14.8.2017

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma – lasten ääntä, osallisuutta ja pedagogiikkaa

Blogikirjoitus 14.8.2017

Elokuussa 2015 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki turvaa lapsen oikeuden henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmia on tehty aiemminkin, joten sinänsä niissä ei ole mitään uutta. Lapsen vasu on herättänyt paljon keskustelua ja mielipiteitä, mikä on hyvä asia. Keskustelu on keskittynyt pitkälti lapsen vasun laatimiseen liittyviin käytäntöihin ja asioihin, joista sovitaan paikallisesti. Kysymykset ovat koskeneet esimerkiksi sitä, kuka käy vasukeskustelun tai miten perhepäivähoidossa lapsen vasu käytännössä toteutetaan. Tärkeää on pysähtyä juuri tämän lapsen äärelle ja käydä keskustelua huoltajan kanssa varhaiskasvatuksen toteuttamisesta. Itse vasukeskustelu on lopulta pieni osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessia.

Punaisena lankana varhaiskasvatuksessa on lapsen päivittäinen kohtaaminen ja miten juuri tämän lapsen yksilöllistä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia edistetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Varhaiskasvatuspäivä muodostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Ja voidessaan hyvin lapsi oppii ja kehittyy.

On hyvä saada yhteinen ymmärrys siitä, miten ja miksi lapsen vasuja laaditaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Ennen kaikkea on hyvä pohtia sitä, miten lapsiryhmässä kunkin lapsen vasu muodostuu osaksi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Lapsen vasun laatiminen on osa pedagogista dokumentointia. Lapsen vasua varten selvitetään lapsen mielipide ja toiveet, jotka huomioidaan varhaiskasvatuksen toiminnassa. Keskeinen kysymys henkilöstön pohdittavaksi onkin, miten lasten vasuja käytetään pedagogisena suunnittelu- ja työvälineenä niin, että ne tukevat lasten kehitystä ja oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Entä miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää lapsen vasujen laatimisessa?

Lapsen vasuja ei voida tehdä samalla tavalla kuin aiemmin, vaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden linjausten mukaisesti. Lapsen vasu on suunnitelma, johon kirjataan tavoitteet, menetelmät ja toimenpiteet sekä mahdollinen tuki, unohtamatta arviointia. Varhaiskasvatussuunnitelman perustekoulutuksissa kysyttiinkin usein sitä, mitä tarkoitamme, kun sanomme, että tavoitteet asetetaan toiminnalle, ei lapselle.

Lyhyesti sanottuna: tavoitteet asetetaan henkilöstön päivittäiselle toiminnalle. Näin tuetaan jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä ja oppimista. Lasten vasuista nousevat toiminnan tavoitteet ohjaavat koko lapsiryhmän toimintaa. Arviointi kohdistuu siihen, miten henkilöstö saa lapset innostumaan toiminnasta ja iloitsemaan oppimisesta. Tavoitteita arvioidaan pitkin vuotta, minkä tarkoituksena on tukea lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumoa.

Käytännöt lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen vaativat johtamista niin kunta-, yksikkö- kuin ryhmätasollakin. Lasten vasut kehittävät omalta osaltaan henkilöstön osaamista, lasten ja huoltajien osallisuutta sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa.

Opetushallitus julkaisi juuri ennen kesälomia varhaiskasvatuksen henkilöstölle tukimateriaalin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan. Tukimateriaali sisältää mallilomakkeen ja ohjeistuksen. Tätä materiaalia tukee Lapsen vasu -video. Lapsen vasu on prosessi, joka ei ole rasite, vaan parhaimmillaan oikea työväline henkilöstön pedagogiseen työhön.

Oleellista ei ole se, millainen lapsi on, vaan millaista varhaiskasvatuksen toiminta on!

Vanhempainliiton varhaiskasvatusesite

Kati Costiander ja Pia Kola-Torvinen
Opetushallitus

Elokuussa 2015 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki turvaa lapsen oikeuden henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Keskeinen kysymys on, miten lasten vasuja käytetään pedagogisena suunnittelu- ja työvälineenä niin, että ne tukevat lasten kehitystä ja oppimista parhaalla mahdollisella tavalla.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .