20.11.2017

Todistuksellako korkeakouluun?

Blogikirjoitus 20.11.2017

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ja erityisesti todistuksen perusteella tehtävien valintojen lisääntyminen ovat olleet viime päivinä esillä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Mistä oikein on kyse? Ylioppilaslakki

Korkeakoulut ovat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käynnistäneet opiskelijavalintojen uudistuksen, jonka tavoitteena on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta. Uudistuksen keskeisenä osana on todistusvalinnan osuuden merkittävä lisääntyminen. Vuodesta 2020 lähtien pääosa korkeakouluun hyväksytyistä hakijoista valitaan joko ylioppilastutkinnon arvosanojen tai ammatillisten opintojen menestyksen perusteella. Todistusvalinta korvaa erityisesti ns. yhteispistevalintaa, jossa opiskelijat valittiin sekä ylioppilastutkintotodistuksesta että pääsykokeesta saaduilla pisteillä.

Todistusvalinnan pisteytysmalleja on valmisteltu korkeakoulujen opiskelijavalintahankkeissa. Alustavat ehdotukset ylioppilastutkinnon pisteytysmalleista julkaistiin 7.11.2017 opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä opiskelijavalintojen kehittämisseminaarissa. Esitellyt pistemallit eivät ole vielä lopullisia, työ on yhä kesken. Korkeakoulut ottavat kantaa hankkeissa ehdotettuihin malleihin, ja kehittämistyö jatkuu. Tavoitteena on, että korkeakoulut tiedottavat todistusvalintaperusteistaan viimeistään elokuussa 2018.

Näihin alustaviin pisteytysmalleihin on kohdistunut kritiikkiä mahdollisista epäsuotuisista ohjausvaikutuksista. Myös Opetushallituksen lukioasiantuntijat ovat pohtineet pisteytysmallien vaikutuksia heti julkistamisen jälkeen. Hankkeille on annettu palautetta, jotta heillä olisi tietoa lukioiden ja lukiolaisten tilanteesta. Käsityksemme mukaan työ pisteytysmallien kehittämiseksi jatkuu hankkeissa ja on hyvinkin mahdollista, että OKM:n tilaisuudessa esitetyt mallit muuttuvat työn edetessä.

Valintaperusteista ja todistusten pisteyttämisestä päättäminen kuuluu korkeakoulujen autonomian piiriin. Pisteytysmalleista ja niiden jatkokehittämisestä saa tietoa hankkeiden verkkosivuilta. Mahdolliset palautteet voi myös kohdistaa hankkeille. Käsityksemme mukaan esimerkiksi yliopistojen pisteytystyökalua kehittävässä hankkeessa on suunnitteilla yleisötilaisuus ja kommentointimahdollisuus jatkokehittämisen jälkeen.”

Tosiasiassa osa opiskelijoista valitaan jatkossakin korkeakouluun pääsykokeen perusteella. Korkeakoulut kehittävät lisäksi muita valintatapoja, esimerkiksi avoimen korkeakoulun opintojen väylää. Jos lukion tai ammatillisen tutkinnon opintomenestys ei riitä suoraan korkeakoulupaikkaan, ei ole syytä huoleen. Korkeakouluun pääsee tulevaisuudessakin usealla tavalla.

Merja Väistö, Tiina Tähkä, Teijo Koljonen ja Paula Mattila
Opetushallitus

YlioppilaslakkiKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistukset ja erityisesti todistuksen perusteella tehtävien valintojen lisääntyminen ovat olleet viime päivinä esillä niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Mistä oikein on kyse? Lue lisää

Kommentit (1)

23.11.2017 00:24  Terhi Saarinen  
Ammatillisella tutkintotodistuksella ei ole käytännössä mahdollisuutta päästä yliopistoon, ammattikorkeakouluun toki voi edelleenkin päästä! Mutta ammmattikorkeakoulutkin ovat muuttaneet valintakäytäntöjään tavalla, joka ei suosi peruskoulupohjalta ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneita. Opetus- ja kulttuuriministeriö hehkuttaa parhaillaan arviointiasteikon muutosta ratkaisuna amislaisten korkea-asteen opintojen mahdollistajana. Ajatus on seuraava: kun arviointiasteikko muutetaan viisiportaiseksi nykyisen kolmiportaisen sijasta avautuvat ovet yliopistoon.
Tohdin epäillä.
Olin 25 vuotta lähihoitajakoulutuksen ammatillinen opettaja, kunnes tulivat leikkaukset ja yyteet ja irtisanominen omalle kohdalleni. Muistini on siis pitkä mutta ei sentään yksityiskohdissa tarkka. Mutta muistan hyvin sen, kun oli pakko siirtyä viisiportaisesta asteikosta kolmiportaiseen joskus tämän vuosituhannen alussa. Oliko syynä ECVET vai jokin muu, sitä en muista. Ihmettelenkin, miten nyt muutos nykyisestä kolmiportaisesta viisiportaiseen käy noin vain ja vielä innosta hehkuen, kun uskotaan arvosana-asteikon olevan se avain korkea-asteen opintoihin.
Kysynkin, miksi aikoinaan arvosana-asteikkoa muutettiin? Muistan olleeni yhdessä opiskelijoiden kanssa muutoksesta pahoillani, koska muutoksessa kärsivät erityisesti erittäin hyvät opiskelijat, eli H4:sen opiskelijat saivatkin lopulta H2:sen tutkintotodistuksen, jolla tuolloin ei ollutkaan pääsyä ammmattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi tai sosionomiksi. Siis arviointiasteikkomuutos vuosia takaperin oli todellakin turha ja tarpeeton ja pilasi monen jatko-opintohaaveet. Muistaako kukaan OPH:ssa tuota vaihetta arviointiasteikkojen historiassa?

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .