1.8.2017

Nyt juhlitaan – Vasuista vauhtia varhaiskasvatukseen!

Blogikirjoitus 1.8.2017

Tänään 1.8.2017 otettiin käyttöön kaikkialla Suomessa uudet varhaiskasvatussuunnitelmat. Käyttöönottoa juhlitaan tänään ja koko syksy, mutta erityisesti 5.9.2017 – olethan mukana tekemässä vasua näkyväksi!

Olen todella kiitollinen saadessani levittää suomalaisen lapsen sanomaa eteenpäin ja pohtia uusien varhaiskasvatussuunnitelmien merkitystä lapsen, perheen, työntekijän ja päätöksentekijän näkökulmasta. Samalla haluan välittää suuren kiitoksen kaikille niille, jotka ovat edesauttaneet lapsen aseman vahvistumista tässä maassa ja osallistuneet vaativaan kansalliseen työhön, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden syntyyn. Samoin kiitos kuuluu kaikille niille innostuneille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, joiden ansiosta paikalliset suunnitelmat on saatu valmiiksi. Yhdessä tekemisessä on voimaa.

Näen Opetushallituksen roolin tärkeänä sille, että lapsi saa parasta mahdollista varhaiskasvatusta. Kentällä toimivien päättäjien, virkamiesten, työntekijöiden ja lasten huoltajien rooli on kuitenkin vieläkin tärkeämpi, jotta suunnitelmat ja tavoitteet alkavat elää arjessa.

Suomessa varhaiskasvatus on ollut jo pitkään korkeatasoista tavoitteellista toimintaa. Sitä harvoin enää tulkitaan vain päivähoidoksi tai vanhempien työssäkäynnin mahdollistajaksi. Uudet valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja sen pohjalta tehdyt paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat nostavat kuitenkin lapsen edun ensisijaisuuden, tarpeet ja aseman aivan uuteen valoon ja arvostukseen – siinä syy juhlaan!

Uusi asiakirja on velvoittava normi, jota ei voi jättää noudattamatta. Jokainen poliittinen päättäjä, virkamies ja lasten kanssa työskentelevä ammattilainen niin yksityisissä kuin julkisissa palveluissa on velvollinen noudattamaan asiakirjaa ja pohtimaan:

  • Mitä tämän asiakirjan sisältö tarkoittaa minun työssäni ja päätöksissäni?
  • Miten minä osaltani mahdollistan uusien vasujen korkeatasoisten tavoitteiden toteuttamisen?

Lapsi on keskiössä. Kaiken toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua niin, että lapsen etu ja tarpeet muodostavat toiminnan tavoitteet. Lapsen toiveet ja mielipiteet tulee selvittää yhteistyössä huoltajien kanssa. Kaikki viisaus ei enää asu rakennusten sisäpuolella, vaan henkilökunnan on aktiivisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa etsittävä ratkaisuja lapsen kasvun ja oppimisen polulla.

Uudet vasut tukevat hyvin laajasti lapsen kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Maamme koulutuksellisesta tasa-arvosta on kannettu viime aikoina syvää huolta. Nyt uusien vasujen kautta tilannetta on mahdollisuus korjata ja tarjota lapsille entistä tasa-arvoisempaa kasvun polkua ja alkua elinikäiselle oppimiselle.

Myönteiset oppimiskokemukset ovat avain positiiviseen kasvuun ja kehitykseen. Leikki ja liikkuminen ovat tärkeä ja luonnollinen osa lapsen päivää. Lapsi on luova luonnostaan. Tälle on annettava lapsen arjessa riittävästi tilaa.

Yhteistyötaidot kehittyvät kunnioittavassa ja vuorovaikutteisessa ympäristössä. Jokainen lapsen kanssa työskentelevä on mallina lapsen arvomaailman kasvussa ja kehityksessä. On tärkeää miettiä yhdessä koko henkilöstön kanssa talon toimintakulttuuria eli yhteistä tapaa toimia.

Oppimisympäristöjä pohdittaessa myös varhaiskasvatuksen palvelujen tuottajien rooli päätöksenteossa korostuu. Oppimisympäristö sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Fyysisiä asioita pohdittaessa suunnittelu ja resurssit nousevat tärkeään rooliin. Keskustelut arvoista ovat paikallaan, kun tehdään ratkaisuja rakennuksista, ryhmäkoosta tai henkilöstön määrästä ja pätevyyksistä. On nykyisten ja tulevien päättäjien vastuulla huolehtia, että lapsella on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa kyseisessä ympäristössä. Kasvu ja kehitys ei ole mahdollista, jos ulkoiset puitteet eivät ole laadukkaat ja terveet.

Ilmapiirin merkitystä on syytä korostaa ja pohtia varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Turvallinen, toisia kunnioittava ja yhteisöllinen toimintakulttuuri tutkitusti ennaltaehkäisee kiusaamista ja syrjäytymistä parhaiten. Henkilöstö voi pedagogisilla ratkaisuilla ja menetelmillä vaikuttaa merkittävästi ryhmän toimintakulttuuriin, vuorovaikutukseen ja lasten välisiin suhteisiin.

Varhaiskasvatussuunnitelmat ovat nyt valmiit. On otettu iso loikka ensimmäiselle portaalle. Nyt vaaditaan yhteistyötä ja voimia jatkaa, jotta saamme vasut elämään ja käytäntöön. Kokeillaan ja välillä erehdytään. Sitten rohkeasti arvioidaan, korjataan tarvittaessa suuntaa. Uskalletaan luottaa itseemme ja toisiimme. Muistetaan aina, että jokainen lapsi on yhtä arvokas.

Ulla Laine
opetusneuvos, yksikön päällikkö, Opetushallitus

Tänään 1.8. 2017 otettiin käyttöön kaikkialla Suomessa uudet Varhaiskasvatussuunnitelmat. Käyttöönottoa juhlitaan tänään ja koko syksy, mutta erityisesti 5.9.2017 – olethan mukana tekemässä vasua näkyväksi! Lue lisää

Kommentit (4)

7.8.2017 17:38  varhaiskasvatuksen työläinen  
Hei! Innolla olen mukana uutta vasua toteuttamassa! Kuitenkin mietityttää asia: määrääkö laki lastentarhanopettajat pitämään ja laatimaan lasten henk.koht vasut? Vai saavatko päiväkodit itse päättää toimintatavoista?
10.8.2017 09:12  Opetushallitus  
Lastentarhanopettaja on pedagogisessa vastuussa siitä, että lasten varhaiskasvatussuunnitelmat on laadittu kaikille lapsille asianmukaisesti. Lapsiryhmässä toimiva henkilöstö yhdessä osallistuu lasten suunnitelmien laatimiseen ja arviointiin lastentarhanopettajan johdolla. Paikallisella tasolla päätetään, kuka käy keskustelut ja kenellä on eniten pedagogista osaamista tähän tehtävään.
24.8.2017 12:49  PPH  
Miten tämä hoidetaan pph:n kohdalla joilla ei ole pedagogisia opintoja?
25.8.2017 09:56  Opetushallitus  
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sanotaan, että perhepäivähoidossa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta. Perhepäivähoidosta vastaava perhepäivähoidon ohjaaja tai päiväkodin johtaja antavat tukea lapsen vasujen laadintaan. Yksityiset perhepäivähoitajat saavat tukea ja ohjausta kunnan yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvonta- ja ohjausyksiköstä.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi miinus kuusi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .