30.9.2013

Koulutukseen tuulee?

Blogikirjoitus 30.9.2013

Pääjohtaja Aulis PitkäläViime aikoina koulutuksesta käytävä keskustelu on lisääntynyt. Osaaminen ja oppiminen ovat Suomen menestymisen tukijalkoja. Viisimiljoonainen kansa ei ilman vahvaa osaamispääomaa pärjää kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa koulutukseen kohdistettiin noin 300 miljoonan euron säästöt. Monet hallitusohjelmassa käytetyt termit, kuten ”lukioverkon karsiminen”, kuulostivat koulutuksen ammattilaisten mutta myös tavallisten kansalaisten korviin ankeilta.

Sittemmin on ollut hyvä huomata, että jo päätettyjä säästötoimia on osittain tarkasteltu uudelleen esimerkiksi ammattikoulutuksen osalta liittyen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen on panostettu. Myös oppilaitosten perustamishankkeisiin, peruskorjauksiin ja homekoulujen korjauksiin on löytynyt uutta tahtoa ja uusia euroja.

Mutta ennen kaikkea: kansantalouden kestävyysvajeen yhä syventyessä koulutukseen ja opetukseen tulee edelleen panostaa, eikä uusia leikkauksia tulisi kohdentaa. Kuntatalouden rakenteellinen uudistaminen ja velvoitteiden mahdollinen purkaminen eivät saisi johtaa koulutuksen heikennyksiin. Toivon, että Suomessa voimistuisi konsensus siitä, että leikkaukset koulutuksesta nakertavat kansallista osaamispääomaamme ja siten syövät tulevaa vaurauttamme.

Leikkausten sijaan pitäisi virittää keskustelua siitä, mihin koulutuksessa pitäisi panostaa enemmän. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa on eräs tällainen aihepiiri. Suomen tulisi olla digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisen kärkimaita.

Hallituksen rakennelinjauksessaan päättämät esiopetuksen velvoittavuus sekä oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen tulee ensisijaisesti nähdä koulutusjärjestelmän parannuksina, vaikka totuuden nimessä etenkin jälkimmäisen käytännön toteutuksessa on vielä avoimia kysymyksiä.

Kysymysmerkki otsikossani liittyy kuntiin sekä kuntatalouteen, johon kohdistuu viimeisimpien päätösten jälkeen noin 1,6 miljardin euron säästötavoitteet. Lisäksi ”normitalkoilla” on tarkoitus karsia kuntien lakisääteisiä menoja noin miljardilla eurolla vuoden 2017 tasolla. On vaikea nähdä, miten koulutus ja opetus juurikaan voivat osallistua näihin talkoisiin.

Totuus kuitenkin on, että resurssien niuketessa myös koulutukseen liittyvät asiat nousevat paikallisella tasolla esiin päivittäin jossain päin Suomea. Tällöin puhutaan leikkauksista, karsimisesta, yhdistämisistä, tehostamisesta ja niin edelleen. Paikallisten päätöksentekijöiden osa ei ole helppo.

Opetushallituksen tuore ja keskeinen kehittämisinnovaatio – opetuksen ja koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma, KuntaKesu – on tarkoitettu kuntien ja muidenkin koulutuksen järjestäjien tueksi. Se ei ole uusi ohjauskeino tai -väline, saati pakollinen asiakirja muiden joukossa. KuntaKesu ja ammatillisen puolen AmKesu ovat työvälineitä ja ajattelutapoja pitkäjänteiseen ja itseohjautuvaan koulutuksen kehittämiseen. Niiden tärkeänä tavoitteena on vahvistaa koulutuksen asemaa osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta.

Hallinnollisten ja poliittisten ratkaisujen takana on kuitenkin aina se kaikista arvokkain eli käytännön opetus- ja koulutyö maamme noin 3800 koulussa ja oppilaitoksessa. Toivotan siis tässäkin yhteydessä mitä parhainta vauhtiin päässyttä lukuvuotta!

Aulis Pitkälä
pääjohtaja, Opetushallitus

Pääjohtaja Aulis PitkäläViime aikoina koulutuksesta käytävä keskustelu on lisääntynyt. Osaaminen ja oppiminen ovat Suomen menestymisen tukijalkoja. Viisimiljoonainen kansa ei ilman vahvaa osaamispääomaa pärjää kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Lue lisää

Kommentit (1)

1.12.2013 09:02  Pekka Mölsä  
Suomen tulisi olla digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisen kärkimaita.

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa, mutta tässä on suuri ristiriita toiveiden ja tekojen välillä, sillä alan ammatillista koulutusta ollaan ajamassa alas. Yhä useammassa oppilaitoksessa on esitetty Audiovisuaalisen viestinnän perustukintoon kohdistuvia leikkauksia, jokta merkitsee tutkintoja koskevien sopimusten lakkauttamista. Leikkausten kohdentamisen lähtökohtana on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen työllistävyyden tilanne ja näkymät.

Työvoimatarpeen ennakointi av-alalla ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Vaikka ala on murroksessa ja perinteiset mediatalot vähentävät vaikituista työvoimaa, työvoimatarve ei suinkaan ole vähentynyt, vaan lisääntyy koko ajan. Yhä suurempi osa alan työntekijöistä työllistyy itsenäisesti freelancereina ja uudenlaisiin yhteisöllisiin työpaikkoihin.

"Uu­den työ­elä­män tut­ki­joi­den mie­les­tä Suo­mes­sa kan­nat­taa kes­kit­tyä te­ke­mään han­ka­lia ja mo­ni­mut­kai­sia asioi­ta, kos­ka niis­sä kil­pai­lu ei ole yh­tä ar­mo­ton­ta kuin ru­tii­ni­töis­sä. Hy­viä työ­paik­ko­ja on vas­te­des­kin, mut­ta mo­net ta­val­li­si­na töi­nä pi­det­tä­vät teh­tä­vät uh­kaa­vat ka­do­ta" (HS pääkirjoitus 1.12.2013).

Monille päättäjille on syntynyt harha media-alan töiden katoamisesta. Tarvitsee vaan katsoa ympärilleen, jättijulisteita, älypuhelintaan tai tablettiaan. Vain muutama vuosi sitten mobiilimediaa ei ollut. Ei se ole voinut tyhjästäkään syntyä. Jonkun on pitänyt rakentaa niihin myös palvelut ja sisällöt.

Pilvipalvelut, tallennetuotanto, pelituotanto, oppimateriaalituotanto, tulostus, digipainaminen, palvelujen siirtäminen verkkoon, lakisääteinen tiedon saavutettavuus ja av-arkistointi työllistävät yhä enemmän media-alan tekijöitä. Media-alan töiden lisääntyessä alan ammatillinen koulutus puuttuu jo yhä useammalta työntekijältä.

Uutta yrittäjyyttä ja työtä on syntynyt nimenomaan media-alan ympärille. Media-alalle asetetaan yhä enemmän odotuksia viedä Suomi uuteen nousuun. Yrittäjyys sisältyy vahvasti av-alaan ja vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään.

Av-alan perustutkinto johtaa nuoret av-alalle. Jos nousussa olevan alan sisääntulokoulutus lopetetaan mekitsee se maamme taloudelle syöksymistä yhä syvemmälle lamaan. Vetoan av-alan koulutuksen ja tutkintojen järjestäjiin miettimään uudestaan prioriteettejään ja avaamaan kasvavan väylän nuorisotakuun mukaiseen tutkintoon ja tulevaisuuden ammattiin.

Pekka Mölsä
Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan puheenjohtaja

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kahdeksan miinus neljä?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .