Ajankohtaista perusopetuksessa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevia muutoksia

Thu, 25 Nov 2010 06:59:00 GMT

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevia muutoksia

Opetushallitus on 29.10.2010 päättänyt muuttaa ja täydentää Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden alla mainitut luvut. Muutokset perustuvat Lakiin perusopetuslain muuttamisesta (642/2010).

Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun 3 alaluku 3.4 on muuttunut. Luvut 4 ja 5 ovat muuttuneet kokonaisuudessaan.

Luvussa 8 on muutoksia alaluvuissa 8.1 ja 8.2 sekä 8.3. Määräykseen on sisällytetty vain ne em. alalukujen osuudet, joissa on muutoksia. Näiden osuuksien muutetut kohdat on merkitty kursiivilla. Muut osuudet luvussa 8 ovat säilyneet vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisina.

Opetussuunnitelmien perusteiden valmistelu on tehty yhteistyössä keskeisten sidosryhmien, Kuntaliiton, OAJ:n sekä THL:n kanssa. Lisäksi on otettu huomioon kuulemistilaisuudessa sekä opetuksen järjestäjiltä sähköisen kyselyn vastauksina saatu palaute.

Määräys on voimassa 1.1.2011 alkaen toistaiseksi. Määräys edellyttää perusopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista ja täydentämistä. Opetuksen järjestäjä voi ottaa opetussuunnitelman käyttöön 1.1.2011. Opetuksen järjestäjän tulee ottaa opetussuunnitelma käyttöön viimeistään 1.8.2011.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (määräys 29.10.2010, pdf)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset tulevat voimaan 1.1.2011 alkaen. Määräys edellyttää perusopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista ja täydentämistä. Opetuksen järjestäjä voi ottaa päivitetyn opetussuunnitelman käyttöön 1.1.2011, viimeistään opetussuunnitelma on otettava käyttöön 1.8.2011.

Koulujen erot suuria matematiikan osaamisessa

Mon, 01 Nov 2010 08:26:00 GMT

Koulujen erot suuria matematiikan osaamisessa

Opetushallituksen tiedote 13.10.2010

Yksittäisten koulujen erot kuudesluokkalaisten matematiikan osaamisessa ovat yllättävän suuria, vaikka oppilaat menestyvät taidoissaan keskimäärin hyvin. Tytöt ja pojat edistyvät tasatahtiin, mutta tyttöjen asenteet kääntyvät matematiikalle kielteisemmiksi.

Opetushallitus arvioi syksyllä 2008 perusopetuksen kuudennen vuosiluokan oppilaiden matematiikan oppimistuloksia ja osaamisen lisääntymistä kolmen vuoden aikana. Otokseen kuului 5560 oppilasta 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä koulusta. Arviointiin osallistuivat pääosin samat koulut ja samat oppilaat, jotka olivat mukana kolmannen luokan äidinkielen ja matematiikan arvioinnissa vuonna 2005.

Arvioinnissa tutkittiin oppimistulosten lisäksi oppimateriaalin osuutta matematiikan opetuksessa ja osaamisessa, opettajien matematiikkakuvaa, matematiikan opettamisen olosuhteita sekä matematiikassa heikosti suoriutuvia oppilaita.

Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei eroja

Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Sukupuolten välillä ei osaamisessa ollut eroa. Parhaiten oppilaat osasivat tietojenkäsittely-, tilastot- ja todennäköisyys -sisältöalueen ja heikoiten geometrian sisältöalueen tehtäviä. Oppilaat osasivat päässälaskutehtävät keskimäärin hyvin, mutta sanallisissa tuottamistehtävissä he menestyivät selvästi heikommin.

Kolmen vuoden aikana matematiikan osaaminen on lisääntynyt noin 30 prosenttiyksikköä. Tyttöjen ja poikien matemaattinen osaaminen lisääntyy keskimäärin yhtä paljon, mutta tyttöjen asenteet matematiikkaa kohtaan muuttuvat negatiivisemmiksi kuin poikien.

Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaiden keskimääräiset tulokset paranivat selvästi vähemmän kuin suomenkielisissä. Myös koulujen keskiarvojen vaihtelussa oli selkeitä eroja kieliryhmien välillä: ruotsinkielisissä kouluissa keskiarvoltaan heikoimpien ja parhaimpien koulujen tulosten ero oli selvästi lisääntynyt kolmessa vuodessa, kun taas suomenkielisten koulujen keskiarvojen ero oli kaventunut.

Vaikka kokonaisuutena voi todeta, että oppilaiden oppimistulosten erot eivät ole suuria ja koulutuksellinen tasa-arvo maassamme on hyvä, yksittäisten koulujen väliset erot ovat kuitenkin yllättävän suuria. Erityisesti tällaiset erot korostuvat ruotsinkielisten koulujen kohdalla.

Oppi- ja opetusmateriaalin merkitys oli erittäin tärkeä sekä opettajien opetusta ohjaavana että oppilaiden kokeessa menestymistä selittävänä tekijänä.

Kouluviihtyvyys yhteydessä oppimistuloksiin

Koulussa viihtymisellä ja koulukiusaamisella oli erittäin merkitsevä yhteys kokeessa menestymiselle. Huolestuttavaa on, että noin kuutta prosenttia oppilaista heidän oman käsityksensä mukaan kiusataan toistuvasti koulussa tai koulumatkalla. Itsensä kiusatuksi kokevat oppilaat menestyivät kokeessa selvästi muita heikommin.

Vajaa viisi prosenttia yleisopetuksen oppilaista suoriutui heikosti matematiikassa sekä opettajien arviointien että kokeen tulosten perusteella. Näistä oppilaista kolmanneksella oli merkittäviä vaikeuksia selviytyä jo arjen toimissa tarvittavista yksinkertaisista laskutaitoja vaativista tehtävistä. Puolet niistä yleisopetuksen oppilaista, jotka suoriutuivat heikosti matematiikassa, ei ole saanut lainkaan tai on saanut vain vähäisessä määrin tuki- tai erityisopetusta. Samanaikaisesti tuen piirissä on ollut oppilaita, joiden menestys matematiikassa on ollut huomattavasti parempi.

Opettajat kokivat täydennyskoulutukselle olevan selvästi tarvetta. Opettajat kaipasivat koulutusta erityisesti opetusmenetelmissä ja oppilaiden matematiikan oppimisvaikeuksissa sekä oppilaiden ohjaamisessa heidän tarvitsemansa tuen piiriin.

Lisätietoja
Opetusneuvos Eero K. Niemi, p. 040 348 7236,
Erikoistutkija Jari Metsämuuronen, p. 040 348 7062,

Julkaisu
Eero K. Niemi & Jari Metsämuuronen (toim.): Miten matematiikan taidot kehittyvät? – Matematiikan oppimistulokset peruskoulun viidennen vuosiluokan jälkeen vuonna 2008. Koulutuksen seurantaraportit 2010:2. Opetushallitus. Edita Prima Oy, Helsinki 2010.

Yksittäisten koulujen erot kuudesluokkalaisten matematiikan osaamisessa ovat yllättävän suuria, vaikka oppilaat menestyvät taidoissaan keskimäärin hyvin. Tytöt ja pojat edistyvät tasatahtiin, mutta tyttöjen asenteet kääntyvät matematiikalle kielteisemmiksi.

Toimivatko nykyinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet?

Fri, 04 Sep 2009 12:25:00 GMT

Toimivatko nykyinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet?

Opetushallitus selvitti kyselyn avulla rehtoreiden ja opetuksen järjestäjien näkemyksiä perusopetuksen tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. Yli tuhat rehtoria ja lähes 200 opetuksen järjestäjien edustajaa vastasi ja otti kantaa. Mitä mieltä kunnissa ja kouluissa ollaan nykyisestä tuntijaosta? Ohjaavatko 2004 perusteet sopivasti ja millainen on niiden vaikuttavuus? Mitkä ovat perusopetuksen vahvuudet ja mitkä taas suurimmat kehittämistarpeet? Yhteenvetoraportti kyselyn tuloksista on nyt julkaistu.

Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistettiin 2000-luvun alussa. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta vuonna 2001. Asetuksen pohjalta Opetushallitus laati uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka astuivat voimaan 1.8.2004. Valtioneuvoston asetus ja opetussuunnitelman perusteet ovat osa valtakunnallista ohjausjärjestelmää, jolla julkinen valta Suomessa ohjaa ja säätelee perusopetuksen järjestämistä. Opetuksen järjestäjä – useimmiten kunta – on vastuussa paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja kehittämisestä. Uusien perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat tuli ottaa käyttöön kaikilla luokka-asteilla viimeistään 1.8.2006.

Opetushallitus käynnisti vuonna 2005 opetussuunnitelmauudistuksen seurannan, jonka tarkoituksena on koota ja tuottaa erilaista informaatiota vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta. Seurantaa on toteutettu useassa eri vaiheessa vuosien 2005-2009 aikana. Näkemyksiä, kokemuksia ja tietoja on kerätty opetuksen järjestäjiltä, kouluilta, rehtoreilta, opettajilta sekä muilta sidosryhmiltä. Informaatiota on koottu kyselyjen ja opetussuunnitelma-analyysien avulla sekä myös erilaisten tapaamisten ja koulutustilaisuuksien yhteydessä.

Seuranta on tärkeä osa valtakunnallista opetussuunnitelmaprosessia ja perusopetuksen tulevaisuuden linjausten valmistelua. Sen avulla saadaan tietoa ja näkemyksiä muun muassa valtakunnallisen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toimivuudesta, paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä ja laadituista opetussuunnitelmista sekä perusopetuksen kehittämistarpeista. Saatua informaatiota on jo käytetty monin tavoin sekä Opetushallituksen omassa kehittämistyössä että opetuksen järjestäjille ja kouluille tarjotussa koulutuksessa ja muussa informaatio-ohjauksessa. Seurannan tuottama informaatiota voidaan hyödyntää myös perusopetuksen tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman kehittämisessä. Opetusministeriö asetti 3.4.2009 työryhmän valmistelemaan ehdotukset perusopetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi.

Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2005–2006 informaatiota kerättiin valtakunnallisessa opetussuunnitelman kehittämisverkostossa mukana olleilta kunnilta ja kokeilukouluilta sekä opetussuunnitelman prosessinohjaukseen osallistuneilta henkilöiltä. Aiemmin julkaistu yhteenvetoraportti on Perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistus.

Nyt julkaistava raportti perustuu valtakunnalliseen kyselyyn, joka tehtiin perusopetuksen rehtoreille ja opetuksen järjestäjille vuonna 2008. Valtakunnallisen kyselyn avulla selvitettiin

perusopetuksen ohjausjärjestelmän toimivuutta
vuoden 2001 tuntijakoa ja sen ongelmia sekä näkemyksiä eri oppiaineiden tuntimääristä
vuoden 2004 uudistuksen tavoitteiden onnistuneisuutta ja vaikuttavuutta
vuoden 2004 perusteiden toimivuutta ja ongelmakohtia
paikallisen opetussuunnitelmaprosessin toteutumista
perusopetuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita
perusopetuksen ohjausjärjestelmän kehittämistarpeita

Opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden näkemyksiä ja kokemuksia perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta

Lisätietoja
Opetusneuvos Irmeli Halinen
Opetusneuvos Eija Kartovaara
Opetusneuvos Hely Parkkinen
sähköposti: etunimi.sukunimi (at) oph.fi

Artikkeleita perusopetuksen oppilaan arvioinnista

Tue, 14 Jul 2009 07:38:00 GMT

Artikkeleita perusopetuksen oppilaan arvioinnista

Artikkeleissa käsitellään muun muassa arvioinnin eettistä ulottuvuutta, oppilaan arvioinnin muutoksia peruskoulun olemassaolon aikana sekä oppilaan arvioinnin nykyisiä linjauksia ja periaatteita. Oppilaan arviointi askarruttaa monissa kouluissa. Opetushallitukseen tulee runsaasti sitä koskevia tiedusteluja. Edu.fi-sivuilla on nyt julkaistu aiheesta useita artikkeleja.

Perusopetuksen oppilaan arviointi (EDU.fi)