Osaamisen asialla - Opetushallituksen blogi
On syytä olla huolestunut: nuorten kunto on viime vuosina heikentynyt ja elintavat huonontuneet. Nuorten terveystutkimuksissa ja Puolustusvoimien ikäluokkaseurannoissa on kuitenkin samalla todettu, että hyväkuntoisia ja terveesti eläviä nuoria on runsaasti. Toisessa ääripäässä on kuitenkin kasvava rapakuntoisten joukko. Työelämästä poistuvien suurten ikäluokkien sijaan tarvittaisiin verestä työvoimaa. Löytyykö sitä?
Viime aikoina julkisuudessa on paljon keskusteltu koulujen työrauhaongelmista ja kurinpidosta. Keskustelu on ollut negatiivissävytteistä. Syy on ollut milloin oppilaissa, milloin opettajissa. Lisää voimakeinoja opettajille vai viihtyisämpi koulupäivä sekä oppilaille että opettajille?
Kuinka moni tietää, mistä kunta-kesussa on kyse? Kunta-kesulla autetaan opetuksen järjestäjiä sitomaan paikallisista tarpeista nousevat koulutuksen kehittämiskohteet vahvemmin yhteen valtakunnallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen kautta halutaan nostaa koulutuksen asiat keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa.
”Koulurakennuksessa oleminen aiheuttaa vakavan terveyshaitan. Terveystarkastajan kanssa olemme pitäneet palaveria ja tulleet siihen tulokseen, ettei rakennuksessa ole enää järkevä olla”. Näin kuvaili erään yläkoulun rehtori koulurakennuksen tilaa paikallisessa lehdessä. Koulurakennusten ohella myös keskustelu koulutusjärjestelmän vuotamisesta käy usein kuumana. Huoli on aiheellinen.
- Voi vitsi, oonks mä ihan tyhmä kun en osaa laskee matikkaa? Sanat vaihdettiin aamulla Asematunnelissa koulutyttöjen kesken. Kouraisi sisälläni. Muistin omat matikantuntini.
Jälleen on se aika vuodesta, jolloin yli 200 000 nuorta hakee kevään yhteishauissa lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Korkeakouluun hakeutuvilla hakulomakkeen täyttö kuuluu monella hakijalla niihin asioihin, jotka "ehtii huomennakin". Hakuaika kestää kuukauden, mutta neljännes hakijoista täyttää lomakkeen vasta kahtena viimeisenä hakupäivänä.
Suomessa koulutus järjestetään kansainvälisesti verraten taloudellisesti. Aivan ilman taloudellista panostusta se ei kuitenkaan onnistu. Tarvitsemme osaavia opettajia, terveellisiä ja turvallisia tiloja ja ajanmukaisia välineitä – ja niihin tarvitaan rahaa.
Nuorten koulutustakuulle vaikuttaisi olevan selvä tilaus. Koulutustakuun toimitus sen sijaan saattaa olla ennalta arvattua hankalampi toteuttaa.
Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua maapallomme 20-vuotiaista nuorista joka toinen on joko kiinalainen tai intialainen – näistäkin yhä useampi on intialainen. Jos isot haasteet koulutuksessa ovat idän suunnalla, niin kyllä niitä meillä Suomessakin riittää.
Peruskoulun tulee tukea jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tämä ei ole tuulesta temmattu väite, vaan suora lainaus voimassa olevista opetussuunnitelman perusteista. Lähes kaikissa kouluissa on tällä hetkellä tarvetta tukea oppilaita muun äidinkielen kuin koulun opetuskielen oppimisessa.
Näytä kaikki