AJANKOHTAISTA

Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle -julkaisu on ilmestynyt

Wed, 01 Feb 2012 13:45:00 GMT

Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle -julkaisu on ilmestynyt

Opetushallituksen tuore julkaisu Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle on tarkoitettu käsikirjaksi oppilashuollon kehittämissuunnitelmien laadintaan. Samalla se avaa näkymiä oppilashuollon kokonaisuuteen, perusteisiin ja taustaan.

Oppilas- ja opiskelijahuollon näkökulmasta 2000-luku on ollut merkittävä ajanjakso, jonka aikana oppilashuolto on vakiinnuttanut asemaansa kunnissa ja kouluissa. Se on sisällytetty koululainsäädäntöön ja opetussuunnitelman perusteisiin, kuntien ja seutujen oppilashuoltoon on laadittu strategioita ja kehittämistoimintaa rahoitettu valtionavustuksilla .

Tämän päivän koulussa opetus ja oppilashuolto kulkevat käsi kädessä. Oppilashuollon kehittäminen edellyttää kuitenkin laajan kokonaisuuden ymmärtämistä. Oppilashuolto on moniammatillista työtä, jossa yhdistyy eri ammattialojen asiantuntijuus ja erilaisten toimintakulttuurien synnyttämä osaaminen.

Uuden julkaisun toivotaan olevan avuksi kunnissa, jotka eivät ole olleet mukana oppilas- ja opiskelijahuollon laadun ja palvelurakenteen valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa. Kunnat ja opetuksen järjestäjät saavat siitä tukea myös omien oppilashuollon kehittämissuunnitelmien ja strategioiden laadintaan.

Julkaisun ensimmäinen luku käsittelee oppilashuollon kehittymistä 2000-luvulla. Luvussa 2 kuvataan lyhyesti oppilashuollon keskeiset säädökset ja määräykset. Luvussa 3 pohditaan oppilashuollon kehittämisen peruskysymyksiä: oppilashuollon kokonaisuutta, oppilashuollon palveluja sekä moniammatillisuuden käsitettä ja rakenteita. Lisäksi luvussa käsitellään oppilashuollon johtamista kouluyhteisössä, opettajan oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä sekä kysymystä salassapidosta ja tietosuojasta.

Julkaisu painottuu perusopetukseen, mutta monet oppilashuollon peruskysymykset ovat samoja kaikilla koulutusasteilla ja siten sovellettavissa esiopetuksesta toiselle asteelle. Mukaan on otettu jonkin verran esiopetuksen ja lukiokoulutuksen vastaavan kehittämistyön pohdintaa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijahuolto on rajattu tämän julkaisun ulkopuolelle.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Kristiina Laitinen, 040 348 7272

Julkaisu: Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle

Opetushallituksen tuore julkaisu Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle on tarkoitettu käsikirjaksi oppilashuollon kehittämissuunnitelmien laadintaan. Samalla se avaa näkymiä oppilashuollon kokonaisuuteen, perusteisiin ja taustaan.

Eurypediasta ajantasainen tieto Euroopan koulutusjärjestelmistä

Wed, 01 Feb 2012 11:21:00 GMT

Eurypediasta ajantasainen tieto Euroopan koulutusjärjestelmistä

Opetushallituksen tiedote 1.2.2012

Missä iässä portugalilaiset lapset aloittavat koulunsa? Tähänkin kysymykseen vastaa Euroopan unionin koulutuksen tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uudistettu tietokanta Eurypedia, joka sisältää tiedot 38 eurooppalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Tietokannassa on noin 5000 koulutusjärjestelmiä kuvaavaa artikkelia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Tietoja ylläpitävät kansalliset yksiköt EU-maissa, ETA-maissa sekä Kroatiassa, Turkissa ja Sveitsissä. Maita on vähemmän kuin järjestelmiä, koska Belgian kaikilla kolmella kielialueella ja Ison-Britannian neljällä maalla on omat järjestelmäkuvauksensa Eurypediassa.

Eurypedian sisällön rakenne on samanlainen kaikille mukana oleville maille, joten sen avulla voi tehdä myös koulutusjärjestelmien vertailevia analyyseja. Koulutusasteen tai teemaan perustuvia päälukuja kustakin maasta on viisitoista. Erityisen ajankohtainen tulee olemaan luku ”Meneillään olevat uudistukset ja politiikkakehitykset”. Tämä luku palvelee erityisesti eurooppalaisen koulutusstrategian edistämistä, mutta siitä saa myös tavallinen lukija nopeasti kuvan eri maiden keskeisistä kehittämislinjoista.

Eurypedia on rakennettu järjestelmäksi, jota voidaan jatkuvasti päivittää. Osallistuvat maat voivat muuttaa omia tekstejään välittömästi, kun koulutusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä tai koulutuspolitiikkalinjauksia tarkistetaan.

Eurypedia on kattava tietolähde koulutuksesta kiinnostuneille, niin tutkijoille, koulutuspoliittisille päättäjille kaikilla tasoilla kuin julkiselle sanalle ja suurelle yleisöllekin. Opettajat, jotka haluavat rakentaa yhteistyötä yli rajojen, saavat Eurypediasta ajantasaisen perustiedon kohdemaan koulutuksesta.

Eurypedia
(Tästä osoitteesta myös linkit Eurydice-verkoston teemajulkaisuihin ja Key Data -sarjaan)

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Suomen Eurydice-yksikkö,

Vastaus yllä esitettyyn kysymykseen: Perusopetus on Portugalissa pakollinen kaikille lapsille, jotka täyttävät kuusi vuotta 16. syyskuuta mennessä. Lisäksi saman vuoden loppuun mennessä syntyneet voivat aloittaa koulun tuolloin, jos vanhemmat niin haluavat ja koulun ensimmäisillä luokilla on tilaa.

Presidentti palkitsi nuoria kuvantekijöitä

Thu, 26 Jan 2012 11:51:00 GMT

Presidentti palkitsi nuoria kuvantekijöitä

Opetushallituksen lehdistötiedote 26.1.2012

Tasavallan presidentin kanslia ja Opetushallitus järjestivät syksyllä 2011 kuvataidekilpailun Presidentti ja minä, johon kutsuttiin perusopetuksen 7. luokan oppilaita 35 koulusta kaikista Suomen maakunnista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi koululaisille järjestetyn kuvataidekilpailun voittajia Presidentinlinnassa 19. tammikuuta.

Kutsun Presidentinlinnaan sai kymmenen kilpailussa menestynyttä oppilasta eri puolilta Suomea. Kilpailutehtävänä oli kuvata presidentin työtä tai vaihtoehtoisesti presidentin ja oppilaan kohtaaminen. Voittajatyöt valitsi raati, jonka puheenjohtajana toimi presidentti Halonen.

Tasavallan presidentin kanslian tiedote Presidentti ja minä -kuvataidekilpailusta 19.1.2012. Kilpailutyöt löytyvät Suomen tasavallan presidentin lastensivuilta

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Mikko Hartikainen, 040 348 7292,

Tasavallan presidentin kanslia ja Opetushallitus järjestivät syksyllä 2011 kuvataidekilpailun Presidentti ja minä, johon kutsuttiin perusopetuksen 7. luokan oppilaita 35 koulusta kaikista Suomen maakunnista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi kuvataidekilpailun voittajia Presidentinlinnassa 19. tammikuuta.

Lukiodiplomit innostavat opiskelijoita taito- ja taideaineisiin

Thu, 26 Jan 2012 11:03:00 GMT

Lukiodiplomit innostavat opiskelijoita taito- ja taideaineisiin

Opetushallituksen tiedote 26.1.2012

Taito- ja taideaineiden lukiodiplomien suoritusmahdollisuudet ovat kehittyneet myönteisellä tavalla. Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Huomattava enemmistö lukiodiplomeiden suorittajista on naisia. Erillisen lukiodiplomikurssin järjestäminen näyttäisi lisäävän lukiodiplomien suorittamisedellytyksiä.

Opetushallitus on selvittänyt lukiodiplomien toteutumista lukioissa lukuvuosina 2008–2009 ja 2009–2010. Nyt raportoitavalla kyselyllä kartoitettiin lukiodiplomin suorittamista, yhteistyötä lukiodiplomin toteuttamisessa sekä lukiodiplomin merkitystä lukion toimintakulttuurissa. Kyselyllä koottiin myös tietoa lukiodiplomien edelleen kehittämiseksi. Selvitys perustuu Opetushallituksen sähköisen kyselyn aineistoon. Kyselyyn vastasi 375 lukiota.

Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Lukiodiplomin suorittaminen lukioissa

Kyselyaineiston mukaan yhden tai useamman lukiodiplomien suorittamismahdollisuus oli 92,5 % vastanneista lukioista. Suomenkielisistä lukioista suorittamismahdollisuus oli 93,9 %:ssa ja ruotsinkielisistä 75,9 %:ssa. Kuvataiteen lukiodiplomin suoritusmahdollisuus oli 88,5 %:ssa, liikunnan 73,1 %:ssa ja musiikin 55,7 %:ssa vastanneita lukioita. Lukiodiplomeita ei välttämättä suoriteta joka lukuvuosi, vaikka lukiossa on lukiodiplomin suoritusmahdollisuus.

Eri aineiden lukiodiplomeja on viime lukuvuosina suoritettu yhteensä noin 2 500 lukuvuodessa. Lukiodiplomisuoritusten määrä on yli kaksinkertaistunut lukuvuodesta 2000–2001 lukuvuoteen 2009–2010.

Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomien osuus kaikista 2008–2009 suoritetuista lukiodiplomeista oli 84,3 %. Selvästi eniten suoritetaan kuvataiteen lukiodiplomeja, joiden osuus kaikista suoritetuista lukiodiplomeista oli 55,5 %.

Lukiodiplomisuorituksen arviointiasteikko on 1–5. Tavallisin yleisarvosana lukuvuoden 2008–2009 lukiodiplomisuorituksista oli 4 (kiitettävä), jonka osuus arvosanoista oli yli 40 %. Arvosanoilla 4 (kiitettävä) ja 5 (erinomainen) oli arvioitu yhteensä yli 60 % hyväksytyistä suorituksista. Pääosa 77,2 % lukiodiplomeiden suorittajista oli naisia. Lukion koko opiskelijamäärästä naisia oli noin 57 %.

Toteuttamisen järjestelyjä ja näkyminen lukion toiminnassa

Lukioiden opetussuunnitelmiin sisältyy yleensä lukiodiplomiin vaadittavaa pohjakurssimäärää enemmän kursseja. Erillisen opettajan ohjaaman ja valvoman lukiodiplomikurssin järjestäminen oli tavallisinta kuvataiteessa. Lukiodiplomit kuuluivat useimmin kolmen opettajan työtehtäviin lukiossa. Mikäli lukiodiplomien toteuttamisessa tehdään yhteistyötä, tavallisin yhteistyötaho on toinen lukio.

Lukiodiplomit näkyvät lukioiden toiminnassa monin eri tavoin, tavallisimmin lukiodiplominäyttelynä tai -katselmuksena. Lukiodiplomisuorituksiin liittyviä esityksiä pidetään juhlien yhteydessä tai erillisinä tilaisuuksina.

Lukiodiplomin tuomia etuja

Lukiodiplomien suoritusmahdollisuus nähdään erityisesti opiskelijan etuna. Useimmin etuina mainittiin lisäpisteiden ja harjoituksen saaminen jatko-opintoihin. Lukiodiplomit antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan ja taitojaan. Lukiolle lukiodiplomien suoritusmahdollisuus on vetovoimatekijä, sen koetaan parantavan lukion imagoa ja tuovan positiivista näkyvyyttä.

Lukiodiplomiin liittyviä ongelmia ja kehittämisehdotuksia

Monien vastaajien mukaan lukiodiplomin suorittamisessa ei ole ollut ongelmia. Ongelmista useimmin mainittiin erilaiset aikatauluihin liittyvät haasteet. Muita esille tuotuja ongelmia olivat muun muassa vähäinen lukiodiplomien suorittajamäärä, lukiodiplomikurssin toteutumattomuus, kurssin järjestämisen kalleus, muodostuva lisätyö ja suoritusten keskeytyminen. Kehittämisehdotukset vaihtelivat paljon. Yleisimmin esille tuotu kehittämisnäkökulma oli, että lukiodiplomin asemaa tulisi parantaa ja sen tuomaa hyötyä opiskelijalle varmistaa ja ehkä lisätäkin.

Selvitys lukiodiplomien suorittamisesta -julkaisu Opetushallituksen verkkosivuilla

Lisätietoja:
Opetusneuvos Mikko Hartikainen, Opetushallitus, 040 348 7292,

Taito- ja taideaineiden lukiodiplomien suoritusmahdollisuudet ovat kehittyneet myönteisellä tavalla. Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Huomattava enemmistö lukiodiplomeiden suorittajista on naisia. Erillisen lukiodiplomikurssin järjestäminen näyttäisi lisäävän lukiodiplomien suorittamisedellytyksiä.

Kuinka ruotsinkielisiä ovat ruotsinkieliset oppilaat?

Thu, 12 Jan 2012 12:06:00 GMT

Kuinka ruotsinkielisiä ovat ruotsinkieliset oppilaat?

Opetushallituksen lehdistötiedote 12.1.2012

Ruotsinkielisten koulujen oppilaat elävät hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Määrärahaleikkausten ja uudelleenorganisointien uhka luo haasteita ruotsinkieliselle koulutoimelle samalla kun monikielisyys lisääntyy yhteiskunnassa ja kielipoliittinen ilmapiiri on melko tiukka.

- On tärkeää ottaa huomioon myös oppilaiden omat käsitykset siitä, mitä kieliä he käyttävät ja kuinka kokevat kielellisen identiteettinsä, toteaa Helsingin yliopiston dosentti Camilla Kovero raportissa Språk, identitet och skola II.Barn och ungdomar i svenska skolor i olika språkliga miljöer.

Raportin, joka tarkastelee kahta hyvin erilaista kieliympäristöä ruotsinkielisessä Suomessa, on julkaissut Opetushallitus.

Monille oppilaille, jotka asuvat täysin suomenkielisillä paikkakunnilla, ruotsinkielinen koulu toimii tavallaan kielikylpynä. Porissa vain 5 % lapsista ja nuorista tulee täysin ruotsinkielisistä kodeista, 53% täysin suomenkielisistä ja 40 % kaksikielisistä kodeista. Kielisaarekkeiden kouluissa täysin ruotsinkielisistä kodeista tulevien lasten osuus vaihteli 5 % ja14 % välillä.

Vastaavat luvut Pietarsaaren, Närpiön ja Uudenkaarlepyyn koululaisista osoittavat – ei mitenkään yllättäen – että myös Pohjanmaan koululaiset kasvavat hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Uudessakaarlepyyssä 78 % oppilaista on perhetaustaltaan täysin ruotsinkielisiä, 11 % tulee kaksikielisistä kodeista ja 11 % kodeista, joissa puhutaan muutakin kieltä ruotsin tai suomen lisäksi tai yksinomaan muuta kieltä.

Raportti on jatkoa aiemmalle tutkimukselle Språk, identitet och skola vuodelta 2009, joka käsitteli koululaisten kielellistä identiteettiä pääkaupunkiseudulla. Siitä ilmeni, että 62 % pääkaupunkiseudun koululaisista on kotitaustaltaan kaksikielisisiä. Samalla kuin ruotsin kieli on erittäin uhanalainen suomen kielen hallitsemissa ympäristöissä, on oppilailla heikot mahdollisuudet oppia suomea ruotsin kielen hallitsemissa ympäristöissä.

Taustaa

Nyt julkaistu raportti ilmestyy osana projektia Att möta flerspråkiga elever i skolan (Kuinka kohdata monikielisiä oppilaita koulussa). Tutkimuksen aineisto koottiin kyselyillä, joihin osallistui yhteensä 925 oppilasta 13 ruotsinkielisestä koulusta. Nk. vanhoilla ruotsinkielisillä kielisaarekkeilla Porissa, Kotkassa, Tampereella ja Oulussa kyselyihin osallistui 264 oppilasta neljästä koulusta. Pietarsaaresta, Uudestakaarlepyystä ja Närpiöstä osallistui 661 oppilasta yhdeksästä koulusta. Tutkimukseen kuului ala-asteen ja yläasteen kouluja ja lukioita. Tutkimusmateriaali koottiin syksyn 2008 ja kevään 2010 välisenä aikana. Aiempaan tutkimukseen, joka tehtiin pääkaupunkiseudulla, osallistui 855 oppilasta 13 koulusta. Kaikkiaan tutkimuksiin on siten osallistunut 1780 oppilasta 26 koulusta. Dosentti Camilla Kovero työskentelee pedagogiikan lehtorina Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella.

Raportti Språk, identitet och skola, pdf

Lisätietoja:
Dosentti Camilla Kovero, puh. 040 848 8782,
Erityisasiantuntija Jan Hellgren, Opetushallitus, puh. 040 348 7424,

Ruotsinkielisten koulujen oppilaat elävät hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Määrärahaleikkausten ja uudelleenorganisointien uhka luo haasteita ruotsinkieliselle koulultoimelle samalla kun monikielisyys lisääntyy yhteiskunnassa ja kielipoliittinen ilmapiiri on melko tiukka.

Yhteishaku vieraskieliseen amk-koulutukseen 9.1.-14.2.

Tue, 03 Jan 2012 14:01:00 GMT

Yhteishaku vieraskieliseen amk-koulutukseen 9.1.-14.2.

Opetushallituksen lehdistötiedote 3.1.2012

Yhteishaussa on mukana 24 ammattikorkeakoulua ympäri Suomen, ja koulutusohjelmat ovat englanninkielisiä. Haku on tarkoitettu sekä ulkomaisille että suomalaisille opiskelijoille, joita kiinnostaa kansainvälinen näkökulma opinnoissa. Haku päättyy tiistaina 14.2.2012 klo 16.15.

Vieraskieliseen koulutukseen voivat hakea mm. abiturientit, ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ja ulkomaisen tutkinnon suorittaneet, jotka ovat korkeakoulukelpoisia tutkinnon suoritusmaassaan. Hakutoiveita saa esittää suosituimmuusjärjestyksessä enintään neljä. Kaikkiin koulutusohjelmiin järjestetään valintakokeet huhti-toukokuussa. Valinnan tuloksista tiedotetaan touko-kesäkuun vaihteessa.

Kansainvälisiä opintoja kotimaassa

Tavoitteena on kouluttaa kansainvälisesti monipuolisia osaajia elinkeinoelämän tarpeisiin. Yhteishaussa on mukana 91 koulutusohjelmaa liiketalouden, tekniikan, matkailun, luonnontieteiden ja kulttuurin aloilta, sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta. Vieraskielisissä koulutusohjelmissa opiskelijat pääsevät heti opintojensa alussa mukaan kansainväliseen ja monikulttuuriseen ilmapiiriin, joka osaltaan valmentaa asiantuntijuuteen globaalissa maailmassa.

Vieraskieliseen AMK-koulutukseen haetaan osoitteessa www.admissions.fi, josta löytyy nettihakemuksen lisäksi tietoa hakemisesta, koulutusohjelmista, opiskelusta ja asumisesta Suomessa.

Haku netissä

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 040 348 7725,

Yhteishaussa on mukana 24 ammattikorkeakoulua ympäri Suomen, ja koulutusohjelmat ovat englanninkielisiä. Haku on tarkoitettu sekä ulkomaisille että suomalaisille opiskelijoille, joita kiinnostaa kansainvälinen näkökulma opinnoissa. Haku päättyy tiistaina 14.2.2012 klo 16.15.

Yhteishaku ammatillisiin opettajakorkeakouluihin 9.-27.tammikuuta

Tue, 03 Jan 2012 12:25:00 GMT

Yhteishaku ammatillisiin opettajakorkeakouluihin 9.-27.tammikuuta

Opetushallituksen lehdistötiedote 3.1.2012

Haku ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen on 9.–27.1.2012 osoitteessa www.opekorkeahaku.fi. Tulokset julkistetaan huhtikuussa.

Ammatillisen opettajankoulutuksen haussa ovat mukana kaikki viisi ammatillista opettajakorkeakoulua ja koulutukseen valitaan uusia opiskelijoita noin 1 500.

Ammatillista erityisopettajankoulutusta on tarjolla HAAGA-HELIAn, Hämeen, Jyväskylän ja Tampereen ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Erityisopettajankoulutukseen otetaan yhteensä 150 opiskelijaa.

Ammatillista opinto-ohjaajankoulutusta on tarjolla tänä vuonna HAAGA-HELIAn, Hämeen ja Jyväskylän opettajakorkeakouluissa. Koulutukseen otetaan 116 opiskelijaa.

Pätevöitymiskoulutusta opettajan tehtäviin

Ammatillinen opettajankoulutus on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarkoitettua koulutusta, joka tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden.

Ammatillinen erityisopettajankoulutus ja ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus ovat opettajankoulutuksen suorittaneille tarkoitettua jatkokoulutusta. Erityisopettajankoulutus antaa kelpoisuuden toimia erityisopetuksen tehtävissä ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjaajankoulutus antaa kelpoisuuden toimia opinto-ohjaajana eri koulumuodoissa.

Kaikki koulutukset ovat 60 opintopisteen laajuisia ja kestävät opiskelumuodosta riippuen 1–2 vuotta.

Lisätietoja:

Haun verkkosivut

Opettajakorkeakoulujen www-sivut:

HAAGA-HELIA, www.haaga-helia.fi/aokk
Hämeenlinna, www.hamk.fi/aokk
Jyväskylä, www.jamk.fi/aokk
Oulu, www.oamk.fi/amok
Tampere, www.tamk.fi/taokk

Opetushallitus: asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 040 348 7725,

Haku ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen on 9.–27.1.2012 osoitteessa www.opekorkeahaku.fi. Tulokset julkistetaan huhtikuussa.

Euroopan koulujen tiedeopetukselta puuttuu strategia

Wed, 21 Dec 2011 13:37:00 GMT

Euroopan koulujen tiedeopetukselta puuttuu strategia

Opetushallituksen lehdistötiedote 21.12.2011

Euroopan maissa on käynnissä monia ohjelmia ja projekteja luonnontieteiden opetuksen edistämiseksi, mutta vain kahdeksalla maalla on kattava kansallinen tiedeopetuksen kehitysstrategia. Selkeät toimet esimerkiksi tyttöjen kiinnostuksen lisäämiseksi tai lahjakkaiden oppilaiden tukemiseksi ovat toistaiseksi vähissä.

Näin todetaan Eurydice-verkoston tuoreessa raportissa Science Education in Europe: National Policies, Practices and Research. Raportti tarkastelee luonnontieteiden opetusta ja siihen liittyvää politiikkaa EU-maissa, Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Turkissa. Tutkimuksen tiedot koskevat lukuvuotta 2010-2011.

Raportin mukaan kansalliset tiedeopetusstrategiat keskittyvät yleensä kolmeen painopistealueeseen: opetussuunnitelmiin, opetusmenetelmiin ja opettajakoulutukseen. Monet ohjelmat painottavat yhteistyötä koulujen, yliopistojen, julkisten virastojen ja yritysmaailman välillä. Suomessa luonnonteiteiden ja matematiikan opetusta edistävät myös eri yliopistojen yhteydessä toimivat suomenkieliset LUMA-keskukset ja ruotsinkieliset resurssikeskukset.

Luonnontieteet erillisinä tai yhdistettyinä oppiaineina

Useimmissa Euroopan maissa koululaiset aloittavat luonnontieteiden opiskelun yhteisellä oppiaineella. Suomessa perusopetuksen ylempiä luokkia vastaavassa vaiheessa (ISCED2) opetus eriytyy biologiaan, maantietoon, fysiikkaan ja kemiaan. Monet opetussuunnitelmat kuitenkin korostavat luonnontieteiden välisiä yhteyksiä ja opettajia kehotetaan hyödyntämään luonnontieteille ominaisia yhteisiä lähestymistapoja. Toisen asteen (ISCED3) koulutuksessa luonnontieteet ovat usein valinnaisia viimeistään ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, mikä aiheuttaa suuria eroja opiskelijoiden osaamistasossa.

Tutkimusten mukaan oppilaiden arkielämän kokemuksiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin keskittyminen on omiaan herättämään kiinnostusta luonnontieteisiin. Lähes kaikissa Euroopan maissa suositellaankin tällaisten opetusmenetelmien käyttöä. Perusopetuksen alempien luokkien opetussuunnitelmat keskittyvät yleensä käytännön kokeisiin ja projektityöhön, kun taas ylemmillä luokilla ja lukiossa mukana on myös keskustelua tieteen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista.

Kansalliset arvioinnit ja opettajakoulutus kiinnostuksen kohteina

Luonnontieteiden oppimmistuloksia arvioidaan enimmäkseen samoin perinteisin menetelmin kuin muissakin oppiaineissa. Opetussuunnitelmat eivät juuri tarjoa erityistä ohjeistusta luonnontieteellisen ajattelun taitojen arviointiin, joskin monessa maassa suositellaan käytännön työn ja erilaisten projektien arviointia. Useimmissa tutkimuksen maissa luonnontieteiden osaamista mitataan vähintään yhdellä kansallisella kokeella oppivelvollisuuden aikana. Luonnontieteet eivät kuitenkaan vielä ole yhtä merkittävässä asemassa kansallisessa arvioinnissa kuin matematiikka ja lukutaito, vaikka standardoidut kokeet ovatkin yleistyneet.

Viimeaikaiset arvioinnit ovat osoittaneet, että opettajien aineenhallinnan ja pedagogisten taitojen vahvistaminen on tärkeä osa luonnontieteiden opetuksen kehittämistä. Tämä tavoite kuuluukin usein kansallisiin tiedeopetuksen strategioihin. Monissa maissa panostetaan nykyään opettajien jatkuvaan koulutukseen, johon saadaan apua tiedekeskuksilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Raportin mukaan koulutuksessa paneudutaan riittävästi opetussuunnitelman sisältöön ja erilaisiin opetustilanteisiin, mutta esimerkiksi erilaisten oppilaiden ja sukupuolierojen huomioiminen jää koulutusohjelmissa vähälle huomiolle. Tästä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä opettajien todellisia taitoja huomioida näitä tekijöitä opetuksessa.

Raportti toteaa myös, että yhdessäkään Euroopan maassa ei ole selkeää tukipolitiikkaa luonnontieteissä heikosti menestyville oppilaille. Useimmiten tukea tarjotaan yleisen viitekehyksen puitteissa erittelemättä, missä aineessa oppimisvaikeuksia esiintyy. Tukimenetelmiin kuuluvat esimerkiksi eriytetty opetus, tutor-opetus ja tukiryhmät. Kouluilla on monissa maissa vapaus päättää joustavasti omista lähestymistavoistaan oppimisvaikeuksien voittamiseen.

Julkaisu Science Education in Europe: National Policies, Practices and Research

Suomenkielinen yhteenveto

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Marja Montonen, puh. 040 348 7273
Opetusneuvos Lea Houtsonen, puh. 040 348 7280
Opetusneuvos Matti Kyrö, puh. 040 348 7124

Matematiikan osaamisen parantaminen tärkeä tavoite Euroopassa

Tue, 20 Dec 2011 10:59:00 GMT

Matematiikan osaamisen parantaminen tärkeä tavoite Euroopassa

Opetushallituksen lehdistötiedote 20.12.2011

Matematiikkaa ja luonnontieteitä opiskelevien määrä on viime vuosina ollut laskussa koko Euroopassa, ja moni maa pitää kehitystä merkittävänä koulutuspoliittisena ongelmana. Toimenpiteet matematiikan opiskelun edistämiseksi ovat kuitenkin olleet toistaiseksi vähäisiä.

Matemaattiset taidot ovat ensisijaisen tärkeitä monen ammatin ja tieteenalan kannalta, ja ne kuuluvat eurooppalaisten elinikäisen oppimisen avaintaitojen joukkoon. Matematiikan opetusta ja siihen liittyvää politiikkaa tarkastellaan Eurydice-verkoston Euroopan komissiolle laatimassa raportissa Mathematics Education in Europe: Common Challenges and National Policies. Tutkimus kattaa EU-maiden lisäksi Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Turkin ja sen tiedot koskevat lukuvuotta 2010 - 2011.

Raportin mukaan alle puolella Euroopan maista on tällä hetkellä kansallinen strategia matematiikanopiskelun kiinnostavuuden lisäämiseksi. Kiinnostusta on yritetty herättää esimerkiksi opiskelijakeskeisillä opetusmenetelmillä ja matemaattisen harrastuneisuuden edistämisellä sekä koulujen, yliopistojen ja yritysten välisellä yhteistyöllä. Raportti toivoo Euroopan mailta lisätoimenpiteitä, joilla edistettäisiin etenkin heikosti suoriutuvien ja heikosti motivoituneiden oppilaiden osallistumista ja muutettaisiin matematiikanopiskelijoiden epätasaista sukupuolijakaumaa.

Tähän mennessä vain Suomessa ja Itävallassa on käynnistetty kaikki koulutusasteet kattava ohjelma matematiikanopiskelun edistämiseksi. Suomen ohjelmasta vastaavat yliopistojen vetämät LUMA-keskukset, jotka tarjoavat matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyvää koulutusta ja opetusmateriaaleja.

Uusilla opetusmenetelmillä parempiin oppimistuloksiin

Viime vuosina useimmissa maissa on siirrytty teoriasisältöihin keskittyvistä opetussuunnitelmista tavoitekeskeiseen malliin, jonka painopiste on oppilaiden omaksumissa kyvyissä ja taidoissa. Myös matematiikan soveltamista käytännössä, ongelmanratkaisua ja yhteyksiä muihin oppiaineisiin on korostettu. Uudenlaista lähestymistapaa pidetään joustavampana ja sen katsotaan huomioivan paremmin eritasoisten oppijoiden tarpeet.

Ongelmalähtöinen oppiminen, tutkiminen ja matematiikan liittäminen arkielämään ovat osoittautuneet tehokkaiksi opetusmenetelmiksi niin oppilaiden suoritustason kuin asenteidenkin kannalta. Hyviin tuloksiin voidaan kuitenkin päästä monin tavoin, eikä yhtä parasta menetelmää ole olemassa.

Raportin mukaan opettajat eivät kaikissa maissa ole saaneet opetusviranomaisilta riittävästi ohjeistusta uudistettujen opetussuunnitelmien soveltamiseen. Riittävän tuen tarjoaminen opettajien ammatillista autonomiaa heikentämättä onkin edelleen haaste eurooppalaisessa koulutuksessa. Kansallista ohjeistusta olisi varaa vahvistaa etenkin aktiivisen oppimisen ja kriittiseen ajatteluun kannustavien menetelmien osalta. Myös tieto- ja viestintätekniikkaa olisi syytä hyödyntää opetuksessa enemmän. Vaikka useimmat maat suosittelevat sitä, tietokoneita käytetään matematiikan tunneilla edelleen varsin vähän.

Raportti esittää, että matematiikan oppimistulosten arviointia tulisi kehittää monipuolisemmaksi. Matematiikka on keskeinen oppiaine useimpien maiden kansallisissa testeissä ja koulujen päättökokeissa, joiden tulokset vaikuttavat opetuksen kehittämiseen. Kuitenkin vain harva maa tarjoaa ohjeistusta oppimisen päivittäiseen arviointiin ja erilaisten arviointimenetelmien, kuten projekti-, portfolio- tai vertaisarvioinnin käyttöön.

Opettajakoulutuksessa ja oppimisvaikeuksiin puuttumisessa kehitettävää

Raportti löytää kehittämistarpeita myös matematiikanopettajien koulutuksesta. Useimmissa maissa opettajakoulutuksen ohjeet kattavat suuren määrän matemaattisia ja pedagogisia taitoja, mutta oppilaiden erityistarpeiden ja sukupuolen huomioimista opetuksessa tulisi edelleen korostaa. Raportti nostaa myönteisenä kehityksenä esiin opettajien välisen yhteistyön ja hyviksi havaittujen käytäntöjen jakamisen, jota tapahtuu esimerkiksi internetin sosiaalisessa mediassa, mutta on toisaalta huolestunut opettajien vähäisestä osallistumisesta ammatillisen kehittämisen ohjelmiin.

Useimmat Euroopan maat tarjoavat kansallista ohjeistusta matematiikan oppimisvaikeuksien käsittelyyn esimerkiksi yksilö- ja pienryhmäopetusta lisäämällä. Tutkimuksia heikkojen oppimistulosten syistä tai tavoitteita niiden parantamiseksi on kuitenkin laadittu vain muutamissa maissa - siitäkin huolimatta, että monissa maissa on suuri määrä nuoria, joilla on puutteita jopa matematiikan perustaidoissa. Raportti toivookin kattavia toimenpiteitä, joilla voitaisiin puuttua heikkojen oppimistulosten lukuisiin taustatekijöihin - vanhempien koulutustasosta opettajakoulutuksen puutteisiin.

Julkaisu Mathematics Education in Europe: Common Challenges and National Policies

Suomenkielinen yhteenveto

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Leo Pahkin, puh. 040 348 7209
Opetusneuvos Matti Kyrö, puh. 040 348 7124

Matematiikkaa ja luonnontieteitä opiskelevien määrä on viime vuosina ollut laskussa koko Euroopassa, ja moni maa pitää kehitystä merkittävänä koulutuspoliittisena ongelmana. Toimenpiteet matematiikan opiskelun edistämiseksi ovat kuitenkin olleet toistaiseksi vähäisiä.

Kieltenopiskelun yksipuolistuminen monen tekijän summa

Mon, 19 Dec 2011 14:35:00 GMT

Kieltenopiskelun yksipuolistuminen monen tekijän summa

Opetushallituksen lehdistötiedote 19.12.2011

Kieltenopiskelu on Suomessa yksipuolistunut ja vapaaehtoisia kielivalintoja tehdään perusopetuksessa aiempaa vähemmän. Ilmiölle on löydettävissä useita syitä. Koulutuspoliittisten ja yksilötason tekijöiden lisäksi oppilaiden kielivalintoihin vaikuttaa nykyisin yhä enemmän myös media. Toisaalta kouluyhteisön ja erityisesti rehtorin tuki vaikuttaa paitsi koulun kielitarjonnan laajuuteen myös siihen, millaisia kielivalintoja oppilaat tekevät.

Opetushallituksen tilannekatsauksessa tarkastellaan perusopetuksen kieltenopiskelua ja kielivalintoja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä kielten tarjontaan vaikuttavia alueellisia, paikallisia ja hallinnollisia tekijöitä. Katsaus perustuu tutkimuskirjallisuuteen, tilastoihin ja muuhun aiheesta julkaistuun materiaaliin.

Perusopetuksen päättyessä neljä viidestä oppilaasta on Suomessa opiskellut vain englantia ja ruotsia. Noin yhdeksän kymmenestä opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenä englantia. Myös alueelliset erot kieliopinnoissa ja oppimistuloksissa ovat kasvaneet. Kieltenopiskelun vähentyminen on ollut esillä myös muissa Pohjoismaissa, minkä vuoksi niissäkin on ryhdytty toimenpiteisiin kieltenopiskelun monipuolistamiseksi.

Tärkeimpiä vieraan kielen opiskelumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat opiskelun koettu hyöty, kiinnostus kieltä kohtaan ja myönteiset oppimiskokemukset. Hyötynäkökohdat motivoivat erityisesti poikia, kun taas tyttöjen motivaatioon vaikuttavat poikia useammin lisäksi kieleen liittyvät tunnetekijät.

Vanhempien rooli on suuri alakoulun kielivalinnoissa, mutta yläkoulun puolella oppilaan omat mieltymykset ovat ratkaisevassa asemassa. Kaverit ovat vanhempien jälkeen tärkein vaikuttajaryhmä, mutta heidän merkityksensä valintoja tehtäessä on tapauskohtaista.

Lapset ja nuoret ovat aktiivisia median käyttäjiä ja heidän mediamaailmansa on hyvin englanninkielinen. Englannin valta-asema mediassa ja arjessa sekä vähäiset kontaktit muihin vieraisiin kieliin luovat mielikuvaa, että muut kielet kuin englanti ovat tarpeettomia. Sekä tytöt että pojat suhtautuvat englantiin myönteisesti, mutta tytöt valitsevat poikia useammin valinnaisia kieliä.

Työelämässä tarvitaan nykyisin kuitenkin yhä monipuolisempaa kielitaitoa, eikä pelkästään englannin osaaminen riitä työmarkkinoilla erottautumiseen. Elinkeinoelämän näkökulmasta perusopetuksen tehtävä on luoda perusta ja valmiudet myöhemmälle kieltenopiskelulle.

Kaiken kaikkiaan oppilaiden vanhempiensa kanssa tekemiä kielivalintoja edeltävät moninaiset päätökset ja järjestelyt niin koulun, kunnan kuin valtionkin taholta. Myös rehtoreiden asennoitumisella on merkitystä siihen, millainen kieliohjelma koulussa on. Siksi valintojen toteutuminen ja monipuolistuminen myös edellyttävät useiden tahojen yhteistyötä. Kieltenopiskelusta ja kielivalinnoista sekä niiden seurauksista on tiedotettava oppilaille ja heidän vanhemmilleen hyvissä ajoin, pitkäkestoisesti ja riittävän monipuolisesti.

Lisätietoja:
Tutkimuskoordinaattori Teija Kangasvieri, Jyväskylän yliopisto, 040 8053 017 t
Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, 040 348 7819,
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta, Opetushallitus, 040 348 7269,

Tiivistelmä julkaisusta Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa

Koko julkaisu

Euroopan korkeakoulut yhä monien ulottumattomisssa

Fri, 09 Dec 2011 12:58:00 GMT

Euroopan korkeakoulut yhä monien ulottumattomissa

Eri sosiaaliryhmien mahdollisuudet päästä korkeakouluihin vaihtelevat Euroopassa suuresti. Eurooppalaista korkeakoulutusta olisi avattava laajemmalle, jotta se voisi hyödyntää paremmin kansalaisten taidot muuttuvassa yhteiskunnassa.

Eurydice-verkoston EU:n komissiolle laatima raportti Modernisation of Higher Education in Europe: Funding and the Social Dimension 2011 käsittelee koulutuksen sosiaalista ulottuvuutta eli korkeakoulujärjestelmien avoimuutta ja eri sosiaaliryhmien osallistuvuutta koulutukseen.

Vaihtoehtoiset väylät yleisiä Länsi-Euroopassa

EU:n jäsenvaltioiden, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Turkin korkeakoulupolitiikkaa tarkastelevassa raportissa on kiinnitetty huomiota koulutusväylien lisäksi koulutuksen rahoitukseen ja opiskelijoiden tukijärjestelmiin. Korkeakoulutuksen sosiaalinen ulottuvuus huomioidaan eri maissa hyvin eri tavoin. Osassa raportin tarkastelemista maista on otettu käyttöön aliedustetuille sosiaaliryhmille kohdennettuja menetelmiä, kun taas osassa luotetaan yleiseen korkeakoulutuksen edistämiseen.

Raportti osoittaa erään selkeän jakolinjan Länsi- ja Itä-Euroopan välillä: lännessä on tarjolla vaihtoehtoisia väyliä korkeakoulutukseen, kun taas idästä (uudet jäsenvaltiot, Italia ja Kreikka) ne puuttuvat. Usein niissä maissa, joista vaihtoehtoiset väylät puuttuvat, ei myöskään ole selkeitä säännöksiä epämuodollisen oppimisen tunnustamisesta. Pelkästään aiempiin tutkintoihin keskittyminen kaventaa esimerkiksi aikuisopiskelijoiden ja ammatissaan pätevöityneiden osallistumismahdollisuuksia.

Rahoituksen perusteissa kehitettävää

Raportin mukaan parannettavaa olisi myös korkeakoulutuksen rahoitusperusteissa. Rahoitusjärjestelmiä ei ole erityisesti suunnattu tukemaan laajempaa osallistumista koulutukseen, vaan ne perustuvat perinteisiin indikaattoreihin kuten opiskelija- ja henkilöstömääriin. Yleisenä ongelmana Euroopassa on ollut se, että kokonaisrahoitus ei ole noussut samaa tahtia opiskelijamäärien kanssa. Maiden väliset erot ovat kuitenkin tälläkin saralla suuria ja talouskriisin myötä osa on lisännyt koulutuksen rahoitusta. Suomi kuuluu tähän panostustaan kasvattaneeseen ryhmään mm. Ranskan, Itävallan, Viron ja Liettuan ohella.

Opiskelijoiden rahallinen tukeminen on merkittävä tekijä koulutuksen tasa-arvon ja eri ryhmien osallistuvuuden parantamisessa. Euroopan maiden välillä on suuria eroja niin opintojen maksullisuuden kuin opiskelijoille myönnettävien tukienkin kohdalla. Osassa maista lukukausimaksut ovat nimellisiä ja vähävaraisten opiskelijoiden on mahdollista saada apua niiden maksuun. Apurahat ja muut tuet ovat useimmiten tarveharkintaisia tai opintomenestykseen perustuvia. Suomen kaltainen järjestelmä, joka yhdistää maksuttoman opiskelun ja yleisen opintotuen, on käytössä vain harvoissa maissa. Toiseen ääripäähän, jossa maksut ovat pakollisia ja tuet vähäisiä, kuuluvat mm. Ranska, Italia ja monet Itä-Euroopan maat.

Aliedustetuista ryhmistä vähän tietoa

Aliedustettujen ryhmien osallistumisesta korkeakoulutukseen on vaikea saada vertailukelpoista tietoa tilastoinnin erojen ja puutteellisuuksien takia. Esimerkiksi opintojen läpäisytiedot ovat julkisia ainoastaan viidessä tutkimuksen maassa. Tämä kertoo siitä, että aihetta ei pidetä yhteiskunnallisesti merkittävänä tai asiana, josta koulutuksen järjestäjien tulisi olla vastuussa. Raportti toteaa kuitenkin, että korkeakoulutuksen sosiaaliseen ulottuvuuteen on kiinnitettävä huomiota nyt, kun nuorisoikäluokat pienenevät monissa maissa. Tasa-arvoisempi koulutuspolitiikka edistäisi myös EU:n tavoitetta, jonka mukaan vuonna 2020 40 prosentilla 30-34 vuotiaista on korkeakoulututkinto.

Julkaisu:
Modernisation of Higher Education in Europe: Funding and the Social Dimension 2011

Lisätiedot ja painetun julkaisun tilaukset:
Kristiina Volmari, , 040 348 7764

Syksyn 2011 yhteishakujen opiskelijavalinnat julki

Wed, 07 Dec 2011 08:58:00 GMT

Syksyn yhteishakujen opiskelijavalinnat julki

Opetushallituksen tiedote 7.12. 2011

Ammatillisen koulutuksen yhteishaussa sai tänä syksynä koulutuspaikan noin 1 900 hakijaa. Ammattikorkeakouluihin pääsi 3 300 ja yliopistoihin 350 uutta opiskelijaa.

Ammatillinen koulutus

Syksyn 2011 ammatillisen koulutuksen yhteishaussa haki 5 551 hakijaa, joista 1 917 (35 %) saa koulutuspaikan keväällä 2012 alkavaan koulutukseen. Syksyn 2010 haussa hakijoita oli 4 509 ja heistä opiskelupaikan sai 40 prosenttia.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli tänä syksynä eniten sosiaali- ja terveysalalla, kotitalous- ja kuluttajapalveluissa sekä liiketalouden ja kaupan alalla. Sosiaali- ja terveysalalle oli myös eniten hakijoita, heistä 30 prosenttia tuli valituksi koulutukseen.

Oppilaitokset julkistivat valintojen tulokset perjantaina 18.11.2011.

Korkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen syksyn haussa oli 15 700 hakijaa, joista 3 300 (21 %) sai opiskelupaikan. Hakeneiden määrä laski viidellä prosentilla viime syksystä. Suosituimmat alat olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9 800 hakijalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 2 400 hakijalla. Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala oli myös eniten aloituspaikkoja (60 prosenttia aloituspaikoista). Ylioppilastaustaisia hakijoita oli kaikkiaan 10 700 ja heistä sai opiskelupaikan 2 300 eli 21 prosenttia hakeneista. Ammatillisella perustutkinnolla haki 3 950, joista 730 eli 19 prosenttia hyväksyttiin.

Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukseen haki 8 400, joista hyväksyttiin 2 100 eli 25 prosenttia hakijoista. Aikuiskoulutuksen hakijamäärä kasvoi 4 prosenttia viime syksystä. Suosituimmat koulutusalat olivat myös aikuiskoulutuksessa sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin haki 690 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 320 eli 46 prosenttia hakeneista.

Ammattikorkeakoulujen vieraskieliseen koulutukseen haki 2 000 hakijaa, joista 220 (11 %) sai opiskelupaikan.

Yliopistoihin haki 810 hakijaa, joista 350 eli 44 prosenttia tuli valituksi. Hakijamäärä laski 8 prosenttia edellisestä syksystä. Syksyn haussa oli tarjolla kymmenen luonnontieteiden sekä kauppatieteiden koulutusta (Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto).

Korkeakoulupaikka pitää ottaa vastaan viimeistään perjantaina 9.12. klo 16.15.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, puh. 040 348 7725

Ammatillisen koulutuksen yhteishaussa sai tänä syksynä koulutuspaikan noin 1 900 hakijaa. Ammattikorkeakouluihin pääsi 3 300 ja yliopistoihin 350 uutta opiskelijaa.

Salam - uusi oppikirjasarja islamin uskonnon opetukseen

Wed, 30 Nov 2011 09:30:00 GMT

Salam – uusi oppikirjasarja islamin uskonnon opetukseen

Opetushallituksen lehdistötiedote 29.11.2011

Opetushallitus jatkaa suurten maailmanuskontojen oppimateriaalituotantoa julkaisemalla oppikirjasarjan islamin uskonnon opetukseen. Kirjasarja Salam – islamin polku on tarkoitettu muslimioppilaiden uskonnonopetukseen suomen- ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa.

Sarjassa ensimmäisinä ovat ilmestyneet 1.–2. luokan tekstikirja ja erillinen tehtäväkirja. Tekstikirja käsittelee tarinoiden avulla islamin uskontoa. Siinä käydään yhdessä läpi islamilaista kalenterivuotta, jossa näkyvät niin paastonaika, islamilaiset juhlat kuin koulun arki. Muita aiheita ovat käyttäytyminen, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus. Kirjasarjan nimi Salam tarkoittaa suomeksi rauhaa.

Seuraavaksi sarjassa valmistuu 7.–9. luokkien oppikirja. Tämän jälkeen valmistuvat 3.–4. luokkien ja 5.–6. luokkien oppikirjat. Opetushallitus tuottaa islamin kirjasarjan myös ruotsiksi.

Islamin oppikirjasarja tuotetaan Opetushallituksessa vähälevikkiseen oppimateriaaliin varatulla valtion tuella, jolla on viime vuosina tuotettu myös elämänkatsomustiedon sekä ortodoksisen, katolisen ja juutalaisen uskonnon oppikirjat.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Pekka Iivonen, p. 040 348 7200

Ruotsinkielisen koulutuksen tulevaisuuteen luotetaan

Fri, 25 Nov 2011 09:55:00 GMT

Ruotsinkielisen koulutuksen tulevaisuuteen luotetaan

Opetushallituksen lehdistötiedote 25.11.2011

Laatu ja opettajien pätevyys ovat avainasioita ruotsinkielisen koulutuksen kehittämisessä, ilmenee Opetushallituksen loka-marraskuun aikana teettämästä tutkimuksesta. Haastatteluun osallistui oppilaita, vanhempia, opettajia sekä muita, yhteensä noin 1 400 henkilöä.

Internetissä toteutetun haastattelun avulla kartoitettiin, mitä aihealueita pidetään tärkeinä ruotsinkielisen koulutuksen tulevaisuudelle.

Yli puolet eli 52 prosenttia vastaajista näkee ruotsinkielisen koulutuksen tulevaisuuden hyvänä tai erittäin hyvänä. Yhteensä vain kuusi prosenttia katsoo koulutuksen tulevaisuuden olevan huono tai erittäin huono.

Tulevaisuuden kannalta opettajan rooli sekä opettajien koulutus ja täydennyskoulutus nousivat esiin tärkeäksi arvioituna kokonaisuutena. Johtamista ja koulujen sekä yhteisöjen yhteistyön lisäämistä yli kieli- ja maakuntarajojen pidetään myös tärkeänä.

- Ruotsinkielisten koulujen odotetaan antavan vähintään yhtä laadukasta koulutusta kuin suomenkielisten, sanoo Opetushallituksen ruotsinkielisen yksikön johtaja Heidi Backman.

- Osaavat ruotsinkieliset opettajat nähdään laadun takaajina. Myös koulukielen merkitys, opettajan kielellinen pätevyys sekä oikeus opetukseen omalla kielellä nousivat vahvasti esiin monissa vastauksissa. Tulokset antavat suuntaa kehittämiselle ja tukevat koulujen ja yhteistyökumppaneidemme kanssa käytävää vuoropuhelua, Backman toteaa.

Turvallisen ja suvaitsevan oppimisympäristön saama huomio kertoo, että hyvien oppimistulosten ohella koulun halutaan tarjoavan turvalliset puitteen oppilaiden myönteiselle kehitykselle.

Lisätietoja

Ruotsinkielisen koulutuksen yksikön johtaja Heidi Backman, Opetushallitus, p. 040 348 7187,
Haastattelun toteutus: asiantuntija Maarit Viik-Kajander, Fountain Park, p. 010 4243010,

Kieltenopetuksen hankkeita palkittiin European Label -laatuleimalla

Thu, 24 Nov 2011 13:30:00 GMT

Kieltenopetuksen hankkeita palkittiin European Label -laatuleimalla

Opetushallituksen lehdistötiedote 24.11.2011

Opetushallitus on palkinnut vuoden 2011 European Label –laatuleimalla Hämeenlinnan kaupungin Kielitivoli –hankkeen. Kunniamaininnoilla palkittiin Turun Kielireppu-hanke ja Raaseporin Hakarinteen koulun kielihanke.

Pääjohtaja Timo Lankinen jakoi palkinnot Helsingin Säätytalolla 24.11. Tunnustuksen saivat myös Vuoden kieltenopettaja ja Vuoden kieltenopiskelija.

Laatuleimalla palkittu Hämeenlinnan Kielitivoli on kaupungin koulujen yhteinen hanke, jota kaupungin johtoryhmä ja opetuslautakunta seuraavat. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana on kieliohjelmaa vahvistettu mm. siten, että jokaisella kaupungin ala- ja yläasteella tarjotaan A2- ja B2-kieliä. Valikoimassa on englannin ja ruotsin lisäksi ranska, saksa ja italia, alkuopetuksen ”maistiaiskielenä” lisäksi venäjä. Projektiryhmä on myös suunnitellut kaupungin kouluille yhtenäisen kielipolun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Hankkeessa on luotu rakenteet yhteistyölle sekä opetustoimen sisällä että sidosryhmien kanssa. Hankkeen kantava voima on kieltenopettajien työryhmä, jota koulujen johto tukee mm. lukujärjestysteknisin ratkaisuin. Oppilaiden vanhempia on osallistettu hankkeeseen. Mukana on lisäksi paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä sekä kansallisia toimijoita kuten Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Pohjoismaiden Suomen Instituutti. Eurooppalaisten prioriteettien mukaisesti hankkeessa on nostettu esiin työelämän kielitaitotarpeita. Hieno oivallus on, että 9. luokan oppilaat ovat itse selvittäneet kielitaidon tarpeita paikallisissa yrityksissä.

Turun kasvatus- ja opetustoimen Kielireppu-hankkeen tavoitteena on innostaa entistä useampi peruskoululainen valitsemaan englannin lisäksi muita vieraita kieliä jo alaluokilta alkaen. Hanke tukee myös maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opetusta. Oppilaita kutsutaan mukaan kielimatkalle, jolla oppaina toimivat luokanopettajat tai kieltenopettaja. Oppaalla on käytössään Kielireppu, jossa on opetuksessa tarvittavia välineitä ja havaintomateriaalia. Materiaali on suunniteltu siten, että pienimpien oppilaiden ei tarvitse osata lukea tai kirjoittaa. Kielireppu on innovatiivinen toimintatapa, joka innostaa kieleen ja kulttuuriin tutustumiseen päiväkodista alkaen.

Raaseporin kaupungin Hakarinteen koulun kieliohjelma on erittäin monipuolinen. Ruotsin kieltä tarjotaan äidinkielenomaisen ruotsin opetuksena ja kaksikielisenä opetuksena. Hanke on toteutettu suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun yhteistyönä. Myös maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus on otettu huomioon.

Suomen Saksanopettajien Yhdistys ry teki esityksen Vuoden kieltenopettajaksi, joksi valittiin Iitin lukion ja yläkoulun ranskan ja saksan opettaja Tarja Virtanen.

Tarja Virtanen on toiminut aktiivisesti Iitin kunnan Kielitivoli-hankkeen koordinaattorina. Kielitivolin tavoitteisiin soveltuvasti hän on perustanut A2-saksan etäopetusta varten verkkosivut ja kehittänyt etäopetustyökaluja. Tarja Virtanen on toteuttanut useita ranskan kielen ja kulttuurin kehittämishankkeita niin omissa kouluissaan kuin yhteistyössä koti- ja ulkomaisten partnerikoulujen kanssa. Hän on tehnyt hyvää työtä myös erityisoppilaiden opetuksessa.

Vuoden kieltenopiskelijaksi valittiin ylioppilasSalla Vainio Vihdin lukiosta. Salla Vainion ylioppilastutkintoon sisältyi kokeet viidessä kielessä: englanti, saksa, ruotsi, espanja ja ranska. Neljästä kielestä hän sai arvosanan laudatur ja yhdestä arvosanan eximia cum laude approbatur. Salla Vainio kirjoitti kaikkiaan kuusi laudaturia.

Ensimmäiset kieltenopetuksen European Label -laatuleimat jaettiin Euroopan unionin jäsenmaissa vuonna 1998. Tänä vuonna Euroopan komissio suositteli kaikkia jäsenmaita koskeviksi painoalueiksi kielenoppimista yhteisössä sekä kieliä työelämässä. Kansallisena teemana Suomessa oli kieliohjelman monipuolistaminen.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Paula Mattila, puh. 040 348 7138
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta, puh. 040 348 7269

Aulis Pitkälä nimitetty Opetushallituksen pääjohtajaksi

Thu, 17 Nov 2011 11:37:00 GMT

Aulis Pitkälästä Opetushallituksen pääjohtaja

Valtioneuvosto on nimittänyt Opetushallituksen pääjohtajan virkaan filosofian maisteri, sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän. Virka täytetään ensi vuoden alusta vuoden 2016 loppuun.

Aulis Pitkälä (s.1955) on työskennellyt vuodesta 2008 Espoon sivistystoimenjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt Vantaan sivistystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana, sivistystoimen johtajana, peruskoulutoimen johtajana sekä opetuspäällikkönä vuodesta 1988. Sitä ennen Pitkälä on toiminut Kalannin kunnassa koulutoimenjohtajana ja Uudessakaupungissa opetuspäällikkönä.

Opetushallitus vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen kehittämisestä. Se myös seuraa ja arvioi koulutusta sekä tarjoaa koulutuksen tieto- ja tukipalveluja. Pääjohtaja johtaa virastoa ja vastaa virastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Opetushallituksen pääjohtajan virkaan jätettiin yhdeksän hakemusta.

Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriössä

Kansliapäällikkö Harri Skog, puh. (09) 160 77210
Johtaja Kirsi Kangaspunta, puh. (09) 160 77252

Valtioneuvosto on nimittänyt Opetushallituksen pääjohtajan virkaan filosofian maisteri, sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän. Virka täytetään ensi vuoden alusta vuoden 2016 loppuun.

Kunnissa kehitetty kouluyhteisön monikulttuurisuustaitoja

Fri, 11 Nov 2011 08:54:00 GMT

Kunnissa kehitetty kouluyhteisön monikulttuurisuustaitoja

Opetushallituksen lehdistötiedote 11.11.2011

Kaikkiaan 52 kuntaa on ollut mukana vuonna 2007 alkaneessa hankkeessa ”Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä”. Opetushallituksen ja kuntien järjestämiin koulutuksiin on viiden vuoden aikana osallistunut satoja opettajia ja rehtoreita.

Hankkeeseen osallistuneet kunnat ovat laatineet monikulttuurisuustaitojen suunnitelmia ja vakiinnuttaneet ne osaksi koulun arkea. Hankkeen painopisteitä ovat olleet maahanmuuttajien opetus, oppilaan ja hänen vanhempiensa vastaanotto kouluun, suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä monikulttuurinen kodin ja koulun välinen yhteistyö. Tavoitteena on ollut ehkäistä maahanmuuttajaoppilaiden syrjäytymistä sekä lisätä maahanmuuttajien ja valtaväestön suvaitsevaisuutta.

Hankkeessa oli mukana sellaisia kuntia, joissa on ollut maahanmuuttajataustaisia oppilaita jo pitkään sekä useita kuntia, joihin maahanmuuttajaoppilaat ovat tulleet äskettäin. Kuntien on tarkoitus tehdä jatkossakin yhteistyötä muodostamissaan alueellisissa verkostoissa.

Opetushallitus on myöntänyt erillistä valtionavustusta maahanmuuttajien esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen kehittämiseen vuosina 2007 – 2011 yhteensä 3,3 miljoonaa euroa.

Hankkeen aikana Opetushallitus on järjestänyt opetushenkilöstölle 12 kansallista seminaaria kehittämistoiminnan tueksi. Lisäksi on tuotettu kolme julkaisua, joiden teemoja ovat hyvät käytännöt, hankkeen arviointi ja taidetyöpajatyöskentely.

Kuntien kehittämät materiaalit ja menetelmät on koottu julkaisuun ”Monikulttuurinen kouluyhteisö” sekä hankkeen verkkosivulle

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Kansallinen koordinaattori, opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen, Opetushallitus, puh. 040 348 7821,
Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä, Opetushallitus, puh. 040 348 7705, leena.nissilä@oph.fi

Koulutuskeskus Salpauksella ja Savonlinnan ammattiopistolla parhaat oppimispolut

Tue, 08 Nov 2011 14:29:00 GMT

Koulutuskeskus Salpauksella ja Savonlinnan ammattiopistolla parhaat oppimispolut

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 8.11.2011

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2011 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot Koulutuskeskus Salpaukselle ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle sekä kunniamaininnan Turun oppisopimustoimistolle. Erityisteemana vuoden 2011 laatupalkintokilpailussa oli yksilölliset oppimispolut.

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintojen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä ja koulutusorganisaatioita perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Lisäksi laatupalkintojen avulla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen tunnettuutta, arvostusta ja vetovoimaisuutta. Vuosittain jaettavat laatupalkinnot luovutti opetusministeri Jukka Gustafsson Espoossa 8.11. KUVA: Koulutuskeskus Salpauksen opintotarjontaan kuuluu mm. sirkustaide (Kuva: Olli Häkämies)

Laatupalkintojen perustelut

Koulutuskeskus Salpaus (Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä)

Koulutuskeskus Salpaus on Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ylläpitämä koulutusorganisaatio, jossa opiskelee lähes 20 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa kahdeksalla koulutusalalla kuuden kunnan alueella.

Koulutuskeskus Salpauksen vahvuuksiin kuuluu pitkäjänteinen laatutyö, jolla tuetaan strategisten tavoitteiden ja hyvän johtajuuden toteuttamista. Järjestelmällinen laatutyö on tuottanut tietoa toimintaan liittyvistä kehittämiskohteista, joihin on ohjattu resursseja. Johtamiseen ja strategiaan liittyvät vahvuudet näkyvät siinä, että koulutuskeskuksen toiminta on saatu melko yhtenäiseksi, vaikka se on muodostettu useista toimintakulttuuriltaan erilaisista oppilaitoksista.

Salpauksessa on kaksi päätoimista opetuksen kehittämisen lehtoria, joiden tehtävänä on kouluttaa ja ohjata opetus- ja tukihenkilöstöä ja työpaikkaohjaajia pedagogisten prosessien parantamisessa ja erilaisissa opetukseen liittyvissä kysymyksissä. Henkilöstön mielestä kehittämislehtoreiden toiminta on ollut suureksi avuksi asioiden arjen tasolle tuomisessa ja ”silmien avaamisessa”. Salpauksessa puhutaan ns. uudesta opettajuudesta, jolla tarkoitetaan yksilöllisyyden ja toimintaympäristön entistä syvällisempää huomioon ottamista opetuksessa. ”Välitä, älä valita” onkin jo muodostunut henkilöstön iskulauseeksi Salpauksessa.

Opiskelijat ovat tyytyväisiä opettajien pedagogiseen osaamiseen ja opiskelijoista välittävään työotteeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämistä on tuettu osaamiskartoituksilla, joissa on otettu huomioon alan työelämävaatimukset.

Koulutuskeskus Salpauksen talous on kestävällä pohjalla, mikä mahdollistaa toiminnan monipuolisen kehittämisen ja varautumisen tulevaisuuteen. Koulutuskeskus on vetovoimainen, ja sen julkisuuskuva on myönteinen. Salpaus on aktiivinen ja menestyvä toimija valtakunnallisessa kilpailutoiminnassa. Opiskelijat työllistyvät hyvin. Huolimatta monista hyvin toimivista asioista Salpauksella on vielä parannettavaa keskeisten tulosten, kuten koulutuksen läpäisyn ja keskeyttämistä ehkäisevien keinojen kehittämisessä.

Kilpailun erityisteemaan, yksilöllisiin oppimispolkuihin, on Koulutuskeskus Salpauksessa kiinnitetty huomiota monin tavoin. Henkilöstön osaamista nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseen on lisätty koulutuksen avulla. Opintopolkujen räätälöintiä ja varhaista puuttumista ongelmatilanteisiin on helpotettu ottamalla käyttöön sähköisiä järjestelmiä, jotka auttavat reaaliaikaisesti seuraamaan opiskelijoiden etenemistä opinnoissa ja poissaoloja. Jos opinnot uhkaavat keskeytyä tai opiskelija aikoo erota oppilaitoksesta, pyritään opiskelijalle tarjoamaan tutkinnon vaihtomahdollisuutta tai huolehtimaan muutoin opiskelijan jatkosuunnitelmista.

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (Itä-Savon koulutuskuntayhtymä)

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (SAMI) on kahdeksan jäsenkunnan omistama monialainen ammatillinen oppilaitos. Vuonna 2010 opiskelijamäärä oli 2243, joista suurin osa eli 1483 suoritti opetussuunnitelmaperusteista tai näyttöperusteista perustutkintoa.

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on tehnyt pitkään ja järjestelmällisesti laatutyötä, jonka keskeisenä lähtökohta on pedagoginen toiminta. Koko henkilöstöä velvoittava periaate on kasvatustyön yhteisöllisyys. Pedagogisen johtamisen työkäytännöt ovat kehittämisen painopiste. Pedagogisen johtamisen tukena ovat johtotiimit, tutkintokoordinaattorit ja tutkintovastaavat. Johtamisjärjestelmän prosessien tukena ovat lisäksi kollegiaaliset ryhmät, joiden toiminnasta on säädetty hallintosäännöllä. Henkilöstön osallisuus johtamisessa on näin virallistettu ja tehty näkyväksi. Henkilöstöstä kaikki kuuluvat kollegiaalisiin ryhmiin. Kollegiaalisille ryhmille on kehitetty palkitsemisjärjestelmä, joka ottaa huomioon saadut opiskelijapalautteet. Opiskelijoiden näkemyksiä mitataan ja palautteilla on hälytys- ja kiitosrajat, joiden perusteella johtotiimi toimii.

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle on laadittu kumppanuussuunnitelma, ja sillä on laaja kumppanuusverkosto alueellaan. Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään neuvottelukuntia ja työelämäpalautetta. Yhteistyö Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa on jatkuvaa, ja siinä hyödynnetään hyvin oppilaitoksen monialaisuutta.

Kehityskeskusteluissa ja kollegiaalisissa ryhmissä kartoitetaan henkilöstön osaamistarpeet ja osaaminen. Opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä opettajien osaamiseen ja yhteisölliseen toimintatapaan. Opettajien työelämäjaksoja on ollut paljon. Myös ATTO -opettajat voivat kehittää osaamistaan työelämäjaksojen avulla. Henkilöstön osallisuutta arviointi- ja itsearviointiprosesseihin on lisätty kollegiaalisten ryhmien kautta.

Vuoden 2011 laatupalkintokilpailun erityisteemana oleva yksilölliset oppimispolut on järjestetty sekä nuorten että aikuisten tarpeet huomioon ottaen. Urapolkujärjestelmä on mahdollistanut yksilöllisten, joustavien oppimispolkujen valinnan. SAMIedu on toisen asteen koulutuksen yhteistyöhankkeen hallinnoija ja näin keskeinen toimija lukio- ja peruskouluyhteistyössä. Nivelvaiheyhteistyö on aktiivista, esimerkkinä SAMI-viikko. Koulutustakuu on toteutunut koko ikäluokan osalta. Lukioiden ja ammattiopiston yhteistyötä yksilöllisten opintopolkujen tarjoamiseksi on strategisesti parannettu Mun Juttu -hankkeella. Opiskelijat voivat suorittaa myös osia toisista tutkinnoista ja näin koota osaamisensa tuoteperheistä. Valinnaisuus on mahdollistettu yli tutkintorajojen (esim. Marata- ja metsäala). Keskeyttäminen on vähentynyt oppilaitoksen toimenpiteiden tuloksena, esimerkiksi opiskelijoiden perehdyttämisen ja ryhmäyttämisen tehostamisen johdosta ja Majakka-pisteen perustamisen myötä.

Kunniamaininnan perustelut

Turun oppisopimustoimisto (Turun kaupunki)

Turun Oppisopimustoimisto on Turun ammatti-instituuttiin kuuluva yksikkö, joka tekee alueellaan aktiivista verkostotyötä oppisopimustoiminnan kehittämiseksi. Oppisopimustoimisto on ollut aloitteellinen tutkintokohtaisten työtehtäväkartoitusten laadinnassa. Niiden tarkoituksena on mahdollistaa yksilöllisten oppimispolkujen toteuttaminen. Yksilöllisiin osaamistarpeisiin vastaamisen menetelmiä levitetään aktiivisesti, ja oppisopimustoimiston mallin mukaisten tehtäväkartoitusten käyttö on laajentunut. Vuoden 2009 alussa alueen oppisopimustoimistot ottivat käyttöön yhteisen verkkoalustan, jonne nopeaan tahtiin lisääntyneet kartoitukset on viety. Tehtäväkartoitusrinkiin kuuluu tällä hetkellä oppisopimustoimijoita eri puolilta maata.

Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriössä:
Opetusneuvos Tarja Riihimäki puh. 09 160 77316

Opettajien ansiokehitys Pohjoismaissa Euroopan hitainta

Thu, 03 Nov 2011 13:13:00 GMT

Opettajien ansiokehitys Pohjoismaissa Euroopan hitainta

Pohjoismaiset opettajat voivat uransa aikana odottaa korkeintaan 30 prosentin palkannousua, toteaa tuore EU-raportti. Kyproksella, Portugalissa ja Romaniassa palkka voi kasvaa yli kaksinkertaiseksi opettajan työuran aikana, mutta näissäkin maissa korkeimpaan palkkaluokkaan pääsy kestää yli 20 vuotta.

Eurydice-verkoston Euroopan komissiolle tekemä raportti Teachers' and School Heads' Salaries and Allowances in Europe2009/10 vertailee julkisen sektorin opettajien ja rehtorien palkkoja EU:n 27 jäsenvaltiossa, Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Turkissa. Sen tiedot koskevat lukuvuotta 2009-2010 ja kattavat esi-, perus- sekä toisen asteen koulutuksen. Vertailussa on tarkasteltu niin opettajien palkkatasoa kuin erikseen maksettavia palkkioitakin.

Etelä-Euroopan opettajilla suhteellisesti parhaat palkat

Opettajan ammatti on monessa maassa suhteellisen matalasti palkattu. Lähes kaikissa Euroopan maissa uransa aloittavien opettajien sääntömääräiset bruttopalkat ovat matalampia kuin maan BKT asukasta kohden. Poikkeuksen tekevät ainoastaan Saksa, Espanja, Portugali ja Turkki.

Toisen asteen opettajien palkat ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin perusasteen. Saksassa, Portugalissa ja Kyproksella toisen asteen maksimipalkka on yli kaksinkertainen suhteessa BKT:hen/asukas. Sitä vastoin Tshekissä, Slovakiassa, Latviassa, Liettuassa ja Kreikassa jopa opettajan maksimipalkka jää asukaskohtaista BKT:ta matalammaksi.

Absoluuttisesti korkeinta palkkaa opettajat nauttivat Luxemburgissa, Tanskassa ja Itävallassa, kun taas matalinta palkkaus on Bulgariassa ja Romaniassa. Suomi sijoittuu hieman koko tutkimuksen keskiarvoa korkeammalle 40 000-50 000 euron keskimääräisillä vuosipalkoillaan.

Useat maat palkitsevat opettajiaan

Vertailussa on huomioitava, että monissa maissa sääntömääräisen palkan lisäksi maksettavat palkkiot voivat muodostaa jopa 15 % opettajien kokonaispalkasta. Todelliset palkat lisineen ovatkin useassa maassa lähellä palkkahaitarin yläpäätä. Tämä johtuu paitsi palkkioista, myös ikääntyvästä opettajakunnasta. Tanskassa, Kreikassa, Suomessa ja Englannissa opettajien keskimääräiset reaaliansiot ovat palkkioiden ansiosta jopa korkeinta palkkaluokitusta korkeampia.

Vaikka useimmissa Euroopan maissa on tarjolla laajasti erilaisia palkkioita, tutkimuksen mukaan vain puolet maista palkitsee opettajiaan lisäkouluttautumisesta tai hyvistä opetustuloksista. Muita palkitsemisperusteita ovat esimerkiksi erityisoppilaiden opettaminen, opetussuunnitelman ulkopuoliseen toimintaan osallistuminen ja ylitöiden tekeminen.

Palkoista päätetään usein valtiollisella tasolla

Opettajien palkat määritellään eri maissa hallinnon eri tasoilla. Pohjoismaissa palkoista sovitaan paikallishallinnon ja ammattiyhdistysten välillä. Tämä poikkeaa useimmista muista tutkimuksen maista, joissa opettajien ja rehtorien sääntömääräisistä palkoista päätetään keskushallinnon tasolla. Osassa maista päätökset tehdään alueellisella tasolla. Näin on esimerkiksi Saksassa, jossa osavaltioiden hallinto päättää palkkatasosta. Tshekissä, Slovakiassa, Latviassa ja Liettuassa yksittäiset koulut päättävät palkkauksesta kansallisten ohjeistusten rajoissa.

Opettajien ostovoima ei heikentynyt merkittävästi vuonna 2009 ja talouskriisi aiheutti palkkojen leikkauksia vain muutamissa maissa (Irlanti, Kreikka, Espanja, Latvia ja Romania). Samalla ajanjaksolla Alankomaat ja Puola nostivat opettajiensa palkkoja. Tulevat säästötoimet Euroopan maissa saattavat vaikuttaa opettajien palkkoihin ja koulutuksen rahoitukseen, mutta monet maat ovat myös asettaneet koulutussektorin keskeiseksi uudistusohjelmissaan.

Raportti esittää, että opettajan ammatti olisi pidettävä tulevaisuudessa mahdollisimman houkuttelevana, jotta työhön hakeutuisi paras mahdollinen aines. Opettajan toimenkuvan laajeneminen ja yksityisen sektorin kilpailu valmistuvista opiskelijoista luovat haasteita, joihin voidaan vastata ennen kaikkea palkkausta ja työoloja kehittämällä.

Julkaisu:
Teachers' and School Heads' Salaries and Allowances in Europe, 2009/10

Lisätietoja:
Kristiina Volmari, , 040 348 7764

Bob Karlsson ruotsinkielisen koulutuksen toimintayksikön johtajaksi

Fri, 28 Oct 2011 12:36:00 GMT

Bob Karlsson ruotsinkielisen koulutuksen toimintayksikön johtajaksi

Filosofian maisteri Bob Karlsson on nimitetty Opetushallituksen ruotsinkielisen koulutuksen toimintayksikön johtajan virkaan vuosiksi 2012–2018.

Bob Karlsson on toiminut Raaseporin kaupungin sivistystoimenjohtajana vuodesta 2009. Hän on aikaisemmin työskennellyt opettajana ja rehtorina sekä Tammisaaren kaupungin kehitysjohtajana vuosina 2001–2008.

Ruotsinkielisen toimintayksikön johtajan virkaa haki yhteensä 12 henkilöä.

Filosofian maisteri Bob Karlsson on nimitetty Opetushallituksen ruotsinkielisen koulutuksen toimintayksikön johtajan virkaan vuosiksi 2012–2018.

Euroopan nuorista joka viides kärsii lukemisvaikeuksista

Wed, 12 Oct 2011 12:20:00 GMT

Euroopan nuorista joka viides kärsii lukemisvaikeuksista

Opetushallituksen lehdistötiedote 12.10.2011

EU-komission teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2009 noin 20 prosenttia 15-vuotiaista kärsi lukemisvaikeuksista. EU-maiden opetusministerit ovatkin asettaneet tavoitteeksi osuuden pienentämisen alle 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä tavoitteeseen ovat päässeet ainoastaan Belgian flaaminkielinen alue, Puola, Tanska, Viro ja Suomi.

Eurydice-verkoston tekemä tutkimus ”Teaching Reading in Europe” tarkastelee 3-15 vuotiaiden lukutaitoa ja sen opetusta EU-maissa sekä Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Turkissa. Tutkimuksen neljä avainteemaa ovat opetuksen lähestymistavat, lukemisvaikeuksiin puuttuminen, opettajien koulutus ja lukuharrastuksen edistäminen koulun ulkopuolella.

Lukutaitoa kohennettava edelleen

EU-maat ovat viime vuosina tehneet oikeansuuntaisia uudistuksia lukutaidon edistämiseksi. Kansallisia opetussuunnitelmia on kehitetty esiopetuksesta lähtien, opetusmetodeja ja –materiaaleja on monipuolistettu. Tutkimus toteaa, että ohjeistukset alkavat olla kunnossa, ja huomio on nyt syytä kääntää niiden toteutumiseen opetuksessa. Lukutaitotavoitteiden saavuttamiseksi toimia tulisi tehostaa erityisesti ”riskiryhmien” kuten poikien, heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien ja vieraskielisten opetuksessa.

Eräs käytännön puute, jonka tutkimus nostaa esiin, on lukutaidon opettamiseen erikoistuneiden opettajien vähäinen määrä. Tällaisia opettajia toimii ainoastaan Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Maltalla, kun taas muissa tutkimuksen maissa ei vastaavaa erikoistumismahdollisuutta ole. Lukemiseen perehtyneet opettajat olisivat kuitenkin tarpeen, jotta oppimisvaikeuksiin voitaisiin puuttua mahdollisimman nopeasti ja yksilöllisesti. Raportti tähdentää, että myös yleisen opettajakoulutuksen olisi syytä keskittyä lukutaidon opetukseen, jotta opettajat voisivat omaksua siihen ongelmakeskeisen ja tutkivan lähestymistavan.

Suomessa vähän heikkoja lukijoita

Suomalaisten lukutaito on Eurydicen tutkimuksen mukaan hyvällä tasolla ja pärjää kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti. Vuonna 2009 alle 10 % 15-vuotiaista oli heikkoja lukijoita, mikä oikeuttaa aivan kärkipäähän 31 maan vertailussa.

Suomi on yksi niitä harvoja maita, joissa luokanopettajia avustavat erityisopettajat puuttuvat määrätietoisesti myös lukemisvaikeuksiin. Lukiopetus kuuluu Suomessa pakollisena erityisopettajien koulutukseen. Myös aikuisille maahanmuuttajille järjestetystä opetuksesta Suomi saa raportissa positiivisen maininnan.

Julkaisu:
Teaching Reading in Europe: Contexts, Policies and Practices

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Aapo Koukku, puh. 040-348 7824

Outi Laitinen Oulusta vuoden 2011 suomi toisena kielenä -opettaja

Tue, 11 Oct 2011 08:19:00 GMT

Outi Laitinen Oulusta vuoden 2011 suomi toisena kielenä –opettaja

Vuoden 2011 suomi toisena kielenä -opettajaksi on valittu Outi Laitinen Koskelan koulusta Oulusta. Valinnan järjesti Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistys yhdessä Opetushallituksen kanssa.

Valinta tehtiin yleisöltä tulleiden ehdotusten pohjalta. Valintakriteereitä olivat opettajan innostuneisuus ja innostavuus, opettajan ansiot suomi toisena kielenä -alan pedagogisessa kehittämisessä sekä opettajan halukkuus jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan muille suomi toisena kielenä -opettajille.

Vuoden suomi toisena kielenä -opettajan valinnasta vastasi palkintolautakunta, jossa olivat Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistyksen, Opetushallituksen, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä oppilaitosten edustajat.

Vuoden suomi toisena kielenä -opettajan julkisti johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta suomi toisena kielenä -opettajien valtakunnallisilla kehittämispäivillä10.10.

Kehittämispäiville kokoontui noin 300 maahanmuuttajien eri kouluasteiden suomi toisena kielenä -opettajaa eri puolilta Suomea. Tilaisuudessa jaettiin tietoa ajankohtaista asioista maahanmuuttajien suomi toisena kielenä -opetuksessa, muun muassa uusista menetelmistä ja oppimateriaaleista. Päivien yhteydessä julkistettiin myös uusia oppi- tai tukimateriaaleja maahanmuuttajien suomi toisena kielenä -opetukseen.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Leena Nissilä, yksikön päällikkö, puh. 040 348 7705,

Vuoden 2011 suomi toisena kielenä -opettajaksi on valittu Outi Laitinen Koskelan koulusta Oulusta. Valinnan järjesti Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistys yhdessä Opetushallituksen kanssa.

Suomi Euroopan kärkimaita ammattikoulutuksen arvostuksessa

Mon, 10 Oct 2011 12:15:00 GMT

Suomi Euroopan kärkimaita ammattikoulutuksen arvostuksessa

Suomalaiset arvostavat ammatillista koulutusta enemmän kuin muut eurooppalaiset keskimäärin. EU:n tuoreen Eurobarometrin mukaan 71 % eurooppalaisista pitää ammatillisen koulutuksen arvostusta kotimaassaan myönteisenä. Maltalaisista näin ajattelee 92 %, suomalaisista 90 %, mutta liettualaisista vain 61 %.

Lontoon WorldSkills 2011 –kisojen yhteydessä 7.10. julkistettu EU:n Eurobarometri mittaa jäsenmaiden väestön mielikuvia ammattikoulutuksen arvostuksesta sekä heidän asennoitumistaan koulutuksen merkitykseen. Mielipidemittaus päätyy rohkaisevaan johtopäätökseen: ammatillinen koulutus suhteessa akateemisiin opintoihin ei ole leimautunut vähemmän tavoiteltavaksi. Arvostus tosin vaihtelee huomattavasti maittain, samoin kansalaisten mielikuvat oman maansa ammatillisen koulutuksen laadusta.

Maissa, joissa uskotaan ammattikoulutuksen arvostukseen kuten Maltalla, Itävallassa ja Suomessa, luotetaan eniten myös sen tuottamiin hyviin oppimistuloksiin. Siellä, missä arvostus on heikointa kuten Latviassa, Liettuassa ja Sloveniassa, epäillään eniten myös oppimisen laatua.

Laatu tunnustetaan, urahyötyä epäillään

Selvitykseen osallistuneista eurooppalaisista 47 % on itse hankkinut tai hankkimassa ammatillista koulutusta. Vastaajista 82 % uskoo, että koulutuksessa opituilla taidoilla on kysyntää työelämässä. Vastaajista 75 % pitää ammattikoulutuksen laatua hyvänä ja 72 % uskoo sen parantavan opiskelijan työnsaantimahdollisuuksia.

Kuitenkin vain 55 % uskoo ammattikoulutuksen johtavan hyvin palkattuihin työtehtäviin. Luottamus koulutuksen palkkavaikutuksiin on vahvinta Itävallassa (79 %) ja heikointa Ranskassa (34 %). Ammattikoulutuksen yleistä urakehitystä edistävään vaikutuksiin uskotaan eniten Maltalla (91 %) ja Suomessa (88 %), vähiten Liettuassa (43 %) ja Unkarissa (48 %).

Väestön hankkiman ammatillisen koulutuksen määrä ei ole suoraan yhteydessä mielikuviin sen arvostuksesta. Esimerkiksi maltalaisista, joista 92 % pitää ammattikoulutusta arvossa, vain 27 % on itse ammatillisesti koulutettua. Suomalaisista 65 prosentilla on ammatillinen koulutustausta ja 90 % pitää sitä arvostettuna. Hollantilaisista puolestaan 76 % on saanut ammattikoulutuksen, mutta vain 50 % katsoo sen olevan arvostettua.

Vähiten koulutetut epäluuloisimpia

Vain 52 % EU:n kansalaisista pitää koulujen ja työvoimapalvelujen nuorille tarjoamaa neuvontaa ja ammatinvalinnan ohjausta riittävänä. Huolimatta siitä, että ammattikoulutuksen edut tunnustetaan, enemmistö vastaajista suosittelisi peruskoulunsa päättävälle nuorelle lukiokoulutusta mieluummin kuin ammatillista koulutusta.

Vaikka koulutuksen uskotaan tuottavan työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, sen ei uskota valmistavan nuoria omaan yritystoimintaan. Niukka enemmistö vastanneista kuitenkin katsoo ammattikoulutuksen edistävän opiskelijoiden viestintä- ja ryhmätyötaitoja ja tuottavan hyviä oppimistuloksia.

Selvityksessä pidetään huolestuttavana sitä, että vähiten koulutetuissa väestöryhmissä, joissa koulutuksellinen tavoitetaso on matalin, myös luottamus ammatillisen koulutuksen arvostukseen ja hyötyyn on heikointa. Luottamuksen puute on ongelmallista, koska yksi EU:n tavoitteista olisi avata koulutuksen kautta tilaisuuksia juuri heikoimmassa asemassa oleville.

Askarruttava on myös havainto, että vain 48 % vastanneista uskoo ammattikoulutuksen edistävän ympäristömyönteisiä asenteita. Yhdessätoista maassa yli kolmannes vastaajista katsoo, ettei ammattikoulutus ole onnistunut edistämään kestävän kehityksen kasvatustavoitteita.

Julkaisu:
Special Eurobarometer 369 ”Attitudes Towards Vocational Education and Training”

Eurobarometri

Koulutuksen kustannukset vuonna 2010

Fri, 30 Sep 2011 10:58:00 GMT

Koulutuksen kustannukset vuonna 2010

Opetushallituksen lehdistötiedote 3.10.2011

Opetushallitus on koonnut tiedot lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen,oppisopimuskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden kustannuksista vuodelta 2010.

Esi- ja perusopetuksen kustannustiedot julkaistaan joulukuussa.

Lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuodesta 2009 vuoteen 2010 on ollut 2,5 %. Palkkausmenot kasvoivat 1,4 % ja muut käyttömenot 4,8 %. Opiskelijaa kohti laskettuna kustannusten kasvu oli 3,5 %. Opiskelijamäärä lukioissa laski 1,0 %.

Koulutus maksoi keskimäärin 6 870 euroa opiskelijaa kohti. Yksityisillä koulutuksen järjestäjillä opiskelijakohtaiset kustannukset olivat keskimäärin pienemmät (6 047 euroa) kuin kuntien ylläpitämissä lukioissa (6 892 euroa). Kalleinta lukiokoulutuksen järjestäminen oli yliopistojen harjoittelukouluissa (9 360 euroa /opiskelija). Yksityisillä koulutuksen järjestäjillä ja kunnilla kustannukset olivat korkeimmat pienissä alle 200 opiskelijan lukioissa. Lukiokoulutuksen järjestäminen oli kalleinta Kainuun ja Lapin maakunnissa ja edullisinta Kanta-Hämeen maakunnassa.

Vuonna 2010 yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien lukumäärä on noussut yhdellä 36:een, kunnallisten vähentynyt kahdella 234:een ja kuntayhtymien noussut viiteen. Valtion lukioita on elokuusta 2010 alkaen kolme. Yliopistojen harjoittelukouluja on edelleen kahdeksan.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli vuonna 2010 yhteensä 148 395. Opiskelijamäärä nousi 3,9 %. Koulutuksen järjestäjiä oli yhteensä 142. Ammatillisen koulutuksen käyttökustannukset olivat 10 296 euroa opiskelijaa kohden. Yksikkökustannusten kasvu edellisvuodesta oli 2,2 %. Suurimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat luonnonvara- ja ympäristöalalla 15 880 euroa ja pienimmät kustannukset yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla 7 890 euroa.

Maakunnittain tarkasteltuna ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen oli kalleinta Kanta-Hämeessä 13 907 euroa/opiskelija ja Etelä-Savossa 13 586 euroa/opiskelija. Edullisinta se oli Varsinais-Suomessa 9 545 euroa/opiskelija ja Itä-Uudellamaalla 9 549 euroa/opiskelija.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoita oli vuonna 2010 yhteensä 42 385, joista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita 15 228 ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoita 27 157. Kokonaisopiskelijamäärä väheni edellisvuoteen 8,7 %. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä väheni 19,9 % ja ammatillisen lisäkoulutuksen yhden prosentin.

Kustannukset opiskelijaa kohti ammatillisessa peruskoulutuksessa olivat keskimäärin 5 766 euroa. Kokonaiskustannukset ovat laskeneet edellisvuodesta 16,3 % ja opiskelijaa kohden lasketut kustannukset nousivat 4,5 %. Maakunnittain keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset vaihtelivat Etelä-Pohjanmaan 4 892 eurosta Pohjois-Karjalan 6 889 euroon. Tutkintoja suoritettiin 6 125 ja tutkinnon osia 25 059.

Ammatillisen lisäkoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohti olivat keskimäärin 3 333 euroa. Kokonaiskustannukset ovat vähentyneet 0,5 % edellisvuodesta. Maakunnittain keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset vaihtelivat Kanta-Hämeen 2 733 eurosta Pohjois-Karjalan 4 358 euroon. Ammattitutkintoja suoritettiin 4 870 ja erikoisammattitutkintoja 3 917. Ammattitutkinnon osia suoritettiin 13 209 ja erikoisammattitutkinnon osia 8 660.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2010 opiskelijatyövuosia oli 16 572 ja lisäystä edellisvuodesta 7,4 %. Opiskelijatyövuosista 15 222 toteutettiin omaehtoisena koulutuksena. Kustannukset opiskelijatyövuotta kohden olivat keskimäärin 8 725 euroa. Aloittaneita opiskelijoita vuonna 2010 oli yhteensä 109 371 eli 1,7 % enemmän kuin vuonna 2009. Tutkinnon osia suoritettiin 30 867, mikä on 15,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmiita tutkintoja suoritettiin 7 918, mikä on 2,4 % enemmän kuin vuonna 2009.

Ammattikorkeakoulujen keskimääräiset kustannukset vuonna 2010 olivat 7 993 euroa opiskelijaa kohden. Ammattikorkeakoulutuksen kokonaiskustannukset kasvoivat 3,7 % edellisvuodesta. Kalleimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat kulttuurialalla 11 056 euroa ja edullisimmat yhteiskuntakuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla 6 567 euroa.

Aineistot löytyvät kokonaisuudessaan Opetushallituksen internet-sivuilta

Ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2012 tulosrahoituksen mittariseloste ja raportit koulutuksen järjestäjäkohtaisista tulosmittareista, tulosindeksistä ja taustatiedoista ovat Opetushallituksen sivuilla 14.10.2011 mennessä.

Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen vuoden 2012 tulosrahoituksen raportit ovat Opetushallituksen sivuilla 14.10.2011 mennessä.

Koulutuksen kustannustiedot kootaan vuosittain opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää varten. Käyttäjä voi myös itse tehdä aikasarja- ja muita raportteja raporttiluetteloon merkityistä raporteista.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Erityisasiantuntija Lea Juhola, puh. 040 348 7342 ammatillinen peruskoulutus,
oppisopimuskoulutus, ammattikorkeakoulut
Erityisasiantuntija Sirpa Kesti, puh. 040 348 7311 lukiokoulutus
Erityisasiantuntija Tarja Mäkinen, puh. 040 348 7656 ammatillinen lisäkoulutus
Kouluneuvos Raakel Tiihonen, puh. 040 348 7921

Opetushallitus on koonnut tiedot lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden kustannuksista vuodelta 2010.

Marja-Liisa Nevalaisesta vuoden ammatillinen rehtori

Thu, 29 Sep 2011 11:15:00 GMT

Marja-Liisa Nevalaisesta vuoden ammatillinen rehtori

Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston rehtori Marja-Liisa Nevalainen on valittu Suomen vuoden 2011 ammatilliseksi rehtoriksi. Valinta julkistettiin Ammatillisen koulutuksen johdon seminaarin yhteydessä Tampereella 27.9.2011.

Marja-Liisa Nevalainen on tehnyt työtä ammatillisen koulutuksen hyväksi mm. opettajana, osastonjohtajana ja rehtorina. Hän on kauneudenhoitoalan koulutustoimikunnan jäsen, Yksityisten ammattioppilaitosten liiton hallituksen jäsen, liiton monivuotinen puheenjohtaja ja ammatillisen koulutuksen rehtoriyhdistyksen aktiivinen jäsen.

Palkitsemisen perusteluiden mukaan Marja-Liisa Nevalaisella on erinomainen edustamansa koulutusalan elinkeinoelämän yhteistyöverkosto jonka myötävaikutuksella hän kehittää oppilaitoksensa toimintaa. Hänen oppilaitoksensa, Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opisto on menestynyt erinomaisesti opetusministeriön asettamissa tulosmittareissa.

Suomen Ammatilliset Rehtorit ry / Rektorerna för Yrkesutbildningen i Finland rf on valinnut vuosittain Suomen vuoden ammatillisen rehtorin vuodesta 1994 lähtien. Valinnassa yhdistys kiinnittää huomiota erityisesti rehtorin toimintaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ammattiopetuksen kentällä; kykyyn visioida tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja niiden pohjalta kehittää ammatillista koulutusta; oman työyhteisön kehittämiseen; luottamustehtäviin sekä kirjallisiin ym. ansioihin.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Arto Pylvänäinen, Suomen Ammatilliset Rehtorit ry
puh. 044 7288440,

Elinikäisen oppimisen neuvosto kannustaa osallistumaan Kansainväliseen aikuistutkimukseen

Thu, 29 Sep 2011 08:32:00 GMT

Elinikäisen oppimisen neuvosto kannustaa osallistumaan Kansainväliseen aikuistutkimukseen (PIAAC)

Elinikäisen oppimisen neuvoston tiedote 28.9.2011

Syyskuun 2011 alussa käynnistyi kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC Programme for the International Assessment of Adult Competencies) tiedonkeruu. Elinikäisen oppimisen neuvosto rohkaisee ja kannustaa kaikkia haastattelukutsun saaneita osallistumaan tutkimukseen ja antamaan näin panoksensa suomalaisen koulutuksen ja oppimisen edistämiseksi.

Jokainen haastatteluun valittu on tärkeä, eikä häntä voi korvata toisella henkilöllä. Neuvosto myös suosittaa yrityksiä, oppilaitoksia ja muita työyhteisöjä suhtautumaan myönteisesti tutkimukseen ja mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan tiloja ja aikaa haastattelujen toteuttamiseen.

Tutkimuksella selvitetään 25 maassa aikuisten lukutaitoa, numeerisia taitoja ja ongelmanratkaisutaitoja tietoteknisessä ympäristössä. Tutkimuksessa tehdään käytännönläheisiä tehtäviä, jollaisia aikuiset kohtaavat myös arkielämässään. Lisäksi selvitetään laajasti mm. osallistujien koulutus- ja työhistoriaa, työn piirteitä sekä taitojen käyttöä työssä ja arjessa.

Tutkimuksen organisoi OECD ja käytännön toteutuksesta vastaavat Tilastokeskus ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Suomessa tutkimuksen rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Elinikäinen oppiminen on kehittymistä arjen ja työn erilaisissa tilanteissa sekä koulutukseen osallistumista ja se jatkuu koko eliniän. Kansainvälinen aikuistutkimus tuottaa tietoa siitä, mitenelinikäinen oppiminen Suomessa ja muissa maissa toteutuu ja millaisia tuloksia se tuottaa.Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan käynnistää ja suunnata toimenpiteitä suomalaisen koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Markku Koponen, Elinikäisen oppimisen neuvosto, puh. 040-5518554

Lisätietoja tutkimuksesta

Kari Kivisestä Eurooppa-koulu-järjestelmän pääsihteeri

Thu, 22 Sep 2011 11:02:00 GMT

Kari Kivisestä Eurooppa-koulu -järjestelmän pääsihteeri

Opetushallituksen lehdistötiedote 22.9.2011

FT Kari Kivinen on nimitetty Eurooppa-koulu -järjestelmän pääsihteeriksi. Valinnasta päätti 16.9. kokoontunut Eurooppa-koulujen johtokunta, joka koostuu 27 valtion ja komission edustajista.

Kivinen ottaa pääsihteerin tehtävän vastaan 1.1.2012, kun nykyinen pääsihteeri Renée Christmann jää eläkkeelle. Pääsihteerin toimikausi kestää kuusi vuotta.

Kari Kivisellä, 50, on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus kansainvälisten koulujen johtotehtävistä. Hän on toiminut Eurooppa-koulujen apulaispääsihteerinä syyskuusta 2010 alkaen. Ennen apulaispääsihteerikauttaan hän työskenteli Brysselissä Ucclen Eurooppa-koulun rehtorina vuosina 2003–2010 ja sitä ennen vuosina 1995–2003 rehtorina, apulaisrehtorina ja opettajana Luxemburgin Eurooppa-koulussa. Helsingin Ranskalais-suomalaisessa koulussa Kivinen toimi opettajana ja vararehtorina vuosina 1987–1995. Kivinen väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2003.

Eurooppa-koulujärjestelmän ylin päättävä toimielin on johtokunta. Pääsihteeri edustaa johtokuntaa järjestelmän ulkopuolella ja vastaa koko Eurooppa-koulujärjestelmän hallinnosta, toiminnasta, kehittämisestä ja mm. tuloksellisuuden arvioinnista. Pääsihteeri johtaa Brysselissä sijaitsevaa keskustoimistoa, joka mm. koordinoi johtokunnan ja sen alaisten toimielinten ja työryhmien työtä.

Eurooppa-koulut ovat Euroopan yhteisöjen henkilöstön lasten opetusta varten perustettuja julkisia oppilaitoksia, joiden hallinnosta vastaavat Euroopan yhteisöjen jäsenvaltiot ja Euroopan komissio yhdessä. Järjestelmä luotiin 1950-luvulla, jolloin ensimmäinen Eurooppa-koulu aloitti toimintansa Luxemburgissa.

Eurooppalaista opetusta antavia varsinaisia Eurooppa-kouluja on tällä hetkellä 14. Haastavin oppilastilanne on Brysselissä, jossa toimii kolme yli 3 000 oppilaan koulua, neljännessä on yli 1 000 oppilasta ja viidennen koulun perustamisesta on tehty periaatepäätös. Varsinaisissa Eurooppa-kouluissa on oppilaita yhteensä noin 25 000 ja opetushenkilöstöä yhteensä noin 2 100. Kouluissa on suomalaisia oppilaita noin 660 ja opettajia ja apulaisrehtoreita noin 30.

Eurooppa-koulujärjestelmän avaaminen kansallisille kouluille on ollut tärkeä poliittinen tavoite, jonka tavoitteena on myös ollut tukea komission henkilöstöpolitiikkaa. Useat jäsenvaltiot ovat viime vuosina perustaneet kouluja, jotka noudattavat Eurooppa-koulujen yhtenäisiä opetussuunnitelmia. Näitä ns. akkreditoituja kouluja on yhteensä kuusi, joista yksi toimii Helsingissä. Rakenteiden kehittäminen tukemaan yhtenäistä laajentuvaa koulutusjärjestelmää tulee olemaan yksi uuden pääsihteerin keskeisimmistä haasteista.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Marja-Leena Pernu, Opetushallitus, p. 0403487320,
Apulaispääsihteeri Kari Kivinen, p. +32 2 295 37 48,

FT Kari Kivinen on nimitetty Eurooppa-koulu -järjestelmän pääsihteeriksi. Valinnasta päätti 16.9. kokoontunut Eurooppa-koulujen johtokunta, joka koostuu 27 valtion ja komission edustajista.

Toisen asteen koulutus jää suomalaisnuorilta kesken yhtä usein kuin muissakin OECD-maissa

Wed, 14 Sep 2011 13:26:00 GMT

Toisen asteen koulutus jää suomalaisnuorilta kesken yhtä usein kuin muissakin OECD-maissa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 13.9.2011

Koulutusjärjestelmiä vertaileva OECD:n vuosijulkaisu Education at a Glance on ilmestynyt. Se kertoo jäsenmaiden koulutuksen tilasta ja kehityksestä pääosin vuodelta 2009. Julkaisussa on myös paljon koulutuksen kehitystä kuvaavaa tietoa vuodesta 1995 alkaen.

Vuosikatsaus Education at a Glance 2011 esitellään ensi kertaa tietoa toisen asteen tutkinnon (lukio ja ammatillinen koulutus) suorittamisesta. Tavoiteajassa eli kolmessa vuodessa toiseen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa vuonna 2002 opintonsa aloittaneilla oli 69 prosenttia eli suurin piirtein OECD-maiden keskitasoa. OECD-maissa keskimäärin opinnot läpäisi 68 prosenttia aloittaneista.

Tytöt suorittavat aloittamansa opinnot tutkintoon saakka poikia useammin. Lukiokoulutuksessa tutkinnon suorittaa loppuun useampi kuin ammatillisessa koulutuksessa. Tosin Suomen poikien tutkinnon läpäisy (67 prosenttia aloittaneista) oli OECD-maiden poikien keskiarvoa (63 prosenttia) korkeampi. Tytöillä (77 prosenttia) läpäisy oli OECD:n tyttöjen keskimääräisellä tasolla (78 prosenttia).

Tutkinnon suorittaminen voi venyä monista eri syistä, ja siksi tarkasteluun otettiin myös tutkinnon suorittaneet vielä kaksi vuotta tavoiteajan jälkeen. Suomessa toisen asteen tutkinnon enintään viidessä vuodessa suorittaneiden osuus nousi 80 prosenttiin aloittaneista. Kaksi vuotta tavoiteaikaa myöhemmin valmistuneiden osuus OECD-maissa keskimäärin oli 81 prosenttia. Luxemburgissa osuus nousee kahden lisävuoden ansiosta 30 prosenttiyksiköllä ja Espanjassa 20 prosenttiyksiköllä. Koulutusjärjestelmien eroista johtuen vertailua on pidettävä suuntaa-antavana.

Kotitaustan vaikutusta voidaan vähentää

Education at a Glance 2011-julkaisussa vertaillaan sosio-ekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin PISA-tulosten pohjalta ja todetaan, että lukutaidon erot sosio-ekonomisen taustan mukaan ovat suuret erityisesti Uudessa-Seelannissa ja Ranskassa. Alemmista sosiaaliryhmistä tulevat suoriutuvat muita heikommin. Myös maahanmuuttajataustaisten tulokset ovat heikommat kuin oppilaiden keskimäärin. Koko OECD:ssä ensimmäisen polven maahanmuuttajalasten todennäköisyys sijoittua osaamiseltaan heikoimpaan neljännekseen on kaksinkertainen verrattuna maassa syntyneisiin lapsiin.

OECD-maissa noin kolmasosa syrjäytymisvaarassa olevista on sellaisia, joiden oppimistulokset ovat paremmat kuin sosio-ekonominen tausta ennakoisi. Tällaisiksi katsotaan oppilaat, jotka PISAn taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman indeksin mukaan sijoittuvat alimpaan neljännekseen. Heikommista taustoista lähtevillä tytöillä oppimistulokset ovat huomattavasti poikia useammin paremmat kuin tausta antaisi odottaa. Alempien sosiaaliryhmien tytöistä 40 prosenttia ja pojista vain 23 prosenttia ylittää odotukset lukutaidon mittauksissa.

Vaikka oppimistulosten ja oppilaan taustan välinen riippuvuus on ilmeistä kaikissa maissa, on maiden välillä merkittäviä eroja riippuvuuden asteessa. Neljässä PISA-tutkimuksen kärkimaassa tai -alueella, Shanghai-Kiinassa, Etelä-Koreassa, Suomessa ja Kanadassa sosio-ekonomisen taustan vaikutus PISA-tuloksiin on OECD:n keskiarvoa pienempi. Lasten sosiaalisen taustan tuloksia heikentävää vaikutusta oppimistuloksiin voidaan siis lieventää.

Koulutus lisää ansioita

Suomessa korkea-asteen suorittaneita oli 39 prosenttia 25–34-vuotiaista ja 37 prosenttia 25–6 4-vuotiaista. Luvuissa ovat mukana opistoasteen suorittaneet, millä on vaikutusta erityisesti koko aikuisväestön korkea-asteen suorittaneiden suhteelliseen osuuteen. Suomalaiset nuoret aikuiset sijoittuvat koulutustasossa OECD-maiden sijalle 18.

Korkea-asteen koulutuksen saaneet ansaitsivat OECD-maissa vuonna 2009 keskimäärin yli 50 prosenttia enemmän kuin toisen asteen koulutuksen saaneet. Koulutustasosta riippumatta ero sukupuolten välillä on olennainen. Naisten palkat olivat OECD-maissa keskimäärin 78 prosenttia miesten palkoista, Suomessa 79 prosenttia. Palkkatasa-arvon näkökulmasta tasa-arvoisin OECD-maa oli Slovenia, jossa kaikki koulutusasteet yhteen laskettuna naisten palkat olivat 93 prosenttia miesten palkoista. Myös Espanjassa ja Unkarissa naiset yltivät vähintään 85 prosenttiin miesten palkoista.

Lisätietoja:
- opetusneuvos Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. 040 348 7124
- neuvotteleva virkamies Ville Heinonen (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 040 7179272

OECDn verkkosivut

Muistio EAG 2011

Julkaisua Education at a Glance 2011 (ISBN 978-92-64-11420-3) voi tilata Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta www.suomalainen.com

Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) tiedonkeruu käynnistyy

Mon, 29 Aug 2011 07:12:00 GMT

Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) tiedonkeruu käynnistyy

Suomi osallistuu OECD:n kansainväliseen aikuistutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään aikuisväestön eri elämänalueilla tarvitsemia perustaitoja ja niiden käyttöä arkielämässä niin työssä kuin vapaa-aikana. Tutkimukseen osallistuu 25 maata.

PIAAC-tutkimuksessa kartoitetaan aikuisten lukutaitoa, numeerisia taitoja sekä erilaisia ongelmanratkaisutaitoja. Tietoa kerätään 16–65-vuotiailta henkilöiltä - työssä olevilta, työttömiltä, eläkeläisiltä, kotona olevilta ja opiskelijoilta. Samalla saadaan uutta tietoa suomalaisten koulutuksesta, toiminnasta kansalaisena ja työntekijänä sekä kaikkien näiden tekijöiden yhteyksistä taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Tulosten pohjalta voidaan kehittää monipuolisesti aikuisten osaamista. Tutkimustuloksia voivat käyttää suomalaiset kouluttajat, päättäjät ja tutkijat. Tulokset antavat tietopohjan tulevaisuuden koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnittelulle.

Tilastokeskus aloittaa tiedonkeruun syyskuun alussa 2011. Tiedonkeruu päättyy keväällä 2012. Tavoitteena on haastatella 5 000 suomenkielistä ja 300 ruotsinkielistä henkilöä. Kaikki vastaukset ovat luottamuksellisia, eikä tuloksista voi tunnistaa yksittäisiä vastauksia. Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2013.

PIAAC-tutkimuksen rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus.

PIAAC-lyhenne tulee sanoista Programme for the International Assessment of Adult Competencies.

Lisätietoja

professori Antero Malin, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 411 6551
tutkija Marko Ylitalo, Tilastokeskus, p. 09 1734 3560 (tiedonkeruu)
opetusneuvos Petri Haltia, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 09 1607 7457
neuvotteleva virkamies Varpu Weijola, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 60 48029
opetusneuvos Reijo Laukkanen, Opetushallitus, p. 040 348 7943

Haastateltavien määrät maakunnittain ja kunnittain (pdf)
KTL:n PIAAC-sivut
Lisää aiheesta OPH.fi:ssä

Koulurauha-ohjelma puuttuu nettikiusaamiseen

Wed, 24 Aug 2011 07:41:00 GMT

Koulurauha -ohjelma puuttuu nettikiusaamiseen

Suomen kouluihin julistettiin koulurauha keskiviikkona 24. elokuuta Oulussa. Julistus aloitti lukuvuoden 2011–2012 Koulurauha-ohjelman. Oululaiskoulujen oppilaat ovat tänä vuonna halunneet erityisesti kiinnittää huomiota netissä tapahtuvaan kiusaamiseen. Ohjelmaa toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Opetushallitus, Poliisihallitus, Folkhälsan ja Suomen Vanhempainliitto.

Netti on lapsille ja nuorille luonteva sosiaalinen tila, jossa viihdytään ja seurustellaan kavereiden kanssa sekä pelataan ja harrastetaan. Alakoululaiset käyttävät nettiä lähinnä pelaamiseen mutta jo yläkoulussa sosiaalisen median käyttö lisääntyy, jolloin myös nettikiusaaminen ja erilainen häirintä yleistyvät.

Nettikiusaaminen on haaste kouluille

Tutkimuksista (MLL:n kouluhyvinvointikysely 2009; EU Kids Online 2011) tiedetään, että koulukiusaaminen jatkuu usein netissä. Se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, että kiusattu ei pääse kiusaamista pakoon edes vapaa-ajallaan. Netti myös mahdollistaa erilaisia kiusaamisen tapoja, kuten kuvien levittämisen ilman lupaa tai kuvamanipulaatiot. Nettiyhteisöistä poissulkeminen on yhtä ikävää kuin eristäminen kaveriporukasta. Tyypillisimmin nettikiusaaminen on solvausta, haukkumista tai ikävää kommentointia. Nettikiusaaminen näkyy selkeästi kasvavana haasteena myös koulupoliisin työssä.

– Yhteisöpalveluissa poliisi on törmännyt yksittäisiä oppilaita koskeviin viharyhmiin, joihin on liittynyt useita oppilaita. Nuoret eivät välttämättä ajattele, että yhdellä klikkauksella he ovat antaneet tukensa kiusaajalle. Koulupoliisin työssä suurin osa nettikiusaamista koskevista yhteydenotoista tulee poliisin tietoon joko vanhempien tai koulun kautta. Kiusaamisesta voi ilmoittaa myös nettipoliiseille. Tapausten selvittelyä yhteistyössä koulujen kanssa vaikeuttaa se, että yksittäiseen kiusaamistapaukseen saattaa liittyä oppilaita monesta eri koulusta, kertoo ylikonstaapeli, koulupoliisi Merja Heikkinen Oulun poliisilaitokselta.

Kodin ja koulun on tehtävä yhteistyötä nettikiusaamisen kitkemiseksi. Opettajien ja vanhempien tulisi yhdessä pohtia, miten voidaan ehkäistä ja puuttua kiusaamiseen, joka jatkuu vapaa-ajalla.

– Jokaisella kouluyhteisöllä tulee olla kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisyä ja siihen puuttumista koskeva suunnitelma, jossa on kuvattu kouluyhteisön omat toimintamallit. Koulurajat ylittävissä ongelmatilanteissa koulun, oppilashuollon ja kotien lisäksi tarvitaan usein myös muita yhteistyökumppaneita, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen.

Tukioppilaat kiinnittävät huomiota nettikäyttäytymiseen

Koulurauha-ohjelman oululaiskoulujen oppilaat halusivat itse nostaa tänä vuonna teemaksi nettikäyttäytymisen ja nettikiusaamisen. Tukioppilaat käyvät pitämässä kummitunteja 6. -luokan oppilaille, ja keskustelevat siitä, miten netissä tulee huomioida muut ihmiset.

– Netissä on helpompi sanoa ikävästi. Monet laittavat toisesta typeriä kuvia nettiin vaikka tietävät, että siihen ei ole kuvatun lupaa. Monet saattavat myös Facebookissa kommentoida toisen kuvia todella rumasti tai kirjoittaa pahasti, vaikka koulussa eivät sanoisi sellaisia asioita suoraan, kertoo tukioppilas Siiri Harju Myllytullin koulusta.

Koulurauhakilpailu käynnistyy

Koulurauha-ohjelma järjestää vuosittain peruskouluikäisille suunnatun valtakunnallisen kilpailun. Tänä vuonna Koulurauha-kilpailun aiheena on yhteishengen kohottaminen. Lisätietoja kilpailusta saa koulurauhan nettisivuilta.

Koulurauhatyön tavoitteena on, ettei ketään kiusattaisi, ettei kukaan jäisi yksin ja jokainen oppilas voisi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja hyväksytty jäsen. Jokainen koulu voi suunnitella oman Koulurauha-ohjelmansa lukuvuoden aikana toteutettavaksi. Koulun omaan Koulurauha-suunnitelmaan kootaan yhteen vuoden aikana koulussa tapahtuva, yhteisöllisyyttä edistävä ja kiusaamista ehkäisevä työ. Oleellista suunnitelmassa on oppilaiden oma toiminta.

Vuonna 2011 koulurauha julistetaan Oulussa.Lukuvuonna 2011–2012 pilottikouluina toimivat Myllytullin koulu, Oulun kansainvälinen koulu sekä Svenska Privatskolan i Uleåborg. Koulurauha on julistettu vuosittain vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2012 koulurauha julistetaan Lahdessa.

Lisätietoja:
Koulurauhan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5456
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, p. 040 348 7271
Osastopäällikkö Gun Andersson, Folkhälsan, p. 050 566 8777
Poliisitarkastaja Ari Järvenpää, Poliisihallitus, p. 07187 81766
Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila, Suomen Vanhempainliitto, p. 050 544 3757

Koulurauhan nettisivut

Netissä toimivat lähipoliisit ja nettipoliisi

MLL ja Folkhälsan ovat vuonna 2009 julkaisseet Ettei kukaan jäisi yksin… -dvd:n joka sisältää viisi videota ja niihin liittyvän keskusteluaineiston kouluissa tehtävän kiusaamisenvastaisen työn tueksi. Videoissa käsitellään myös kiusaamista netissä. Dvd:n voi ostaa MLL:n verkkokaupasta ja ruotsinkielistä dvd:tä voi tiedustella Folkhälsanilta.

Opetushallitus on julkaissut sivuillaan www.edu.fi tietoturvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyvää aineistoa muun muassa Internetin turvallisesta käytöstä, sosiaalisen median käyttämisestä opetuksessa sekä tekijänoikeuksista.

Norjan tragedian käsittely kouluissa

Thu, 04 Aug 2011 11:01:00 GMT

Norjan tragedian käsittely kouluissa

Opetushallitus pitää tärkeänä, että Norjan tapahtumia käsitellään tarvittaessa paikallisesti sovittavalla tavalla, oppilaiden turvallisuuden tunnetta vahvistaen.

Koulujen alkaessa Norjan tragediasta on kulunut kolmisen viikkoa. Tapahtuma on herättänyt paljon myötätuntoa ja asiaan liittyvää pohdintaa myös lasten ja nuorten keskuudessa. Kunnissa ja kouluissa linjataan yhdessä, miten asiaa oppilaitten kanssa mahdollisesti käsitellään. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden ikäkausi ja oma tarve käsitellä asiaa, oppilailta itseltään tulevat kysymykset sekä käsittelyn asettuminen luonteviin opiskeluyhteyksiin. Keskeistä on oppilaiden turvallisuuden tunteen vahvistaminen; osalla oppilaista saattaa olla tarvetta myös oppilashuollon henkilöstön tarjoamaan tukeen.

Opetushallitus kiinnittää huomiota siihen, että esiopetuksessa ja kaikissa perusopetusta antavissa kouluissa siirrytään 1.8.2011 lukien noudattamaan 2.12.2010 (esiopetus) ja 29.10.2010 (perusopetus) vahvistettuja opetussuunnitelman perusteita. Esi- ja perusopetuksen perusteet uudistettiin lainsäädännön muutosten mukaisesti erityisesti oppimisen ja koulunkäynnin tukea käsittelevien lukujen osalta. Nämä luvut ohjaavat nyt aiempaa tarkemmin myös kouluissa toteutettavaa kriisityötä ja auttavat toimimaan yhdessä pohdittujen linjausten mukaisesti.

Kouluilla on suuri merkitys ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja tuen antamisessa sekä ennaltaehkäisevässä työssä. Kaikkien oppiaineiden yhteistyönä ja aihekokonaisuuksien opetuksessa on mahdollista vahvistaa muun muassa vastuullisuuden ja yhdessä toimimisen taitoja sekä oppilaiden mediataitoja ja valmiuksia kohdata internetin haasteita. Yhteistyö kotien kanssa on tässä erityisen tärkeää.

Materiaalia koulujen kriisityön tueksi Opetushallituksen sivuilla:

Muualla tapahtuneen kriisin käsittely
Kriisitilanteisiin varautuminen
Oppilas- ja opiskelijahuollon sivut EDU.fissä

THL:n tuottamaa materiaalia traumaattisten tilanteiden käsittelyyn kouluissa ja oppilaitoksissa

Opetushallitus pitää tärkeänä, että Norjan tapahtumia käsitellään tarvittaessa paikallisesti sovittavalla tavalla, oppilaiden turvallisuuden tunnetta vahvistaen.

Lukuvuoden 2011-2012 oppilas-ja oppilaitostilastot

Wed, 03 Aug 2011 13:33:00 GMT

Lukuvuoden 2011 - 2012 oppilas- ja oppilaitostilastot

Opetushallituksen lehdistötiedote 3.8. 2011

Uuden lukuvuoden alkaessa koulutiensä aloittaa arviolta 59 000 ensiluokkalaista. Perusopetuksessa on kaikkiaan 541 000 oppilasta, lukioissa 110 000 ja ammatillisissa oppilaitoksissa 135 500 opiskelijaa.

Peruskouluja on toiminnassa yhteensä 2 800. Peruskoulujen määrän arvioidaan edelleen supistuvan noin 100 koulun vuosivauhtia. Myös perusopetuksen oppilaiden lukumäärä vähenee noin 5 000 oppilaan vuosivauhtia.

Lukioiden opiskelijamäärä on ollut tasaisessa laskussa koko 2000-luvun ja supistunee uuden lukuvuoden alkaessa edelleen noin 110 000 opiskelijaan, joista aikuisopiskelijoita on 10 %. Syksyllä 2010 uusia lukio-opiskelijoita aloittaa arviolta 32 500 nuorta ja 3 500 aikuisopiskelijaa. Lukioita on toiminnassa 430.

Opetushallituksen arvion mukaan tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuonna 2011 oppisopimuskoulutus mukaan lukien yhteensä 269 500 opiskelijaa eli hieman enemmän kuin vuonna 2009.

Vuoden 2011 syksyllä arvioidaan olevan 215 oppilaitosta, joissa järjestetään ammatillista peruskoulutusta. Vuoden 2009 syksyllä tällaisia oppilaitoksia oli 223.

Opiskelijoiden määrä opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa on viime vuosina kasvanut vähintään tuhannen opiskelijan vuosivauhtia. Tänä vuonna uusien opiskelijoiden määrän arvioidaan kuitenkin kääntyvän hienoiseen laskuun ikäluokkien pienenemisen ja aloituspaikkojen vähenemisen myötä. Syksyllä 2011 opinnot aloittaa arviolta 49 800 opiskelijaa, ja kokonaisopiskelijamäärän arvioidaan olevan 135 500.

Näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa vuonna 2011 arviolta 16 500 uutta opiskelijaa. Tutkinnon aloittavien määrässä on ollut viime vuosina kasvua jonkin verran aiempaa enemmän. Opiskelijamäärän vuonna 2011 arvioidaan olevan 37 000.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa aloittaa vuonna 2011 arviolta 20 000 uutta opiskelijaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijamäärän arvioidaan olevan yhteensä 39 000. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kokonaisopiskelijamäärän ja uusien opiskelijoiden määrän arvioidaan kasvavan hieman edellisiin vuosiin verrattuna.

Oppisopimuskoulutukseen arvioidaan osallistuvan vuonna 2011 noin 58 000 opiskelijaa ja aloittavan noin 18 500 opiskelijaa.

Ruotsinkielinen koulutus

Lukuvuoden alkaessa perusopetuksen ruotsinkielisten koulujen ensimmäisellä vuosiluokalla arvioidaan aloittavan noin 3 500 koululaista. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on kaikkiaan 33 570 oppilasta ja toiminnassa 265 peruskoulua.

Ruotsinkielisissä lukioissa aloittaa ensimmäisen opiskeluvuotensa arviolta 2 300 nuorta opiskelijaa. Kaikkiaan opiskelijoita arvioidaan vuonna 2011 olevan noin 7 000, joista aikuisopiskelijoiden osuus on noin 3 %. Ruotsinkielisiä lukioita on toiminnassa 30.

Opetushallituksen arvion mukaan ruotsinkielisessä tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee oppisopimuskoulutus mukaan lukien yhteensä 11 150 opiskelijaa vuonna 2011. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen arvioidaan aloittavan kuluvana vuonna 3 750 opiskelijaa.

Vuoden 2011 syksyllä arvioidaan olevan 15 oppilaitosta, joissa järjestetään ruotsinkielistä ammatillista peruskoulutusta. Vuoden 2009 syksyllä tällaisia oppilaitoksia oli 19.

Ruotsinkielisessä näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa vuonna 2011 arviolta 400 uutta opiskelijaa. Opiskelijamäärän arvioidaan syksyllä 2011 olevan noin 1 250.

Ruotsinkielisen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijamäärien arvioidaan pysyttelevän vuoden 2009 tasolla. Uusina opiskelijoina arvioidaan aloittavan 500 opiskelijaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opiskelijamäärän arvioidaan olevan 1 200 opiskelijaa.

Ruotsinkielisessä oppisopimuskoulutuksessa arvioidaan aloittavan 650 uutta opiskelijaa. Opiskelijamäärän arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna reilussa 2 000 opiskelijassa.

Lukuvuoden 2011-2012 tilastot (pdf)

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Yleissivistävä koulutus Markku Hartonen puh. 040 348 7131
Ammatillinen koulutus Marianne Portin 040 348 7143
Aikuiskoulutus Timo Kumpulainen 040 348 7169

Koulutyö alkaa taas

Mon, 01 Aug 2011 10:35:00 GMT

Koulutyö alkaa taas

Lukuvuoden 2011–2012 syyslukukausi käynnistyy 9.–16. elokuuta välisenä aikana. Syksyllä perusopetuksen aloittavien määräksi arvioidaan 59 000 lasta, mikä on yli 2 000 enemmän kuin vuonna 2009. Lukuvuosi päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 2. kesäkuuta 2012.

Peruskoulut ja lukiot aloittavat syyslukukauden useissa kunnissa viikolla 32, mutta yleisimmin 16.8. Lapissa koulutyö alkaa jo 9.8.; Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella 11.8.; Helsingissä, Turussa ja Joensuussa 16.8.

Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten työvuosi noudattelee lukioiden työaikoja. Ammattikorkeakouluissa opetus käynnistyy vasta elo-syyskuun vaihteessa, kuten myös useimmissa aikuislukioissa.

Kaikissa kouluissa pidetään syyslomaa lokakuun loppupuoliskolla. Syysloman pituus vaihtelee kahdesta päivästä viikkoon. Esimerkiksi Helsingin kouluissa on kahden päivän syysloma 13.–14.10., Pohjois-Karjalan ja Lapin koululaiset pitävät lomaa viikon 42 ja Oulun koululaiset viikon 43.

Itsenäisyyspäivä tiistaina 6.12.2011 on yhteinen lomapäivä.

Joululoma alkaa 23. joulukuuta ja loppuu 9. tammikuuta 2012.

Talvilomat vuonna 2012 pidetään vakiintuneeseen tapaan alueittain porrastetusti viikoilla 8, 9, ja 10. Viikolla 8 lomailevat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan koulut. Viikolla 9 ovat vuorossa Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala. Viikko 10 on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Suomen ja Lapin koululaisten lomaviikko.

Juhlapyhävapaat ovat loppiainen perjantaina 6.1., pääsiäinen 5.–9.4. ja helatorstai 17.5.2012.

Lukuvuoden 2011–12 työ- ja loma-ajat perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammattikoulutuksessa on vahvistettu kunnissa alkuvuoden aikana. Ne voi tarkistaa kaupunkien ja kuntien verkkosivuilta.

Osaaminen ja sivistys 2020 - Opetushallituksen strategia on ilmestynyt

Tue, 05 Jul 2011 11:58:00 GMT

Osaaminen ja sivistys 2020 - Opetushallituksen strategia on ilmestynyt

Opetushallituksen tiedote 5.7.2011

Opetushallituksen strategia ”Osaaminen ja sivistys 2020” on ilmestynyt. Strategia kiteyttää koulutuksen kehittämisviraston näkemykset suomalaisen opetuksen ja oppimisen lähitulevaisuuden haasteista.

Strategia visioi koulutuksen tahtotiloja eri koulutusmuodoissa sekä elinikäisessä oppimisessa vuoteen 2020 mennessä ja asettaa seitsemän kehitysaluetta:

Kansallinen osaamispääoma kasvuun
Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen
Suomesta johtava oppimiskulttuurien kehittäjä
Hyvinvoiva oppimisyhteisö
Opetushenkilöstön osaamisen vahvistaminen
Opintojen ja koulutuksen järjestämisen tehostaminen
Tiedolla johtaminen ja vaikuttaminen

Strategia hahmottaa koulutusjärjestelmän kehittämisessä tarvittavia toimia osaamisen pääoman kasvattamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi sekä mielekkään oppimisen ja hyvinvoivan oppimisyhteisön kehittämiseksi.

Opetushallituksen asiantuntijat ja julkaisut ovat käytettävissä koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Julkaisu verkossa:
Osaaminen ja sivistys 2020 - Opetushallituksen strategia

Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen eurooppalaisissa kouluissa yleistyy vähitellen

Thu, 30 Jun 2011 12:51:00 GMT

Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen eurooppalaisissa kouluissa yleistyy vähitellen

Eurydice-verkoston julkaiseman Key data on learning and innovation through ICT at school in Europe -raportin mukaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koulutuksessa suositellaan yhä vahvemmin. Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen ei vielä toteudu käytännössä parhaalla mahdollisella tavalla. Kodeissa tietokoneiden ja internet -yhteyksien määrät ovat kasvaneet merkittävästi; Suomessa jo noin 98 prosentilla lapsista ja nuorista on pääsy Internetiin kotoaan. Kotona tietokonetta ei kuitenkaan käytetä koulutöihin. Eurooppalaisista 15-vuotiaista 46 % käyttää tietokonetta viikoittain kotitehtävien tekemiseen, viihdekäytössä tietokone on 83 % nuorista.

Raportin indikaattoritiedot koskevat lukuvuotta 2009/2010 ja se perustuu kansainväliseen kysely- ja tilastotietoon 31 maasta. EU-maiden ohella mukana ovat Islanti, Liechtenstein, Norja ja Turkki. Julkaisu osoittaa, että tieto- ja viestintätekniikkaa ei vielä hyödynnetä opetuksessa kovin laajalti, vaikka sen mahdollistamia uusia opetusmetodeja suositellaan ja tuetaan lähes joka maassa. Esimerkiksi luonnontieteiden opetuksessa 60% oppilaista ei ollut koskaan käyttänyt tietokonetta luonnonilmiöiden simuloimiseen ja 51% ei koskaan ollut tehnyt tieteellisiä kokeita tietokoneella. Tieto- ja viestintätekniikan taidot kuuluvat useimmissa Euroopan maissa opettajien peruskoulutukseen, mutta kiinnostus niiden jatko-opiskeluun on monesti varsin alhaista.

Suomessa erikoistunut tieto- ja viestintätekniikan opetus näyttää olevan monia muita Euroopan maita jäljessä. Ensimmäisen ja toisen asteen opetuksessa se ei yleensä esiinny omana oppiaineenaan, vaan ainoastaan apuvälineenä muiden aineiden opetuksessa. Ruotsissa tilanne on samanlainen. Suomessa uusien tietotekniikkaa hyödyntävien opetusmetodien käyttöönottoa ei myöskään tueta samalla tavoin kuin monissa muissa maissa, vaikka viralliset ohjeistukset suosittelevatkin niiden soveltamista.

Raportin mukaan eurooppalaisten koulujen tieto- ja viestintätekniikan varustus on keskimäärin hyvä. Jo puolet oppilaista käy koulua, josta löytyy vähintään yksi tietokone kahta oppilasta kohden. Myös maidenväliset erot ovat kaventuneet viime vuosina: lähes kaikissa raportin maissa oppilaita on vain 1-4 yhtä tietokonetta kohden. Poikkeuksen tekevät Turkki ja Kreikka, joissa suhdeluvut ovat 5,5 ja 6. Paras tieto- ja viestintätekniikan varustus on Iso-Britannialla, jossa tietokoneita on jo keskimäärin enemmän kuin koulujen oppilaita. Suomalaisissa kouluissa tietokoneita on yleensä 2-3 oppilasta kohden, ja neljännes oppilaista opiskelee kouluissa, joissa suhdeluku on alle kaksi.

Lisätietoja Opetushallituksessa
Matti Kyrö puh. 040 - 3487124,

Key data on learning and innovation through ICT at school in Europe (pdf)

Suomen Eurydice-yksikkö
Eurydice-verkoston kotisivu

Eurydice-verkoston julkaiseman Key data on learning and innovation through ICT at school in Europe -raportin mukaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koulutuksessa suositellaan yhä vahvemmin.

Opetushallitukselta suositus koulukuvausten järjestämisestä

Tue, 21 Jun 2011 08:23:00 GMT

Opetushallitukselta suositus koulukuvausten järjestämisestä

Opetushallituksen tiedote 21.6.2011

Opetushallitus on antanut esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille suosituksen koulukuvausten tilaamisesta ja järjestämisestä. Suosituksen tavoitteena on vakiinnuttaa hyviä käytäntöjä ja lisätä kuvausjärjestelyiden avoimuutta sekä varmistaa kuvien laatua ja edullisuutta.

Koulukuvauksia koskeva sopimus tulee tehdä kirjallisena. Sopijaosapuolena kuvaamon kanssa voi olla koulu tai koulun ulkopuolinen toimija, esimerkiksi rekisteröity vanhempainyhdistys. Suositeltavaa on, että koulun nimissä sopimuksen allekirjoittaa rehtori.

Kuvien ostaminen on huoltajille vapaaehtoista. Oppilaiden huoltajia tai heidän edustajiaan – esimerkiksi koulun vanhempainyhdistystä tai johtokuntaa - on kuultava ennen sopimuksen tekoa.

Kuvaamojen tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi hankinnan tekemistä varten julkaistaan joko avoin tarjouspyyntö, jolloin tarjouksen jättäminen on mahdollista kaikille halukkaille kuvaamoille, tai pyydetään kirjallisia tarjouksia kahdelta tai useammalta kuvaamolta. Tarjouspyynnössä tulee mainita, mitä vertailuperusteita, kuten kuvien laatua, hintaa ja kuvausjärjestelyitä, kuvaamon valinnassa käytetään.

Sopimuksessa sovitaan oppilaiden kuvaamisen toteuttamisesta, kuvalajitelmasta, kuvien hinnasta ja toimittamisesta, koululle ja opettajille mahdollisesti luovutettavista koulukuvista sekä muista kuvien hankintaehdoista. Jos kuvausten järjestämisestä aiheutuu koululle lisämenoja, jotka halutaan periä kuvaamolta, voidaan tästä ottaa sopimukseen määräys. Vaihtoehtoisesti kuvauksia varten luovutetuista tiloista voidaan periä kohtuullista käyttökorvausta. Mahdollinen korvaus maksetaan rahana. Sopimuksessa voidaan myös määrätä, että korvaus hyvitetään osittain tai kokonaan kuvien hinnassa.

Koulun puolesta sopimuksen valmisteluun ja tekemiseen osallistuvat henkilöt eivät saa vastaanottaa kuvaamoilta vieraanvaraisuutta, joka ylittää tavanomaisen tason, eivätkä muutoinkaan toimia siten, että heidän puolueettomuutensa vaarantuu. Sopimukseen ei tule sisällyttää koulun henkilökunnalle taikka oppilaille tai heidän huoltajilleen annettavia henkilökohtaisia etuuksia.

On tärkeää, että huoltajia tai heidän edustajiaan kuullaan myös sopimuksen sisällöstä ja ehdoista. Sopimus ja kaikki tehdyt tarjoukset ovat julkisia. Kuvien myymisessä ja ostamisessa noudatetaan Kuluttaja-asiamiehen ohjetta ”Valokuvaus kouluissa ja päiväkodeissa”.

Suositus on kokonaisuudessaan Opetushallituksen OPH.fi-verkkopalvelun osiossa säädökset ja ohjeet, ohjeita koulutuksen järjestämiseen.

Lisätietoja Opetushallituksessa

Hallintojohtaja Matti Lahtinen, puh. 040 348 7979

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö odottaa yhä läpimurtoaan

Tue, 17 May 2011 10:13:00 GMT

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö odottaa yhä läpimurtoaan

Opetushallituksen tiedote 17.5. 2011

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Suomessa on edelleen vähäistä käytettävissä oleviin mahdollisuuksiin nähden. Uusien ja tehokkaampien laitteiden lisäksi tarvitaan myös uudenlaista pedagogista ajattelua ja teknologiamyönteisempää asennetta.

Opetushallitus on tuoreessa tilannekatsauksessaan tarkastellut TVT:n vaikutuksia oppimistuloksiin, oppimiseen, opettamiseen ja opiskelumotivaatioon. Tilannekatsauksessa käsitellään myös laitekantaa, digitaalista oppimateriaalia, tietokonepohjaista arviointia, sosiaalista mediaa ja etäopetusta. Tarkastelu perustuu aiempiin tutkimuksiin ja tilastoihin.

Vaikka tutkimukset antavat TVT:n vaikutuksista ja hyödyistä osin ristiriitaisen kuvan, on sillä yleisesti ottaen havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia oppimiseen. TVT on esimerkiksi parantanut oppimistuloksia ja antanut lisämotivaatiota sekä opettamiseen että oppimiseen. Tietokonepohjaisen arvioinnin (e-arviointi) lisääntyminen voi myös tehostaa opetusta, sillä se vähentää opettajan työn teknisiä ja manuaalisia vaiheita.

TVT:n myönteisiä vaikutuksia himmentävät kuitenkin siihen edelleen liittyvät negatiiviset tuntemukset. Ne näyttävät olevan yleisempiä juuri suomalaisten opettajien keskuudessa, verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

TVT:n käyttö kouluissa on edelleen selvästi vähäisempää opetuskäytössä verrattuna hallintokäyttöön. Esteinä opetuskäytön lisäämiselle nähdään erityisesti opettajien aikapula, mutta myös puutteellinen osaaminen sekä teknisesti pätevän henkilöstön puute.

Suomessa digitaalisen oppimateriaalin tarjonta on ollut vähäistä verrattuna muihin pienenkielialueen maihin. Ongelma on myös TVT:n käyttöön liittyvä eriytymiskehitys laitekannassa ja opetuskäytön laajuudessa niin kuntien kuin koulujenkin välillä.

Kaiken kaikkiaan TVT:n vahvistaminen opetuskäytössä edellyttää pedagogisten ja didaktisten toimintatapojen kehittämistä ja levittämistä. Tieto- ja viestintätekniikan mielekäs pedagoginen opetuskäyttö on myös tasa-arvokysymys. Jokaisella on oltava oikeus oppia tasa-arvoisesti TVT:n perustiedot ja -osaaminen perusopetuksen aikana tulevaa työelämää ja jatko-opintoja varten.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Kari Nyyssölä 040 348 7819,
Erityisasiantuntija Riku Honkasalo 040 348 7190,
Opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä 040 348 7702,

Opetushallituksen julkaisu:
Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä – Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu 2011. Muistiot 2011:2.

Kansainvälinen vuoropuhelu yhtenäistää kansallisia opetussuunnitelmia

Thu, 24 Mar 2011 11:13:00 GMT

Kansainvälinen vuoropuhelu yhtenäistää kansallisia opetussuunnitelmia

Opetushallituksen lehdistötiedote 24.3.2011

Koulutusjärjestelmien kansainvälinen vertailu on noussut keskeiseen asemaan kansallisessa kehittämistyössä. Kiinnostus erityisesti opetussuunnitelmien vertailuun sekä menestyvien mallien ja käytäntöjen etsimiseen on voimistunut viime vuosina. Eri maiden opetussuunnitelmiin perehtymällä halutaan arvioida ja edistää kansallista opetussuunnitelman kehittämistyötä. Opetushallitus on tarkastellut perusopetuksen opetussuunnitelman rakenteellisia näkökulmia koskevia ratkaisuja kymmenessä eri maassa: Australia, Englanti, Kanada (Ontario), USA (Kalifornia), Singapore, Hongkong, Ruotsi, Skotlanti, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka.

Keskustelu opetussuunnitelman kehittämisestä näyttää keskittyvän samoihin teemoihin maasta riippumatta. Kansainvälisesti tarkastellen opetussuunnitelmat ja niiden kehittäminen sisältävät samansuuntaisia trendejä, jotka liittyvät ennen kaikkea koulutuksellisiin päämääriin. Toisaalta etenkin työtapoja ja koulun käytänteitä ohjaavien periaatteiden määrittelyssä ja kuvaamisessa on selkeästi kansallista vaihtelua.

Eri maiden opetussuunnitelmat ilmentävät yhä selkeämmin kompetenssipohjaista opetussuunnitelmaa, jossa opetuksen tavoitteet määritellään erilaisina taitoina. Taitojen kuvaaminen perusopetuksen opetussuunnitelmassa on selkeästi yleistynyt ja edustaa varsin johdonmukaista opetussuunnitelmallista suuntausta. Tarkasteltujen maiden opetussuunnitelmissa taidot määritellään laaja-alaisina opetuksen lähtökohtina, ei ainoastaan oppiaineiden yhteydessä. Tällöin taidot toimivat konkreettisesti koko perusopetusta jäsentävänä tavoitteistona.

Opetussuunnitelma-ajattelu poikkeaa tarkastelluissa maissa ennen kaikkea opetussuunnitelmaan sisällytettävien pedagogisten tekijöiden suhteen. Eri maiden opetussuunnitelmissa määritellään opettajan tehtäviä ja roolia, oppilaan roolia, vanhempien roolia osana opetusta, oppimateriaalien laatua ja jopa kotitehtävien laatua. Opetussuunnitelman ohjaavuus ulotetaan siis hyvin moniin tekijöihin, joiden Suomessa ajatellaan kuuluvan selkeästi opetussuunnitelman ulkopuolelle koulun ja opettajan päätösvaltaan ja toimintaan.

Oppilaan arviointi ilmeni tarkastelluissa opetussuunnitelmissa varsin yksityiskohtaisena ja opetussuunnitelmien kokonaisuudessa laajana osa-alueena. Oppilaan arviointi kriteerien perusteella on paikoin hyvin tiukasti kontrolloitu ohjauksen väline. Oppilaan arviointia ohjaavat osaamiskuvaukset muodostivat tarkasteltujen maiden opetussuunnitelmissa selkeästi oman osa-alueensa opetuksen lähtökohtien ja oppiaineiden ohella.

Opetussuunnitelmissa ilmeni selkeä ero normatiivisen ja suositusmuotoisen ohjauksen välillä. Normatiivinen ohjaus on selkeästi määräävää ja ikään kuin toteavaa. Suositusmuotoinen ohjaus puolestaan toteutuu opetussuunnitelmassa esimerkkeinä ja vaihtoehtoina selkeästi normitekstistä erotettuna. Analysoiduissa opetussuunnitelmissa normatiivisen ohjauksen rinnalla esitettiin usein erilaisia suosituksia ja esimerkkejä opetuksen toteuttamiseen.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Erja Vitikka, Opetushallitus, puh. 040 348 7283,

Julkaisu

Erja Vitikka & Elisa Hurmerinta:
Kansainväliset opetussuunnitelmasuuntaukset.
Opetushallitus: Raportit ja selvitykset 2011:4.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet uudistuivat

Fri, 14 Jan 2011 10:52:00 GMT

Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet uudistuivat

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ensimmäiset perusteet annettiin 27.2.2004 ja toiminta käynnistyi 1.8.2004. Toimintaa koskevaa lakia on uudistettu 1.1.2007. Toiminta on vuoteen 2010 mennessä laajentunut kattamaan lähes kaikki Manner-Suomen kunnat. Opetushallitus on valmistellut perusteiden uudistamisen laajassa yhteistyössä toiminnan järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Opetushallitus on päättänyt perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan uusista perusteista 19.1.2011. Uusien perusteiden mukaiseen toimintaan tulee siirtyä 1.8.2011.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011

Painetussa muodossa oleva perusteasiakirja postitetaan helmikuun aikana kaikille aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjille.

Opetushallitus käynnistää perusteiden käyttöönottokoulutukset eri puolilla Suomea. Koulutus on tarkoitettu toiminnan järjestäjille, koulujen rehtoreille ja opettajille, ohjaajille ja koulutuksen järjestäjille. Kouluttajana toimii erityisasiantuntija Riitta Rajala Opetushallituksesta. Ilmoittautuminen tilaisuuksiin (paitsi 22.3. Varkauden tilaisuuteen) verkkolomakkeella.

Koulutustilaisuudet:

9.2.	Helsinki, Opetushallitus, Hakaniemenranta 6 (yhdyshenkilö kaija.seppanen (at) oph.fi)
11.2.	Tampere, Cumulus Pinja, Olympia-Sali, Satakunnankatu 10 (yhdyshenkilö reija.huovila (at) tampere.fi)
16.2.	Kajaani, Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsä, Koskikatu 2-4 (yhdyshenkilö leila.lassila (at) kajaani.fi)
18.2.	Kouvola, Kuusankoskitalo, Voikkaa-Sali, Kymenlaaksonkatu 1, Kuusankoski (yhdyshenkilö arja.pihlhjerta (at) hamina.fi)
24.2.	Oulu, Kylpylähotelli Eden, Vellamo, Holstinsalmentie 29 (yhdyshenkilö jaana.valtanen (at) ouka.fi)
22.3.	Varkaus, Kaupunginkirjasto, Osmajoentie 1, ilmoittautuminen Itä-Suomen Aluehallintovirastoon os. sivistys.ita (at) avi.fi (yhdyshenkilö kari.lehtola (at) avi.fi)

Koulutustilaisuuksien ohjelma (pdf)

Tervetuloa!

Lisätietoja antaa Opetussuunnitelmat yksikön päällikkö Irmeli Halinen (040 348 7297), assistentti Kaija Seppänen (040 348 7835) sekä 1.2.2011 jälkeen erityisasiantuntija Riitta Rajala (040 348 7745). Sähköpostiosoitteet ovat muotoa

Opetushallitus on päättänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan uusista perusteista 19.1.2011. Uusien perusteiden mukaiseen toimintaan tulee siirtyä 1.8.2011. Uusiin perusteisiin liittyviä käyttöönottokoulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea.

Suullisen kielitaidon arvioinnin koepankki

Fri, 15 Oct 2010 13:42:00 GMT

Suullisen kielitaidon arvioinnin koepankki

Opetushallitus avaa 1.11.2010 lukioiden käyttöön suullisen kielitaidon arviointia varten koepankin. Koepankki sisältää koetehtävät, kokeiden arviointiohjeet sekä yleiset ohjeet kokeiden järjestämisestä. Koepankista saatavat kokeet ovat lukioille maksuttomia.

Miten käyttäjäksi?

Lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten rehtorit saavat postitse Opetushallitukselta tunnukset järjestelmään. Yksittäiset opettajat järjestelmän käyttäjiksi rekisteröi kunkin oppilaitoksen rehtori. Oppilaitosten tiedot päivittyvät koepankkiin Kouluta - järjestelmän kautta.

Lyhyesti suullisen kielitaidon kokeesta

Suullisen kielitaidon koe on osa valtakunnallisena syventävänä kurssina tarjottavaa suullisen kielitaidon kurssia. Suullisen kielitaidon kurssien suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10, kuten muutkin opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10.

Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

Lukioasetuksen mukaan suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Kurssiin sisältyvän kokeen suorittamiseen menee yhdeltä opiskelijaparilta noin 15–20 minuuttia. Kurssille otettavien opiskelijoiden määrää on tarpeen harkita, jotta opettajalle jää riittävästi aikaa myös opiskelijoiden ohjaukseen.

Lisätietoja: opetusneuvos Kalevi Pohjala ja undervisningsråd Ingelisa Wikholm (sähköpostiosoitteet ovat muotoa )

Muutoksia perusopetuslakiin sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin

Fri, 20 Aug 2010 11:12:00 GMT

Muutoksia perusopetuslakiin sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin

Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu 24.6.2010. Opetushallitus valmistelee lain edellyttämiä muutoksia esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä esiopetuksessa kasvun ja oppimisen tukea käsitteleviä osuuksia opetussuunnitelman perusteissa.

Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu 24.6.2010. Lakiin tehdyillä muutoksilla vahvistetaan oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Lisäksi muutoksilla on täydennetty oppilashuoltoa, oppilaiden henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä.

Lakiin tehdyt muutokset edellyttävät esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien muuttamista. Lain mukaan Opetushallituksen on uudistettava opetussuunnitelman perusteet siten, että opetuksen järjestäjä voi ottaa niiden mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1.1.2011, kuitenkin viimeistään 1.8.2011. Oppilashuoltoa sekä henkilötietojen salassapitoa ja käsittelyä sekä tietojensaantioikeutta koskevia säännöksiä (lain 31 a, 40 ja 41 §) sovelletaan kuitenkin jo 1.8.2010 alkaen.

Opetushallitus on valmistellut lain edellyttämät muutokset esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä esiopetuksessa kasvun ja oppimisen tukea käsitteleviä osuuksia opetussuunnitelman perusteissa. Esi- ja perusopetuksen perusteissa muuttuvat luvut 4 ja 5 kokonaisuudessaan. Lisäksi muutoksia tulee perusopetuksessa lukuihin 2 ja 3 sekä esiopetuksessa lukuihin 1 ja 2. Opetushallitus on valmistellut myös vuoden 2010 alusta voimaan tullutta joustavan perusopetuksen toimintaa varten opetussuunnitelman perusteet, jotka ovat luvussa 5.3.

Opetussuunnitelmien perusteluonnokset on lähetetty kommentoitavaksi kaikille esi- ja perusopetuksen järjestäjille ja Tehostetun ja erityisen tuen sekä Oppilashuollon kehittämistoimintojen koordinaattoreille. Kommentit on pyydetty 24.8.2010 mennessä. Opetushallitus on järjestänyt sidosryhmille kuulemistilaisuuden 20.8.2010. Uudet opetussuunnitelmien perusteet annetaan alkusyksystä 2010.

Opetushallitus järjestää jatkossa alueellista täydennyskoulutusta muuttuvista opetussuunnitelmien perusteista. EDU.fi-verkkopalveluunn tuotetaan tukimateriaalia, joka auttaa uusien säännösten soveltamisessa ja perusteiden käyttöönotossa. Lisäksi Opetushallitus valmistelee yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Oppilas- ja opiskelijahuollon opasta.

Aineistot

Hallituksen esitys HE 109/2009
Sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp
Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010

Lisätietoja

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos: opetusneuvos Hely Parkkinen, puh. 040 348 7229
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos: opetusneuvos Pirjo Koivula, puh. 040 348 7301
Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen (esi- ja perusopetus): opetusneuvos Heidi Peltonen, puh. 040 348 7271

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa