21.12.2016

Mistä syntyy hyvä varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri?

Blogikirjoitus 21.12.2016

Kati CostianderSuomalaisessa varhaiskasvatuksessa on tehty hienoa työtä, jota on ilo esitellä myös ulkomailta tuleville vieraille. Mikään hyvä ei kuitenkaan säily ainaisesti hyvänä ilman arviointia ja kehittämistä. On pysähdyttävä ja haettava tietoisesti esiin toimivia ja ei-toimivia asioita. Muutoin saattaa arvokaskin työ jämähtää paikoilleen.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria linjattiin uusissa vasuperusteissa ensimmäistä kertaa. Perusteissa toimintakulttuurilla todetaan olevan keskeinen merkitys varhaiskasvatuksen toteuttamiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Se on myös erinomainen työväline esimiehelle. Paikallisia vasuja laadittaessa on oiva tilaisuus lähteä pohtimaan ja avaamaan yhdessä koko henkilöstön kanssa, mitä vasuperusteiden edellyttämä uudenlainen ajattelutapa ja henki tarkoittavat ja miten ne näkyvät käytännössä. Miten yhteisöämme kehitetään oppivaksi, leikkiin, vuorovaikutukseen, osallisuuteen kannustavaksi sekä moninaisuutta ja hyvinvointia arvostavaksi.

Elämme suurten muutosten aikaa, jotka näkyvät varhaiskasvatuksessa muuttuvina osaamistarpeina, oppimisen tapoina ja toimintaympäristöjen muutoksina. Tarvitaan esimiesten ja henkilöstön osaamisen ja työtapojen avaamista, uudelleenarviointia ja kehittämistä. Paikallisten vasuprosessien aikana on myös hyvä kartoittaa ja suunnitella täydennyskoulutustarpeita.

Toimintakulttuuri muodostuu arvoista, virallisista ja epävirallisista säännöistä, toimintatavoista, käyttäytymismalleista, tiedosta ja uskomuksista. Varhaiskasvatuksen tutkimuksissa on todettu voimakastakin vaihtelua toimintakulttuurissa kansallisella ja paikallisella tasolla. Vaihtelua on voinut löytyä myös samasta yksiköstä eri ryhmien väliltä. Jotta laadukas ja yhdenvertainen varhaiskasvatus toteutuisi riippumatta siitä, missä päin Suomea lapset varhaiskasvatukseen osallistuvat, tulee toimintakulttuuriin liittyvät asiat tunnistaa, tiedostaa ja sitouttaa kaikki yhteisiin tavoitteisiin.

Toimintakulttuuria kehittämällä vaikutetaan suoraan lasten kasvamisen ja oppimisen edistämiseen. Uusi toimintakulttuuri voidaan luoda, kun tunnistetaan vanhat, perinteiset ajatusmallit ja toimintatavat. Se vaatii uskallusta ja yhteistä tahtoa kehittää. Aina eivät ulospäin kerrottu, tavoiteltu ja toteutuva toimintakulttuuri kohtaa. Toimintakulttuuri voi olla niin syvälle sisään rakentunutta, että työyhteisössä ei edes tiedosteta käyttäytymisen taustalla vaikuttavia syitä ja perusteluja. Tietoisuutta ja ymmärrystä on mahdollisuus herätellä vilpittömän ja sopivasti kriittisen keskustelun ja pohdinnan avulla. Yksi kehittämisen kivijalka on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Vasuperusteissa korostuu johtajan keskeinen rooli toimintakulttuurin kehittämisessä, arvioinnissa ja sanallistamisessa. Johtajan tehtävänä on tukea yhteisön kehittymistä oppivaksi yhteisöksi, jossa osaamista ja tietoa jaetaan reilusti. Samalla myös opitaan toisilta. Johtajan tehtävänä on luoda rakenteet säännölliselle keskustelulle, kehittämiselle ja innovoinnille. Toimintakulttuurin kehittämisprosessissa tulee olla mukana koko yhteisö; esimies, henkilöstö, lapset ja huoltajat. Tarvitaan yhdessä tekemistä ja osallisuuden kokemuksia. Osallisuuden teema onkin näkynyt ja kuulunut syksyn vasukoulutuksissa. On ilahduttavasti lähdetty pohtimaan, miten lapset ja huoltajat saadaan mukaan.

Olen monta kertaa kuullut huoltajilta, kollegoilta ja muilta vierailijoilta, kuinka ilmapiirin voi aistia astumalla sisään päiväkodin tai ryhmiksen ovesta. Yhteisön toimintakulttuuri näkyy sen jäsenten tavassa kohdata toisensa. Toimintakulttuuri läpäisee vuorovaikutuksen lisäksi kaiken toiminnan.

Perusteissa esille tuodut arvot osoittavat suunnan varhaiskasvatustyölle. Ne ohjaavat luomaan toimintakulttuuria, joka edistää muun muassa oppimista, osallisuutta, yhdenvertaisuutta, moninaisuutta sekä hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Perusteet ovat normi, jonka nojalla kukaan varhaiskasvatuksessa työskentelevä ei voi sanoa, ”ettei minua juuri nyt huvita”. Perusteet edellyttävät, että varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteisesti sovitulla ja ammatillisuuteen kuuluvalla tavalla.

Parhaimmillaan yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan. Hyvin toimivassa yhteisössä sallitaan myös virheet ja epäonnistuminen. Tarvitaan energiaa ja innokkuutta, uskallusta ja rohkeutta myös epäonnistua. Ennen kaikkea tarvitaan kykyä, motivaatiota ja oikeanlaista asennetta.

Haluan haastaa Sinut, varhaiskasvatuksen ammattilainen, tuomaan ja hyödyntämään osaamisesi ja koulutuksesi yhteisössäsi esille. Haluan haastaa Teidät, esimiehet, pohtimaan millaisella johtajuudella tehdään henkilöstölle hyvät työolosuhteet.

Kun henkilöstöllä on hyvä olla yhteisössään, se on hyvä yhteisö myös lapsille.

Kati Costiander
erityisasiantuntija, Opetushallitus

Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on tehty hienoa työtä, jota on ilo esitellä myös ulkomailta tuleville vieraille. Mikään hyvä ei kuitenkaan säily ainaisesti hyvänä ilman arviointia ja kehittämistä. Lue lisää

Kommentit (3)

29.12.2016 20:36  Lea Tornberg  
Hei Kati! Kiitos tästä! Uskalsin tarttua niihin kipupisteisiin, mihin koulupuolella ei vielä uskalleta! Hienoa! Arvostan!

Laitan yv:tä varhaiskasvatuksen pilotitamme, joka starttaa tammikuussa. :)
13.1.2017 11:23  Lea Tornberg  
Uskalsin -> piti lukea: Uskalsit . ;)
5.2.2017 14:07  Marika Ranta  
Hyvät uudet linjat ja suuntaukset! Toivottavasti mahdollisimman moni ottaa haasteen vastaan ja minä lastenhoitajana ainakin otan 😊

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yhdeksän miinus neljä?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .