiskelijoista jatkaisi opintojaan lukiossa ja muussa koulutuksessa.

Ammattistarttikoulutuksen järjestäminen edellyttää opetusministeriön lupaa. Alkuvaiheessa lupa koulutuksen järjestämiseen on tarkoitus antaa 50–60 koulutuksen järjestäjälle. Koulutusjärjestäjien lupien hakuaika päättyy 15.4.2010. Opetushallitus on vahvistanut helmikuussa 2010 opetussuunnitelman perusteet tätä koulutusta varten.

Lisätietoja:
Mika Tammilehto, johtaja, Opetusministeriö, puh. (09) 1607 7391
Pasi Kankare, johtaja, Opetushallitus, puh. 040 348 7672
Ulla Aunola, opetusneuvos, Opetushallitus, puh. 040 348 7697
Aini-Kristiina Jäppinen, akatemiatutkija, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, puh. 014 260 3226, 040 550 2757

Julkaisuja:
Aini-Kristiina Jäppinen: Onnistujia opinpolun siirtymissä. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun (ammattistartti) vaikuttavuus. Raportit ja selvitykset 2010:2. Opetushallitus.

Matti Mäkelä, Mika Salonen, Teppo Koponen (toim.): Hyvä startti! Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun loppujulkaisu. Opetushallitus ja Turun ammatti-instituutti. Yliopistopaino, Helsinki 2010.

Ammattistartin verkkosivut

Yhteishaun hakijamäärä ylitti sadantuhannen rajan

Mon, 12 Apr 2010 08:02:00 GMT

Yhteishaun hakijamäärä ylitti sadantuhannen rajan

Opetushallituksen lehdistötiedote 9.4.2010

Ammatilliseen koulutukseen oli enemmän hakijoita kuin viime vuonna, ja joukossa oli myös enemmän abihakijoita. Lukioihin haki sen sijaan hieman vähemmän kuin ennen.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli tänä keväänä 100 500 hakijaa. Syksyllä alkavaan koulutukseen on heille tarjolla n. 88 000 aloituspaikkaa. Ruotsinkielisen koulutuksen 4 800 aloituspaikasta 2 100 on ammatillisessa koulutuksessa ja 2 700 lukioissa.

Tänä keväänä peruskoulun päättävistä 33 000 suuntaa ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 32 000 lukioon. Määrät ovat pysyneet lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna.

Suosituin ala oli sosiaali- ja terveysala, jonne haki yli 8 500 nuorta. Seuraavina tulevat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (6 200), liiketalous ja kauppa (6 000), arkkitehtuuri ja rakentaminen (5 600), majoitus- ja ravitsemisala (5 500) sekä kauneudenhoitoala (5 300).

Ammatillisen koulutuksen 48 000 paikasta 6 600 on varattu ylioppilaspohjaiseen koulutukseen. Näitä opiskelupaikkoja tavoittelee yli 10 300 abia tai aiemmin lukion päättänyttä. Peruskoulun päättäneistä 56 000 haki ammatilliseen koulutukseen.

Koko maassa on tarjolla runsas 40 000 lukiopaikkaa, joita tänä keväänä tavoittelee 33 300 nuorta.

Miten yhteishaku etenee hakuajan päätyttyä?

Oppilaitokset lähettävät huhtikuun puolivälissä hakijoille kutsut pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin. Kokeet järjestetään 26.4.–28.5.2010. Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 16.6., jonka jälkeen koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 30.6. Kevään yhteishaussa vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja voi hakea kesän täydennyshaussa 12.–23.7. 2010. Täydennyshaussa olevista koulutuksista tiedotetaan myöhemmin.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Annika Grönholm, puh. 040 348 7725

WERA - Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu

Ammatilliseen koulutukseen oli enemmän hakijoita kuin viime vuonna, ja joukossa oli myös enemmän abihakijoita. Lukioihin haki sen sijaan hieman vähemmän kuin ennen.

Mitä nuoret ajattelevat peruskoulusta?

Tue, 30 Mar 2010 14:55:00 GMT

Mitä nuoret ajattelevat peruskoulusta?

Opetushallituksen lehdistötiedote 30.3.2010

Kiireen tuntu, ystävyys ja yhteistyö sekä ongelmanratkaisun haasteet hallitsevat koulunuorison mielikuvia peruskoulusta. Luku- ja kirjoitustaidon sekä kielten taitojen oppiminen ovat oppilaiden mielestä keskeisimmät onnistumisalueet myös tulevaisuuden koulussa.

Opetusministeri Henna Virkkusen asettama perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa pohtiva työryhmä kutsui yläkoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaat pohtimaan, millainen on hyvä koulu nyt ja tulevaisuudessa. Fountain Park Oy:n toteuttamaan verkkohaastatteluun 14.12.2009- 25.2.2010 osallistui lähes 60 000 nuorta kaikkialta Suomesta. Nuoret pohtivat tulevaisuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä sitä, miten nykyperuskoulu näissä tärkeimmiksi arvioiduissa asioissa onnistuu. Oppilaat antoivat myös näkemyksiä siitä, miten näitä asioita voisi oppia vielä paremmin.

Kiire, kaverit ja haasteet vahvimpia mielikuvia

Kiireen tuntu nousi nuorten päällimmäiseksi mielikuvaksi peruskoulusta. Vapaassa kuva-assosiaatiotehtävässä 43 % tytöistä ja 35 % pojista liitti kouluun aikataulujen mukaan toimimisen ja ajoissa ehtimisen. Osa koululaisista liitti kiireen yleisemminkin elämäntilanteisiin ja harrastuksiin.

Kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta erilaisten ihmisten kanssa tuli ensimmäisenä mieleen 18 prosentille tytöistä ja 14 prosentille pojista. Hyvä ilmapiiri ja opiskeluympäristö mainittiin usein tärkeinä asioina koulutyössä.

Pojista 14 % ja tytöistä 10 % valitsi assosiaatiotehtävässä kuvan labyrintista, joka ilmentää ratkaisun löytymistä etsimisen ja työn kautta. Mutkikkuus ja haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat olivat usein esillä koululaisten kommenteissa.

Lukeminen, kirjoitus ja kielet kouluopetuksen vahvuuksia

Verkkohaastattelussa oppilaat pohtivat omin sanoin, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat toisaalta nyt, toisaalta kymmenen vuoden päästä. Näitä osaamisia verrattiin sitten siihen, miten oppilaat katsovat peruskoulun suoriutuvan niiden opettamisesta. Vapaassa ideoinnissa nuoret puhuivat eniten kielitaidosta, matemaattisista taidoista, sosiaalisista taidoista sekä luku- ja kirjoitustaidosta.

Yleisesti peruskoulussa parhaiten opittavat asiat liittyivät luku- ja kirjoitustaitoon sekä laajemmin äidinkielen oppimiseen. Peruskoulu on vahvoilla myös kielten oppimisessa. Opetusmenetelmiin liittyy oppilaiden kokema tarve keskustelutaidon osalta.

Omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat muodostivat merkittävän kokonaisuuden tulevaisuudessa tarvittavista tiedoista ja taidoista. Tähän osaamisalueeseen liitettiin kouluaineista useimmin liikunta ja terveystieto sekä biologia ja psykologia.

Useimmat osallistujat katsoivat, että peruskoulussa taideaineita ei opita kovin hyvin. Mielipiteitä taideaineista oli etenkin taidealoille suuntautuvilla sekä luovuuden merkitystä pohtivilla oppilailla. Taideaineita pidettiin tärkeinä teoreettisen kouluopetuksen tasapainottajina.

Kieltenopetuksen onnistumisen arviot vaihtelivat erittäin voimakkaasti ruotsin kielen ja valinnaisten kielten välillä. Yleisesti todettiin, että muidenkin kuin englannin ja toisen kotimaisen opetusta tulisi lisätä.

Yhteiskunnan toimintaan ja talouteen liittyviä asioita ei koeta opittavan yhtä hyvin kuin muita peruskoulussa käsiteltyjä aiheita. Myöskään ilmasto- ja ympäristöasioiden sekä keskittymiseen ja motivaatioon liittyvien asioiden opettamisessa peruskoulu ei ole nuorten mielestä vahvimmillaan.

Peruskouluun ollaan varsin tyytyväisiä

Kolme neljästä nuoresta uskoo, että peruskoulu antaa sellaisia tietoja ja taitoja, joita he elämässään tarvitsevat. Lähes yhtä moni katsoo, että koulutyössä voi käyttää muualla oppimiaan tietoja ja taitoja. Nuoret toivovat peruskouluun lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Nykyperuskouluun on osittain tai täysin tyytyväinen lähes 60 % nuorista. Viidennes ei osaa ottaa tähän kantaa, ja viidennes on osittain tai täysin tyytymätön.

Koulujen koon perusteella tarkasteltuna peruskoulun suorituskyvyssä ei ole suuriakaan eroja. Sen sijaan tyttöjen ja poikien mielipiteissä eroja on mm. oppiaineiden säilyttämisen osalta: tytöt säilyttäisivät nykyiset oppiaineet selvästi useammin kuin pojat.

Oppilailta kysyttiin verkkohaastattelun lopuksi, miten he kehittäisivät peruskoulun opetusta. Muutosajatukset koskivat lähinnä valinnaisuutta, vaihtelevia työmenetelmiä sekä teorian kytkemistä käytäntöön.

Mitä nuoret ajattelevat peruskoulusta - verkkohaastattelun tulokset (pdf, Tuomo Lähdeniemi ja Janne Jauhiainen, Fountain Park)
Tarpeelliset tiedot ja taidot, mistä puhuttiin? (pdf)

Lisätietoja:

Opetusneuvos Ritva Järvinen, Opetushallitus, p. 040 348 7337
Johtaja Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Oy, 040 8333 534
Erityisasiantuntija Janne Jauhiainen, Fountain Park Oy, 050 321 7977

Koulutukseen haku yhdenmukaistuu – yhteishaut alkavat samanaikaisesti 1.3.2010

Thu, 25 Feb 2010 12:36:00 GMT

Koulutukseen haku yhdenmukaistuu – yhteishaut alkavat samanaikaisesti 1.3.2010

Opetushallituksen tiedote 25.2.2010

Tänä keväänä järjestetään neljä yhteishakua, joihin kaikkiin voi hakea samanaikaisesti netissä. Yhteishaut alkavat maanantaina 1.3. Syksyllä alkaviin koulutuksiin voi hakea nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sekä yliopistojen yhteishaussa. Kaikkiin hakuihin on oma erillinen sähköinen hakulomake.

Nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun hakuaika on 1.–19.3.2010. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa www.haenyt.fi.

Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 16.6. Opetushallitus lähettää kaikille valitsematta jääneille kirjeitse tiedot tuloksista.

Nyt alkavassa varsinaisessa haussa vapaiksi jääneille koulutuspaikoille järjestetään täydennyshaku 12.–23.7.2010.

Kaikkiaan aloituspaikkoja on n. 83 000, joista 46 500 ammatillisessa koulutuksessa ja 37 000 lukiokoulutuksessa. Eniten aloituspaikkoja on sosiaali- ja terveysalalla (5 300), liiketaloudessa ja kaupassa (5 000) sekä majoitus- ja ravitsemisalalla (5 000). Ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista 6 800 on varattu ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän suorittaneille. Ruotsinkielisessä koulutuksessa aloituspaikoista 2 100 on ammatillisessa koulutuksessa ja 2 700 lukioissa.

Kevään 2009 vastaava haku keräsi yli 95 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai lähes 77 000. Ruotsinkieliseen koulutukseen haki 4 000, joista opiskelupaikan sai 3 800.

Ammattikorkeakouluihin omat yhteishaut nuorille ja aikuisille

Yhteishaku ammattikorkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin, aikuiskoulutuksiin ja ylempiin amk-tutkintoihin on 1.3.–16.4.2010. Hakulomake täytetään osoitteessa www.amkhaku.fi.

Haettavana on 523 koulutusohjelmaa nuorten haussa, 235 aikuisten haussa ja 169 ylemmissä amk-tutkinnoissa 25 ammattikorkeakoulussa. Jaossa on nuorille noin 22 200 ja aikuisille noin 6 000 aloituspaikkaa.

Vuonna 2009 noin 64 600 haki nuorten koulutukseen, noin 12 100 aikuisten koulutukseen ja noin 3 700 ylempiin amk-tutkintoihin. Aloituspaikkoja oli 19 800 nuorten koulutuksessa ja 6 470 aikuisten koulutuksessa.

Eniten aloituspaikkoja on tekniikan ja liikenteen, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakouluista viisi antaa koulutusta myös ruotsiksi.

Poliisiammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan på Åland eivät ole mukana yhteishaussa.

Ammattikorkeakoulut ilmoittavat valinnan tuloksista kirjeitse 20.7.2010 mennessä. Nuorten yhteishaussa vapaaksi jääneille paikoille järjestetään täydennyshaku 2.–5.8.2010.

Yliopistojen yhteishaku

Yliopistojen yhteishaun hakuaika on 1.3.–16.4.2010. Poikkeuksena ovat Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun koulutukset, joihin hakuaika päättyy jo 15.3.2010. Hakulomake täytetään osoitteessa www.yliopistohaku.fi.

Yliopistohaku.fi:n koulutushaussa näkyvät tiedot yhteishaussa mukana olevista noin 570 koulutuksesta, joita on 21 eri koulutusalalta. Yliopistoihin on tarjolla runsaat 17 000 aloituspaikkaa. Hakea voi kaikkiin 16 yliopistoon ja Maanpuolustuskorkeakouluun. Vuonna 2009 yhteishaussa oli noin 63 900 hakijaa, joista yliopistoihin hyväksyttiin runsaat 18 500.

Yliopistojen yhteishaun valintojen tulokset julkaistaan viimeistään tiistaina 20.7.2010. Korkeakoulut ilmoittavat hyväksymisestä kirjeitse. Tulokset ovat nähtävissä www.yliopistohaku.fi:n Hakijapalvelussa, jossa opiskelupaikan voi vastaanottaa myös sähköisesti.

Tiedot erillisvalintojen koulutuksista löytyvät myös yliopistohaku.fi -palvelun Koulutushausta tai yliopistojen omilta sivuilta. Vain joihinkin erillisvalinnoista on mahdollista hakea yliopistohaku.fi:n kautta.

Nettihakujen sulkeutuminen

Kaikki nettihaut sulkeutuvat viimeisenä hakupäivänä klo 16.15, johon mennessä sähköisen hakulomakkeen on oltava perillä. Hakuajan päättymisen jälkeen ei hakulomaketta voi enää tallentaa järjestelmään.

Yhden paikan säännös muuttuu 1.8.2010

Ammattikorkeakouluun ja yliopistoon hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden (ennen lukuvuoden) aikana alkavista opinnoista.

Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 3.8. Säännös koskee valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia. Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus ja vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot jäävät säännöksen ulkopuolelle.

Kevään yhteishaussa voi jäädä tietyksi ajaksi jonottamaan mieluisampaa opiskelupaikkaa niistä hakukohteista, joissa on käytössä varasijamenettely.

Jonottaminen edellyttää, että on saanut opiskelupaikan 20.7. mennessä. Jonottamisesta on ilmoitettava, kun ottaa opiskelupaikan vastaan. Jonotusoikeus päättyy 17.8.2010.

Ohjaus- ja neuvontapalvelut

Nuorten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Valtakunnallinen ohjaus- ja neuvontapalvelu

puh. 020 690 691 (suomenkielinen neuvonta), arkisin klo 9-15
sähköposti: kouluta(at)oph.fi

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot

www.koulutusnetti.fi --> Oppilaitosten yhteystiedot --> Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot

Yliopistot

Yliopistohaku.fi-palvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä palvelee valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu:

puh. 020 690 696 (suomenkielinen neuvonta)
arkisin klo 9–15
sähköposti: yliopistohaku(at)oph.fi ja applytouniversity(at)oph.fi

Koulutuksiin ja opiskelijavalintoihin liittyvissä kysymyksissä palvelevat yliopistojen hakijapalvelut:

www.koulutusnetti.fi --> Oppilaitosten yhteystiedot --> Yliopistojen hakijapalvelut

Opetushallituksen Koulutusnettiin on koottu kaikki hakemisessa tarvittava tieto www.koulutusnetti.fi.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Annika Grönholm, puh. 040 348 7725

Kielitivoli innostaa kokeilemaan uusia kieliä

Wed, 03 Feb 2010 11:48:00 GMT

Kielitivoli innostaa kokeilemaan uusia kieliä

Opetushallituksen rahoittama kampanja rohkaisee koululaisia ja huoltajia laajempiin kielivalintoihin. Nettipelin avulla oppilaat saavat ensituntumaa vieraisiin kieliin hauskalla ja oppimaan innostavalla tavalla.

Suomessa on aina arvostettu monipuolista kielitaitoa, mutta viime vuosina on näkynyt huolestuttavia merkkejä arvostuksen laskusta. Näyttää siltä, että monet oppilaat ja huoltajat uskovat englannin ja kotimaisten kielten taidon antavan riittävät valmiudet suoriutua työelämän ja henkilökohtaisen elämän kielitaitoa edellyttävistä tilanteista. Myös kuntien ja koulujen tarjoamissa kieliohjelmissa on suurta vaihtelua. On perusteltua sanoa, että oppilailla eri osissa maata ja erikokoisissa kunnissa ei ole tasa-arvoisia kieltenopiskelumahdollisuuksia.

Tilanne on huolestuttava, koska hyvää kielitaitoa ei saavuteta hetkessä eikä alkanutta alamäkeä ole helppo kääntää nousuun. Aiemmin saksan taito oli suomalaisten keskuudessa suhteellisen yleinen, mutta noin kymmenen vuoden aikana on peruskoululaisten saksan opiskelu suorastaan romahtanut. Ranskaa on aina opiskeltu saksaa vähemmän, ja hyvästä venäjän taidosta on pysyvä pula. Työelämän suunnalta on esitetty toiveita myös esimerkiksi espanjan, kiinan ja japanin taidosta.

Jotta maassamme voidaan turvata monipuolinen kielivaranto, on tärkeää, että eri kieliä opiskellaan jo peruskoulussa. Pelkällä kielitaidolla työtä ei tietenkään saa, mutta vähän osatun kielen taito voi olla ratkaiseva tekijä työpaikan saamisessa. Ja tietysti kielistä on paljon iloa ja hyötyä myös henkilökohtaisessa elämässä.

Huolestuttavan kehityssuunnan kääntämiseksi Opetushallitus jakoi vuonna 2009 kolme miljoonaa euroa valtionavustuksina niille perusopetuksen järjestäjille, jotka haluavat kehittää keinoja lisätä myös muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelua. Rahoituksen piirissä on nyt 74 kuntaa ja 8 yksityistä koulua. Kyseisten kuntien ja koulujen oppilaat kattavat noin puolet koko maan peruskoulujen oppilasmäärästä. Lisäksi toimintaan osallistuu opetusministeriön rahoituksella joitakin kielikouluja ja yliopistojen harjoittelukouluja.

Työ on lähtenyt ripeästi käyntiin, ja monilla paikkakunnilla on järjestetty oppilaille kielimaistiaisia ja monenlaisia muita tilaisuuksia tutustua uusiin vieraisiin kieliin. Lähes 400 opettajaa osallistuu hankkeeseen sisältyvään vuoden mittaiseen täydennyskoulutusohjelmaan.

Kielitivoli-sivut on avattu

Opetushallitus haluaa rohkaista niin oppilaita kuin heidän vanhempiaan ennakkoluulottomiin kielivalintoihin Internetissä pelattavien kielipelien avulla. Pelaaja voi valita saksan-, ranskan-, venäjän- tai espanjankielisen pelin.

Osa peleistä on tarkoitettu lähinnä pienemmille oppilaille ja aivan aloittelijoille. Osa taas on haastavampia, mutta kieltä osaamatonkin voi niistä suoriutua, jos omaa kokemusta muiden kielten opiskelusta.

Pelit on suunnattu perusopetusikäisille, pelaajat voivat kerätä pisteitä ja seurata pistetilastosta omaa sijoitustaan. Pelejä voi pelata opettajan ohjaamana tai kotona tarvittaessa vanhempien tukemana. Pelien lisäksi sivuilla on oppilaille tarkoitettuja tietoiskuja pelattavista kielistä. Lisäksi tietoa on huoltajille ja opettajille. Helmi-maaliskuussa 2010 sivustolle tulee tarkempaa tietoa KieliTalent –kilpailusta, joka on suunnattu 12 – 13- vuotiaille oppilaille ja johon osallistutaan kouluittain.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta, puh. 040 348 7269 tai Paula Mattila, 040 348 7138, opetusneuvos Kristiina Ikonen, 040 348 7282
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Kielitivoli-peli

Kielitivoli-hankesivut Opetushallituksen nettisivuilla.

Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa kaikissa koulumuodoissa

Wed, 27 Jan 2010 13:03:00 GMT

Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa kaikissa koulumuodoissa

Opetushallituksen tiedote 21.1.2010

Vieraskielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt Suomen peruskouluissa kolmessa vuodessa noin 9 prosenttia. Ammattikouluissa on vieraskielisiä opiskelijoita nyt 23 prosenttia enemmän ja yliopistoihin hakeneita peräti 70 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta aiemmin.

Luvut ilmenevät Opetushallituksen tuoreesta tilastojulkaisusta Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2009, joka kattaa Suomen koko koulujärjestelmän esiopetuksesta korkeakouluihin. Julkaisu ilmestyy nyt kahdeksannen kerran.

Vieraskielisten määrä perusopetuksessa on lisääntynyt vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin 9 prosenttia. Lukiokoulutuksessa opiskeli vuonna 2007 kaikkiaan 3 300 vieraskielistä opiskelijaa, joka tarkoittaa 2,9 prosentin osuutta kaikista lukiolaisista. Lukion aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevista vieraskielisten osuus oli lähes 6 prosenttia.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli vuonna 2007 noin 11 600 vieraskielistä opiskelijaa. Opiskelijamäärä on kasvanut vuoteen 2005 verrattaessa noin 23 prosenttia. Oppisopimuskoulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrän kasvu on ollut prosentuaalisesti tarkastellen voimakasta. Vuonna 2007 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli noin 1900 vieraskielistä opiskelijaa. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutukseen osallistui noin 2 000 henkilöä. Tämä on 570 henkilöä (40 %) enemmän kuin vuonna 2005.

Toisen asteen tutkinnon vuonna 2007 suoritti 4 000 vieraskielistä opiskelijaa, joista ammatillisen tutkinnon suoritti lähes neljä viidesosaa. Vuosina 2005-2007 tutkinnon suorittaneiden vieraskielisten määrä kasvoi viidenneksellä.

Julkaisu:
Koulutuksen määrälliset indikaattorit – Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2009. Toim. Timo Kumpulainen. Opetushallitus. Esa Print, Tampere 2009.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Timo Kumpulainen, puh. 040- 348 7169
opetusneuvos Matti Kyrö, puh. 040 -348 7124
asiantuntija Pirjo Karhu, puh. 040-3487346 (yliopistojen opiskelijavalinnat)
erityisasiantuntija Outi Kivipelto, puh. 040-348 7146 (ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat)

Ammattikoulutus jää nuorilta maahanmuuttajilta helposti kesken

Wed, 27 Jan 2010 11:55:00 GMT

Ammattikoulutus jää nuorilta maahanmuuttajilta helposti kesken

Opetushallituksen lehdistötiedote 21.1.2010

Mitä vähemmän aikaa maahanmuuttajaopiskelija on asunut Suomessa, sitä vaikeampi hänen on suoriutua ammatillisista opinnoista. Keskeyttämisriski liittyy keskeneräiseen kotoutumisprosessiin ja on erityisen suuri sellaisilla ensimmäisen polven opiskelijoilla, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat kotoisin Euroopan ulkopuolisista maista ja joilla on vähäinen koulutausta omasta kotimaastaan.

Turun ammatti-instituutin kehitysyksikkö on selvittänyt Opetushallituksen toimeksiannosta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ammatillisen opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen keskeyttämisen syitä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämiseen vaikuttavat useat eri syyt. Kielivaikeudet, vaikea perhetilanne ja taloudelliset vaikeudet lisäävät poissaoloja ja jälkeen jäämistä opinnoista. Myös kulttuurierot, motivaatio-ongelmat ja oppimisvaikeudet vaikuttavat päätökseen keskeyttää opinnot.

Suurimman osan maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista katsottiin olevan opiskelijoita, joiden keskeyttämisten syiden ei nähty eroavan kantaväestön opiskelijoiden keskeyttämisten syistä. Keskeyttämisten uskottiin olevan maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla usein negatiivisia: opiskelijat jäävät keskeyttämisen jälkeen kantaväestön opiskelijoita useammin vaille opiskelu- tai työpaikkaa.

Keskeyttämisten määrissä on suuria valtakunnallisia eroja. Osaa ammatillisista oppilaitoksista maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämisproblematiikka ei vielä kosketa. Tulevaisuudessa tilanteen uskotaan muuttuvan.

Selvitystyöhön osallistuneiden tahojen mielestä keskeyttämisiä voitaisiin ehkäistä varmistamalla riittävät resurssit joustaviin ja opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioiviin ohjaus- ja tukitoimiin. Tukea tarvittaisiin suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja sellaisiin hyviin käytäntöihin, jotka vahvistavat opiskelijan kielellisiä ja muita opiskeluvalmiuksia sekä ennen ammatillisten perusopintojen alkua että niiden aikana.

Julkaisu:
Jaana Kilpinen: Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys. Turun ammatti-instituutti ja Opetushallitus, 2009.

Lisätietoja:
FM, NTM Jaana Kilpinen, Turun ammatti-instituutti aikuiskoulutus, gsm 050 4283154
jaana.kilpinen@turkuai.fi

Opetushallitus palkitsi ansiokasta kieltenopetusta

Fri, 08 Jan 2010 06:39:00 GMT

Opetushallitus palkitsi ansiokasta kieltenopetusta

Opetushallituksen tiedote 9.12.2009

Rehtori Olli Tuomivuo ja lehtori Liisa Peura ottivat vastaan Espoon Jousenkaaren koulun laatupalkinnon Helsingin Säätytalolla joulukuussa.

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2009 European Label -laatuleimat ja kunniamaininnat neljälle innovatiiviselle kieltenopetushankkeelle.

Laatuleiman saivat Amiedun henkilöstövalmennus Helsingistä ja Jousenkaaren koulu Espoosta. Kunniamaininnan saivat Kaustisen musiikkilukio ja Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. Vuoden kieltenopettajana palkittiin lehtori Pirjo Passoja Joensuusta ja vuoden kieltenopiskelijana ylioppilas Otto Rajala Mäkelänrinteen lukiosta. Pääjohtaja Timo Lankinen jakoi palkinnot Helsingin Säätytalolla 9.12.2009.

Euroopan unioni on kehittänyt kieltenopetuksen tehostamiseksi kieltenopetuksen eurooppalaisen laatuleiman, European Label. Sen tavoitteena on korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä. Vuoden 2009 painoalueita olivat kulttuurienvälinen vuorovaikutus, kielet työelämässä sekä kieliohjelman monipuolistaminen. Laatuleimakilpailu järjestettiin nyt kahdennentoista kerran.

”Palkitsemme sellaisia oppilaitoksia, joissa kielitarjontaa on voitu monipuolistaa. Pyrimme tukemaan hankkeita, joissa on kehitetty luovia tapoja tarjota enemmän kieliä, erityisesti vähemmän opiskeltuja kieliä. Viime vuosina oppilaiden ja opiskelijoiden kielivalinnat ovat Suomessa kaventuneet”, pääjohtaja Timo Lankinen totesi.

Laatuleimalla palkitut hankkeet

Amiedun henkilöstövalmennuksen hanke ”Työpaikka suomen kielen oppimisympäristönä” on palkinnon perustelujen mukaan erittäin ajankohtainen ja kattaa erinomaisesti painoalueet kulttuurien välisen vuoropuhelun ja kielet työelämässä. Hanke tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja työssäkäyntiä. Suomen kieltä opiskellaan työn ohessa useilla ammattialoilla räätälöidysti. Noin 200 opiskelijaa osallistuu 17 eri ryhmässä koulutukseen työajalla. Suomen kielen kouluttajia on parikymmentä. Malli on hyvin sovellettavissa työpaikoissa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrän kasvaessa.

Espoon Jousenkaaren koulun hankkeessa kaikille toisen luokan oppilaille tarjotaan mahdollisuus englannin ja ranskan kielikerhoihin lukujärjestykseen sisältyvinä. Oppilaita kannustetaan varhaiseen kielenoppimiseen ja edistetään positiivista asennetta kieltenopiskeluun. Kerhotunnit on integroitu opetukseen ja vuoden aikana oppilas osallistuu sekä englannin että ranskan kerhoihin ja saa kuvan molemmista kielistä. Tämä helpottaa A1 -kielen valintaa. Toiminnassa korostuu suullinen kielitaito ja menetelmät on valittu oppilaiden ikätason mukaisesti. Erityisesti ranskan kielen valinnat ovat lisääntyneet ja poikien määrä ranskan opiskelijoina on kasvanut. Mallia voi hyvin soveltaa muissa kielissä 1-2 –luokkalaisille kielivalintojen monipuolistamiseksi.

Kunniamaininnat

Kunniamaininnalla palkittu Kaustisen musiikkilukion hanke ”Luovat opiskelutavat lukion kielten opiskelussa” on opiskelijoita aktivoiva ja korostaa omatoimisuutta. Hankkeessa hyödynnetään erittäin monipuolisia työtapoja, käytetään hyväksi erilaisia ajankohtaisia oheisaineistoja ja irrottaudutaan perinteisestä oppikirjakeskeisestä opetuksesta. Suullisen kielitaidon kokeita on toteutettu yli 10 vuoden ajan.

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on hankkeessaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti toteuttanut ja kehittänyt laajaa kieliohjelmaa sekä ylläpitänyt opiskelijoiden opiskelumotivaatiota erityisesti harvinaisissa kielissä. Opettajien aktiivinen työ verkostoissa ja koulun johdon sitoutuminen ovat mahdollistaneet hyvien käytänteiden levittämisen. Oppilaat osallistuvat perusopetuksen valtakunnalliseen arviointiin erinomaisin tuloksin eri kielissä sekä joissakin kielissä eri maiden virallisiin kielikokeisiin. Ylioppilastutkinnossa opiskelijoita kannustetaan suorittamaan opiskelemissaan kielissä kielten koe opiskelemallaan tasolla.

Vuoden kieltenopettaja

Vuoden kieltenopettajaksi valittiin Joensuun yhteiskoulun lukion ranskan ja venäjän opettaja, lehtori Pirjo Passoja. Hän on aktiivinen opettaja, joka toteuttaa työssään monipuolisia opetusmetodeja ja korostaa kielen ja kulttuurin yhteenkuuluvuutta. Hän kannustaa opiskelijoita aktiivisesti osallistumaan erilaisiin kielitapahtumiin, -tempauksiin ja -kilpailuihin.

Kielitaitonsa ja kulttuurintuntemuksensa pohjalta Pirjo Passoja on luonut hyvät yhteydet opettamiensa kielten kohdemaihin. Hän on järjestänyt mm. ranskalaisen elokuvan viikon Joensuussa useana vuotena. Hänen aloitteestaan Joensuussa aloitettiin vuonna 2008 A2 -ranskan opetus kahden koulun välisenä yhteistyönä. Ns. harvinaisten kielten ryhmiä on muodostettu moneen eri kuntaan. Pirjo Passoja on myös aktiivinen toimija kieltenopettaja- ja kulttuurijärjestöissä.

Vuoden kieltenopiskelija

Vuoden kieltenopiskelijaksi valittiin ylioppilas Otto Rajala Mäkelänrinteen lukiosta. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon seitsemässä aineessa ja saanut kaikista arvosanan laudatur. Tutkintoon sisältyy kokeet neljässä kielessä (englanti, ruotsi, saksa ja ranska).

Lisätietoa:
European Label -juryn puheenjohtaja, opetusneuvos Kalevi Pohjala, puh. 040 348 7212

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2009 European Label -laatuleimat ja kunniamaininnat neljälle innovatiiviselle kieltenopetushankkeelle.

Ota kantaa perusopetuksen tavoitteisiin ja tuntijakoon

Fri, 04 Dec 2009 14:27:00 GMT

Ota kantaa perusopetuksen tavoitteisiin ja tuntijakoon

Opetusministeriön päätöksellä on 3.4.2009 asetettu työryhmä valmistelemaan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista.

Työryhmä kuulee työskentelynsä aikana lukuisia asiantuntijoita niin kasvatuksen ja opetuksen yleisten tavoitteiden kannalta kuin eri oppiaineidenkin näkökulmasta. Työryhmä haluaa käynnistää perusopetuksen tulevaisuuteen liittyvän avoimen kansalaiskeskustelun ja toivoo runsaasti kannanottoja työryhmälle annetun tehtävän kannalta tärkeisiin asioihin.

Verkkosivuillamme on avattu keskustelu perusopetuksen tuntijakoon liittyen. Kysymykset vaihtuvat kolmen viikon välein ja käsittelevät muun muassa perusopetuksen tavoitteita ja arvoja, muutosehdotuksia sekä oppimisen eri ulottuvuuksia. Kommentointiaikana kertyneestä aineistosta laaditaan yhteenveto, joka on nähtävissä verkkosivullamme.

Miksi ja mihin peruskoulua tarvitaan? Mitä perusopetuksen tulisi kyetä antamaan kaikille oppilaille niin, että nämä selviytyisivät mahdollisimman hyvin elämässään niin ihmisinä, kansalaisina kuin työelämässäkin?

Kommentoi

Tiivistelmät keskustelupalstan kommenteista

Tilastot kertovat ammatillisen koulutuksen kasvusta

Fri, 27 Nov 2009 11:50:00 GMT

Tilastot kertovat ammatillisen koulutuksen kasvusta

WERA-raportointipalvelun tilastot kertovat ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen kasvaneen selvästi vuoden sisällä. Nuorten ammatilliseen koulutukseen oli viime vuonna noin 56 600 ja tänä vuonna yli 62 000 hakijaa. Lukioon haki viime vuonna 34 000 ja tänä vuonna runsaat 33 000 nuorta.

Vaikka hakijamäärä nousi vuodessa lähes viidellä tuhannella (90 600 vuonna 2008 ja 95 200 vuonna 2009), lisääntyi koulutukseen hyväksyttyjen määrä vain hiukan (66 200 vuonna 2008 ja 67 400 vuonna 2009). Ruotsinkielisessä koulutuksessa hyväksyttyjen määrä jopa hienokseltaan laski (3 460 vuonna 2008 ja 3 400 vuonna 2009).

Näyttötutkintojen ja oppisopimuskoulutuksen asema ammattiin opiskelussa on viime vuosina vahvistunut. Suoritettujen ammatillisten tutkintojen kokonaismäärä nousi vuodesta 2005 vuoteen 2007 lähes neljällä tuhannella, runsaasta 58 000:sta noin 62 000:een. Oppilaitosten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa suoritettiin 32 000 perustutkintoa ja näyttötutkintoina noin 19 000 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Oppisopimuskoulutuksena tutkintoja suoritettiin 11 000.

Tilastot perustuvat Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen tietoihin ja rekistereihin.

Opetushallituksen ylläpitämä WERA-raportointipalvelu on käytettävissä Internetin kautta. WERAn raporteista tilastoja voi tulostaa erilaisilla alueellisilla hakutekijöillä koulutuksen järjestäjän, opintoalan, kielen, tutkinnon sekä tutkinnon suoritustavan mukaan. WERAn kautta ovat käytettävissä myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun KOULUTA- tilastoraportit.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
WERA-yhteishenkilöt: Marianne Portin, Åke Hagman, Timo Kumpulainen ja Matti Kyrö
KOULUTA-yhteyshenkilöt: Markku Hartonen, Seppo Heikkilä ja Katariina Männikkö

Miten ruotsia osataan peruskoulussa?

Fri, 27 Nov 2009 08:59:00 GMT

Miten ruotsia osataan peruskoulussa?

Opetushallituksen lehdistötiedote 24.11.2009

Peruskoululaisten ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut vuosien 2001 ja 2008 välillä sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen että kielioppirakenteiden hallinnan osa-alueilla.

Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2008 toisen kerran ruotsin kielen oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Edellinen perusopetuksen ruotsin kielen B-oppimäärän kansallinen arviointi tehtiin vuonna 2001. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin perusopetuksen B-ruotsin opetukselle asetetut tavoitteet on saavutettu.

Arvioinnin otokseen kuului 107 koulua, joissa kuullun ja luetun ymmärtämiseen sekä kieliopin ja kirjoittamisen kokeeseen osallistui noin 5 500 oppilasta. Lisäksi järjestettiin puhumisen koe 52 koulussa ja siihen osallistui noin 800 oppilasta.

Arviointiraportissa kuvataan oppimistuloksia ja oppilaiden asenteita ruotsin kielen opiskelua kohtaan sekä vertaillaan koulussa annettuja todistusarvosanoja oppilaiden arvioinnissa saavuttamiin tuloksiin. Oppimistulokset ilmaistaan ensimmäistä kertaa sekä taitotasoina että ratkaisuprosentteina.

Tulokset

Ruotsin kielen osaaminen peruskoulun päättövaiheessa jää kokonaisuutena tyydyttävälle eli enintään kouluarvosanan 7 tasolle. Oppilaista 61 % sijoittuu osaamisessaan arvosanojen 6-8 välille. Suorituksiensa perusteella arvosanan 8 tasolla on 21 % oppilaista, 52 % on tätä heikompia ja 27 % parempia.

Puheen ymmärtämisessä 27 % oppilaista on arvosanan 8 tasoa. Tällä hyväksi määritellyn osaamisen tasolla oppilas ymmärtää yksinkertaista keskustelua tutuista aiheista ja pystyy lukemaan tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä. Tämän tason alapuolella on 41 % ja yläpuolella 32 % oppilaista.

Kokeen enimmäispistemäärästä oppilaat saavuttivat keskimäärin 53 %; tytöt 59 % ja pojat 48 %. Tulos vastaa tyydyttävää tasoa. Erinomaisiin tuloksiin pääsi 7 % tytöistä ja 2 % pojista. Heikon tuloksen sai 25 % tytöistä ja 48 % pojista.

Asenteet

Asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan ovat myönteisimmät lukioon aikovilla tytöillä. He pitävät ruotsia melko hyödyllisenä oppiaineena ja luottavat eniten osaamiseensa. Ammatilliseen koulutukseen aikovat tytöt pitävät myös ruotsia jossain määrin hyödyllisenä, mutta eivät katso osaavansa kieltä.

Lukioon aikovien poikien käsitys kielen hyödyllisyydestä, omista taidoista ja oppimishaluista on lievästi kielteinen. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien poikien luottamus omaan osaamiseen on heikko, he eivät pidä ruotsista eivätkä näe sen opiskelusta olevan juurikaan hyötyä.

Asenteet heijastuvat myös koetuloksissa: lukioon aikovien oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 63 % ja ammatillisiin opintoihin aikovien 41 %.

Vertailu vuoteen 2001

Raportissa vertaillaan vuoden 2008 arvioinnin tuloksia vuoden 2001 vastaaviin. Osaamisen taso on laskenut kuuden vuoden kuluessa. Kuullun ymmärtämisessä tulokset ovat heikentyneet pari prosenttiyksikköä, luetun ymmärtämisessä kuusi ja rakenteiden hallinnassa lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

Oppilaat kokevat ruotsin opiskelun hieman vaikeammaksi ja opiskelevat sitä vähemmän mielellään kuin aikaisemmin. Oppikirjat eivät tosin enää ole oppilaiden mielestä yhtä ikäviä kuin ennen.

Alueelliset erot

Alueelliset erot oppimistuloksissa olivat vähäisiä. Lapin ja Oulun läänin sekä taajamien tytöt hallitsevat ruotsin kielen rakenteita hieman muita paremmin.

Lisätietoja:
FT Eeva Tuokko, p. 040-5511 538

Julkaisu:
Eeva Tuokko: Miten ruotsia osataan peruskoulussa? Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008. Oppimistulosten arviointi 2/2009. Opetushallitus. Edita Prima Oy, Helsinki 2009.

www.oph.fi/julkaisut/2009/miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa

Peruskoululaisten ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut vuosien 2001 ja 2008 välillä sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen että kielioppirakenteiden hallinnan osa-alueilla.

Terveystieto sai hyvän vastaanoton

Mon, 16 Nov 2009 07:37:00 GMT

Terveystieto sai hyvän vastaanoton

Opetushallituksen lehdistötiedote 12.11.2009

Uusi oppiaine terveystieto on otettu hyvin vastaan. Peruskoululaiset pitävät sitä hyödyllisenä ja lukiolaiset kirjoittavat sen mielellään ylioppilaskokeessa. Opettajat kokevat sen opettamisen myönteisellä tavalla haasteellisena.

Terveystiedosta tuli itsenäinen oppiaine perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2001. Opetushallitus antoi vuonna 2003 nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet ja vuonna 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Terveystieto-oppiaineen opetusta ohjaavat tavoitteet ja keskeiset sisällöt määriteltiin tällöin ensimmäisen kerran kansallisella tasolla.

Terveystiedon oppiainekokonaisuuteen sisältyy terveyden edistämisen lisäksi sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, elämänhallintataitoja ja turvallisuustaitoja tukevia sisältöjä. Viime vuosina etenkin turvallisuuden edistämistä ja väkivallan ehkäisyä koskevat tavoitteet ovat osoittautuneet ajankohtaisiksi kehittämisalueiksi.

Opetushallitus käynnisti vuonna 2007 yhdessä Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen (Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta) kanssa tutkimuksen, jonka tavoitteena oli saada tietoa terveystiedon opetuksen toteutumisesta perusopetuksen vuosiluokilla 7 - 9 ja nuorten lukiokoulutuksessa.

Kokemuksia perusopetuksessa

Terveystiedon kehittämistutkimuksen mukaan peruskoulun 9.-luokkalaiset antoivat varsin myönteistä palautetta terveystieto-oppiaineesta ja siihen liittyvästä opetuksesta. Noin kaksi kolmasosaa oppilaista piti terveystietoa tärkeänä ja lähes kaksi kolmasosaa oppilaista piti hyvänä asiana, että siitä tuli oma oppiaine. Yhtä moni oli sitä mieltä, että terveystiedossa oppii hyödyllisiä ja käytännöllisiä asioita ja että käsiteltävät aiheet kiinnostavat.

Terveystiedon opetuksen on toivottu olevan toiminnallista, keskustelevaa ja oppilaita osallistavaa. Tässä on ilmeisesti onnistuttu, sillä yli puolet oppilaista kertoi, että terveystiedon tunneilla keskustellaan paljon.

Terveystiedossa käsitellään runsaasti aihepiirejä, jotka ovat keskeisiä nuoren kasvun ja kehityksen kannalta ja jotka askarruttavat nuoria, kuten seksuaalisuus, päihteet, mielenterveyskysymykset jne. Siksi ei ollut yllättävää, että jopa 40 % tytöistä ja pojistakin joka viides ilmoitti lukeneensa oppikirjasta muutakin kuin läksyjä. Oppilaat myös keskustelevat usein kaveripiirissä terveystiedon tunneilla käsitellyistä asioista. Tunnit virittävät siis myönteisellä tavalla jatkopohdiskelua.

Terveystiedon opiskelu näytti olevan mieluisampaa tytöille kuin pojille. Vastaavanlainen sukupuoliero on havaittu myös monissa muissa aineissa.

Myös terveystietoa opettavat opettajat ovat ottaneet uudistuneen oppiaineen myönteisesti vastaan. Heistä 88 % piti hyvänä, että terveystiedosta tuli oma oppiaine perusopetukseen. Yläkoulussa terveystietoa opettavat pääasiassa liikunnanopettajat, biologian ja kotitalouden opettajat. Myös heidän vastauksensa vahvistivat käsitystä, että terveystiedon tunnit ovat yläkoulussa toiminnallisia sisältäen paljon keskustelua ja terveyteen liittyvien kysymysten pohtimista yhdessä.

Kokemuksia lukiossa

Yhdeksässä lukiossa kymmenestä terveystietoa opettivat liikunnanopettajat. Joka viidennen vastaajan lukiossa sitä opetti biologian opettaja ja joka kymmenennen vastaajan lukiossa psykologian opettaja.

Terveystiedon tulo ylioppilastutkinnon osaksi on selvästi lisännyt lukion opiskelijoiden kiinnostusta osallistua myös valinnaisille terveystiedon syventäville kursseille. Opettajista 84 % ilmoitti näin tapahtuneen kouluissaan.

Terveystiedon koe ylioppilastutkinnossa on tuonut opettajille paljon uusia haasteita ja ammatillisia kehittymistarpeita. Lähes 90 % opettajista on kokenut nämä haasteet myönteisinä. Tätä tulosta vahvistaa myös se, että lähes 90 % piti hyvänä uudistuksena sitä, että ylioppilastutkinnossa voi kirjoittaa terveystiedon kokeen.

Opettajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä terveystiedon kokeen tehtäviin. Joissakin opettajien palautteissa huomautettiin tosin kriittisesti, että vaadittava tietopohja vähäisemmästä kurssimäärästä johtuen on suppeampi kuin monissa muissa aineissa.

Lisätietoja:
professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, puh. 050 313 0412, opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, puh. 040 348 7271

Julkaisut:

Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira (toim.)
Elämää vai ylioppilastutkintoa varten
– Lukion opettajien käsityksiä ja kokemuksia terveystiedon opetuksesta

Terveystiedon kehittämistutkimus osa II

Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira (toim.)
Kokemuksia ja näkemyksiä terveystiedon opetuksesta yläkouluissa

Terveystiedon kehittämistutkimus osa I

Opetustoimen kustannukset vuonna 2008

Tue, 20 Oct 2009 12:24:00 GMT

Opetustoimen kustannukset vuonna 2008

Opetushallituksen tiedote 16.10.2009

Perusopetuksen kokonaiskustannukset nousivat viime vuonna keskimäärin 6 % vuoden 2007 tasosta. Lukioissa kustannusten nousu oli 5 % ja ammatillisessa koulutuksessa 9 %. Koulutuksen järjestäminen oli kalleinta Lapissa ja Kainuussa, edullisinta Kanta-Hämeessä.

Opetushallitus on koonnut raportit esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, oppisopimuskoulutuksen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden kustannuksista vuodelta 2008.

Perusopetuksen kokonaiskustannukset nousivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 keskimäärin 6 %. Palkkausmenot kasvoivat 5 % ja muut käyttömenot 9 %. Perusopetus maksoi 6 964 euroa oppilasta kohti. Oppilasta kohti kasvu oli 8 %. Eniten kallistuivat pienet investoinnit (18 %), kuljetukset (13 %) ja muu oppilashuolto (13 %). Opetuksen kustannukset nousivat 7 % ja ruokailun kustannukset 6 %. Oppilasmäärä perusopetuksessa laski 2 %.

Aamu- ja iltapäivätoiminta maksoi kunnille keskimäärin 1 470 euroa oppilasta kohti. Nousua edellisestä vuodesta oli 12 %. Toiminnasta 66 % oli järjestetty kuntien omana toimintana, 27 % kuntien avustamana ja loput ostopalveluna.

Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset nousivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 viisi prosenttia. Palkkausmenot kasvoivat 4 % ja muut käyttömenot 6 %. Opiskelijaa kohti kustannusten kasvu oli 7 %. Koulutus maksoi keskimäärin 6 020 euroa opiskelijaa kohti. Summasta 73 % käytettiin opetukseen. Yksityisten järjestäjien kokonaiskustannukset nousivat suhteellisesti eniten (9 %). Opiskelijakohtaiset kustannukset olivat kuitenkin yksityisillä koulutuksen järjestäjillä selvästi pienemmät (5 484 euroa) kuin kunnallisilla järjestäjillä (6 006 euroa). Opiskelijakohtaiset kustannukset olivat keskimäärin korkeimmat pienissä lukioissa ja alimmat 300 - 399 opiskelijan lukioissa. Opiskelijamäärä lukioissa laski 2 %.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita vuonna 2008 oli yhteensä 138 105. Ammatillisen koulutuksen käyttökustannukset olivat 9 659 euroa opiskelijaa kohti. Kustannusten kasvu edellisvuodesta oli 9 %. Opetuksen osuus kokonaiskustannuksista oli 56 %. Suurimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat luonnonvara- ja ympäristöalalla (14 733 euroa) ja pienimmät yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (7 197 euroa).

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoita oli vuonna 2008 yhteensä 49 313, joista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 22 103 ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoita 27 210. Kokonaisopiskelijamäärä kasvoi edellisvuodesta 16 %; ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijamäärä nousi 23 % ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 11 %. Kustannukset opiskelijaa kohti ammatillisessa peruskoulutuksessa olivat keskimäärin 5 737 euroa. Kokonaiskustannukset nousivat edellisvuodesta 33 % ja opiskelijaa kohden lasketut kustannukset 8 %. Maakunnittain kustannukset vaihtelivat Etelä-Pohjanmaan 4 726 eurosta Pohjois-Karjalan 7 066 euroon. Suoritettuja tutkintoja vuonna 2008 oli 4 304 ja tutkinnon osia 10 642.

Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohti olivat keskimäärin 3 237 euroa. Kustannukset nousivat 17 % edellisvuodesta. Maakunnittain opiskelijakohtaiset kustannukset vaihtelevat Kainuun 2 667 eurosta Pohjois-Karjalan 4 179 euroon. Suoritettuja ammattitutkintoja vuonna 2008 oli 5 076 ja erikoisammattitutkintoja 3 376. Ammattitutkinnon osia suoritettiin 6 778 ja erikoisammattitutkinnon osia 3 934.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2008 opiskelijatyövuosia oli 15 884, nousua edellisvuodesta 4 %. Kustannukset opiskelijatyövuotta kohden olivat keskimäärin 8 497 euroa. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuotta kohden lasketut kustannukset olivat 8 372 euroa ja henkilöstökoulutuksen kustannukset 9 645 euroa. Kokonaiskustannukset nousivat edellisvuodesta 13 % ja opiskelijatyövuotta kohden 9 %. Aloittaneita opiskelijoita vuonna 2008 oli yhteensä 114 278 eli 17 % enemmän kuin vuonna 2007. Tutkinnon osia suoritettiin 24 645, mikä on 116 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmiiden tutkintojen määrä puolestaan laski 7 556 tutkintoon eli noin 10 %.

Ammattikorkeakoulujen keskimääräiset kustannukset vuonna 2008 olivat 7 628 euroa opiskelijaa kohti. Kustannukset nousivat edellisvuodesta 7 %. Opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön osuus kustannuksista oli 56 %. Korkeimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat kulttuurialalla (10 445 euroa) ja alimmat yhteiskuntakuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (5 945 euroa).

Raportit

Käyttäjän on mahdollista nyt myös itse tehdä aikasarja- ja muita yhteenvetoja luetteloon merkityistä raporteista.

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Erityisasiantuntija Lea Juhola, puh. 040 348 7342
Erityisasiantuntija Heli Lehtonen, puh. 040 348 7319
Kouluneuvos Raakel Tiihonen, puh. 040 348 7921
Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Kerhotoimintaa jo lähes koko maassa

Tue, 20 Oct 2009 11:28:00 GMT

Kerhotoimintaa jo lähes koko maassa

Opetushallituksen tiedote 8.10.2009

Koulujen kerhotoiminta on laajentunut kaikkialle Suomeen. Kerhoja on tänä syksynä käynnistynyt noin 12 000 ja niiden toimintaan osallistuu runsaat 200 000 lasta ja nuorta.

Manner-Suomen kunnista 85 % osallistuu koulun kerhotoiminnan kehittämiseen. Näissä kunnissa asuu 95 % Suomen väestöstä. Kerhotoimintaa toteuttaa kolme neljästä mukana olevien perusopetuksen järjestäjien koulusta.

Opetushallitus on jakanut valtion erityisavustusta perusopetuksen järjestäjille kerhotoiminnan kehittämiseen yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Avustuksia jaettiin viime lukuvuonna 5,7 miljoonaa ja lukuvuodelle 2009–2010 on käytettävissä 7 miljoonaa euroa. Opetuksen järjestäjät ovat lisäksi panostaneet kerhotoimintaan omista resursseistaan yli 4,3 miljoonaa euroa. Näin kerhotoimintaa on kehitetty ja kehitetään yli 17 miljoonalla eurolla kunnissa ja yksityisten opetuksen järjestäjien kouluissa vuosien 2008–2010 aikana.

Erityisavustus on jaettu opetuksen järjestäjille laadullisten ja määrällisten kriteerien mukaan. Avustuspäätöksen jälkeen opetuksen järjestäjät ovat täsmentäneet suunnitelmiaan vastaamaan rahoitusta. Erityisavustukset on nähty välttämättömäksi keinoksi varmistaa toiminnan jatkuvuus nykyisessä taloustilanteessa.

Kerhotoiminta saa järjestäjiltä ja osallistujilta runsaasti positiivista palautetta ja se koetaan tärkeäksi linkiksi kodin ja koulun yhteistyössä. Kerhotoiminnan kautta on löydetty harrastusmahdollisuuksia erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille ja niille, joilla ei ole aiemmin ollut omia harrastuksia.

Kerhotoiminnan verkottuminen järjestösektorin, vanhempien ja muiden kunnallisten toimijoiden kanssa on hyvässä vauhdissa, mutta vaatii toiminnalta vakautta. Kunnissa on halua ankkuroida toiminta osaksi kunnan perusopetuksen normaalia työtä, ja säännöllinen itsearviointi on kunnissa vakiinnutettu kerhotoiminnan toimintamalliksi. Toimivan yhteistyön synnyttäminen vaatii merkityt resurssit ja aikaa yhteistyökäytäntöjen luomiseen sidosryhmien kanssa.

Kerhonohjaajista 85 % on päteviä opettajia. Ohjaajina toimivat myös koulunkäyntiavustajat, nuoriso-ohjaajat ja nuorisotyöntekijät sekä vanhemmat. Noin joka kymmenes kerho pyörii järjestöjen omien kerhonohjaajien voimin.

Suurin osa kerhoista on edelleen liikunta- ja urheilukerhoja, musiikki, käsityö- ja askartelukerhoja. Seuraavina tulevat kokki- ja kotitalouskerhot, ilmaisu- ja näytelmäkerhot, kielten kerhot, kuvataidekerhot sekä luonto- ja retkeilykerhot.

Kerhotoiminnan suunnittelussa Opetushallitus painottaa toiminnan laatua, pitkäjänteisyyttä ja monipuolisuutta, yhteistyötä oppilaiden huoltajien kanssa, erityisryhmien huomioonottamista sekä opetuksen järjestäjien yhteistyötä järjestökentän kanssa.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus
P. 040 348 7745, sähköposti etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Koulujen kerhotoiminta on laajentunut kaikkialle Suomeen. Kerhoja on tänä syksynä käynnistynyt noin 12 000 ja niiden toimintaan osallistuu runsaat 200 000 lasta ja nuorta.

Ammattiopetusta riittävästi - ohjausta tarvitaan lisää

Tue, 13 Oct 2009 13:00:00 GMT

Ammattiopetusta riittävästi - ohjausta tarvitaan lisää

Opetushallituksen tiedote 13.10.2009

Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojenkin välillä, mutta sitä on yleensä riittävästi. Ohjausta sen sijaan tulisi lisätä eniten tarvitseville.

Opetushallitus on selvittänyt ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä suomen- ja ruotsinkielisissä oppilaitoksissa. Selvityksen taustalla on hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa. Selvityksen toteutti Turun ammatti-instituutti yhteistyössä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Ammatillisen opetuksen ja ohjauksen määrää selvitettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän tilastoista sekä kyselyin koulutuksen järjestäjille, opettajille ja työelämän edustajille. Kyselyihin vastasi vuoden 2008 touko-syyskuussa 93 koulutuksen järjestäjää, noin 640 ammatillisen peruskoulutuksen opettajaa ja 16 yritystä. Haastatteluissa oli lisäksi mukana oppilaitosten johtoa, ohjaushenkilöstöä ja opiskelijoita.

Ohjauksen tarve kasvaa edelleen

Selvitys osoitti, että opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojenkin välillä. Opetus ja ohjaus jakautuvat epätasaisesti, mutta eivät ole yleensä ottaen määrältään riittämättömiä. Sen sijaan kokonaisvaltaisen ohjauksen määrää tulisi lisätä ja kohdentaa tarkemmin sitä tarvitseville opiskelijoille.

Selvityksen mukaan opiskelijat, joilla on erityisiä tarpeita, eivät välttämättä saa riittävästi tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta tai tukea. Opiskelijoiden tarvitseman tuen ja ohjauksen määrän eriytymisestä on keskusteltu pitkään. Selvitys osoittaa, että tähän haasteeseen ei ole pystytty vastaamaan, vaan tarve toimintatapojen ja kokonaisvaltaisen ohjauksen kehittämiseen on entisestään kasvanut.

Koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien käsitykset opetuksen ja ohjauksen riittävyydestä poikkesivat toisistaan. Koulutuksen järjestäjien käsitys oli positiivisin, opettajien käsitys kriittisin. Opettajat pitivät etenkin ammattiosaamisen näyttöihin, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukiopetukseen käytettävissä olevaa tuntiresurssia riittämättömänä. Yli 80 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että entistä suurempi osa työajasta kuluu opiskelijoiden kasvatukseen.

Uudet oppimisympäristöt vajaakäytössä

Keskimääräinen opetustuntimäärä opiskelijaa kohden vuonna 2007 oli 79,6. Määrä vaihteli aloittain liiketalouden ja hallinnon alan 54 tunnista luonnonvara- ja ympäristöalan 117 tuntiin vuodessa. Lähiopetusta oli opettajien ilmoituksen mukaan keskimäärin 26 tuntia opintoviikkoa kohti, koulutuksen järjestäjien mukaan 29 t/ov.

Kyselyssä selvitettiin myös uusien oppimisympäristöjen yleisyyttä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tietoverkkoja ja mobiilipalveluita oli käytettävissä 87 prosentilla opettajista ja heistä 86 prosenttia käyttikin niitä. Sähköisiä oppimisalustoja oli käytettävissä 72 %:lla opettajista, mutta vain 57 % ilmoitti käyttävänsä niitä. Oppilaitoksen ulkopuolisia työssäoppimispaikkoja oli käytettävissä 81 %:lla, ja niitä käytti 77 % opettajista.

Selvitykseen haastatellut opiskelijat kaipasivatkin vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolisempaa käyttöä. Opiskelijat ja opiskelijajärjestöt toivoivat myös enemmän lähiopetusta ammattiaineiden opetuksessa, lisätukea itsenäiseen opiskeluun, pienempiä opetusryhmiä ja uusia käytäntöjä työssäoppimisen ohjaukseen.

Työelämän edustajien mielestä opettajien olisi oltava työelämäjaksoilla vahvemmin ohjaajien ja arvioinnin tukena. Opiskelijoiden ammatillisia tietoja ja taitoja sekä työelämän pelisääntöjen tuntemusta pidettiin hyvinä.

Lisätietoja Opetushallituksessa

Yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka- Liisa Kärki, 040- 348 7736
Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi, 040- 348 7813
Julkaisu:
Marja-Helena Salmio, Matti Mäkelä: Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys (pdf). Opetushallitus ja Turun ammatti-instituutti. Tampereen Yliopistopaino Oy 2009.

Tiedotustilaisuuden materiaali

Pia Lagercrantz ja Sirkka-Liisa Kärki: Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys (pdf)

Toimivatko nykyinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet?

Fri, 18 Sep 2009 13:40:00 GMT

Toimivatko nykyinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet?

Opetushallitus selvitti kyselyn avulla rehtoreiden ja opetuksen järjestäjien näkemyksiä perusopetuksen tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. Yli tuhat rehtoria ja lähes 200 opetuksen järjestäjien edustajaa vastasi ja otti kantaa. Mitä mieltä kunnissa ja kouluissa ollaan nykyisestä tuntijaosta? Ohjaavatko 2004 perusteet sopivasti ja millainen on niiden vaikuttavuus? Mitkä ovat perusopetuksen vahvuudet ja mitkä taas suurimmat kehittämistarpeet? Yhteenvetoraportti kyselyn tuloksista on nyt julkaistu.

Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistettiin 2000-luvun alussa. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta vuonna 2001. Asetuksen pohjalta Opetushallitus laati uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka astuivat voimaan 1.8.2004. Valtioneuvoston asetus ja opetussuunnitelman perusteet ovat osa valtakunnallista ohjausjärjestelmää, jolla julkinen valta Suomessa ohjaa ja säätelee perusopetuksen järjestämistä. Opetuksen järjestäjä – useimmiten kunta – on vastuussa paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja kehittämisestä. Uusien perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat tuli ottaa käyttöön kaikilla luokka-asteilla viimeistään 1.8.2006.

Opetushallitus käynnisti vuonna 2005 opetussuunnitelmauudistuksen seurannan, jonka tarkoituksena on koota ja tuottaa erilaista informaatiota vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta. Seurantaa on toteutettu useassa eri vaiheessa vuosien 2005-2009 aikana. Näkemyksiä, kokemuksia ja tietoja on kerätty opetuksen järjestäjiltä, kouluilta, rehtoreilta, opettajilta sekä muilta sidosryhmiltä. Informaatiota on koottu kyselyjen ja opetussuunnitelma-analyysien avulla sekä myös erilaisten tapaamisten ja koulutustilaisuuksien yhteydessä.

Seuranta on tärkeä osa valtakunnallista opetussuunnitelmaprosessia ja perusopetuksen tulevaisuuden linjausten valmistelua. Sen avulla saadaan tietoa ja näkemyksiä muun muassa valtakunnallisen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toimivuudesta, paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä ja laadituista opetussuunnitelmista sekä perusopetuksen kehittämistarpeista. Saatua informaatiota on jo käytetty monin tavoin sekä Opetushallituksen omassa kehittämistyössä että opetuksen järjestäjille ja kouluille tarjotussa koulutuksessa ja muussa informaatio-ohjauksessa. Seurannan tuottama informaatiota voidaan hyödyntää myös perusopetuksen tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman kehittämisessä. Opetusministeriö asetti 3.4.2009 työryhmän valmistelemaan ehdotukset perusopetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi.

Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2005–2006 informaatiota kerättiin valtakunnallisessa opetussuunnitelman kehittämisverkostossa mukana olleilta kunnilta ja kokeilukouluilta sekä opetussuunnitelman prosessinohjaukseen osallistuneilta henkilöiltä. Aiemmin julkaistu yhteenvetoraportti on Perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistus.

Nyt julkaistava raportti perustuu valtakunnalliseen kyselyyn, joka tehtiin perusopetuksen rehtoreille ja opetuksen järjestäjille vuonna 2008. Valtakunnallisen kyselyn avulla selvitettiin

perusopetuksen ohjausjärjestelmän toimivuutta
vuoden 2001 tuntijakoa ja sen ongelmia sekä näkemyksiä eri oppiaineiden tuntimääristä
vuoden 2004 uudistuksen tavoitteiden onnistuneisuutta ja vaikuttavuutta
vuoden 2004 perusteiden toimivuutta ja ongelmakohtia
paikallisen opetussuunnitelmaprosessin toteutumista
perusopetuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita
perusopetuksen ohjausjärjestelmän kehittämistarpeita

Opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden näkemyksiä ja kokemuksia perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta

Lisätietoja
Opetusneuvos Irmeli Halinen
Opetusneuvos Eija Kartovaara
Opetusneuvos Hely Parkkinen
sähköposti: etunimi.sukunimi (at) oph.fi

Oman äidinkielen opetus edistää kotoutumista

Thu, 17 Sep 2009 10:37:00 GMT

Oman äidinkielen opetus edistää kotoutumista

Oman äidinkielen opettaminen on tärkeä tekijä maahanmuuttajalapsen ja hänen perheensä identiteetin ja sosiaalisen integraation edistämisessä. Tähän pyritäänkin useimmissa Euroopan maissa, mutta esteenä on resurssien puute.

EU:n komission tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uusi julkaisu kuvaa maahanmuuttajien integraatiota Euroopan kouluissa. Julkaisussa tarkastellaan, miten maahanmuuttajia kotoutetaan ja kuinka heidän kielellinen taustansa otetaan huomioon. Myös maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien ja koko perheen integrointia osaksi yhteiskuntaa ja koulutusjärjestelmää pidetään tärkeänä.

Kielelliset ongelmat ovat suurin kotoutumisen este. Tämän takia tilannetta pyritään parantamaan ensisijaisesti kolmella tavalla: käyttämällä tulkkeja kouluissa, tuottamalla koulutusjärjestelmästä kertovaa tietoa maahanmuuttajille heidän omalla äidinkielellään tai palkkaamalla kotouttamisessa avustavia tukihenkilöitä. Maltaa lukuun ottamatta kaikissa maissa käytetään vähintään yhtä mainituista integraatiota edistävistä keinoista.

Julkaisussa keskitytään myös tapoihin järjestää maahanmuuttajaoppilaalle opetusta hänen omalla äidinkielellään, koska sen on koettu olevan keskeinen tekijä oppilaan ja hänen perheensä identiteetin rakentamisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa.

Tulkkien käyttö

Yleisin keino integraation edistämisessä on tulkkien käyttö, vaikkakaan se ei ole lain suoma oikeus maahanmuuttajille muualla kuin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Maissa, joissa ei ole erikseen määritelty säännöksiä tulkkien käytöstä, saattavat kustannukset langeta koulun maksettaviksi. Tällöin voidaan käyttää myös vapaaehtoisia kääntäjiä tai hyväntekeväisyysjärjestöjä. Tulkkien käyttö on kuitenkin hyvin yleistä, lukuun ottamatta joitain itäisen Euroopan maita (mm. Puola, Slovakia, Bulgaria).

Tietoa koulutuksesta omalla kielellä

Maahanmuuttaja saa tietoa omalla äidinkielellään koulujärjestelmästä yli 60 prosentissa Euroopan maista, mutta ei välttämättä harvinaisimmilla kielillä. Joka toisessa maassa julkaisuista vastaa ylin opetushallinto. Suomessa tämä tehtävä on muiden Pohjoismaiden tavoin jaettu opetushallinnon ohella muille koulutuksesta vastaaville tahoille ja paikallistasolle kouluihin. Suomessa kuntia ja kouluja kannustetaan kehittämään monikulttuurista kommunikaatiota maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Kokonaan paikallistason vastuulla tiedon välittäminen maahanmuuttajien äidinkielellä on mm. Italiassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa sekä Latviassa.

Tuotettu tieto on luonteeltaan yleisluontoisia ja kertoo mm. koulujärjestelmän rakenteesta, koulutukseen hakeutumisesta, arvioinnista, opinto-ohjauksesta, vanhempien osallistumisesta sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Tukihenkilöt maahanmuuttajien apuna

Maahanmuuttajia ohjaavien ja avustavien tukihenkilöiden käyttö on verrattain yleistä Euroopassa. Noin 10–15 maassa tukihenkilöiden järjestämisestä on olemassa säännöksiä, mutta joissakin maissa kuten Suomessa tukihenkilöiden käytöstä päätetään itsenäisesti paikallistasolla. Koulun ja maahanmuuttajien välillä siltaa rakentavat tukihenkilöt ovat useimmiten opettajia. Apu on tavallisinta perus- ja toisen asteen koulutuksessa.

Maahanmuuttajan äidinkielen tukeminen

Maahanmuuttajan äidinkielen opetuksen järjestämisessä on kaksi lähestymistapaa. Yleisempi tapa on sisällyttää opetus normaaliin kouluopetukseen siten, että maahanmuuttajaoppilailla on oikeus saada oman äidinkielensä opetusta koulun voimavarojen puitteissa. Toinen tapa – joka on käytössä vain Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa ja Belgiassa – on järjestää opetus kahdenvälisillä sopimuksilla maahanmuuttajan lähtö- ja kohdemaan välillä. Tällöin vastuu opetuksesta on jaettu siten, että lähtömaa järjestää kielitaitoisen opettajan ja kohdemaa muut tarvittavat resurssit.

Yleisesti ottaen kielellisen ja kulttuurin taustan huomioiminen maahanmuuttajien integroimisessa koulujärjestelmään on yhtä yleistä sekä pitkän että lyhyen maahanmuuttohistorian omaavissa maissa. Myöskään maahanmuuttajien suhteellinen osuus oppilaista ei vaikuta kansallisiin linjauksiin.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Kristiina Volmari, p. 040 348 7764

Julkaisu

Integrating Immigrant Children into Schools in Europe: Measures to foster communication with immigrant families and heritage language teaching for immigrant children

Painettua julkaisua voi tilata maksutta osoitteesta Eurydice (at) oph.fi.

Lukioiden hyvinvointitutkimus: Lukioiden työtiloissa ja opiskelijahuoltopalveluissa paljon puutteita

Tue, 15 Sep 2009 07:54:00 GMT

Lukioiden hyvinvointitutkimus: Lukioiden työtiloissa ja opiskelijahuoltopalveluissa paljon puutteita

Opetushallituksen lehdistötiedote 15.9.2009

Lukioiden rehtoreille tehty kyselytutkimus osoitti merkittäviä puutteita opiskelijahuoltopalveluiden järjestämisessä: vain 37 % ilmoitti osoittavansa suosituksen mukaisen terveydenhoitajan työpanoksen ja 11 % lääkärin työpanoksen. Lukioista 63 % ilmoitti tarjoavansa psykologin palveluja - palveluja oli tarjolla keskimäärin 1,3 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti. Kuraattoripalveluja tarjosi 58 % lukioista, keskimäärin 0,6 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti.

Joka kolmannessa lukiossa huono ilmanvaihto haittasi melko paljon tai jopa paljon opiskelua. Joka viidennessä lukiossa haittana oli ahtaus. Lukioista viidesosa ei tiennyt oliko opiskeluterveydenhuollossa arvioitu työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Joka kymmenes lukio ilmoitti, että arvio oli tehty v. 2004 tai sitä ennen. 6 % ilmoitti kuluneen lukuvuoden aikana tapahtuneesta pommiuhkauksesta tai muusta vastaavasta uhkatilanteesta.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmassa määritellä toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä. Lukioissa oli joko koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen omia ohjeita esimerkiksi onnettomuuksien (89 %), kuolemantapausten (88 %) ja tapaturmien osalta (83 %) suhteellisen usein. Kuitenkin lähes 10 % lukioista ilmoitti, että heillä ei ole toimintaohjeita tilanteessa toimimiseen häirinnän, käyttäytymishäiriöiden ja väkivallan osalta. Kiusaamistilanteisiin liittyvät toimintaohjeet puuttuivat 5 %:lta, ja 27 % ilmoitti, että heillä oli vakiintuneet käytännöt tilanteiden hoitamiseen. Lukioista 98 % ilmoitti, että heillä oli pelastuslain mukaisen pelastussuunnitelman osalta joko koulutuksen järjestämän antamat ohjeet tai oppilaitoksen omat kirjatut ohjeet.

Opiskelijahuollossa olisi tärkeää ottaa huomioon myös yksin paikkakunnalla asuvat alle 18-vuotiaat opiskelijat ja heidän tukemisensa. Lukioista 65 % ilmoitti, että heillä ei ollut vakiintuneita käytänteitä tai toimintaohjeita yksin asuvien alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden tukemiseen.

Kyselyssä lukioista 3–37 % ilmoitti teemasta riippuen, että koulutuksen järjestäjä on antanut ohjeet opiskelijahuollon toimintaohjeiden osalta. Monet koulutuksen järjestäjät ovat siirtäneet opetussuunnitelman perusteiden edellyttämien toimintamallien suunnittelun suoraan oppilaitoksille.

Tulosten perusteella lukioissa tulee kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden osallisuuden edistämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ainoastaan 15 % lukioista ilmoitti, että opiskelijat olivat osallistuneet opiskelijahuollon toimintamallien kehittämiseen, 30 % ilmoitti opiskelijoiden osallistuneen opiskeluterveydenhuollon arviointiin ja kehittämiseen.

Päätösten pohjaksi tutkittua tietoa

Nyt tehdyn tutkimuksen avulla on saatu näkyväksi lukioissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtyä työtä. Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että vertailukelpoisen tiedon saaminen lukioiden opiskelijahuollon tapahtumista on vielä nykyisin melko työlästä. Lukioilla ja eri hallinnonaloilla on erilaisia käytäntöjä, jotka vaikeuttavat tiedonkeruuta ja tietojen käyttöä. Valtakunnallisesti tulisi määrittää oppilaitoksista yhdenmukaisesti kerättävät ydintiedot, joita seurataan systemaattisesti koulutuksen tilastoraporteissa.

Miten tutkimus tehtiin?

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, entinen Stakes) yhteistyönä on syksystä 2006 alkaen kehitetty määräajoin toistuvaa tiedonkeruuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Uusin raportti ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa” päättää esitutkimukset, joista aikaisemmin on raportoitu tuloksia peruskouluista ja ammatillisista oppilaitoksista. Lukioiden rehtoreille tehtiin syksyllä 2008 posti- ja verkkokysely, johon vastasi 375 lukiota (90 %). Tutkimuksessa selvitettiin seuraavia osa-alueita: toimintakulttuuri; osallisuus; vaikuttamismahdollisuudet; terveystieto; opiskelijahuollon toimintaohjeet; opiskelijahuoltoryhmän toiminta; opiskelijahuoltopalvelujen järjestäminen ja henkilöstö; terveyskysely ja terveystarkastukset; ohjaaminen erityispalveluihin; keskeyttämisen ehkäisy ja poissaolot; opiskelijaruokailu; väkivalta ja häirintä; kurinpito ja ojentaminen; tapaturmat ja onnettomuudet, sekä työolot.

Lisätietoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa: Tutkimusprofessori Matti Rimpelä, p. 020 610 7187
Opetushallituksessa: Opetusneuvos Pia Kalkkinen, p. 040 348 7272, Opetusneuvos Heidi Peltonen,
p. 040 348 7271

Julkaisu

Matti Rimpelä, Tiina Jarvala, Pia Kalkkinen, Heidi Peltonen ja Anne-Marie Rigoff (toim.):
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa - perusraportti kyselystä vuonna 2008.
Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Edita Prima Oy. Helsinki 2009.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa - perusraportti kyselystä vuonna 2008 (pdf)

Toiminta influenssaepidemian aikana kouluyhteisössä

Thu, 10 Sep 2009 13:07:00 GMT

Toiminta influenssaepidemian aikana kouluyhteisössä

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä Suomessa siirryttiin 27.7.2009 influenssaepidemian rajaamisvaiheesta lieventämisvaiheeseen. Lieventämisvaiheen tavoitteena on ehkäistä influenssan leviämistä sekä epidemian aiheuttamia vakavia sairauksia ja komplikaatioita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kirjeellään 5.8.2009 (Toiminta influenssaepidemian aikana eri koulutusasteiden oppilaitoksissa, STM/2860/2009) ohjeet opetusviranomaisille ja kaikkien koulutusasteiden oppilaitoksille influenssaepidemian tartuntojen torjumiseksi lieventämisvaiheessa. Kirje korvaa sosiaali- ja terveysministeriön 20.5.2009 lähettämän kirjeen (Oppilaitosten toiminta ja influenssa A(H1N1) tartunnat, STM/1765/2009).

Influenssavirus aiheuttaa vaikeusasteeltaan samankaltaisen taudin kuin kausi-influenssa. Koska väestöllä ei ole suojaavia vasta-aineita uutta influenssavirusta vastaan, sairastuvia arvioidaan olevan huomattavasti enemmän kuin kausi-influenssaan sairastuvia. Tämä voi aiheuttaa erilaisia häiriöitä yhteiskunnan toiminnoissa mukaan lukien koulut, korkeakoulut ja muut oppilaitokset.

Oireet ja tartuttavuus

Influenssa A(H1N1) -virus aiheuttaa samanlaisia oireita kuin muutkin influenssavirukset. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys.

Virus tarttuu muiden influenssavirusten tapaan: yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Sairaan ihmisen yskiessä tai aivastaessa pisarat putoavat nopeasti maahan. Tartunnan saaneet ihmiset voivat tartuttaa virusta noin vuorokauden ajan ennen oireiden ilmaantumista ja edelleen jopa 7 päivän ajan sairastumisen jälkeen. Lapset ja pitkäaikaissairaat voivat olla taudin tartuttajia pidempäänkin. Oireinen henkilö on erityisen tartuttava muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana.

Influenssan torjunta oppilaitoksissa

Lieventämisvaiheessa ei eristämis-, jäljittämis- ja karanteenitoimenpiteille ole enää perusteita tartunnan torjunnassa. Tästä syystä myöskään oppilaitosten sulkeminen ei ole perusteltua tartuntatautilain nojalla.

Erityisen tärkeää on noudattaa käsi- ja yskimishygieniaan liittyviä ohjeita. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että oppilaitoksissa oppilailla ja henkilökunnalla on edellytykset riittävän käsi- ja yskimishygienian toteuttamiseen.

Influenssaepidemian leviämisen ehkäisyssä on tärkeää, että oppilaitokset informoivat oppilaita ja heidän vanhempiaan tai huoltajiaan siitä, että oppilaat eivät osallistu sairaana opetukseen eikä heitä lähetetä sairaana kouluun tai oppilaitokseen. Sairastuneen tulee olla poissa oppilaitoksesta kunnes hän on ollut kuumeeton ja muuten oireeton vähintään vuorokauden. Samat periaatteet koskevat kaikkia oppilaita, opiskelijoita, opettajia ja oppilaitoksen muuta henkilökuntaa eri koulutusasteiden oppilaitoksissa.

Mikäli oppilaalle kehittyy influenssan oireita, tulee hänet siirtää mahdollisuuksien mukaan erilliseen tilaan ja ottaa yhteyttä oppilaan vanhempiin tai huoltajiin kotiin kuljetuksen ja muiden tarvittavien jatkotoimenpiteiden järjestämiseksi. Täysi-ikäisten opiskelijoiden kohdalta tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti.

Jos oppilaitoksessa ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveysviranomaiselle.

Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että valmiussuunnitelmat epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien ongelma- ja kriisitilanteiden varalle ovat ajantasaiset.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveyskeskusten tartuntatautivastaavien tulee osallistua yhteistyössä opettajien kanssa oppilaitoksissa tehtävään influenssaepidemian torjuntatyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulee antaa mahdollisuuksien mukaan informaatiota ja ohjausta yksittäisissä sairastapauksissa ja erilaisissa ongelmatilanteissa koulu- ja opiskeluyhteisölle, vanhemmille ja huoltajille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ei tule pitää sairausvastaanottoa influenssapotilaille. Sairausvastaanotot tulee kunnassa keskittää terveyskeskuksiin.

Lisätietoja:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Sosiaali- ja terveysministeriö
Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM)
Yleiset hygieniaohjeet

Opetus

Tartuntatautien leviämistä, ehkäisyä ja hoitoa käsitellään osana opetussuunnitelmaa. Epidemioita ja pandemian uhkaa käsitellään sekä yksilön että lähiyhteisön näkökulmasta, ja niiden yhteydessä on syytä korostaa myös yhteiskunnan toimintamalleja ja globaalia näkökulmaa erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa.

Tartuntatautien leviämistä ja niiltä suojautumista voidaan käsitellä eri oppiaineiden näkökulmista. Terveystiedossa käsitellään sairauksia ja niiden ehkäisyä, oireiden tunnistamista ja itsehoitoa sekä suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Biologiassa viruksia ja niiden ominaisuuksia käsittelevät sisällöt auttavat hahmottamaan tautien leviämistä. Kotitalouden opetuksessa tuodaan korostetusti esiin hyvät hygieniatottumukset tartunnoilta suojautumiseksi. Yhteiskuntaopin ja maantiedon opetuksessa voidaan käsitellä kansallisia ja kansainvälisiä varautumissuunnitelmia.

Vieraiden kielten opetuksessa voidaan hyödyntää ajankohtaista verkkomateriaalia tartuntatautien torjunnasta ja ehkäisystä. Useiden kansainvälisten järjestöjen verkkopalveluissa tilannetietoja päivitetään juoksevasti.

Lisätietoja:

Maailman terveysjärjestö WHO
ECDC – European Centre for Disease Prevention and Control
CDC – Centers for Disease Control and Prevention
Google Maps/Swine Flu

Oppilaitosten sulkeminen pandemiatilanteessa

Tilastokeskuksen (2008) mukaan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä on noin 603 300 ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärä on noin 115 000. Yhteensä yleissivistävän koulutuksen oppilas- ja opiskelijamäärä on noin 718 300. Mikäli oletetaan, että 30 % yleissivistävän koulutuksen oppilaista ja opiskelijoista olisi saanut influenssa A(H1N1) infektion merkitsisi se noin 215 490 influenssaan sairastunutta oppilasta ja opiskelijaa.

Lieventämisvaiheessa ei eristämis-, jäljittämis- ja karanteenitoimenpiteille ole enää perusteita tartunnan torjunnassa. Oppilaitoksia ei voida sulkea ilman terveysviranomaisten erillistä päätöstä. Päätöksen voi tehdä kunnan terveysviranomainen vain tartuntatautilain perusteella. Opetusviranomaisilla ei ole asiassa toimivaltaa.

Jos oppilaitoksessa ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveysviranomaiselle.

Opetuksen järjestäminen

Lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteisiin pyrkiminen, vaikka epidemia aiheuttaisi oppilaiden ja opettajien usean päivän kestäviä poissaoloja ja voi aiheuttaa myös koulutyön keskeytymisen koulun väliaikaisen sulkemisen vuoksi. Tavoitteisiin pääseminen voi edellyttää joustavia koulu-, luokka- ja oppilaskohtaisia ratkaisuja. Voimassa olevat opetussuunnitelmien perusteet ja niihin perustuvat paikkakunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat antavat joustavuudelle riittävät puitteet. Kotiin jääviä oppilaita kannustetaan ja ohjeistetaan opiskelemaan kotonaan voimiensa mukaan.

Perusopetuslain 23 §:ssä todetaan: "Milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa, on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä." Koulun sulkeminen väliaikaisesti ei siis välttämättä johda lukuvuoden pidentämiseen loppupäästä.

Ylioppilastutkinnon järjestäminen

Ylioppilastutkintolautakunnalla on oma varautumissuunnitelmansa pandemiatilannetta varten. Ylioppilastutkintolautakunta tiedottaa asiasta omilla sivuillaan.
Ylioppilastutkintolautakunta

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Ylijohtaja Petri Pohjonen, 040 348 7139

Ehdotus tutkintojen ja muun osaamisen kansalliseksi viitekehykseksi valmistunut

Mon, 24 Aug 2009 11:40:00 GMT

Ehdotus tutkintojen ja muun osaamisen kansalliseksi viitekehykseksi valmistunut

Opetusministeri asetti 21.8.2008 työryhmän valmistelemaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuvaa kansallista viitekehystä. Työryhmän muistio Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys on valmistunut, ja se on julkaistu opetusministeriön työryhmämuistioiden ja selvitysten sarjassa (OPM 2009:24). Työryhmä luovutti muistionsa ministeri Virkkuselle 20.8.2009.

Työryhmä esittää tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen luomista eri tutkinnoille. Viitekehys rakentuu eurooppalaisen European Qualifications Framework -viitekehyksen (EQF) pohjalle, ja siinä on kahdeksan tasoa, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta tohtorin tutkintoon. Viitekehyksen avulla pyritään helpottamaan tutkintojen kansallista ja kansainvälistä vertailtavuutta, parantamaan tutkintojärjestelmän selkeyttä, edistämään elinikäistä oppimista sekä yhtenäistämään ja lisäämään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista.

Työryhmämuistion luovuttamisen jälkeen järjestetään laaja lausuntokierros. Lausunnoista saadun palautteen perusteella erityisesti kansallisen viitekehyksen osaamiskuvauksiin ja säädösehdotuksiin tehdään tarvittavat muutokset.

Opetushallitus on opetusministeriön nimeämä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansallinen koordinaatiopiste. Koordinaatiopiste tiedottaa kansallisesta ja muiden maiden tutkintojen viitekehyksistä sekä tukee ja ohjaa kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita yhdessä muiden kansallisten viranomaisten kanssa.

Lisätietoa:
Tutkintojen muun osaamisen kansallinen viitekehys -työryhmän muistio
The European Qualifications Framework

Ammatillisten oppilaitosten hyvinvointikäytännöissä suuria eroja

Fri, 21 Aug 2009 11:59:00 GMT

Ammatillisten oppilaitosten hyvinvointikäytännöissä suuria eroja

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedote 21.8.2009

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, entinen Stakes) käynnistivät syksyllä 2006 yhteistyön, jonka tavoitteena on kehittää määräajoin toistuvaa tiedonkeruuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Uusin raportti on ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa”.

Vajausta palvelujen saatavuudessa

Tulosten mukaan henkilöstön saatavuudessa ja mitoituksessa oli oppilaitosten välillä suuria alueellisia eroja sekä läänien välillä että läänien sisällä. Eniten työvoimavajausta oli lääkärin ja psykologin palveluissa. Käytännössä kaikissa oppilaitoksissa oli opiskeluterveydenhoitaja, mutta lääkärin ilmoitti 65 prosenttia. Terveydenhoitaja toimi opiskeluterveydenhuollossa keskimäärin 16,8 tuntia ja lääkäri 0,4 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti. Opiskeluterveydenhuollon oppaan henkilöstömitoitussuositukset jäivät toteutumatta suuressa osassa oppilaitoksia.

Noin 40 prosenttia oppilaitoksista vastasi, ettei heillä ole ollut lainkaan psykologitoimintaa. Oppilaitoksen sosiaalityö puuttui 19 prosentista oppilaitoksista. Opiskelijahuoltopalveluita oli vähiten saatavilla Oulun ja Lapin lääneissä.

Tulokset asettavat kyseenalaiseksi opiskelijahuollon palveluiden tasapuolisen saatavuuden asuinpaikasta riippumatta.

Toimintakäytännöissä eroja

Vain kymmenesosassa oppilaitoksista opiskelijoiden terveystarkastus toteutui opiskeluterveydenhuollon oppaan suositusten mukaisesti.

Kymmenesosa oppilaitoksista ilmoitti tupakoinnin olevan kiellettyä oppilaitoksessa. Joka kymmenes oppilaitos ilmoitti alle 18-vuotiaan tupakoinnista vanhemmille, suurin osa oppilaitoksista ilmoitti alkoholin tai huumeiden käytöstä vanhemmille. Alkoholin käyttöön liittyviä asioita käsiteltiin oppilaitoksissa usein rehtorin, opettajan tai ryhmänohjaajan johdolla ja keskusteluissa opiskelijaryhmien kanssa.

Eri kurinpitotoimenpiteiden käytöstä oli oppilaitoksilla parhaiten tiedossa kirjallisen varoituksen antaminen, asuntolasta erottaminen, määräaikainen erottaminen ja opiskeluoikeuden menettäminen.

Joka toisessa oppilaitoksessa tapaturmien ja onnettomuuksien seuranta oli kattavaa, mutta neljännes oppilaitoksista ei seurannut suunnitelmallisesti tapaturmia sen paremmin oppilaitoksessa, työssäoppimis- tai näyttöpaikassa kuin siirtymismatkoillakaan.

Opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet oman toimintansa suunnitteluun vaihtelivat. Työssäoppimisen suunnittelussa tai retkien/opintomatkojen toteutuksessa opiskelijoiden rooli oli tärkeä, mutta opetussuunnitelmien laatimisessa ja päivittämisessä, järjestyssääntöjen uusimisessa sekä hyvinvointisuunnitelmien kehittämisessä opiskelijat olivat harvoin mukana.

Noin joka kolmannessa oppilaitoksessa on sekä fysikaalisia että biologisia altisteita, joita ei ole poistettu.

Päätösten pohjaksi tutkittua tietoa

Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella saadaan näkyväksi ammatillisissa oppilaitoksissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehty työ. Vertailukelpoisen seurannan perustaksi tarvitaan tietoa nykytilanteesta oppilaitostasolla. Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että vertailukelpoisen tiedon saaminen ammatillisista oppilaitoksista on vielä nykyisin melko työlästä. Oppilaitoksilla ja eri hallinnonaloilla on erilaisia käytäntöjä, jotka vaikeuttavat tiedonkeruuta ja tietojen käyttöä. Valtakunnallisesti on sovittava keskeiset oppilaitoksista yhdenmukaisesti kerättävät ydintiedot, joita seurataan systemaattisesti koulutuksen tilastoraporteissa.

Miten tutkimus tehtiin?
Kyseessä on esitutkimus, joka tehtiin posti- ja verkkokyselynä syksyllä 2008. Kyselyyn vastasi 84 % (N=192) ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitoksista. Tutkimus kattoi seuraavat sisältöalueet: opiskelijahuoltopalvelut, opiskelijahuolto, opiskelijahuoltoryhmä, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, tapaturmat ja onnettomuudet, työolot, toimintakulttuuri, osallisuus, terveystieto, opintojen keskeyttämisen ehkäisy, ruokailu, asuntolatoiminta ja vapaa-ajan harrastustoiminta. Tutkimuksen päätavoitteena oli testata vertailukelpoisen tiedon saamista oppilaitosten toiminnasta, tapahtumista, voimavaroista ja yhteisistä käytännöistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi oppilaitoksissa. Näin laajaa selvitystä ammatillisista oppilaitoksista ei ole aiemmin tehty.

Miten tutkimus tehtiin?

Kyseessä on esitutkimus, joka tehtiin posti- ja verkkokyselynä syksyllä 2008. Kyselyyn vastasi 84 % (N=192) ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitoksista. Tutkimus kattoi seuraavat sisältöalueet: opiskelijahuoltopalvelut, opiskelijahuolto, opiskelijahuoltoryhmä, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, tapaturmat ja onnettomuudet, työolot, toimintakulttuuri, osallisuus, terveystieto, opintojen keskeyttämisen ehkäisy, ruokailu, asuntolatoiminta ja vapaa-ajan harrastustoiminta.

Tutkimuksen päätavoitteena oli testata vertailukelpoisen tiedon saamista oppilaitosten toiminnasta, tapahtumista, voimavaroista ja yhteisistä käytännöistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi oppilaitoksissa. Näin laajaa selvitystä ammatillisista oppilaitoksista ei ole aiemmin tehty.

Lisätietoja:
Opetushallituksessa: Opetusneuvos Pirjo Väyrynen, p. 040 348 7125
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa: Tutkijat Kirsi Wiss, p. 020 6107705 ja Anne-Marie Rigoff, p. 020 6107704

Pirjo Väyrynen, Vesa Saaristo, Kirsi Wiss ja Anne-Marie Rigoff (toim.):
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa – perusraportti kyselystä vuonna 2008. Opetushallitus. Edita Prima Oy. Helsinki 2009.

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen raportti nostaa esiin suuria eroja opiskelijahuollon palveluiden saatavuudessa ja oppilaitosten hyvinvointikäytännöissä.

Makeita välipaloja myydään edelleen monessa koulussa

Tue, 18 Aug 2009 12:23:00 GMT

Makeita välipaloja myydään edelleen monessa koulussa

Kaikkiaan 46 % ylempien vuosiluokkien kouluista myy yhä säännöllisesti makeita tuotteita ja yli neljännes makeisia ja virvoitusjuomia oppilaille. Tuoreen tutkimuksen mukaan makeanmyynti yläkouluissa oli vähentynyt hieman kevään 2007 jälkeen, mutta makeiden tuotteiden sisältämä sokeri on yhä merkittävä riskitekijä nuorten hampaiden reikiintymiselle ja liikalihavuudelle.

Oulun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) uusi tutkimus makeanmyynnin muutoksesta perusopetuksen 7.-9. vuosiluokkien kouluissa julkaistiin tänään Suomen Hammaslääkärilehdessä. Tutkimus selvitti makeanmyynnin muuttumista ja muutokseen johtaneita syitä keväällä 2008, vuosi ensimmäisen tutkimuksen jälkeen. Keväällä 2007 Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelivat tiedotteessaan, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana myydä säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja.

Tutkimuksen mukaan säännöllisesti makeita tuotteita myyvien koulujen osuus oli laskenut 18 %. Makeaa myytiin keväällä 2008 46 %:ssa kouluista ja vuotta aiemmin 56 %:ssa kouluista. Useimmin myynnissä tapahtunut muutos koski makeisten ja virvoitusjuomien myynnin lopettamista tai vähentämistä. Muiden makeiden tuotteiden (sokeroidut mehut, pullat, keksit ym.) myynnissä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Terveellisten tuotteiden myynti oli lisääntynyt 9 %, mutta terveellisiä tuotteita oli lähinnä lisätty makeiden rinnalle. Pelkästään terveellisiä tuotteita myytiin 14 %:ssa kouluista. Kyselyyn vastanneista kouluista vain 6 % tarjosi oppilaille ksylitolipurukumin tai -pastillin.

Tärkeimmät syyt makeanmyynnin vähentämiseen olivat olleet koulujen mukaan oppilaiden terveys sekä Kansanterveyslaitoksen ja Opetushallituksen keväällä 2007 lähettämä tiedote. Suuret koulut olivat pieniä kouluja useammin luopuneet makeanmyynnistä, joskin niissä makeanmyynti oli myös yleisempää kuin pienissä kouluissa.

Vaikka kehitys on ollut suotuisaa, makeat välipalat ovat yhä riski koululaisten yleis- ja suunterveydelle. Ylipainoisten lasten osuus on kasvanut sekä makeisten ja virvoitusjuomien kulutus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Myös pitkään hyvin kehittynyt suunterveys on alkanut heiketä nuorten keskuudessa viime aikoina. Koska koulun tehtävänä on myös opettaa oppilaille terveellisiä elämäntapoja, makeanmyyntiä ja elintarvikeautomaattien sijoittamista kouluihin tulisi harkita tarkoin. Koulujen tiloissa olevien elintarvikeautomaattien tulisi olla elintarvikkeiden vastuullisen markkinointiviestinnän suositusten mukaisia. Virvoitusjuomia, sokeroituja mehuja tai makeisia ei tule koulussa säännöllisesti myydä.

Suuntaus koulujen makeanmyynnissä on hyvä, mutta koulujen, vanhempien, terveydenhuollon ammattilaisten ja lainsäätäjien kesken tarvitaan lisää aktiivista toimintaa ja yhteistyötä, jotta makeat välipalat saadaan pois kouluista. Tutkimusten tulosten pohjalta kouluja suositellaan tarkistamaan makeiden tuotteiden käyttöä koskevia linjauksiaan ja edistämään terveellisten välipalojen tarjontaa. Koulujen tulisi keskittyä kouluaikana ravitsevan ja oikea-aikaisen koululounaan ja tarvittaessa terveellisen välipalan tarjoamiseen sekä poistaa ravitsemuskasvatuksen kannalta epäterveelliset tuotteet.

Tutkimus: Seppänen S, Kankaanpää R, Manninen M, Puska P ja Lahti S. Runsas makeanmyynti kouluissa on yhä uhka terveydelle. Suomen Hammaslääkärilehti 2009; 10: 18–23.
www.hammaslaakariliitto.fi → Hammaslääkärilehti → Artikkelihaku

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositus (pdf)
Elintarvikkeiden vastuullisen markkinointiviestinnän suositukset (pdf)

Lisätiedot:

Rami Kankaanpää, HLL, sosiaalihammaslääketieteen oppiaine, Oulun yliopisto, p. 041 434 2546, etunimi.sukunimi@oulu.fi
Marjaana Manninen, KM, opetusneuvos, Opetushallitus, p. 040 348 7265, etunimi.sukunimi@oph.fi
Pekka Puska, LKT, VTM, pääjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 020 610 6001, etunimi.sukunimi@thl.fi

Neuvottelukunta ehdottaa matematiikan ja luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittämiseen pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämisohjelmaa

Thu, 13 Aug 2009 13:48:00 GMT

Neuvottelukunta ehdottaa matematiikan ja luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittämiseen pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämisohjelmaa

Opetushallituksen tiedote 12.8.2009

Ehdotettu ohjelma kytkeytyisi opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Kehittämisohjelmassa ja siihen sisältyvissä hankkeissa tulisi painottaa opetuksen kehittämistä paikallisella tasolla. Opettajia tulisi rohkaista ja tukea nostamaan esiin työstämiään innovatiivisia ideoita ja esittämään niistä saamiaan kokemuksia esimerkiksi koulutustilaisuuksissa tai verkkokeskusteluissa. Opettajien täydennyskoulutuksessa tulisi lisätä pitkäkestoisia koulutusohjelmia, joihin sisältyy aktiivinen tutkimuksen hyödyntäminen ja oma opetuksen kehittämishanke. Lisäksi opettajakoulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta tulee lisätä ja työelämäyhteistyötaitojen tulisi sisältyä jo opettajien peruskoulutukseen.

Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittämistä pohtinut neuvottelukunta luovutti muistionsa Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankiselle keskiviikkona.

Neuvottelukunnan muistio sisältää sekä kaikkia matemaattis-luonnontieteellisiä oppiaineita koskevia yhteisiä kehittämisehdotuksia että oppiainekohtaisia yksityiskohtaisia ehdotuksia yleissivistävässä koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Ehdotukset koskevat mm. opetuksen, oppimisympäristöjen ja opettajankoulutuksen kehittämistä. Neuvottelukunta ehdottaa myös valtakunnallisten LUMA-keskusten aseman turvaamista jatkossa sekä valtakunnallista kampanjaa matemaattis-luonnontieteellisten oppiaineiden vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. Ehdotuksia tehdessään neuvottelukunta on lähtenyt siitä, että näiden oppiaineiden tuntimäärät säilyvät tulevaisuudessa vähintään nykyisellä tasolla.

Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunta asetettiin vuoden 2007 lopulla ja sen tehtävänä oli laatia suuntaviivoja matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiselle. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi koulutusjohtaja Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Jäseninä siinä olivat ylijohtaja Sakari Karjalainen opetusministeriöstä, kehitysjohtaja Markku Rimpelä (18.8.2008 saakka) Opetushallituksesta, johtaja Jorma Kauppinen (18.8.2008 alkaen) Opetushallituksesta, professori Aatos Lahtinen Helsingin yliopistosta, professori Kielo Haahtela Helsingin yliopistosta, professori Heimo Saarikko Helsingin yliopistosta, professori Risto Kalliola Turun yliopistosta, professori Pekka Koskela Jyväskylän yliopistosta, professori Reija Jokela Teknillisestä korkeakoulusta, Lektor Lisen Häggblom Åbo Akademista, johtaja Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuudesta, diplomi insinööri Ossi Kokkonen, Facten ent. toiminnan johtaja, professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitoksesta ja apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry:stä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimi opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta.

LUMA–Suomen menestystekijä nyt ja tulevaisuudessa – Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunnan muistio 2009 (pdf)

Lisätietoja
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, koulutusjohtaja Markku Koponen puh. 09 4202 3289
Neuvottelukunnan sihteeri, opetusneuvos Leo Pahkin puh. 040 348 7209

Yliopistojen opiskelijavalintojen tulokset valmiit

Thu, 23 Jul 2009 07:42:00 GMT

Yliopistojen opiskelijavalintojen tulokset valmiit

Opetushallituksen tiedote 6.7.2009

Kevään 2009 valtakunnallisessa yliopistojen yhteishaussa oli tarjolla noin 17 500 päävalintojen opiskelupaikkaa, joita tavoitteli yhteensä 63 900 hakijaa. Kaikista hakijoista 27 prosenttia on tähän mennessä valittu syksyllä 2009 alkavaan koulutukseen. Yliopistot valitsivat opiskelijansa muun muassa pääsykokeiden ja ylioppilastutkintotietojen perusteella.

Yhden paikan säännöksen mukaan korkeakouluopintoihin tähtäävä hakija saa ottaa vain yhden opiskelupaikan vastaan samana lukuvuonna alkavasta koulutuksesta. Varasijoilla oleville vapautuu monilla aloilla paikkoja sitä mukaa kun useaan paikkaan hyväksytyt ottavat vastaan mieluisimman opiskelupaikan.

Hakijoista 87 prosenttia on ylioppilaita. Heistä kevään uusia ylioppilaita on vajaa kolmannes, saman verran kuin kevään 2008 yhteishaussa. Noin 37 % yliopistoon hakeneista uusista ylioppilaista saa opiskelupaikan.

Suurin osa (60 %) yliopistoon pyrkineistä on naisia. Valituista naisia on 55 prosenttia. Kaikkein naisvaltaisimpia koulutusaloja ovat edellisten vuosien tapaan eläinlääketieteellinen (hakijoista naisia 93 %, valituista 88 %) ja terveystieteellinen (hakijoista naisia 85 %, valituista 90 %), kasvatustieteellinen (hakijoista naisia 78 %, valituista 83 %) ja psykologinen (hakijoista naisia 77 %, valituista 81 %) koulutusala. Miesvaltaisimpia aloja ovat puolestaan teknillistieteellinen koulutusala (hakijoista miehiä 71 %, valituista 75 %) ja kauppatieteellinen koulutusala (hakijoista ja valituista miehiä 59 %).

Eniten hakijoita oli humanistiselle, yhteiskuntatieteelliselle ja kauppatieteelliselle alalle, joilla myös aloituspaikkojen määrä on suuri. Näistä koulutusaloista suosiotaan on edellisestä vuodesta kasvattanut erityisesti kauppatieteellinen ala, joka on noussut hakijamäärältään suurimpien koulutusalojen listalla kasvatustieteellisen ja luonnontieteellisen alan ohitse kolmanneksi.

Tämän hetkisen tilanteen mukaan suhteessa hakijamäärään helpointa sisäänpääsy oli luonnontieteelliselle koulutusalalle, jonne hyväksyttiin lähes joka toinen hakijoista. Teknillistieteelliselläkin alalla opiskelupaikan sai 43 prosenttia pyrkineistä. Kiven alla opiskelupaikat olivat sen sijaan teatteri- ja tanssialalla sekä kuvataidealalla, joihin valittiin vain runsaat kaksi prosenttia pyrkineistä.

Kaikki kaksikymmentä yliopistoa kasvattivat hakijamääriään viime vuodesta. Eniten hakijoita oli Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistoihin. Helpoiten opiskelemaan pääsi Åbo Akademiin (53 % hakijoista hyväksyttiin) ja Teknilliseen korkeakouluun (32 % hakijoista hyväksyttiin). Oppilaitoksista Teatterikorkeakouluun, Kuvataideakatemiaan ja Taideteolliseen korkeakouluun on edelleen suhteessa vaikeinta saada opiskelupaikka.

Erillisvalinnoissa syksyllä 2009 alkaviin koulutuksiin on tähän mennessä hakenut lähes 18 000 (naisia 44 %), joista 6 200 on saanut paikan (naisia 51 %). Eniten erillisvalintoihin on hyväksytty opiskelijoita teknillistieteelliselle ja kauppatieteelliselle alalle.

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Laila Puranen, p. 040 348 7149, laila.puranen(at)oph.fi
Tietopalvelusihteeri Ulla Koistinen, p. 040 348 7246, ulla.koistinen(at)oph.fi

Lähde: Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteri (HAREK), Opetushallitus, 23.7.2009

LIITE 1. Yliopistojen kevään päävalintojen koulutuksiin hakeneet ja hyväksytyt koulutusaloittain (syksyllä alkava koulutus)

Koulutusala	2008 lopullinen tilanne			2009
Hakeneet	Hyväksytyt	Hyväksytyt %	Hakeneet	Hyväksytyt (tilanne 23.7.2009 *)	Hyväksytyt % (tilanne 23.7.2009 *)
Eläinlääketieteellinen	635	73	11 %	592	68	11 %
Farmasia	1221	435	36 %	1481	426	29 %
Hammaslääketieteellinen	647	146	23 %	813	145	18 %
Humanistinen	10394	2921	28 %	13 446	2517	19 %
Kasvatustieteellinen	8564	2057	24 %	9942	1813	18 %
Kauppatieteellinen	6979	2204	32 %	10 177	2153	21 %
Kuvataideala	441	26	6 %	1002	25	2 %
Liikuntatieteellinen	902	107	12 %	1318	103	8 %
Luonnontieteellinen	7571	4562	60 %	9849	4866	49 %
Lääketieteellinen	3909	607	15 %	4534	609	13 %
Maatalous-metsätieteellinen	1252	522	42 %	1757	451	26 %
Musiikkiala	543	117	22 %	674	132	20 %
Oikeustieteellinen	2941	536	18 %	3532	504	14 %
Psykologia	2293	206	9 %	2952	203	7 %
Taideteollinen	2160	252	12 %	3385	221	7 %
Teatteri- ja tanssiala	1443	51	4 %	1930	40	2 %
Teknillistieteellinen	5692	3358	59 %	7388	3193	43 %
Teologinen	946	315	33 %	960	280	29 %
Terveystieteet	1367	361	26 %	1884	335	18 %
Yhteiskuntatieteellinen	9285	2021	22 %	11804	1764	15 %
YHTEENSÄ	54949	18 463	33 %	63910	17403	27 %

* Useille aloille valitaan vielä varasijojen kautta lisää hyväksyttyjä

LIITE 2. Yliopistojen kevään päävalintojen koulutuksiin hakeneet ja hyväksytyt yliopistoittain (syksyllä alkava koulutus)

Yliopisto	2008			2009
Hakeneet	Hyväksytyt	Hyväksytyt %	Hakeneet	Hyväksytyt (tilanne 23.7.2009 *)	Hyväksytyt % (tilanne 23.7.2009 *)
Helsingin kauppakorkeakoulu	2865	489	17 %	4419	433	10 %
Helsingin yliopisto	19 728	4544	23 %	21889	4460	20 %
Joensuun yliopisto	5004	1484	30 %	5573	1443	26 %
Jyväskylän yliopisto	8933	2197	25 %	10731	2146	20 %
Kuopion yliopisto	3089	1019	33 %	3744	1020	27 %
Kuvataideakatemia	441	26	6 %	1002	25	2 %
Lapin yliopisto	2591	676	26 %	2920	575	20 %
Lappeenrannan teknillinen yliopisto	1845	510	28 %	2465	485	20 %
Oulun yliopisto	7407	2178	29 %	8027	2101	26 %
Sibelius-Akatemia	543	117	22 %	674	132	20 %
Svenska handelshögskolan	744	270	36 %	814	237	29 %
Taideteollinen korkeakoulu	1874	133	7 %	2960	123	4 %
Tampereen teknillinen yliopisto	2819	986	35 %	3444	967	28 %
Tampereen yliopisto	11278	1699	15 %	14873	1481	10 %
Teatterikorkeakoulu	1443	51	4 %	1535	26	2 %
Teknillinen korkeakoulu	3230	1301	40 %	3894	1230	32 %
Turun kauppakorkeakoulu	2086	299	14 %	2806	290	10 %
Turun yliopisto	9133	2110	23 %	10979	1902	17 %
Vaasan yliopisto	2294	652	28 %	2979	659	22 %
Åbo Akademi	1449	999	69 %	1921	1015	53 %
YHTEENSÄ	54949	18463	33 %	63910	17403	27 %

* Useisiin oppilaitoksiin valitaan vielä varasijojen kautta lisää hyväksyttyjä

toiminta influenssaepidemian aikana kouluissa/fi

Tue, 16 Jun 2009 10:04:00 GMT

Toiminta influenssaepidemian aikana kouluyhteisössä

Lisätietoja:
Sikainfluenssa - virallinen tietopaketti (THL)

Oireet ja tartuttavuus

Influenssan torjunta oppilaitoksissa

Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että valmiussuunnitelmat epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien ongelma- ja kriisitilanteiden varalle ovat ajantasaiset.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät

Lisätietoja:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Sosiaali- ja terveysministeriö
Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM)
Yleiset hygieniaohjeet

Opetus

Lisätietoja:
Maailman terveysjärjestö WHO
ECDC – European Centre for Disease Prevention and Control
CDC – Centers for Disease Control and Prevention
Google Maps/Swine Flu

Oppilaitosten sulkeminen pandemiatilanteessa

Jos oppilaitoksessa ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveysviranomaiselle.

Opetuksen järjestäminen

Ylioppilastutkinnon järjestäminen

Ylioppilastutkintolautakunnalla on oma varautumissuunnitelmansa pandemiatilannetta varten. Ylioppilastutkintolautakunta tiedottaa asiasta omilla sivuillaan.
Ylioppilastutkintolautakunta

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Ylijohtaja Petri Pohjonen, 040 348 7139