20.12.2017

Ammatillinen koulutus kannustaa jokaista parhaimpaansa

Blogikirjoitus

Anni MiettunenJokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Tämä Opetushallituksen uusi visio tukee yksilön kasvua lapsuudesta aikuisuuteen. Se huomioi jatkuvan ja elinikäisen oppimisen. Se kattaa työpaikkojen, varhaiskasvatuksen toimijoiden, koulutuksen järjestäjien, koulujen ja oppilaitosten sekä Opetushallituksen henkilöstön osaamisen kehittämisen ja kehittymisen kohti kunkin tehtävän mukaista parhainta toimintaa.

Visio haastaa meidät opetushallituslaiset tarkastelemaan toimintaamme asiakkaiden silmin ja kehittämään sitä, jotta kasvatus ja koulutus ja niiden kautta saatu osaaminen ja sivistys antaisivat jokaiselle yhä paremmat eväät toimia muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Samalla vahvistuisi kyky oppia uutta. Yksilön lähtökohdat ja valmiudet otetaan oppimisen matkassa huomioon.

Visiomme kytkeytyy luontevasti ensi vuoden alussa voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin keskeisiin tavoitteisiin: asiakaslähtöisyyteen ja osaamisperusteisuuteen. Ne nivoutuvat tiiviisti toisiinsa.

Asiakaslähtöisyys toteutuu opiskelijalle, nuorelle tai aikuiselle, yksilöllisenä opintopolkuna, jossa hän opiskelee vain sitä, mitä ei vielä osaa. Polku perustuu henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan, jossa aikaisempi osaaminen otetaan huomioon. Suunnitelmaan kirjataan, millä opetuksen, ohjauksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhdistelmällä osaaminen karttuu niin, että opiskelija saa suoritettua tutkinnon tai sen osia.

Työpaikat tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja henkilöstön osaamista voi olla tarve kehittää muun muassa muutostilanteissa. Asiakaslähtöisyyttä on, kun työpaikalla tapahtuvaa oppimista toteutetaan yhteistyössä, työpaikan tarpeeseen muotoillaan ja toteutetaan koulutusta. Tai kun työelämän nykyisiin ja tuleviin osaamisvaateisiin valmistellaan työelämän, opetusalan ja Opetushallituksen välisessä yhteistyössä tutkinnon perusteita.

Opiskelijat ja työpaikat saavat tarvitsemansa osaamisen, kun asiakkaat tunnetaan entistäkin syvemmin. Asiakaslähtöisyys kuuluu siten jokaisen toimijan rooliin. Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset ovat avainasemassa suorien asiakassuhteidensa ansiosta. Asiakaslähtöisyys onkin jatkossa nykyistä vahvempi osa koulutuksen järjestäjän strategiaa.

Me kaikki ammatillisen koulutuksen toimijat tarvitsemme rohkeutta luoda uutta. Ammatillinen koulutus sujuu, kun rikastamme reformin mukaista toimintaa kukin rooleissamme. Opetushallituksen yhtenä roolina on ohjata ja tukea koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja niiden henkilöstöä työssään. Yhteistyö luo perustan jokaiselle kasvaa potentiaaliinsa.

Anni Miettunen
Ammatillisen koulutuksen osaston johtaja
Opetushallitus

Anni MiettunenJokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Ammatillisen koulutuksen johtaja Anni Miettunen kertoo blogissa, miten tämä Opetushallituksen uusi visio kytkeytyy ammatillisen koulutuksen reformiin. Lue lisää

Kommentit (5)

21.12.2017 00:49  Terhi Saarinen  
Kaipaan kasvatustieteellistä ja aikuiskasvatustieteellistä otetta, vakavasti otettavan monitieteisen koulutuksen ja työelämäntutkimuksen hyödyntämistä. Kaipaan Nuorisotutkimusseuran tutkijoiden mukaan ottamista keskusteluun, suunnitteluun ja kehittämiseen erityisesti, kun mietitään syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
Kaipaan sellaosta yhteistä kieltä, joka ankkuroituu selvästi konkreettiseen todellisuuteen. Kaipaan ammattikasvatustutkimuksen lähtökohtia, kvalifikaatioita, ammatillista kasvua, ammattisivistystä, ammattitaitoa, kompetenssia ja ammatti-identiteettiä.
Olen kyllästynyt orwellilaiseen liiketoimintadiskurssista nousseeseen uuskieleen, jolla on ilmeisen mahdotonra käydä ymmärrystä syventävää dialogia.
Kun osaamistarve on sitä, että selvitetään (kuka selvittää), millaista osaamista joku tietty työpaikka tarvitsee, on kiusaus unohtaa opiskelijan ammatilliset arviointikriteerit. Tutkinnosta tulee torso. Kun asiakaslähtöisyys on lähtemistä työpaikan tarpeista, ketkä ja millaiset opiskelijat pääsevät enää työpaikoille oppimaan?
Olen lueskellut niitä seminaarien ja koulutuspäivien materiaaleja, joita oph:n sivuilla on. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että Opetushallitus ei kykene tukemaan juurikaan oppilaitoksia amisreformissa, niin ympäripyöreällä, itseään toistavalla tasolla materiaalit ovat. Ajattelu ei ole edennyt liiketoimintadiskurssin käsitteistä juuri mihinkään. Jos materiaalit ovat jonkinlaisia käsitepaketteja, on niitä hyvin vaikea toiminnallistaa.
Ymmärrän, että tässä vaiheessa, kun reformi viikon kahden päästä tosissaan alkaa, ei voikaan tehdä muuta kuin juuri tätä:
Toistaa mahdollisuutta ja pyrkimystä kasvaa ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa oppilaitoksena, opetushallituksen virkamiehenä ja työpaikkana ja vieläpä oppilaitoksen asiakasopiskelijana. Suosittelen, että jokainen lukee Opettaja-lehdestä 22/2017 Seppo Mooses Mentulan pakinan "Terveisiä arjesta. Suomi100-mokon arviointi". Siinä on digitalisaatiota, verkostoissa oppimista, osaamisen näyttämistä ja kommunikatiivisuutta.
21.12.2017 15:46  Anni Miettunen, Opetushallitus   
Kiitos palautteestasi. Ikävää, ettet ole löytänyt materiaaleistamme tarvitsemaasi sisältöä ja tukea.

Verkkotekstit ovat toki vain osa laajaa reformin tukipakettiamme, johon kuuluu muun muassa koulutuksia, keskustelutilaisuuksia ja rahoitusta. Hankerahoituksella tehtävästä työstä löytyy tietoa esim. tästä tuoreesta uutisesta: http://oph.fi/reformintuki/103/0/hankerahoituksella_osaamisperusteisuuden_edistamiseen_ja_jakamiseen

On hyvä, että voimme keskustella avoimesti reformiin liittyvistä tarpeista, huolista ja kysymyksistä. Kriittisetkin näkemykset ovat tervetulleita. Jatketaan siis dialogia myös vuodenvaihteen jälkeen
21.12.2017 23:52  Merja Paloniemi  
Osaamisperusteinen ote tuo ja luo työtä👍🏻Tykkään, kun pysytellään konkretiassa.
27.12.2017 15:48  Risto Suomela  
Ammatillisen perustutkinnon tutkinon osien suorittaminen etenee edelleenkin kolmivaiheisesti; tutkinnon osaan kuuluva teoreettinen opiskelu, työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. Kun uusi opiskelija aloittaa opintonsa, hänen siihen saakka hankkimansa osaaminen kartoitetaan, OPH:n kielellä tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi tavoitteena olevaa perustutkintoa, ja tämän jälkeen katsotaan, miten puuttuva osaaminen voidaan parhaiten ja opiskelijan kannalta katsottuna järkevimmällä tavalla hankkia. Juuri peruskoulunsa päättänyt todennäköisimmin etenee ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen ideoiman koulutuksen perustoteutuksen mukaisesti, muiden kohdalla eteneminen voi olla hyvinkin toisenlaista. Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa yksi peruslinja on viedä koulutusta nykyistä enemmän työpaikoille. Tosiasia kuitenkin on, että jo nyt työelämän edustajat tuskailevat oman aikansa riittämättömyyttä opiskelijoiden ohjaamiseen. Työelämän edustajat ovat samanaikaisesti huolissaan riittävän osaavan työvoiman saannista, eli heidän mielestään oppilaitosten pitäisi opettaa opiskelijoita paremmin ja enemmän, jotta he olisivat valmiimpia työelämään. Jokaisen tutkinnon osan ja siihen kuuluvan osan on oppilaitoksen kalenterissa sijoituttava johonkin, eli sen aloituspäivä on oltava joskus ja myös sen päättymispäivä on oltava joskus. Kun sellainen opiskelija, jolla on osaamista ennestään, eli hänen ei ole tarpeen osallistua kaikkeen opetukseen, etenee opinnoissaan, vaihtoehtoja ei välttämättä ole kovin paljon; voi pyrkiä joko työssäoppimaan lisäämään ja täydentämään osaamista ennen ammattiosaamisen näytön antamista tai sitten hänelle täytyy pyrkiä löytämään jokin sellainen johonkin toiseen tutkinnon osaan kuuluva kurssi, jonka opintoihin hän voi mennä mukaan. Toisinaan on myös niin, ettei työssäoppiminen ole mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että erilaisissa töissä vuodenajalla on suuri merkítys työn tekemiseen. Kaikilla aloilla kaikkia työtehtäviä ei yksinkertaisesti voi tehdä milloin tahansa. Tai sitten on niin, että työ on hyvin kausiluonteista, eli tiettyyn aikaan vuodesta työtä ja työmahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon ja toiseen aikaan vuodesta ei juuri lainkaan. Näin ollen tällaisen alan opetus myös koulussa on jaksotettava näiden alaan vaikuttavien asioiden mukaisesti. Tähän ammatillisen koulutuksen uudistamiseen liittyy myös sähköisen viestinnän ja digitalisaation voimakas esiin nostaminen. Tokihan uusi tekniikka monipuolistaa opetusta ja antaa uusia mahdollisuuksia erilaisten asioiden toteuttamiseen opetuksessa, mutta millloinkaan mikään sähköisen viestinnän sovellus ei korvaa oikean henkilön läsnäoloa opetuksessa eikä oman opiskelijaryhmän merkitystä.
29.12.2017 13:40  Anni Miettunen, Opetushallitus  
Kiitos kommentistasi, Risto! Nostat esiin monia tärkeitä ja konkreettisia asioita, jotka edellyttävät meiltä jokaiselta roolissamme suunnittelua, tekemistä ja arviointia.

Alueet ja alat ovat erilaisia, joten myös niiden työelämä on erilaista. Siksi on hyvä, että koulutuksen järjestäjillä on reformin myötä valtaa, vastuuta ja vapautta toimia entistäkin asiakas- ja työelämälähtöisemmin.

Jo aiemmin työpaikoilla on tapahtunut paljon oppimista. Jatkossa tavoitteena on, että jokainen opiskelija hankkii osaamista työpaikalla, oman henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelmansa mukaisesti. Suunnitelmaan kirjataan, millä opetuksen, ohjauksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhdistelmällä osaaminen karttuu parhaiten. Suunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan ja työelämän tarpeet sekä tietenkin myös opiskeltavan alan erikoispiirteet, vaikkapa matkailualan kausiluonteisuus.

Asiakas- ja työelämälähtöisyys haastavat meitä kaikkia toimimaan uudella tavalla, ja uudenlainen tekeminen vaatii opettelua. Meillä on ministeriön kanssa käynnissä reformin tukiohjelma, jossa rahoitamme, koulutamme, neuvomme ja ohjaamme koulutuksen järjestäjiä uudistuksen toimeenpanossa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Kuulemme ja keskustelemme mielellämme asioista, jotka reformissa huolettavat tai mietityttävät. Yhdessä voimme muotoilla ratkaisuja, joista kaikki hyötyvät!

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .