2.12.2016

Koulun työrauha luodaan yhdessä

Blogikirjoitus 30.11.2016

Matti LahtinenJulkisuudessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti koulujen työrauhaan ja turvalliseen opiskeluympäristöön liittyvistä asioista. Esillä on ollut muun muassa kännykän häiritsevä käyttö ja kännykällä kuvaaminen sekä toisten oppilaiden ja opettajien kiusaaminen. Opetusviranomaisilta on vaadittu toimenpiteitä.

Koulujen työrauhaan vaikuttavat monet asiat niin koulun toimintakulttuuri, pedagogiikka, kohtaaminen ja välittäminen kuin koulun säännöt ja eri puuttumiskeinot. Vaikuttavinta työrauhan turvaamisessa on koulun perusasioista huolehtiminen. Näihin kuuluvat muun muassa riittävän pienet ryhmäkoot, toimiva ja riittävästi resursoitu oppilashuolto sekä oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tuki eri muodoissa. Lisäksi on tärkeää panostaa opettajien täydennyskouluttamiseen, esimerkiksi kouluttamalla opettajia työrauhaa tukevista toimintatavoista kuten ryhmädynamiikasta ja oppilaita kiusaamisen vastaisesta työstä KiVa-kouluohjelmalla. KiVa koulu –ohjelma muuttaa oppilaiden asenteita kiusaamisen vastaisiksi ja vaikuttaa osaltaan työskentelyilmapiiriin.

Koulun toimintakulttuuri koostuu yhteisöllisyydestä, yhteisistä toimintaperiaatteista, oppilaiden osallisuudesta, opettajien ja moniammatillisten toimijoiden sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. Kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa parantavat muun muassa hyvä vuorovaikutus kouluyhteisöön kuuluvien kesken, oppilaiden ja huoltajien osallistaminen koulutyön ja yhteisten pelisääntöjen suunnitteluun, opetusryhmien muodostamista koskevat ratkaisut, hyvin suunnitellut ja toteutetut oppitunnit sekä monipuoliset oppimisympäristöt. Vastuu perusasioista ja toimintakulttuurista on opetuksen järjestäjillä ja kouluilla.

Parasta olisi, että työrauha voitaisiin varmistaa ennaltaehkäisevin keinoin. Kurinpito- ja muita puuttumiskeinoja tulee kuitenkin käyttää aina tarvittaessa, jos ennalta ehkäisevät keinot eivät auta. Pelkästään kurinpitokeinoilla ei päästä yleensä kestäviin ratkaisuihin kouluyhteisön tai yksittäisen oppilaan osalta. Kun kurinpitokeinoja ja muita puuttumisen käytetään, tulee huolehtia oppilaiden yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta.

Valtion opetusviranomaiset, Opetushallitus mukaan lukien, ovat omin toimenpitein pyrkineet parantamaan koulujen työrauhaa. Näitä keinoja ovat lainsäädäntö ja muu norminanto sekä informaatio-ohjaus. Tämän lukuvuoden alussa voimaan tullut opetussuunnitelmauudistus ja siihen liittyvät pedagogiset ja oppimisympäristöjä koskevat uudet painotukset korostavat monipuolisia ja osallistavia työtapoja. Uuden opetussuunnitelman myötä koulut ottavat tietotekniikkaa yhä enemmän käyttöön oppimisessa. Laitteiden käyttö ei ole itsetarkoitus, vaan laitteiden tulisi palvella oppimista. Opetushallitus kartoittaa parhaillaan hyviä malleja kännykän ja muiden mobiililaitteiden käytöstä koulussa. Osana Opetushallituksen keväällä laatimia koulujen järjestyssääntöjen laatimisohjeita, kouluja on informoitu edellytyksistä, joilla kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden käyttöä voidaan rajoittaa. Ohjeiden mukaan esimerkiksi kuvaaminen oppituntien aikana voidaan kieltää.

Lainsäädännön mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan. Turvallinen opiskeluympäristö tarkoittaa sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallista ympäristöä sekä kiusaamisen kieltoa. Jos koulussa tai koulumatkalla havaitaan kiusaamista, koulu on velvollinen siihen puuttumaan ja tarjoamaan moniammatillista tukea niin kiusatulle kuin kiusaajalle. Kurinpidollisilla keinoilla voidaan puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen koulussa. Koulu voi käyttää toimenpiteitä harkitessaan apuna myös koulun ulkopuolisia tahoja, kuten sosiaaliviranomaisia, nuorisotointa ja poliisia.

