8.2.2017

Teknologian opetuskäytön olemusta etsimässä

Blogikirjoitus 8.2.2017

Tammikuun lopussa järjestettiin Lontoossa maailman suurimmat opetusteknologian messut, Bettshow 2017. Vuosittain messuilla vierailee noin 35 000 osallistujaa lähes 140 maasta. Myös suomalaisia on yleensä paljon mukana, tänäkin vuonna ainakin 500 osallistujaa. Vaikuttaa siltä, että suomalaisten osuus messukävijöistä on kasvanut vuosi vuodelta.

Itse messuareena on niin suuri, että kun ensimmäistä kertaa astuu sisään saliin, iskee suorastaan ahdistus. Voiko maailmassa ja yhdessä paikassa todellakin olla niin paljon oppimiseen liittyvää teknologiaa? Tänä vuonna tuntui siltä, että mitään erityisen uutta ja mullistavaa ei ollut esillä, mutta esimerkiksi erilaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä oli näytteillä noin 100 kpl, ja myös sähköisten oppimateriaalien määrä on todellisessa nousussa.

3D-tulostus ilmiönä on opetuskäytön näkökulmasta asettunut uomiinsa, tämän näki Bettissä selvästi. Teknologia edellä syntynyt buumi on laantunut pedagogisesti järkevien ratkaisujen etsimiseen.

Myös robotiikka on selvästi valtaamassa entistä suurempaa alaa itselleen. Eräs mielenkiintoinen tuttavuus oli myös se, että messuilla puhuttiin aikaisemman STEM-lyhenteen (Science, Technology, Engineering, Mathematics) sijaan STEAM -aineista, koska myös Arts on otettu mukaan omana aineenaan. Monia tieteellisiä havaintoja ja tutkimuksia on mahdollisesti helpompi havainnollistaa ja oppimista monipuolistaa taiteen keinoin. Messuilla nähdyissä esimerkeissä korostui vahvasti oppijan aktiivinen rooli, kuten toimivan tuotteen suunnittelu ja toteutus yhdistämällä käden taidot, ohjelmoinnin ja fysiikan ilmiöt. Tällaiset mahdollisuudet monialaisen luovuuden esiinnousuun oli ilo havaita.

Suomen koulutusjärjestelmän maine on entisensä, ja vastaus virkamiehelle usein esitettyyn kysymykseen ”miten pääsisimme teidän markkinoillenne - edes pieni pilotti?” tuotti pettymyksen – koulutuksen järjestäjiemme autonomia IT-ratkaisuissa oli monelle edelleen yllätys.

Järjestimme myös muiden Pohjoismaiden kanssa yhteisen seminaarin, Nordic@Bett. Seminaarissa julkaistiin Norjan rahoittama 2017 NMC Technology Outlook for Nordic Schools –raportti. Seminaariin osallistui yli 700 henkilöä, sen verran raportti herätti kiinnostusta yleisössä. Raportissa esitellään keskeisiä trendejä pohjoismaisen koulutuksen lähitulevaisuudesta. Raporttia esitellyt Samantha Adams Becker totesi, että koulun muutos ei enää lähde opettajista, vaan nimenomaan oppilaista ja opiskelijoista. Seminaarissa pääsivät ääneen myös eri maiden opiskelijat. Suomesta olivat esiintymässä Turun Kerttulin lukion opiskelijat, jotka kertoivat viime syksynä toteuttamastaan robotiikkakurssista.

Myös suomalainen koulutusvienti oli mukana messuilla, tosin vain kolmen suomalaisyrityksen voimin. Messujen pääareenalla esiteltiin näyttävästi ja täydelle salille HundrEd-hanketta, ja näin suomalainen koulutusosaaminen pääsi yleisön tietoisuuteen. Tuntui kuitenkin siltä, että olisi varmasti tilausta suuremmallekin Suomen näkymiselle messuilla. Monella maalla, esimerkiksi Norjalla, oli todella iso osasto, jossa koulutusosaamista markkinoitiin koko osaston laajuudelta.

Bettshow 2017

2017 NMC Technology Outlook for Nordic Schools –raportti

Juho Helminen ja Jukka Tulivuori

Juho Helminen työskentelee erityisasiantuntijana ja Jukka Tulivuori opetusneuvoksena Opetushallituksessa.

Maailman suurin vuosittainen opetusteknologian messutapahtuma Bettshow keräsi tammikuun lopussa Lontooseen noin 35 000 osallistujaa lähes 140 maasta. Voiko maailmassa ja yhdessä paikassa todellakin olla niin paljon oppimiseen liittyvää teknologiaa? Lue lisää

Kommentit (1)

9.2.2017 22:32  Anne Onnela  
Samanlaisia havaintoja messuista ja samoin ajatuksin: suomalaisella osaamisella pitäisi olla enemmän näkyvyyttä.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kahdeksan miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .