3.3.2016

Koulutuspäästöjen mittaus

Blogikirjoitus 3.3.2016

Juhani PirttiniemiSaksalainen automerkki on tullut viime aikoina tunnetuksi ns. päästöhuijauksesta. Kansanauton pakoputkesta on tullut ulos jotain muuta kuin olisi pitänyt.

Voidaanko automaailman esimerkkiä rinnastaa Suomen ammatillisen koulutuksen toteutukseen?

Ammatillisen koulutuksen vitsauksena on jo pitkään pidetty suuria keskeyttämismääriä. Keskeyttämiset ovat suoraan yhteydessä koulutuksen läpäisyasteeseen, ”päästöprosenttiin”. Jos kolmivuotisen koulutuksen on läpäissyt määräajassa vain 40 %, niin koulutus ei varmaankaan ole toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Onko kyseessä opiskelijoiden vai veronmaksajien huijaus, jos tällainen hyötysuhde säilyy vuodesta toiseen?

Keskeyttäneet opiskelijat maksavat opintotukiaan takaisin KELA:lle korkojen kera. Yhteiskunnan koulutukseen sijoittama raha ei tuota sitä osaamista, mikä on tavoitteena. Jotkut koulutuksen järjestäjät (tai yksiköt?) ovat pantanneet yli puoli vuotta haamuopiskelijoiden (koulutuksen heti/nopeasti keskeyttäneet opiskelijat) ilmoittamista. Näin siis myös haamuopiskelijat ovat tuoneet koulutuksen järjestäjälle vuosittaisen opiskelijakohtaisen rahoituksen.

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman (2011-2015) tavoitteena oli etsiä menetelmiä koulutuksen läpäisyn parantamiseen. Nelivuotisen hankkeen aikana seurattiin koulutuksen järjestäjien välisiä, koulutusalakohtaisia sekä tutkintokohtaisia keskeyttämislukuja. Laadullisen tutkimuksen kautta etsittiin ja löydettiin hyviä malleja, jotka kiinnittävät opiskelijat opintotoihin ja motivoivat heitä etenemään hyvin opinnoissaan. Hyvillä toimintamalleilla on hankkeen aikana kyetty vähentämään keskeyttämisiä.

Läpäisyhankeen seurantatulokset osoittavat, että eräät maakunnalliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät onnistuvat tehtävässään hyvin. Pääkaupunkiseudun ongelmat ovat helposti nähtävissä, vaikka alueen sisäiset erot ovatkin huomattavia. Jossakin koulutusyksikössä tietty koulutus onnistuu, toisessa ei. Eri koulutusalojen ja tutkintojen väliset erot koulutuksen järjestäjien välillä ovat suuria. Esimerkiksi kone- ja metallialan läpäisyluvut vaihtelevat. Tämä puolestaan on heijastunut hakijamääriin. Toiset koulutusyksiköt saavat opiskelijoita helposti, jotkut eivät.

Läpäisyhankkeen perusteella koulutuksen laatu heijastuu myös opiskelijoiden hakeutumiseen. Tutkija Jukka Vehviläinen korostaa opiskelijoiden merkitystä koulutuksen kehittämisessä. ”Moderniin ammatilliseen koulutukseen kuuluu se, että opiskelijoilta kysytään mielipiteitä oppilaitoksen toiminnasta ja opettajista”. Vehviläinen korostaa, että opiskelijoiden esille tuomat asiat liittyvät hyvin olennaisesti oppimiseen ja läpäisyn tehokkuuteen. Kaiken keskiössä on ammattitaitoinen, turvallinen, myönteinen ja kannustava opettaja!

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee kahdessa vuodessa muuttamaan rahoitusmallin. Siitä ei siksi enempää. Sen sijaan ”Ammatillisen koulutuksen tehostamisohjelman historiikki” sisältää useita esimerkkejä, joilla ammatillinen koulutus muuttuu paremmaksi ja sen teholuvut paranevat. Esimerkiksi työntäyteiset opiskelupäivät on varmistettava, opiskelijoiden kritisoima opiskelujen ”löysyys ”on poistettava. Toisaalta osalle opiskelijoista tulee taata nykyistä paremmin organisoidut tukitoimet opintojen eteenpäinviemiseksi.

Opettajuus on muutoksessa. Yhteistyövaateet lisääntyvät osaamisperusteisuuden toteutuessa. Kun läpäisyhankkeessa saavutettuja hyviä malleja toteutetaan ja koulutuksessa havaitut puutteet korjataan, myös opiskelijat kiittävät. Koulutuksen maine leviää, se vetää puoleensa uusia opiskelijoita.

Päästöjä ei tarvitse enää manipuloida.

Juhani Pirttiniemi
opetusneuvos, Opetushallitus

Juhani PirttiniemiKun läpäisyhankkeessa saavutettuja hyviä malleja toteutetaan ja koulutuksessa havaitut puutteet korjataan, myös opiskelijat kiittävät. Koulutuksen maine leviää, se vetää puoleensa uusia opiskelijoita. Päästöjä ei tarvitse enää manipuloida. Lue lisää

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kaksi miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .