3.12.2013

Suomalaisnuorten sijoitus laski Pisa-vertailussa

Verkkouutinen 3.12.2013

Suomalaisnuoret putosivat matematiikan osaajina 12. sijalle Pisa 2012 –tutkimuksessa. OECD-maiden vertailussa Suomi sijoittui matematiikassa kuudenneksi, lukutaidossa kolmanneksi ja luonnontieteissä toiseksi. Euroopan maista Suomi oli lukutaidossa ja luonnontieteiden osaamisessa edelleen paras.

Vuonna 2003 matematiikan ollessa edellisen kerran päätutkimusalue Suomen sijoitus oli kaikista osallistujista toinen. Matematiikan kansallinen keskiarvo on laskenut vuoden 2003 arvioinnista merkittävästi. Myös lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen on selvästi heikentynyt. Tulosten selvästä laskusta huolimatta suomalaisnuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden joukossa parhaimmistoa.

Matematiikan osaaminen heikentynyt eniten

Matematiikan osaamisen kansallinen keskiarvo (519) on Suomessa laskenut vuoden 2003 arvioinnista 25 pistettä, joka vastaa noin puolen kouluvuoden edistymistä. Vuoden 2003 kärkimaista Suomen keskiarvon lasku on kaikkein suurin ja kehityksen suuntana erittäin huolestuttava. Suoritustasoltaan heikkojen matematiikan osaajien määrä on kasvanut Suomessa 7 prosentista 12 prosenttiin ja erinomaisten matematiikan taitajien määrä vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin.

Pisa 2012 menestyjien joukossa oli seitsemän Aasian maata tai aluetta. Aiemmin menestyneet maat ja alueet, kuten Shanghai, Singapore, Hongkong, Taiwan ja Korea, ovat entisestään parantaneet tulostaan. Euroopan maista Suomea paremmin menestyivät Liechtenstein, Sveitsi, Alankomaat ja Viro.

Suomessa hyvään matematiikan osaamiseen liittyvät selvästi sekä nuorten motivoituminen että heidän asenteensa matematiikan opiskelua ja oppimista kohtaan. Kiinnostus matematiikkaan, usko omiin oppimismahdollisuuksiin sekä luottamus matematiikan tehtävistä suoriutumiseen selittävät Suomessa nuorten matematiikan suoritusten vaihtelusta enemmän kuin OECD:ssa keskimäärin.

- Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään. Käynnistän välittömästi laajapohjaisen työskentelyn suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden turvaamiseksi. Tähän työhön tullaan kutsumaan niin tutkimuksen, koulutusalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden, poliittisen päätöksenteon kuin oppilaiden ja vanhempien edustajat, opetusministeri Krista Kiuru kertoo.

- Huolestuttavaa viestiä oppimistulosten heikentymisen osalta ovat kertoneet jo aiemmat arviot, joissa on kiinnitetty huomiota yleisen koulumyönteisyyden laskuun niin oppilaiden kuin koko yhteiskunnan osalta. Tasa-arvonäkökulman vahvistamisen lisäksi oleellista on panostaa oppimis- ja opiskelumotivaation kehittämiseen ja ylläpitoon sekä kouluviihtyvyyteen, kommentoi tuloksia opetusministeri Kiuru.

Lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen korkealla mutta laskusuunnassa

Suomen lukutaidon keskiarvo oli kaikkien osallistujamaiden ja -alueiden joukossa kuudenneksi ja OECD-maiden joukossa kolmanneksi paras. Suomea paremmin menestyi viisi Aasian maata tai aluetta: Shanghai, Hongkong, Singapore, Japani ja Korea. Edellisiin lukutaidon pääaluemittauksiin (2000 ja 2009) verrattuna keskiarvo on laskenut selvästi, vuoteen 2000 verrattuna jopa 22 pistettä.

Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuoret olivat kaikkien osallistujamaiden ja -alueiden joukossa viidensiä. OECD-maiden joukossa Suomen pistemäärä oli parhaimmistoa yhdessä Japanin, Viron ja Korean kanssa. Luonnontieteiden osaamisen keskiarvo on laskenut 18 pistettä vuoden 2006 pääalueen tutkimuksesta.

Erot koulujen ja alueiden välillä pienet

Suomessa matematiikan osaamisen sukupuoliero oli erittäin pieni. Ensimmäistä kertaa tytöt menestyivät paremmin kuin pojat. Tyttöjen keskiarvo oli 520 ja poikien 517 pistettä.

Suomalaisten koulujen väliset erot matematiikan osaamisessa ovat edelleen varsin pieniä ja osaaminen maan eri alueilla on tasaista kaikilla kolmella arviointialueella. Kuitenkin ensimmäistä kertaa Suomessa erottui myös joukko kouluja, joiden tulos jäi OECD:n keskiarvon alapuolelle. Vuoteen 2003 verrattuna, jolloin matematiikka myös oli pääalue, vaihtelu koulujen välillä kasvoi noin kaksi prosenttiyksikköä. Samalla oppilaiden kotien sosioekonomisten erojen vaikutus kasvoi hieman.

- Olen erityisen huolestunut paitsi yleisestä tason laskusta, myös erojen kasvusta sekä heikoimmin menestyvien oppilaiden nopeasti heikentyneistä tuloksista, toteaa ministeri Kiuru.

Suomen ruotsinkielisten koulujen oppilaat menestyivät matematiikassa lähes yhtä hyvin kuin suomenkielisten koulujen oppilaat. Kaikissa edellisissä Pisa-tutkimuksissa suomenkieliset oppilaat ovat osanneet matematiikkaa ruotsinkielisiä oppilaita paremmin.

Lukutaidossa ja luonnontieteiden osaamisessa suomenkielisten koulujen oppilaat menestyivät edelleen ruotsinkielisten koulujen oppilaita paremmin. Kaikkien arviointialueiden kansainvälisessä vertailussa ruotsinkielisten koulujen oppilaat menestyivät kuitenkin hyvin ja paremmin kuin muiden Pohjoismaiden oppilaat.

OECD:n Pisa-tutkimusohjelmassa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa kolmen vuoden välein. Pisa 2012 -tutkimuksessa oli mukana 65 maata ja aluetta. Suomessa PISA 2012 -tutkimuksen otokseen valittiin 311 koulua, joista valittiin 10 157 oppilasta. Oppilaista 90 prosenttia osallistui Pisa-kokeeseen. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

PISA12 ensitulokset -julkaisu

Opetusministeriön Pisa-sivut

Jyväskylän yliopiston Pisa-sivut

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön lehdistötiedote 3.12.2013

Lisätietoja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa:
Professori Jouni Välijärvi, Pisan kansallinen koordinaattori, puh. 050 567 7210
Professori Pekka Kupari, Pisan matematiikan arviointi, puh. 040 805 4257

Opetus- ja kulttuuriministeriössä:
Opetusneuvos Tommi Karjalainen, puh. 0295 3 30140
Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258

Suomalaisnuoret putosivat matematiikan osaajina 12. sijalle Pisa 2012 –tutkimuksessa. OECD-maiden vertailussa Suomi sijoittui matematiikassa kuudenneksi, lukutaidossa kolmanneksi ja luonnontieteissä toiseksi. Euroopan maista Suomi oli lukutaidossa ja luonnontieteiden osaamisessa edelleen paras.

 

Ajankohtaista

Osallistu keskusteluun blogissa
Blogissa Opetushallituksen asiantuntijat kirjoittavat osaamista ja koulutusta koskevista asioita ja ilmiöistä. Voit osallistua keskusteluun kommentoimalla kirjoituksia.

Seuraa uutisia RSS-syötteiden avulla
Voit tilata OPH.fin uutiset RSS-syötteenä suoraan omalle koneelle. RSS-syöte sisältää uutisen otsikon, ingressitekstin ja linkin uutiseen Oph.fi-sivustolla.

FacebookTwitterYouTube