Koulujen tulee lain mukaan laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Huolestuttava tieto on, että Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän TedBM-kyselyn mukaan 6 %:a perusopetuksen kouluista ei ollut vuonna 2015 laatinut lain velvoittamaa suunnitelmaa. Lisäksi koulujen tulee laatia mm. oppilashuoltosuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma sekä suunnitelma kasvatuskeskustelun ja kurinpitokeinojen käyttämisestä. Mikäli suunnitelmat ja säännöt nähdään oikealla tavalla kehittämisen välineenä, niillä pystytään vaikuttamaan ennakolta hyvän toimintakulttuurin rakentamiseen koulussa. Suunnitelmien laadintaan tulisi ottaa mukaan koko koulun henkilökunta, oppilaat ja huoltajat. Suunnitelmista tulisi myös tiedottaa, jotta kouluyhteisössä tiedetään, miten meidän koulussamme toimitaan.

Opettajien ja rehtoreiden käytössä olevia kurinpitokeinoja ja muita puuttumiskeinoja lisättiin vuoden 2014 alussa ns. työrauhapaketissa. Perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja ja muita puuttumiskeinoja ovat kasvatuskeskustelu, oppilaan määrääminen poistumaan luokasta tai koulun tilasta, oppilaan opetuksen epääminen loppupäiväksi, siivousvelvoite, vahingonkorvaus, oppilaan määrääminen tekemään kotitehtäviään, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Perusopetuslain mukaisia turvaamistoimenpiteitä ovat oppilaan poistaminen tilasta, esineiden ja aineiden haltuunotto, tavaroiden tarkastaminen ja tarvittaessa voimakeinojen käyttäminen.

Uudet keinot ovat olleet verrattain vähän aikaa voimassa. Perusopetuksen vuoden 2015 TedBM-kyselyn tulokset osoittavat, että vuonna 2014 voimaan tulleita kurinpitokeinoja käytetään perusopetuksen kouluissa vaihtelevasti. Koulutuksen arviointikeskus on saanut tehtäväkseen laatia arvioinnin työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön tilasta vuoden 2017 loppuun mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän selvittämään keinoja ehkäistä ja puuttua kiusaamiseen ja edistää koulurauhaa samoin vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kiusaajaoppilaan siirto toiseen kouluun voi vaikuttaa ratkaisulta akuuttiin ongelmaan, mutta siinä ei puututa kiusaamisen syihin. Kiusaajinakin toimivat oppilaat tarvitsevat usein oppilashuollollisia toimenpiteitä, joiden avulla selvitetään kiusaamisen syitä ja pyritään saamaan kiusaaminen loppumaan. Kiusaajan siirtämistä toiseen ryhmään voidaan tässä myös harkita yhtenä keinona, mutta se ei saisi tarkoittaa ainoastaan ongelman siirtämistä ryhmästä toiseen. Opetushallitus on suhtautunut kriittisesti määräaikaista erottamista koskevan päätöksen antamiseen yksin rehtorin päätettäväksi. Oikeus perusopetukseen ja muuhun koulutukseen on perustuslaissa turvattu ja oikeuteen puuttumista tulisi Opetushallituksen mielestä harkita monijäsenisessä toimielimessä. Päätöksentekoprosesseja tulisi kuitenkin kehittää niin, että päätökset voidaan tehdä viipymättä.

Muistettava on myös, että työnantajana toimivalla opetuksen järjestäjällä on vastuu huolehtia opettajan ja muun henkilökunnan työhyvinvoinnista ja - jaksamisesta. Työnantajan on tärkeää huolehtia myös henkilöstön turvallisuudesta, niin fyysisestä kuin psyykkisestä turvallisuudesta.
Koulu on osa yhteiskuntaa ja yhteiskunnan ilmiöt heijastuvat myös kouluun. Työrauha- ja kiusaamiskysymyksiä ei voi ratkaista pelkästään koulun keinoin, vaan kysymys on laajemmista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Ongelmien ratkaisu edellyttää laajaa yhteistyötä, jossa mukana tulee olla koulun henkilökunta ja mahdolliset lapsen tukemiseen osallistuvat moniammatilliset toimijat sekä lapsi itse ja hänen huoltajansa. On myös hyvä huomata, että jokainen lapsen kanssa tekemisissä oleva aikuinen, niin kotona, koulussa kuin vapaa-ajalla, toimii mallina lapselle toisia ihmisiä huomioivasta käytöksestä.

Matti Lahtinen
hallintojohtaja. Opetushallitus

Matti LahtinenVaikuttavinta työrauhan turvaamisessa on koulun perusasioista huolehtiminen. Näihin kuuluvat muun muassa riittävän pienet ryhmäkoot, toimiva ja riittävästi resursoitu oppilashuolto sekä oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tuki eri muodoissa. Lisäksi on tärkeää panostaa opettajien täydennyskouluttamiseen. Lue lisää

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kaksi plus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .