1.12.2017

Saako päiväkodissa puhua Jeesuksesta?

Blogikirjoitus

LähestyväMatti Lahtinen joulu on nostanut julkiseen keskusteluun aiheen uskonto ja päiväkodit. On kannettu huolta, pääsevätkö lapset osallisiksi joulun perinteistä tai onko Opetushallitus peräti kieltänyt päiväkotien joulukirkot. Mistä oikein on kyse?

Opetushallituksen oletettu suuri rooli perustuu mitä ilmeisimmin elokuussa voimaan tulleiden Opetushallituksen antamien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden virheelliseen tulkintaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen määräys, jonka pohjalta varhaiskasvatuksen järjestäjät laativat omat paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmansa sekä kullekin lapselle henkilökohtaisen suunnitelman. Perusteisiin sisältyy myös ohjeistus katsomuskasvatuksesta.

Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten järjestämistä niin kouluissa kuin päiväkodeissakin säätelee kuitenkin Suomen perustuslaki. Näiden pohjalta päiväkotien, peruskoulujen ja muidenkin oppilaitosten joulutraditioista päättävät kunnat ja muut varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät itse.

Voiko päiväkodissa kertoa lapsille jouluevankeliumista? Kyllä voi. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatukseen sisältyy katsomuskasvatusta, jossa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä olevat uskonnot ja muut katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla. Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Sitouttamattomuus tarkoittaa, että eri katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina arvottamatta niitä.

Perusopetuksen ja lukion oppimäärään sisältyy oppilaan oman uskonnon opetusta ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille elämänkatsomustiedon opetusta. Myös perusopetuksen ja lukion uskonnon opetus on tunnustuksetonta, eikä opetus saa olla uskonnollisesti sitouttavaa.

Kielletäänkö lapsilta joulukirkko? Ei. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on vuosina 2002 ja 2014 todennut, ettei se pidä perustuslakiin kirjatun uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista. Tilalla tulee olla mahdollisuuksien mukaan tarjolla vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa. Tämän voidaan tulkita koskevan samalla tavoin myös päiväkotien toimintaa ja muuta varhaiskasvatusta.

Vaikkei varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus ja muu toiminta saa olla uskonnollisesti sitouttavaa, ei se estä vaikkapa päiväkoteja järjestämästä lapsille uskonnollisia tilaisuuksia. Nämä tilaisuudet pitää kuitenkin järjestää erillään muusta toiminnasta, ja niistä tulee kertoa lasten huoltajille riittävän ajoissa ja huolehtia että tarjolla on muukin vaihtoehto. Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat myös päättää olla järjestämättä uskonnollisia tilaisuuksia. Perheille voidaan kertoa paikallisen seurakunnan järjestämästä joulukirkosta, johon vanhemmat voivat lastensa kanssa vapaa-ajallaan osallistua.

Saako päiväkodin joulujuhlassa laulaa Enkeli taivaan? Saa. Perustuslakivaliokunta on nimittäin todennut myös, ettei esimerkiksi joulujuhlaan sisältyvän yksittäisen virren vuoksi juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Opetushallitus on ohjeistanut esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä katsomusaineiden opetuksen sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten järjestämisestä. Ohjeissa kerrotaan juuri lainsäädännön asettamista reunaehdoista toiminnalle. Vastaavat ohjeet myös varhaiskasvatuksen järjestäjille ovat valmisteilla ja ne valmistuvat vuodenvaihteeseen mennessä.

Matti Lahtinen
Opetushallitus

Matti LahtinenLähestyvä joulu on nostanut julkiseen keskusteluun aiheen uskonto ja päiväkodit. On kannettu huolta, pääsevätkö lapset osallisiksi joulun perinteistä. Mistä oikein on kyse? Lue lisää

Kommentit (22)

1.12.2017 14:17  Jori Mäntysalo  
Selkeä kirjoitus, kiitän.

Ehkä vielä pitäisi korostaa sitä, että uskonnonvapaus ei edellytä päiväkotien tai muun julkisen vallan toiminnassa olevan mukana uskontoa. "Saa" ei tarkoita "pitää".
1.12.2017 14:28  Kaisa Robbins / Uskonnottomat Suomessa ry  
Kun varhaiskasvatus ei saa olla uskonnollisesti sitouttavaa, ja katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä, niin kuinka usein erillisiä uskonnollisia tilaisuuksia voi olla ilman että siitä käytännössä tulee uskontokasvatusta, jota annetaan lapset erottelemalla? Pari kertaa vuodessa? Kuukausittain? Viikoittain?

Entä kun huoltajille kerrotaan uskonnollisesta tilaisuudesta, niin pitääkö samalla kertoa kaikille, millainen sen vaihtoehto on?
1.12.2017 17:23  Z  
Mitäpä sanotte aamunavauksesta, jossa ev.lut. seurakunnan edustaja puhuu: "Voimme pyytää: 'Rakas taivaallinen isämme... auta meitä ymmärtämään...'"

Mielestäni tuo on alkukantaisen taikauskon harjoittamista ja sivistyneiden ihmisen perusoikeuksien loukkaamista.

Olen edelleen kahden vaiheilla, tekisinkö kantelun tai alkaisinko vähintäänkin tallentaa vastaiset taikauskonhourioinnit mahdollisia jatkotoimia varten.
1.12.2017 19:04  Lto  
Kun varhaiskasvatukseen tulee lapsia, jotka eivät voi vanhempien uskonnollisen vakaumuksen takia osallistua minkäänlaiseen joulun viettoon (ei tonttuja, pukkia, Jeesusta jne.), velvoittaako uskonnonvapaus järjestämään heille korvaavaa toimintaa, vai onko ainut vastaus se, että "neutraaleille" asioille ei tarvitse järjestää korvaavaa ohjelmaa ja hoitakaa lapsenne kotona. Siis ajatus, että kasvattajat kokevat pukit ja tontut neutraaleina.
2.12.2017 08:25  Jouni Luukkainen/Pääkaupunkiseudun ateistit ry  
Jouluevankeliumista saisi siis kertoa. Mutta ateismin silloin tasaveroisena ottaen pitää samalla selittää, että kyseessä on uskoa luomaan sepitetty epähistoriallinen tarina, jossa esiintyviä mahdollisia uskomusolentoja ei ole olemassa. Eikö vain pidäkin? Toisaalta kai huoltajalla on lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa oikeus torjua jouluevankeliumin tapaisen uskonnollisen indoktrinaation toteuttaminen lapselle. Eikö vain olekin? Tarvittaessa siis tieto ajankohdasta kotiin ja lapsi pois hoidosta sinä päivänä. Eikö niin?
4.12.2017 08:21  VV  
Eli olen itse ymmärtänyt, että kenenkään ei ole vastoin tahtoaan osallistuttava uskonnonharjoittamiseen, eli silloin kirkkokäynnille on oltava vaihtoehtoista toimintaa. Jouluevankeliumista kertominen on minusta eri asia kuin sen lukeminen
4.12.2017 08:58  Anniina Raitanen  
Hei!
Tämä tieto pitäisi vielä selkeästi viedä päiväkoteihin ja tarhoihin ihan ruohonjuuritasolle tiedoksi. Nyt näyttää siltä, etteivät lapset saa osallistua ainakaan omalla paikkakunnallani mihinkään Joulun ajan kristillisiin tapahtumiin. Kiitos kirjoituksestasi.
4.12.2017 09:15  Maisteri  
Kiitos Matti Lehtiselle selkeästä ja selkärankaisesta kannanotosta. Katsomusten tasa-arvoisuus muuten toteutunut ainoastaan kristillisissä maissa. Kouluissa opetetaan evolutionismia, joka on tunnustuksellista ateismiuskontoa (puhdas uskomusjärjestelmä, epälooginen ja puolueettomaala tieteellä todistamaton, josta on valmiiksi suljettu pois älykkään suunnittelun mahdollisuus). Jos sitä saa opettaa (antamatta vaihtoehtoja), miksi ei saisi tasapuolisuuden vuoksi olla myös tunnustuksellista uskonnonopetusta? Vain kristillisissä maissa on ateisteillakin vapaus harjoittaa omaa uskontoaan. Siitä on kaikkien kiittäminen reformaatiota, että tässä maassa saa uskoa ja ilmoittaa olevansa uskonnoton. Miksi pitäisi siis riistää enemmistöltä Suomen lapsia kieltää mahdollisuus turvautua rakastavaan Taivaan Isään iloineen ja suruineen? Millä tavoin lasta vaurioittaa ruokarukous, enemmän kuin hirviö- ja noitaleikit?
4.12.2017 09:32  Ritva Kannisto  
Käytännössä uusien suunnitelmien tulkinta on jo nyt näkynyt siinä, että ns. enemmistön, eli tarkoitan koteja, joiden vanhemmat ovat kristittyjä, lasten asemaa on heikennetty selvästi lopettamalla varhaiskasvatuksessa radikaalisti osallistuminen seurakuntien järjestämiin tilaisuuksiin. Varhaiskasvatuksessa ollaan selkeästi tultu jopa pelokkaiksi seurakuntien esittämiin kutsuihin vastaamisessa.
4.12.2017 12:50  Utelias:  
Mitä käytännössä tarkoittaa "erillään" tässä lauseessa:

"Nämä tilaisuudet pitää kuitenkin järjestää erillään muusta toiminnasta, ja niistä tulee kertoa lasten huoltajille riittävän ajoissa ja huolehtia että tarjolla on muukin vaihtoehto."

Tarkoittaako eri tilassa kuin päiväkoti tai päiväkodin ajan ulkopuolella tms? Entäpä jos seurakunnasta joku vierailee päiväkodissa? Onko "erillään" lasten laittaminen eri huoneisiin? Ja mitä jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta pitää lapset poissa sinä aikana kun näistä asioista puhutaan?

Minusta huolestuttavaa on, että hartauksia jne pidetään päiväkoti-ikäisille. Vanhempana ei ole mahdollisuutta kontrolloida mitä lapsille kerrotaan ja pitää luottaa päiväkodin henkilökuntaan ja siihen, että he myös osaavat kertoa lapsille kriittisesti, että tämä ei välttämättä ole totta, vaan jotkut ihmiset uskovat näin.

Iso vastuu henkilökunnalla. Ja mahdollisesti myös konfliktitilanteita voi syntyä jos päiväkotihenkilökunta sanoo yhtä ja vanhemmat toista asiaa.
4.12.2017 14:19  nojs  
Kristinusko ja erityisesti ev.luterilaisuus kuuluu suomalaiseen kulttuuriin ja sen tulisi olla osa lasten kasvatusta kulttuurisella, ei uskollisella, perusteella. Päiväkoti-ikäiset voivat aivan hyvin osallistua esim. jouluhartauteen, kunhan heille ei muuten jatkuvasti tuputeta uskonnollista sisältöä.
5.12.2017 06:45  Sisko  
Kun Suomeen muutti muutama muslimi. Niin Me muutamme lakia...ettei vaan kukaan loukkaannumistään.
Onko se kohteliaisuutta...pelkoa....mitä? Pitäskö antaa päätäntävalta muihin asioihin myös.
Missä on suomalaisuus? Onko sitä enää?
6.12.2017 02:30  Elisa Kojo  
Miksi kommentointiani ei julkaista?
6.12.2017 11:04  Kari Hännikäinen  
Vastauksena Anniina Raitaselle.

Lauseet "päiväkoti ei järjestä kristillisiä tilaisuuksia" ja "lapset eivät saa osallistua kristillisiin tilaisuuksiin" eivät ole sama asia. Päiväkoti ei estä seurakuntia järjestämästä uskonnollisia tilaisuuksia lapsille. Uskonnon ja omantunnon vapaus ei ole riippuvainen päiväkotien järjestämistä uskonnollisista tilaisuuksista. Lainaten Lahtista:”Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat myös päättää olla järjestämättä uskonnollisia tilaisuuksia.”

Suomalaisesta kulttuurista. Meillä on useita uskonnollista alkuperää olevia perinteitä, joilla ei enää ole yleisellä tasolla tarkasteltuna katsomuksellista merkitystä. Näiltä osin perinteiden harjoittaminen on hyväksyttävää. Esim. torstai tulee Thorin-päivästä eikä sen vietto ole uskonnon harjoittamista tai siihen sitouttavaa. Suvivirsi kuulunee tähän samaan kastiin.

Kaikki (kristilliset) uskonnolliset perinteet eivät ole tällaisia. Osa niistä on muotoutunut aikana, jolloin meillä ei ole ollut uskonnon ja omantunnon vapautta. Osalla niistä on edelleen vahva katsomuksellinen kytkös uskonnolliseen alkuperäänsä. Tästä syystä niitä on voitava tarkastella myös perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Esim. jumalanpalvelus on yksiselitteisesti uskonnon harjoittamista ja sen tarkoituksena vahvistaa osallistujien uskoa. Jos tämä ei ole uskonnollisesti sitouttavaa, niin mikä on?
7.12.2017 09:17  Opetushallitus  
Elisa Kojo, kommenttisi ei ehkä ole tallentunut, koska sitä ei löydy. Olisikohan sinun mahdollista lähettää kommenttisi uudestaan? Terveisin, Opetushallitus / viestintä
7.12.2017 09:39  Pauli Auvinen  
Tervehdys ,kyllä sitä voi kirjoittaa mitä vaan opetushallituksen puolesta.
Mutta käytäntö on toista. Juuri kuulin , että tänä jouluna eräitten päiväkotien joulujuhlassa laulettiin joulupuu on rakennettu 1 ja 2 säkeistö. Ei enää 3 säkeistöä, missä mainitaan Jeesus. Ja muutenkin seimi ja Jeesus aihe jätettiin pois ohjelmista. Että tähän on tultu. Ja menneinä vuosina on pyydetty minuakin useasti laulamaan joululauluja lapsien kanssa, nyt ei tarvihe enää mennä.
Että rukousta tarvitaan suomen puolesta.
11.12.2017 11:29  Matti Lahtinen, Opetushallitus  
Kiitos monista kommenteista! Aihe herättää keskustelua, mikä on myönteistä.

Tässäkin yhteydessä on hyvä todeta, että päätösvalta uskonnollisen aineksen mahdollisesta sisällyttämisestä koulujen ja päiväkotien juhliin samoin kuin uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten järjestämiseen on opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjillä. Keskustelua koulujen ja päiväkotien käytännöistä on näin ollen hyvä käydä paikallisesti rehtoreiden ja päiväkodin johtajien sekä opettajien ja muun henkilöstön kanssa.

Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä siitä, miten paljon uskonnollista ainesta koulujen ja päiväkotien toimintaan sisältyy. Esimerkiksi kristillisten päiväkotien ohjelmaan sisältyy luultavammin enemmän uskonnollista ainesta kuin muissa päiväkodeissa, joissa uskonnollista ainesta sisältyy yleensä muutamaan tilaisuuteen toimintavuoden aikana.

Olennaista on sekä suunnittelun että käytännön toteuttamisen tasolla erottaa uskonnon opetus ja varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus hartauden harjoittamisesta. Uskonnon ja omantunnon vapauden toteutuminen edellyttää riittävän ajoissa tapahtuvaa tiedottamista niin uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä juhlien ohjelmaan kuuluvasta muusta uskonnollisesta aineksesta kuin niille vaihtoehtoisesta ohjelmasta. Sen tulkinnassa, mikä on uskonnollista ainesta, on lähtökohtaisesti hyvä kunnioittaa huoltajien näkemyksiä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että huoltajilla olisi oikeus täysin vapaasti valita, millaiseen muuhun opetukseen ja toimintaan heidän lapsensa osallistuvat.
12.12.2017 09:05  Mikko Mäkitalo  
Kuntien ja päiväkotien, samoin kuin koulujenkin, päättäjät ovat vähitellen ymmärtämässä, että uskonnonharjoittamista ei pidä pitää koulujen ja päiväkotien ohjelmassa, koska:

1. Uskonnollinen maailmankuva perustuu virheellisiin oletuksiin ja sepitteellisiin tarinoihin.

2. Uskonnon harjoittaminen jakaa oppilaita ryhmiin ja on omiaan sitten aiheuttamaan jännitteitä väestöryhmien välille.

Ei pidä odottaa, että asiassa äkkiä tapahtuisi sellaista ihmettä, että kaikista hartauksista koulujen ja päiväkotien toiminnassa aivan pian luovuttaisiin, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.
13.12.2017 10:29  Riku Salminen  
Kiitos ansiokkaasta kirjoituksesta tärkeästä asiasta, Matti Lahtinen. Tähän viimeisen kommenttisi lauseeseen toivoisin pientä tarkennusta:

"Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että huoltajilla olisi oikeus täysin vapaasti valita, millaiseen muuhun opetukseen ja toimintaan heidän lapsensa osallistuvat."

Tästä voi saada sellaisen käsityksen, että vanhemmilla ei olikeutta valita vapaasti mihin uskonnonharjoittamisen kanssa rinnakkaiseen, uskonnonttomaan toimintaan heidän lapsensa osallistuu, vaikka juuri tämähän on koko jutun pihvi, eli vanhemmat saavat nimenomaan valita vapaasti aina uskonnottoman vaihtoehdon, riippumatta siitä kuuluko lapsi uskonnolliseen yhteisöön vai ei, ja koulun ja päiväkodin on tällainen, vapaasti valittavissa oleva vaihtoehto aina tarjottava, jos uskonnon harjoittamista jostain syystä on katsottu tarpeelliseksi toimintaan lisätä.
13.12.2017 10:33  Marja-Liisa Heikkilä  
Kiitos selkeästä vastauksesta. Toivottavasti tämä
tavoittaa myös päiväkotien ja koulujen henkilökunnan.
13.12.2017 11:46  HJ  
Maailma on selvästi muuttumassa, mutta ei nähtävästi sellaiseen suuntaan, että erilaiset maailmankatsomukset voisivat elää rinnakkain. Aika tavalla itseäni ihmetyttää sellainen useassa kommentissa esiin tullut ajatus, että kristillinen usko ja sen opetus on virhepäätelmistä johtuvaa aivopesua, joka vammauttaa kuulijan jollain merkillisellä tavalla. Jokin sana tai lause ikään kuin pilaisi ihmisen. Olen itse ymmärtänyt, että esimerkiksi seurakuntien tekemä työ kouluissa on pitkälti oppilaiden kasvun tukemista, jossa keskiössä on oppilas itse ja hänen selviytymisensä ahdistusten, itsetuntokysymysten ja erillisyyden kokemuksien keskellä. Tässä keskustelussa tuntuu lapsen etu, oma tahto ja mielipide hukkuvan aikuisten valmiiksi lukittujen mielipiteiden alle.
13.12.2017 12:44  Matti Lahtinen, Opetushallitus  
Kiitos kommenteistanne.
Viittasin vapaalla valinnalla pakolliseen opetukseen kuuluviin sisältöihin ja esimerkiksi joulujuhlien kaikkeen sisältöön. Uskonnon harjoittamiseen tai sille vaihtoehtoiseen ohjelmaan osallistumisen osalta huoltajalla on valintaoikeus.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on seitsemän plus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .