Spektri 4/2010

Tuntijakotyöryhmä toisi perusopetukseen valinnaisuutta ja lisätunteja

Tue, 01 Jun 2010 11:26:00 GMT

Tuntijakotyöryhmä toisi perusopetukseen valinnaisuutta ja lisätunteja

Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä esittää lisää valinnaisuutta perusopetukseen. Uusiksi oppiaineiksi esitetään etiikkaa ja draamaa. Vähimmäistuntimäärää nostettaisiin neljällä vuosiviikkotunnilla.

Pääjohtaja Timo Lankisen johtama työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Henna Virkkuselle tiistaina 1.6.

Uudistuksilla tähdätään perusopetuksen sivistystehtävän syventämiseen, osaamisen tason turvaamiseen, yksilöllisen ohjauksen ja tuen varmistamiseen sekä perusopetuksen toteuttamisperiaatteiden selkeyttämiseen.

Tavoitteet ja avaintaidot

Työryhmä on tarkastellut perusopetuksen uudistamista sen nykyisistä vahvuuksista sekä muuttuvan toimintaympäristön ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen kehittämistarpeista käsin. Perusopetuksen sivistystehtävälle on määritelty neljä keskeistä tavoitetta: kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, opetuksessa annettavat tarpeelliset tiedot ja taidot, elinikäinen oppiminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen.

Perusopetuksen tulisi vahvistaa yhteiskunnassa tarvittavia kansalaisen taitoja, jotka työryhmä on jäsentänyt viideksi taitoryhmäksi: ajattelun taidot, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, käden ja ilmaisun taidot, osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot. Kansalaisen taidot määritellään asetuksella osaksi perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja ne liitetään myös oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin.

Koulutuksellisen tasa-arvon ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi työryhmä esittää, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää korotetaan neljällä vuosiviikkotunnilla eli 152 opetustunnilla. Perusopetuksen aikainen vähimmäistuntimäärä nousisi 222 vuosiviikkotunnista eli 8436 opetustunnista 226 vuosiviikkotuntiin eli 8588 opetustuntiin. Lisäys on 1.8 % nykyisestä kokonaistuntimäärästä. Tuntimäärän korotus ehdotetaan suunnattavaksi 1. ja 2. sekä 5. ja 6. vuosiluokalle.

Oppiainekokonaisuudet

Työryhmä esittää, että perusopetuksen oppimäärään kuuluvat sekä yhteiset että valinnaiset opinnot määritellään oppiainekokonaisuuksina ja oppiaineina. Oppiainekokonaisuuksia on työryhmän esityksen mukaan kuusi. Ne sisältävät kaikki nykyiset ja kaksi uutta oppiainetta.

- kieli ja vuorovaikutus: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
- matematiikka
- ympäristö, luonnontieto ja teknologia: biologia, maantieto, fysiikka ja kemia
- yksilö, yritys ja yhteiskunta: uskonto, elämänkatsomustieto, etiikka, historia, yhteiskuntaoppi ja oppilaanohjaus
- taide ja käsityö: kuvataide, musiikki, käsityö ja draama
- terveys ja toimintakyky: liikunta, terveystieto ja kotitalous

Uusiksi oppiaineiksi esitetään etiikkaa sekä draamaa. Etiikan tavoitteena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen ja eri katsomusryhmille yhteisten arvostusten ja ihmisyyteen liittyvien kysymysten pohdintaa Yksilö, yritys ja yhteiskunta -oppiainekokonaisuudessa. Draaman tavoitteena on vahvistaa laaja-alaista taidekasvatusta Taide ja käsityö -oppiainekokonaisuudessa.

Kieliohjelma

Työryhmän esittämän kieliohjelman keskeisinä tavoitteina ovat yhteiskunnan kielivarannon rikastaminen, kielten opiskelun monipuolistaminen ja varhentaminen sekä kansalliskielten aseman turvaaminen. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelusta työryhmä esittää seuraavaa:

A1-kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 2. vuosiluokalta. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota vähintään kolmea vaihtoehtoa A1-kieleksi. Yhden näistä tulee olla toinen kotimainen kieli.

A2-kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 5. vuosiluokalta. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota oppilaalle vapaaehtoisen A2-kielen opiskelumahdollisuus joko opetuksen järjestäjän omana tai järjestäjien välisenä yhteistyönä.

Opetuksen järjestäjän tulee käynnistää opetusryhmä viimeistään siinä tapauksessa, että kyseisen kielen valinneita oppilaita on vähintään kymmenen.

B1-kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 6. vuosiluokalta. Mikäli oppilas ei tätä ennen ole aloittanut toisen kotimaisen kielen opintoja, tulee ne aloittaa tässä vaiheessa.

Lisää valinnaisuutta

Valinnaisuutta lisätään vuosiluokilla 3-6 sekä 7-9 ja se suunnataan vahvistamaan oppiainekokonaisuuden yhteisiä tavoitteita sekä eheyttämään ja syventämään oppilaan opintoja.

Vuosiluokille 3-6 on ehdotuksessa sijoitettu 13 vvt valinnaisia opintoja, jotka sisältyvät oppilaalle näille vuosiluokilla määriteltyyn vähimmäistuntimäärään. Toteuttamistapoja on kaksi:

1. Opetuksen järjestäjä päättää tuntien käyttämisestä oppiainekokonaisuuteen kuuluviin yhteisiin oppiaineisiin tai oppiainekokonaisuuden sisällä yhteisiä tavoitteita edistäviin, eheyttäviin opintokokonaisuuksiin.

2. Opetuksen järjestäjä tarjoaa valinnaisten aineiden opetusta ohjaavien periaatteiden mukaisesti järjestettyjä valinnaisaineita tai valinnaisia opintokokonaisuuksia. Oppilas valitsee tarjotuista vaihtoehdoista.

Vuosiluokille 7-9 on ehdotuksessa sijoitettu 15+6 vvt valinnaisia opintoja, jotka sisältyvät oppilaalle näille vuosiluokilla määriteltyyn vähimmäistuntimäärään. Vuosiluokkien 7-9 valinnaisten opintojen tulee kaikilta osin olla aina oppilaalle valinnaisia. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota valinnaisaineita, joista oppilas valitsee tarpeidensa ja suuntautuneisuutensa mukaisesti.

Taideaineiden ja käsityön tuntimäärää ja oppilaan mahdollisuuksia valintoihin näissä aineissa lisätään nykytilanteeseen verrattuna. Näin halutaan vahvistaa oppilaan mahdollisuutta keskittyä taipumustensa ja suuntautuneisuutensa mukaisiin aineisiin. Taide ja käsityö -oppiainekokonaisuudessa oppilas valitsee vuosiluokilla 8-9 tarjottavista musiikin, kuvataiteen, käsityön ja draaman opinnoista kaksi oppiainetta, joita hän opiskelee vuosiluokkien 8-9 aikana yhteensä vähintään 6 vuosiviikkotuntia. Lisäksi oppiainekokonaisuudessa valinnaisia opintoja on vuosiluokilla 3-6 yhteensä vähintään 8 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 yhteensä vähintään 2 vuosiviikkotuntia.

Liikunnan yhteistä tuntimäärää lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, joista yksi sijoittuu vuosiluokille 1 – 2, yksi vuosiluokille 3 – 6 ja kaksi vuosiluokille 7-9. Lisäksi Terveys ja toimintakyky -oppiainekokonaisuudessa valinnaisia opintoja on vuosiluokilla 3-6 yhteensä vähintään 2 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 yhteensä vähintään 2 vuosiviikkotuntia.

Lisätietoja:
Työryhmän puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, puh. 040 348 7154
Työryhmän sihteerit: opetusneuvos Irmeli Halinen, Opetushallitus, puh. 040 348 7297 ja opetusneuvos Ritva Järvinen, Opetushallitus, puh. 040 348 7337

Työryhmän esitys on luettavissa opetusministeriön verkkojulkaisuna.

Lisätietoa työryhmän kokoonpanosta ja työstä Opetushallituksen www-sivulla.

Lukuvuosi päättyy kouluissa ja oppilaitoksissa

Thu, 27 May 2010 05:59:00 GMT

Lukuvuosi päättyy kouluissa ja oppilaitoksissa

Lukuvuosi päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Peruskoulun saa tänä vuonna loppuun 66 000 nuorta ja lukion oppimäärän suorittaa noin 30 500 opiskelijaa.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuu oppilaitoksissa 33 000 opiskelijaa. Näyttötutkinnot ja oppisopimuskoulutus mukaan lukien uusia ammattilaisia valmistuu perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista kaikkiaan 64 000.

Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon on tänä keväänä suorittanut 1850 opiskelijaa. Ylioppilastutkintolautakunta ilmoittaa ylioppilastutkinnon suorittajien tarkan lukumäärän toukokuun lopussa.

Ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa päättötodistuksen saa 4 000 peruskoululaista, 2 100 ylioppilasta ja 2 360 ammattiin valmistunutta.

Syksyllä 2010 koulutien aloittaa 58 000 ensiluokkalaista, joista ruotsinkielisiä on 3 600.

Oppilaitostilastot 2009

Tilastokeskuksen tuoreimpien oppilaitostilastojen mukaan vuoden 2008 lopussa oli toiminnassa 4 324 oppilaitosta, mikä oli 119 vähemmän kuin vuonna 2007. Perusopetusta antavia kouluja oli 3 174, lukiokoulutusta antoi 449 oppilaitosta ja tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta 285 oppilaitosta. Ammattikorkeakouluja oli vuonna 2008 toiminnassa 28 ja yliopistoja 20.

Oppilaitosten kokonaismäärä on pienentynyt runsaalla tuhannella kymmenessä vuodessa. Vuonna 1999 oppilaitoksia oli toiminnassa kaikkiaan 5 483. Peruskoulujen lukumäärä on vähentynyt runsaan sadan koulun vuosivauhtia. Lukioverkon ja ammatillisen koulutuksen supistuminen on ollut hitaampaa. Vuonna 1999 peruskouluja oli toiminnassa 4 099, lukioita 479 ja ammatillisia oppilaitoksia 404.

Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2010-2011

Kouluvuosi 2009-2010 päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Uusi lukuvuosi käynnistyy 10.-17.8. ja päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 4. kesäkuuta 2011.

Lukuvuoden pituus on 189 työpäivää ja päättäjäispäivä peruskouluasetuksen mukaan viikon 22 lauantai. Lomien alkamis- ja päättymispäivien suhteen koulutuksen järjestäjillä on jouston varaa. Uudet aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastot seuraavat alueensa koulujen ja oppilaitosten työ- ja loma-aikoja vaihtelevin käytännöin.

Koulut alkavat useassa kunnassa viikolla 32 mutta yleisimmin viikolla 33 eli 16. -17.8. Esimerkiksi Itä-Suomessa varhaisin aloituspäivä on Hirvensalmella, Nilsiässä ja Ilomantsissa 10.8. ja myöhäisin kuudessa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnassa 17.8.

Suurista kaupungeista Tampere, Oulu ja Rovaniemi aloittavat koulutyön 11.8, Helsinki ja Vaasa 16.8. ja Kuopio 17.8.

Ammatillisten oppilaitosten työvuosi alkaa niin ikään 10.8. -17.8. välisenä aikana. Ammattikorkeakouluissa opetus käynnistyy vasta elo-syyskuun vaihteessa, kuten myös useimmissa aikuislukioissa.

Kaikissa kouluissa pidetään syyslomaa lokakuun loppupuoliskolla. Syysloman pituus vaihtelee kahdesta päivästä viikkoon. Esimerkiksi Helsingin kouluissa on kahden päivän syysloma 14. -15.10. kun taas kaikki Etelä-Savon koulut ovat lomalla viikon 43, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan koulut viikon 42.

Yhteinen lomapäivä on itsenäisyyspäivä maanantaina 6.12.2010.

Joululoma alkaa 18. - 23. joulukuuta ja loppuu 2.-9. tammikuuta 2011. Talvilomat vuonna 2011 pidetään vakiintuneeseen tapaan alueittain porrastetusti viikoilla 8, 9, ja 10. Viikolla 8 lomailevat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan koulut. Viikolla 9 ovat vuorossa Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala. Viikko 10 on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Suomen ja Lapin koululaisten lomaviikko.

Juhlapyhävapaat ovat loppiainen torstaina 6.1., pääsiäinen 22.- 25.4. ja helatorstai 2.6.2011.

Lukuvuosi päättyy maan kaikissa kouluissa lauantaina 4. kesäkuuta 2011.

Tulevan lukuvuoden 2010-2011 työ- ja loma-ajat perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammattikoulutuksessa on vahvistettu kaikissa kunnissa. Ne voi tarkistaa kaupunkien ja kuntien nettisivuilta.

Suurimmat kaupungit:

Helsinki
Tampere
Turku
Vaasa
Jyväskylä
Kuopio
Joensuu
Oulu
Rovaniemi

Alueellinen kuntakohtainen yhteenveto löytyy Itä-Suomen AVI:n nettisivuilta. Muut aluehallintovirastot (AVI) kokoavat ja julkaisevat kuntien tietoja vaihtelevasti.

Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen työ- ja loma-ajoista antavat lisätietoja alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).

Itä-Suomen AVI
Etelä-Suomen AVI
Lapin AVI
Lounais-Suomen AVI
Länsi- ja Sisä-Suomen AVI
Pohjois-Suomen AVI

Lukuvuosi päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Peruskoulun saa tänä vuonna loppuun 66 000 nuorta ja lukion oppimäärän suorittaa noin 30 500 opiskelijaa.

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteet

Thu, 27 May 2010 05:55:40 GMT

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteet

Aikuisten perusopetuksen alkuvaihetta varten on laadittu opetussuunnitelman perusteet ensimmäistä kertaa Suomessa. Ne on tarkoitettu pääasiassa aikuisille maahanmuuttajille, joilla on entuudestaan vähän tai ei lainkaan yleissivistävää koulutusta.

Aikuisikäiset maahanmuuttajat opiskelevat pääasiassa aikuislukioissa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman pohjalta tarkoituksenaan suorittaa loppuun perusopetuksen oppimäärä, joitakin yksittäisiä kursseja tai korottaa arvosanoja.

Alkuvaiheen ops-perusteet kattavat pääasiassa perusopetuksen vuosiluokat 1 – 6. Ne täydentävät Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteita, jotka kattavat vuosiluokat 7 – 9. Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen perusteissa 2010 määrätään ne oppimistavoitteet, opetuksen keskeiset sisällöt ja osaaminen, joiden pohjalta opiskelijan on mahdollista jatkaa opintojaan vuoden 2004 perusteiden mukaan. Perusteet tulevat voimaan 1.8.2010.

Opiskelijat

Aikuisten perusopetuksen opiskelijamäärä on vähentynyt viime vuosina ja jää nykyään alle tuhanteen. Koulutettavaryhmän kieli- ja kulttuuritausta on muuttunut radikaalisti siitä kun nyt voimassa oleva tuntijako vuonna 1994 päätettiin. Aikuisten perusopetuksessa olevista opiskelijoista 70 % on vieraskielisiä. Yleisimmin puhuttu äidinkieli on somali.

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opinnot on tarkoitettu aikuisille, joilla ei ole lainkaan yleissivistävää koulutusta tai se on hyvin puutteellinen. Koska perinteisesti Suomessa lähes kaikki ovat suorittaneet peruskoulun, perusopetuksen alkuvaiheen opetusta aikuisille ei ole tarjottu eikä juuri tarvittukaan. Ainoana merkittävänä poikkeuksena ovat olleet ja ovat edelleen aikuiset romanit, joiden nyt toivotaan tarttuvan mahdollisuuteen parantaa perustaitojaan.

Opetussuunnitelman laadinta

Opetussuunnitelmaa laadittaessa on syytä ottaa huomioon muu erityisesti maahanmuuttajille suunnattu koulutus. Tätä ovat aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus sekä luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutus sekä perusopetukseen valmistava opetus.

Opintojen alussa kunkin opiskelijan osaaminen arvioidaan ja hänelle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opiskelija ja opinto-ohjaaja laativat yhdessä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota seurataan ja arvioidaan koko koulutuksen ajan. Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheessa tulee varmistaa äidinkielen, matematiikan sekä ympäristö- ja luonnontiedon perusosaaminen. Lisäksi opetuksen järjestäjän päätöksellä opetukseen voidaan sisällyttää yhteiskunnallista opetusta, johon perusopetuksen alkuvaiheen opiskelijoilla on usein erityistä tarvetta.

Opiskelija voi opiskella samanaikaisesti Aikuisten perusopetuksen vuoden 2010 alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintoja (määräys 14/011/2010) ja Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintoja (määräys 4/011/2004).

Hyödyllisyys ja käytännöllisyys motivoivat

Aikuisen perusopetuksen alkuvaiheen opetusta tulee toteuttaa siten, että se lisää opiskelijan arjenhallintaa, auttaa häntä ymmärtämään opiskelun hyödyllisyyden ja ottamaan vastuun omasta opiskelustaan sekä tekemään realistisia jatko-opiskelusuunnitelmia. Jokapäiväinen kokemus opiskelun hyödyllisyydestä ja käytännöllisyydestä on keskeinen motivointikeino. Luku-, kirjoitus- ja laskutaidon olemattomuus tai puutteellisuus tuottaa aikuiselle usein sosiaalista häpeää. Kunnioittava suhtautuminen luku- ja kirjoitustaidottoman aikuisuuteen ja jo hankittuun osaamiseen luo perustaa opiskelijaidentiteetin rakentamiselle.

TEKSTI: Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen, Opetushallitus, p. 040 348 7261

Julkaisu:
Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteet 2010. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2010:1.

Tilaukset:
Opetushallituksen verkkokauppa

Kielikylpy vetreyttää suuvärkkiä

Wed, 26 May 2010 07:51:00 GMT

Kielikylpy vetreyttää suuvärkkiä

Nurmeksen Ammattiopisto on parin vuoden ajan auttanut paikallisia yrittäjiä kansainvälistymään järjestämällä näille käytännönläheistä ja räätälöityä kieltenopetusta. Ulkomaisten kumppanikoulujen opiskelijat ovat käyneet antamassa kielikylvetystä ja saaneet samalla kenttäkokemusta Suomen ja Pohjois-Karjalan matkailukulttuurista.

Valtimolla Puukarin Pysäkin pirtissä tuoksuvat perinneherkut: palvilammas, tuore ruisleipä ja sulhaspiirakat. ”Ottooten!” kehottaa emäntä aamiaisvieraita, mutta Veronika Strigina, 20, on pienoisessa kulttuurishokissa. Viikkoon ei Petroskoin tyttö ole päässyt pizzalle eikä hampurilaiselle. Tekisi jo kovasti mieli venäläisen nykynuoren kotoisia eväitä!

Maaseudun rauha joulukuun 2008 kaamoksessa on ollut Veronikalle (kuvassa oikealla) haasteellista. Hänet on lähetetty Nurmeksen Ammattiopiston petroskoilaisesta ystävyyskoulusta opettamaan äidinkieltään pohjois-karjalaisille ummikoille, jotka posmittavat taukoamatta omituista paikallismurrettaan. Onneksi Veronikan apuna kielikylvetyksessä on suomalainen ikätoveri Krista Karkman (vasemmalla), joka puhuu vähän enemmän venäjää kuin isäntäväki ja vähän enemmän englantia kuin Veronika itse.

Matkailualaa opiskeleville Kristalle ja Veronikalle vierailut toistensa opiskelupaikkakunnille ovat osa opintoja. Antamansa kielikylvetyksen oheistuotteena tytöt saavat tietoa ja kokemusta mm. luterilaisesta ja ortodoksisesta kansanperinteestä sekä suomalaisesta ja venäläisestä tapakulttuurista. Aivan orpo ei Veronika enää Suomessa ole: hänellä on parilta kesältä työkokemusta mansikanpoiminnasta, ja hänen maanmiehiään kulkee Pielisen Karjalassa ansiotöissä viikoittain.

Majatalo Puukarin Pysäkin isäntäväki Heikki ja Anita Ovaskainen ovat perehtyneet Veronikan ja Kristan laatimaan suomi-venäjä-keittiösanastoon parhaansa mukaan. Heikki tunnustaa pienyrittäjän ajan hupenevan joulusesongin alkaessa kaikkeen muuhun kuin opiskeluun. Kohteliaasti Veronika kuitenkin luonnehtii oppilaitaan ”kilteiksi, vaikka kiireisiksi”.

Veronikan antama venäjän kielen kotiopetus on jatkoa Anita Ovaskaisen vuosi sitten saamalle englannin kielikylvylle. Silloin kylvettäjänä oli varsovalainen opiskelija Barbara Warzybok. Tämä opetti majatalon emännälle tarpeellista perusenglantia ja sai vastineeksi kokemusta suomalaisesta maaseutumatkailusta ja ruokaperinteestä.

Englantia ja venäjää yrittäjille

Ovaskaisten motivaatio kielten oppimiseen lähtee käytännön tarpeista. Puukarin Pysäkki on sopiva välietappi matkan varrella, kun talvituristit Moskovasta ja Pietarista ajavat Lappiin hiihtämään ja kylpemään. Uuden vuoden ja loppiaisen aikoihin venäläisturisteja yöpyy Puukarissa joka yö. Muita vieraskielisiä matkaajia piipahtelee pitkin vuotta. Asiakkaita, jotka tiedustelevat yösijaa ja muonitusta netin kautta, Heikki Ovaskainen palvelee jo sujuvasti englannin sanakirja toisessa kädessä, ”van puhelimessa se meinovvaa iskee panniikki”.

Helpottaakseen paniikkireaktioita Ovaskaiset ilmoittautuivat mukaan Nurmeksen Ammattiopiston kielikylpyhankkeeseen, jossa ulkomaiset opiskelijat ja suomalaiset harjoittelijat antavat räätälöityä käytännön kieltenopetusta Pohjois-Karjalan yrittäjille. Palvellakseen sujuvammin ruokavieraitaan Anita-emäntä päätti kohentaa englannin alkeitaan ja vuosikymmeniksi pakastimeen jäänyttä koulusaksaansa.

Heikki-isännällä taas on parin vuosikymmenen yrittäjä- ja opettajauran varrelta tuttavia Venäjällä Habarovskia myöten. Metsäkoneenkuljettajaksi opiskelevat venäläiset ovat olleet merkittävä opiskelijaryhmä Valtimon metsäkonekoulussa, ja heitä Ovaskainen opetti aikoinaan monet vuodet. Myös suomalaiset metsäurakoitsijat tuovat Venäjältä usein mukanaan työmiehiään, jotka tarvitsevat konevalmistajien järjestämää käyttökoulutusta. Tällä tavoin Pohjois-Karjalankin koulutus- ja työmarkkinat kansainvälistyvät.

Kielitaito tuo asiakkaita

Nurmeksen Ammattiopiston yrittäjyyskouluttaja Ella Kärki ja kieltenopettaja Anna-Liisa Jeskanen-Aarnipuro paneutuivat kielikylpyjä suunnitellessaan nimenomaan yrittäjien käytännön tilanteisiin ja tarpeisiin. Heikki Ovaskainen on yksi maakunnan monista yrittäjistä, jotka ovat huomanneet venäjän kielen vähäisenkin taidon edistävän liiketoimintaa. Karjalan matkailu on suurelta osin ostosmatkailua, jota Pietarin rikkaat harrastavat lamasta huolimatta. Venäjänkielinen palvelu lupsakkaassa karjalaisessa ilmapiirissä rohkaisee heitä tulemaan toistekin.

Kielikylvettäjän tuominen yrittäjän arkiympäristöön alentaa opiskelukynnystä usein helpommin kuin yrittäjän houkuttelu oppilaitokseen kielikurssille. Kylvettäjiä eli ulkomaisia harjoittelijoita on saatu opiston kumppanikouluista Ruotsista, Venäjältä, Saksasta, Puolasta, Tshekistä ja Slovakiasta. He tulevat koulujensa lähettäminä tai Comenius Assistant Teacher –ohjelman välityksellä pariksi viikoksi tai useaksi kuukaudeksi kerrallaan.

Nurmeslaisten kielikylpyohjelmaa on viety eteenpäin myös Opetushallituksen oppimisympäristöjen hankerahoituksella. Monenlaisia synergiaetuja yhdistävä kieltenopetuskonsepti palkittiin joulukuussa 2008 European Label –laatuleimalla. Hankkeen vahvuutena mainittiin mm. henkilökohtaisista tarpeista lähtevän opiskelun tukeminen sekä nuorten ja aikuisten vuorovaikutteinen yhteistyö.

Ranskaa ilman kyyneleitä

Slovakiasta Pohjois-Karjalaan tullut Lucia Lackovicová on joulukuisen kaamoksen hämärässäkin olemukseltaan valoisa. Vastavalmistunut ranskan ja biologian opettaja vetää talvikauden ajan matkailu- ja ravintola-alan ranskan ryhmää ammattiopiston opiskelijoille. Vilkas Lucia-neito päätyi Bratislavasta Nurmekseen Comenius-vaihdon kautta. Kielikylvettäjän rooliin on kuulunut myös keikka Valtimolla ravintola Seiskassa, jossa Lucia opetti englantia yrittäjäpariskunnan ja henkilökunnan lisäksi myös perheen 9- ja 11-vuotiaille pojille. Kaiken muun toimen ohella Lucia on välittömällä olemuksellaan välittänyt olennaisia piirteitä kotiseudustaan ja kulttuuristaan paikkakunnan koulu- ja opiskelijayhteisöön.

Iisalmelainen Sanna Heikkinen (kuvassa vasemmalla) on yksi Lucian oppilaista. Sanna kirjoitti jo lukion 2. luokalla lyhyen ranskan, jota hän haluaa kohentaa matkailualan opintojaan varten. Lucian oppitunneilla kerrataan ja laajennetaan ruokailu- ja ravintolasanastoa rennosti ja käytännönläheisesti. Sanna on iloinen mahdollisuudesta opiskella kieltä, joka ei kuulu opiston vakituiseen tarjontaan. Myös tavanomaisesta poikkeava opetusmenetelmä innostaa:

- Tosi kivaa! Vieraskielisen opettajan kanssa saa paljon harjoitusta samalla kertaa englannin ja ranskan puhumisessa. Se on tärkeää nimenomaan matkailualalla.

Kun opettaja ja oppilas ovat melkein saman ikäisiä, he löytävät useita yhteisiä kosketuskohtia ranskankieliseen kulttuuriin: laulajasuosikkeja, ruokia, matkakokemuksia. Sanna sai kimmokkeen opintoihinsa lomamatkalla Ranskan Rivieralla, Lucia sen jälkeen kun Peugeotin tehtaat toivat paljon ranskalaisia Bratislavan katukuvaan.

Molemmat nuoret naiset ovat laajalti kiinnostuneita kielistä ja monikulttuurisesta Euroopasta. Sanna uneksii matkaoppaan urasta ja toivoo pääsevänsä seuraavana kesänä työharjoitteluun Espanjaan. Lucia ei haluaisi kahdeksan kuukauden opettajanpestinsä päätyttyä aivan heti lähteä Suomesta.

- Nurmeksen syrjäisyys ja hiljaisuus oli tietysti aluksi yllätys. Muutama vuosi Suomessa voisi hyvinkin mennä, kunhan välillä saa kotiväkeä kylään. Suomalaisethan ovat ihan mukavia – sitten, kun heitä jostain löytää ja saa houkuteltua puhumaan!

TEKSTI JA KUVAT: Hannu Ylilehto

Lue myös ajantasainen kuvaus Kylpemällä kielitaitoa-hankkeesta Opetushallituksen tuoreesta julkaisusta Oppimisympäristöjä avartamassa. Siihen on koottu viiden ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöhankkeen tuloksia ja kehittämishankkeissa toimineiden opettajien ja hankevastaavien oivalluksia ja ideoita. Julkaisussa kuvataan paikallisia työympäristöjä hyödyntäviä toimintamalleja sekä esimerkkejä erilaisista yrityssimulaatioista niin fyysisissä kuin virtuaaliympäristöissäkin.

Sähköinen julkaisu:
Tarja Frisk (toim.): Oppimisympäristöjä avartamassa. Oivalluksia, ideoita ja esimerkkejä oppimisympäristöiksi ammatillisessa koulutuksessa. (pdf)

Bolognan prosessi on uudistanut korkeakoulutusta Euroopassa

Tue, 25 May 2010 12:05:00 GMT

Bolognan prosessi on uudistanut korkeakoulutusta Euroopassa

Yhteensä 46 maata kattavan eurooppalaisen korkeakoulualueen (EHEA) luominen on tuonut mukanaan merkittäviä uudistuksia, joista korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen lisääntyminen on huomattavin.

EU:n komission tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uusi julkaisu Focus on Higher Education in Europe 2010: New report on the impact of the Bologna process esittelee korkeakoulutuksen uudistamiseen tähtäävän Bolognan prosessin tuloksia.

Haasteita korkeakoulutuksen kehittämisessä ovat sen lisääntyvä suosio, rakenteelliset muutokset sekä julkisen sektorin vähenevä osuus sen rahoittamisessa. Eurooppalaisen yhteistyön merkitys korostuu muutosten keskellä entisestään.

Lähes kaikissa alueen maissa on nykyään käytössä kolmiportainen tutkintorakenne, joka kattaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon sekä tohtorintutkinnon. Tavallisin malli on Suomessakin käytössä oleva 180 ECTS-pisteen laajuinen pakollinen alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ja 120 ECTS-pisteen laajuinen ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto).

Ammatillinen korkeakoulutus herättää kysymyksiä

Ammatillinen korkeakoulutuksen liittäminen Bolognan malliin on koettu useissa alueen maissa ongelmalliseksi, koska raja ammatillisten ja akateemisten opinto-ohjelmien välillä on hämärä ja monet ammatilliset korkeakoulututkinnot ovat suppeampia kuin 180 ECTS-pistettä.

Tanska ja Latvia ovat onnistuneet integroimaan myös tällaiset suppeammat ohjelmat Bologna-rakenteeseen. Latviassa ammatillisen korkeakouluntutkinnon suorittaneet voivat jatkaa suoraan toisen portaan tutkintoon. Tanskassa opiskelijoiden täytyy ennen toisen portaan täydentää 120-opintopisteen tutkintoaan lisäopinnoilla.

Bolognan prosessin työkaluja: ECTS, DS, NQF

Opintojen mitoitusjärjestelmän (ECTS-pisteet) tarkoituksena on ollut vauhdittaa opiskelijaliikkuvuutta ja mitoittaa opiskelijan työmäärä vastaamaan opintojen tavoitteita. Tätä nykyä opintopisteet ovat käytössä melkein kaikissa maissa, kun kymmenen vuotta sitten vain viisi maata ilmoitti ECTS-pisteiden olevan laajasti käytössä niiden korkeakouluissa.

Korkeakoulututkintotodistuksen liite (Diploma Supplement, DS), joka kuvaa opiskelijan saavuttamia tietoja ja taitoja, on käytössä lähes 80 prosentissa eurooppalaisen korkeakoulualueen maista.

Kansallinen tutkintojen viitekehys (NQF), joissa kansalliset tutkinnot on sijoitettu 8-portaiseen EQF-viitekehykseen, on täysin valmis kahdeksassa ja lähes valmis yhdessätoista maassa. Kehitys on ollut suunniteltua hitaampaa ja työläämpää. Alkuperäinen tavoite oli, että kansalliset viitekehykset olisivat käytössä kaikissa maissa vuonna 2010. Suomessa kansallisesta tutkintojen viitekehyksestä säädetään lailla tämän vuoden kuluessa.

Opiskelijaliikkuvuutta seurattava tarkemmin

Yhtenä Bolognan prosessin perustavoitteena on ollut opiskelijaliikkuvuuden lisääminen, joka ei ole kansallisen tason koulutuspolitiikassa kuitenkaan saanut ansaitsemaansa huomiota. Monissa maissa tilastojen ja muiden liikkuvuutta koskevien tietojen keräämisessä on kehittämisen varaa. Itse liikkuvuuden tukeminen on vaihdellut alueen maiden taloudellisten resurssien mukaan.

Yleistä EU:n tavoitetta, jonka mukaan 20 prosenttia valmistuneista suorittaisi osan opinnoistaan ulkomailla, on kansallisena tavoitteena ani harvassa maassa. Ainoastaan Belgian flaaminkielisessä yhteisössä, Ranskassa, Maltalla ja Sveitsissä tavoite on tuo 20 prosenttia. Alankomaissa liikkuvuustavoite on 25 prosenttia mutta Itävallassa, Tsekin tasavallassa ja Saksassa peräti 50 prosenttia. Suomen 6-8 prosentin tavoite tuntuu näiden rinnalta vaatimattomalta.

Sosiaalisen tasa-arvon tukeminen

Uutena ja merkittävänä haasteena korkeakoulutuksen kehittämisessä on sosiaalisen tasa-arvon toteutuminen, kuten alempaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvien ihmisten, vähemmistöjen tai vammaisten huomioiminen korkeakoulutuksessa. Vain noin puolet eurooppalaisen korkeakoulualueen maista seuraa ko. ryhmien osallistumista korkeakoulutukseen systemaattisesti. Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei ole minkäänlaista seurantaa.

Korkeakoulutuksen rahoittamisessa nykyisen talouskriisin vaikutukset ovat näkyneet kahdella tavalla: joissain maissa on pyritty stimuloimaan talouskasvua lisäämällä korkeakoulutuksen rahoitusta, kun taas toisissa menoja on leikattu rajusti. Suomessa rahoitus on kasvanut hieman.

Talouskriisi on näkynyt myös korkeakoulutukseen hakeutumisessa, henkilöstöpolitiikassa, rakenteellisissa muutoksissa sekä elinikäisen oppimisen kehittämisessä. Vain harva maa on järjestelmällisesti seurannut talouskriisin aiheuttamia vaikutuksia korkeakoulutukseen. Koulutuspolitiikan harjoittamisen ja arvioinnin kannalta tämä voi aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa.

TEKSTI: Kristiina Volmari, Opetushallitus

Yhteensä 46 maata kattavan eurooppalaisen korkeakoulualueen (EHEA) luominen on tuonut mukanaan merkittäviä uudistuksia, joista korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen lisääntyminen on huomattavin.

Pelastustaitojen Suomen mestaruudesta kisattiin Kuopiossa 6.5.

Tue, 25 May 2010 09:51:00 GMT

Pelastustaitojen Suomen mestaruudesta kisattiin 6.5. Kuopiossa

Peruskoulujen 8.-luokkalaiset kilpailivat pelastustaitojen paremmuudesta Kuopion Pelastusopistolla 6.5. Voittajaksi selviytyi Jokivarren koulu Orimattilasta, toiseksi Porlammin yläaste Lapinjärveltä ja kolmanneksi Napapiirin yläaste Rovaniemeltä. Valtakunnallisen Nou Hätä! -kampanjan loppukilpailussa otteli 22 joukkuetta eri puolilta Suomea.

Kilpailussa punnittiin koululaisten ”kansalaistaitoja” pelastustehtävissä. Kilpailutehtävät olivat tilanteita, joihin kuka tahansa voi joskus joutua ja joissa jokaisen tulisi osata toimia oikein.

Kolmihenkiset joukkueet näyttivät pelastustaitonsa tehtäväradalla aidon oloisiksi lavastetuissa hätätilanteissa. Kilpailijat antoivat ensiapua tikapuilta pudonneelle korjausmiehelle, tekivät mökin turvallisuustarkastuksen ja auttoivat liikenneonnettomuuden uhria. Kilpailijat pääsivät myös sammuttamaan tulipaloa ehkäisemään onnettomuuksia korjaamalla arkiympäristön palo- ja tapaturmavaaran paikkoja.

Voittajajoukkueessa kilpailivat Kiia Mölsä, Anni Majuri ja Meri Pirilä. Nou Hätä! -mestareiden pääpalkintona oli komea palomiehen kypärä sekä koko luokan käyttöön tarkoitettu 2000 euron palkintoraha.

Turvallisuuden perustaitoja ja toimintaa hätätilanteissa on kevään aikana opiskellut 36 500 kahdeksasluokkalaista yli 400 yläkoulussa. Opetusta, harjoittelua ja karsintakilpailuja ovat järjestäneet koulut yhdessä paikallisten pelastuslaitosten kanssa. Tahallaan sytytetyt palot seurauksineen ovat tänä keväänä olleet opetuksen keskipisteenä.

Valtakunnallisen Nou Hätä! -kampanjan järjesti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä Opetushallituksen, sisäasiainministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Pelastusopiston, palokuntien ja pelastusliittojen kanssa.

Loppukilpailuun osallistuivat:

Helsinki: Pohjois-Haagan yhteiskoulu, Länsi-Uusimaa: Nummi-Pusulan koulu, Keski-Uusimaa: Hyrylän yläaste, Tuusula, Itä-Uusimaa: Porlammin yläaste, Lapinjärvi, Varsinais-Suomi: Auran yhtenäiskoulu, Kanta-Häme: Parolan yhteiskoulu, Hattula, Päijät-Häme: Jokivarren koulu, Orimattila, Pirkanmaa: Pikkolan koulu, Kangasala, Kymenlaakso: Myllykosken yhteiskoulu, Kouvola, Etelä-Karjala: Tainionkosken koulu, Imatra, Etelä-Savo: Siilin koulu, Pieksämäki, Keski-Suomi: Kuoreveden koulu, Jämsä, Satakunta: Rauman lyseon peruskoulu, Etelä-Pohjanmaa: Alajärven yläkoulu, Keski-Pohjanmaa: Lohtajan koulu, Kokkola, Pohjanmaa: Närpes hödstadie skola, Närpiö, Pohjois-Savo: Tuusniemen yläaste, Pohjois-Karjala: Viininjärven yläaste, Liperi, Jokilaaksot: Jokirannan koulu, Ylivieska, Kainuu: Iston koulu, Sotkamo Oulu-Koillismaa: Nilon koulu, Kuusamo, Lappi: Napapiirin yläaste, Rovaniemi

Peruskoulujen 8.-luokkalaiset kilpailivat pelastustaitojen paremmuudesta Kuopion Pelastusopistolla 6.5. Voittajaksi selviytyi Jokivarren koulu Orimattilasta, toiseksi Porlammin yläaste Lapinjärveltä ja kolmanneksi Napapiirin yläaste Rovaniemeltä. Valtakunnallisen Nou Hätä! -kampanjan loppukilpailussa otteli 22 joukkuetta eri puolilta Suomea.

Ohjelmia opetuskäyttöön myös verkkopalvelimille

Mon, 24 May 2010 06:01:00 GMT

Ohjelmia opetuskäyttöön myös verkkopalvelimille

Opetusministeriö sekä tekijänoikeusjärjestöt Kopiosto ja Tuotos ovat sopineet tv- ja radio-ohjelmien opetuskäytöstä. Sopimuksen mukaan oppilaitoksissa saa jatkossa tallentaa ohjelmia myös verkkopalvelimille.

Tämän lisäksi tallennuksen voi edelleen tehdä esimerkiksi videokasetille, dvd-levylle, digiboksiin, c-kasetille ja cd-levylle.

Tallentamiseen ja näiden ohjelmien välittämiseen käytettävän verkkopalvelimen tulee olla käytössä oppilaitoksen omassa sisäisessä verkossa tai sopimuksen piiriin kuuluvassa oppilaitoksia yhdistävässä suljetussa verkossa.

Opetuskäyttöön saa tallentaa tv-ohjelmia YLE TV1-, YLE TV2 -, MTV3-, YLE Teema- ja FST5-kanavilta. Radiosta saa tallentaa Yleisradion lähettämiä ohjelmia.

Sopimuksen sallimilta kanavilta opettajat saavat tallentaa opetuskäyttöön opetusohjelmien lisäksi myös kanavien muita ohjelmia lukuun ottamatta elokuvia, ulkomaisia jatkuvajuonisia sarjoja ja mainoksia. Lisäksi Tuotoksesta voi tiedustella erillistä lupaa kotimaisten elokuvien opetuskäyttöön.

Opetusministeriön hankkima lupa tv- ja radio-ohjelmien tallentamiseen on voimassa peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, yliopistoissa ja näiden henkilöstökoulutuksessa; valtion henkilöstökoulutuksessa sekä opintokeskuksissa. Tallennuksia voivat tehdä myös kunnalliset oppimateriaali- ja audiovisuaaliset keskukset.

Lisätietoja:

Kopiosto ry, Asiakaspalvelu, (09) 4315 2330,
Tuotos ry, (09) 440 471,

(Kopioston tiedote 19.4.2010)

Yrittäjyyden teemapäivä 3.9.

Mon, 24 May 2010 05:05:00 GMT

Yrittäjyyden teemapäivä kouluissa ja oppilaitoksissa 3.9.

Valtakunnallista Yrittäjän päivää vietetään 5. syyskuuta 2010. Kouluille ja oppilaitoksille suositellaan yrittäjyyden teemapäivän viettämistä edeltävänä perjantaina 3.9.2010.

Yrittäjän päivää vietetään jo 14. kerran ja tänä vuonna se osuu sunnuntaiksi. Tänä vuonna Yrittäjän päivä on ensi kerran merkitty almanakkaan viralliseksi merkkipäiväksi. Tällöin eri paikkakunnilla järjestetään koulujen ja yritysten yhteistyönä monipuolisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa oppilaat ja opettajat voivat tutustua yrittäjyyteen ja paikallisiin yrityksiin. Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Jyväskylässä. Tapahtumaan huipentuu keskisuomalaisen yrittäjyyden viikko.

Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyyteen kasvaminen ovat tärkeitä osa-alueita kaikkien koulutusmuotojen opetussuunnitelmissa ja tutkintojen perusteissa. Oppilaitoksia kannustetaan aktiiviseen yhteistyöhön yritysten kanssa osana normaalia koulutyötä ja opiskelua. Erityisesti työelämään perehtymis- ja työssäoppimisjaksoilla sekä ammatillisen osaamisen näytöissä yritykset tarjoavat erinomaisen oppimisympäristön opiskelijoille.

Yrittäjyyspäivä tarjoaa hyvän tilaisuuden käsitellä yrittäjyysteemaa. Tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä yrittäjyydestä ja kiinnostusta yritystoimintaan sekä esitellä yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Opetushallitus kannustaa peruskouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia tarjoamaan nuorille tietoa ja kokemuksia yrittäjyydestä sekä ottamaan teemapäivän huomioon laadittaessa suunnitelmia syyskaudelle.

Yrittäjyyspäivän verkkosivuille www.yrittajanpaiva.fi kootaan ideoita, toimintamalleja ja aineistoa käytettäväksi yrittäjyyspäivän viettoon sekä tietoa tilaisuuksista ja tapahtumista eri puolilla maata.

Valtakunnallista Yrittäjän päivää vietetään 5. syyskuuta 2010. Kouluille ja oppilaitoksille suositellaan yrittäjyyden teemapäivän viettämistä edeltävänä perjantaina 3.9.2010.

Uusia Opetushallituksen tuottamia julkaisuja

Mon, 24 May 2010 05:02:00 GMT

Uusia Opetushallituksen tuottamia julkaisuja

Tutustu Opetushallituksen tuottamiin uusiin julkaisuihin sekä suomen- ja ruotsinkielisiin uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoihin.

Tuoreita julkaisuja

Hanna Tani ja Leena Nissilä (toim.)
Tasolta toiselle
Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä –opetuksessa

Kirja välittää opettajille tietoa, käytännön työkaluja sekä tähän mennessä kertynyttä kokemusta eurooppalaisen viitekehyksen soveltamisesta suomi toisena kielenä -opetuksessa. Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa käsitellään monipuolisesti eri kouluasteiden ja taitojen näkökulmasta. Julkaisu kokoaa yksiin kansiin tutkimustietoa, käytännön kokemuksia ja kehittämisajatuksia sekä sisältää myös paljon konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kuvausasteikkoa on käytetty ja miten sitä on mahdollista hyödyntää niin opetuksessa kuin arvioinnissakin.
Tutustu ja tilaa!

Raisa Cacciatore; översättning Joel Backström och Robin Valtiala
Aggressionens trappsteg
Ett undervisningsmaterial för skolan

I boken beskrivs en modell för förebyggande av våldsamt beteende hos barn och ungdomar. Hur handskas med trots och aggressioner och lära barnen att själva handskas med sina känslor? Boken är avsedd för både lärare och elevvårdspersonal i förskolan, grundskolan och andra stadiets skolor. Med boken följer en cd med dior för undervisning i klass samt föräldrakvällar.
Tutustu ja tilaa!

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoja

Uskonnon oppimateriaalia perusopetukseen

Tutustu ja tilaa!

Ortodoksisen uskonnon oppikirjasarja Kirjasarja käsittää koko perusopetuksen ortodoksisen uskonnon opetuksen.
	Sofia esikoululainen Sofian elämää, oppikirja 1. ja 2. luokille Tehtäväkirja 1. ja 2. luokalle Opettajan opas Kohti kirkon elämää, oppikirja 3. ja 4. luokille Tehtäväkirjat 3. ja 4. luokalle Opettajan opas Minun kirkkoni, oppikirja 5. luokille Tehtäväkirja Opettajan opas Kirkko elää, oppikirja 6.luokalle Tehtäväkirja Kirkkohistoria, oppikirja 7. luokalle Raamattu ja uskontojen maailma, oppikirja 8. luokalle Opettajan opas Kirkon jäsenenä, oppikirja 9. luokalle Ajan pyhittäminen, teksti – tehtäväkirja, 3-6. luokille, voidaan käyttää myös ylemmillä vuosiluokilla, seurakunnan kerhoissa ja kotona. Se soveltuu myös ortodoksiseen uskontoon tutustuville aikuisille. Opettajan opas Sofias liv, lärobok , åk 1-2 Ett liv i kyrkan, lärobok, åk 3-4 Min kyrka, lärobok, åk 5 Kyrkan lever, lärobok, åk 6
Katolisen uskonnon oppikirjat
	Lukion katolinen uskonto Katolisen oppilaan kirja, yläkoulu, osin 4. luokasta ylöspäin Yläkoulun katolinen uskonto, 7.-9 luokille Tutustu myös Lukion katolinen uskonto -kirjaan
Islamin oppikirjat
	Islam – yhteinen uskomme, 3-6 luokille
Juutalaisuuden oppikirjat
	Juutalainen maailmani Juutalaiset juhlapäivät

Elämänkatsomustiedon oppimateriaalia perusopetukseen

Elämänkatsomustietoa perusopetuksen 1.-2.luokille (EDU.fi)

Miina, Ville ja vintiöt, oppikirja 1.-5.luokille

Mina, Ville och filurerna, lärobok, åk 1-5
Till boken hör ett lärarmaterial (endast på finska)

Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus, oppikirja 1.-5 luokille

Mina, Ville och kulturens gåta, lärobok, åk 1-5
Till boken hör ett lärarmaterial (endast på finska)

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä, oppikirja 1.-5 luokille
Ilmestyy syksyllä 2010

Reilu peli, oppikirja 6-9 luokille

Rent spel, lärobok, åk 6-9

Livsåskådningskunskap för år 1-2 (EDU.fi)

Läromedel för livsåskådningskunskap i gymnasiet:

Dialog – bokserie i tre delar:
Dialog 1 Ett gott liv
Dialog 2 Kunskap och världbild
Dialog 3 Individen och samhället

Tutustu Opetushallituksen tuottamiin uusiin julkaisuihin sekä suomen- ja ruotsinkielisiin uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoihin.

Seminaari: Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys

Sun, 25 Apr 2010 11:34:00 GMT

Seminaari: Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät torstaina 17.6.2010 Hilton Helsinki Strandissa klo 9.30 – 16.00 seminaarin, jonka aiheena on tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys.

Seminaarissa kerrotaan tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen säädösvalmistelutilanteesta. Lisäksi kuullaan puheenvuoroja siitä, miten viitekehystä voi hyödyntää sekä viitekehyksistä muissa jäsenmaissa.

Seminaaripaikan osoite on John Stenbergin ranta 4, 00530 Helsinki. Seminaari on maksuton sisältäen kahvitarjoilun ja lounaan.

Seminaarin puheenjohtajana toimii yksikön päällikkö Carita Blomqvist, Opetushallitus

9.00 – 9.30	Aamukahvi
9.30 – 9.45	Seminaarin avaus Johtaja Hannu Sirén, opetus- ja kulttuuriministeriö
9.45 – 10.30	Hallituksen esitys tutkintojen ja muun osaamisen viitekehystä koskevaksi lainsäädännöksi Opetusneuvos Merja Leinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö
10.30 – 12.30	Miten tutkintojen viitekehystä voi hyödyntää? Puheenvuorot: - Markku Ihonen, Opetuksen kehittämispäällikkö, Tampereen yliopisto - Juha-Ville Mäkinen, Lehtori, Vantaan ammattiopisto Varia - Juhana Harju, Koulutuspoliittinen sihteeri, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) - Petri Lempinen, Koulutuspoliittinen asiantuntija, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Elinikäisen oppimisen neuvoston puheenjohtaja - Tarja Tuominen, Asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
	Keskustelu
12.30 – 13.30	Lounas
13.30 – 14.30	Implementing the EQF in Member States Jens Björnåvold, Project Manager (European Qualifications Framework) Cedefop Brussels
14.30 – 15.00	Concluding discussion: European co-operation to improve transparency and trust - Referencing process
15.00	Coffee

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät torstaina 17.6.2010 Hilton Helsinki Strandissa klo 9.30 – 16.00 seminaarin, jonka aiheena on tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys.

Spektri 4/2010

Tuntijakotyöryhmä toisi perusopetukseen valinnaisuutta ja lisätunteja

Tuntijakotyöryhmä toisi perusopetukseen valinnaisuutta ja lisätunteja

Tavoitteet ja avaintaidot

Oppiainekokonaisuudet

Kieliohjelma

Lisää valinnaisuutta

Lukuvuosi päättyy kouluissa ja oppilaitoksissa

Lukuvuosi päättyy kouluissa ja oppilaitoksissa

Oppilaitostilastot 2009

Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2010-2011

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteet

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteet

Opiskelijat

Opetussuunnitelman laadinta

Hyödyllisyys ja käytännöllisyys motivoivat

Kielikylpy vetreyttää suuvärkkiä

Kielikylpy vetreyttää suuvärkkiä

Englantia ja venäjää yrittäjille

Kielitaito tuo asiakkaita

Ranskaa ilman kyyneleitä

Bolognan prosessi on uudistanut korkeakoulutusta Euroopassa

Bolognan prosessi on uudistanut korkeakoulutusta Euroopassa

Ammatillinen korkeakoulutus herättää kysymyksiä

Bolognan prosessin työkaluja: ECTS, DS, NQF

Opiskelijaliikkuvuutta seurattava tarkemmin

Sosiaalisen tasa-arvon tukeminen

Pelastustaitojen Suomen mestaruudesta kisattiin Kuopiossa 6.5.

Pelastustaitojen Suomen mestaruudesta kisattiin 6.5. Kuopiossa

Ohjelmia opetuskäyttöön myös verkkopalvelimille

Ohjelmia opetuskäyttöön myös verkkopalvelimille

Yrittäjyyden teemapäivä 3.9.

Yrittäjyyden teemapäivä kouluissa ja oppilaitoksissa 3.9.

Uusia Opetushallituksen tuottamia julkaisuja

Uusia Opetushallituksen tuottamia julkaisuja

Tuoreita julkaisuja

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoja

Uskonnon oppimateriaalia perusopetukseen

Ortodoksisen uskonnon oppikirjasarja

Katolisen uskonnon oppikirjat

Islamin oppikirjat

Juutalaisuuden oppikirjat

Elämänkatsomustiedon oppimateriaalia perusopetukseen

Seminaari: Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys

Seminaari: Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys