31.8.2017

Erasmus täyttää 30 vuotta

Blogikirjoitus 31.8.2017

Mikko NupponenVuonna 1985 julkaistiin italialaisen Pietro Adonninon työryhmän raportti siitä, miten Euroopan yhteisöjen eli EY:n toimintaa saisi lähemmäs kansalaisia. Yksi työryhmän monista esityksistä oli lisätä opiskelijavaihtoja Euroopan maiden välillä.

Tämä oli lähtölaukaus Erasmus-ohjelmalle, joka muodollisesti näki päivänvalon kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1987 – sen jälkeen, kun vaatimatonta budjettiesitystä oli ensin rankalla kädellä karsittu. Ensimmäisenä vuonna 3 200 korkeakouluopiskelijaa sai rahoitusta toisessa maassa tapahtuvaan opiskelijavaihtoon.

30 vuotta myöhemmin tästä vaatimattomasta alusta on kehittynyt yli 2 miljardin euron vuosibudjetilla pyörivä ohjelma, johon osallistuu vuosittain yli 700 000 henkilöä ja 70 000 organisaatiota. Erasmus-sanasta on tullut synonyymi kansainvälisille ulkomaanjaksoille, ja sitä pidetään yhtenä onnistuneimmista Euroopan unionin toiminnoista. Nimen perään on tullut plussa kertomaan siitä, että ohjelma kattaa nyt kaikki koulutusasteet, varhaiskasvatuksen, nuorisotoiminnan, urheilun ja liikunnan.

Ohjelman ajatus on kehittää koulutusta ja nuorisotyötä eurooppalaisen yhteistyön kautta. Tärkeänä tavoitteena on nuorten osaamisen ja taitojen kehittäminen sekä heidän maailmankuvansa avartaminen. Yhtä tärkeä kohderyhmä ovat nuorten kanssa työskentelevät – opettajat, kouluttajat ja nuorisotyöntekijät. Käytännössä ohjelma pyörii rahoittamalla bottom-up-periaatteella kentän tarpeista nousevia hankkeita. Suureen osaan näistä kuuluu vaihtoja, harjoittelua, työssäoppimista tai kouluttautumista ulkomailla.

Suomi tuli mukaan Erasmus-ohjelmaan vuonna 1992, siis 25 vuotta sitten. Sen jälkeen jo 235 000 suomalaista on osallistunut Erasmus+ -ohjelmaan. Suomi onkin ollut yksi aktiivisimmista ohjelmaan osallistuvista maista. Erasmus ja muut EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmat ovat tukeneet suomalaista koulutus- ja nuorisopolitiikkaa ja ovat ajallisesti osuneet yhteen suomalaisen yhteiskunnan vahvan kansainvälistymisen kanssa.

Kansainvälinen toiminta onkin tänään arkea monen oppilaitoksen toiminnassa. Opetushallituksen keräämien tilastojen mukaan peräti joka neljäs yliopisto-opiskelija lähtee opiskeluaikanaan vaihto-oppilaaksi. Ammattiin opiskelevista joka seitsemäs käy ulkomailla työssäoppimassa tai tutustumismatkalla. Luku on muuten Euroopan korkeimpia! Lukiolaisista joka kolmas lähtee ulkomaanjaksolle.

Tässä Erasmus+ -ohjelman rooli on tärkeä: ohjelma rahoittaa puolet korkeakouluvaihdoista ja ammatillisten oppilaitosten ulkomaisista työssäoppimisjaksoista.

Äskettäin Erasmus+ -ohjelman väliarvioinnissa todettiinkin, että ohjelmalla on ollut ”mitä merkittävin vaikutus suomalaisen koulutussektorin kansainvälistymisessä”. Neljäsosa kouluista ja aikuisoppilaitoksista totesi, että kansainvälinen toiminta lakkaisi kokonaan ilman ”plussaa”.

Tänä vuonna ohjelma mahdollistaa noin 20 000 suomalaisen ulkomaanjakson tai osallistumisen kansainväliseen hankkeeseen. Merkittävä luku, jos sitä suhteuttaa vuosittaiseen ikäluokan kokoon.

Hyvällä syyllä voimme siis toivottaa: Paljon onnea Erasmus+!

Mikko Nupponen
Opetusneuvos, Oppilaitosten, nuorison ja kulttuurin kansainvälistymispalvelut -yksikön päällikkö, Opetushallitus

P.S. Miksi lähteä maailmalle? Yksi näkökulma löytyy tästä:

Mikko NupponenErasmus-ohjelma näki päivänvalon vuonna 1987. Suomi tuli mukaan vuonna 1992. Tänä vuonna ohjelma mahdollistaa noin 20 000 suomalaisen ulkomaanjakson tai osallistumisen kansainväliseen hankkeeseen. Lue lisää

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .