6.10.2017

Viisi harhaluuloa perusopetuksen arvioinnista

SanapilviBlogikirjoitus 6.10.2017

Oppimisen arvioinnista on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua. Aihe on tärkeä, kiinnostava ja ajankohtainen. Valitettavan usein keskustelussa menevät kuitenkin sekaisin kansallisen tason määräykset ja paikallisesti päätettävät asiat. Mitä opetussuunnitelman perusteissa siis ihan oikeasti sanotaan oppimisen arvioinnista?

Harhaluulo 1: Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma – sama asia

Eivät ole. Opetussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen määräys, jonka Opetushallitus laatii. Perusteiden pohjalta kunnat laativat paikalliset opetussuunnitelmansa.

Omassa opetussuunnitelmassaan kukin kunta kuvaa opetuksen tavoitteet ja sen, miten päivittäisen koulutyön järjestää. Kunnat myös linjaavat siitä, miten arviointi käytännössä toteutetaan ja millaisia menetelmiä siinä käytetään.

Harhaluulo 2: Opettaja ei enää vastaa arvioinnista

Ei pidä paikkaansa. Opettaja tekee arviointipäätökset ja antaa oppilaille lukuvuosiarviot.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat monipuolista, jatkuvaa ja oppimista tukevaa arviointia. Arviointikeskustelut ja itsearviointi auttavat oppilasta pohtimaan omaa osaamistaan ja sen kehittymistä.

Lukuvuosiarviointia ei kuitenkaan voi antaa oppilaan itsearvioinnin tai neuvottelun perusteella. Arviointia ei myöskään voi ulkoistaa hallinto-ohjelmalle tai sähköiselle sovellukselle.

Harhaluulo 3: Peruskoulussa ei saa enää antaa numeroita

Ei pidä paikkaansa. Numeroarviointia koskevat säädökset ovat itse asiassa pysyneet samoina lähes kaksikymmentä vuotta.

Kuten ennenkin, opetuksen järjestäjä päättää 1.–7. luokkien osalta, onko arviointi sanallista vai arvioidaanko oppimista numeroarvosanalla. Viimeistään kahdeksannella luokalla oppilaalle annetaan numeroarvio kustakin oppiaineesta.

Uusien opetussuunnitelmien myötä joissakin kunnissa on päätetty, että alakoulussa käytetään vain sanallista arviointia. Tämä ei kuitenkaan ole valtakunnallinen linjaus, vaan kunnan oma päätös.

Harhaluulo 4: Oppiaineista on luovuttu, opetus on yhtä ilmiöviikkoa

Ei pidä paikkaansa. Perusopetus perustuu edelleen oppiaineisiin siitä huolimatta, että oppiaineiden opetuksessa on tarkoitus edistää myös laaja-alaista osaamista – tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita, joita oppilas tarvitsee pärjätäkseen elämässä.

Paikallisissa opetussuunnitelmissa määritellään oppiaineiden opetuksen tavoitteet jokaiselle vuosiluokalle. Oppimista arvioidaan suhteessa näihin tavoitteisiin. Laaja-alainen osaaminen on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteissa, joten sitä ei arvioida erikseen.

Myös monialaiset oppimiskokonaisuudet arvioidaan osana oppiaineita. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulujen tulee toteuttaa joka vuosi vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus – selkeä teema, projekti tai jakso, jossa yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä ja käsitellään valittua aihetta useiden aineiden näkökulmista. Ilmiöviikot tai muut monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamistavat eivät siis ole syrjäyttämässä oppiaineita, vaan niiden toteuttaminen ja arviointi perustuvat oppiaineiden tavoitteisiin.

Harhaluulo 5: Päättöarviointiin ei ole yhteisiä ohjeita

Ei pidä paikkaansa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin oppimistulosten arvioinnit ovat nostaneet esiin huolen siitä, että samalla osaamisella voi eri kouluissa saada eri numeron päättötodistukseen. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa onkin pyritty ohjeistamaan arviointia entistä täsmällisemmin.

Perusteissa olemme määritelleet kriteerit sille, mitä kussakin oppiaineessa tulee osata, jotta saa arvosanaksi numeron 8. Jokainen opettaja arvioi oppilaidensa osaamista suhteessa näihin kriteereihin, kun laatii kevättodistusta kuudesluokkalaiselle tai peruskoulun päättötodistusta ysiluokkalaiselle. Lisäksi olemme laatineet opettajien avuksi myös kuvaukset siitä, millaisella osaamisella päättötodistuksen numeroksi saa yli kasin ja milloin numero jää sen alle.

Keskustelussa unohtuu, että oppimistulosten arvioinnit perustuvat yhteen yksittäiseen kokeeseen ja ongelman esiin nostaneet arvioinnit on tehty aikaisempien perusteiden pohjalta. Yhtään oppimistulosten arviointia ei ole vielä toteutettu vuoden 2014 perusteisiin liittyen.

Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön 7. luokilla vasta tänä syksynä. Peruskoulun kaikilla luokilla ne ovat käytössä vuonna 2019. Vasta sen jälkeen voimme saada tietoa siitä, miten uudet opetussuunnitelmat vaikuttavat oppimistuloksiin ja arvioinnin yhdenvertaisuuteen.

Eija Kauppinen,
Opetusneuvos, Opetushallitus

Erja Vitikka
Opetusneuvos, Opetushallitus

sanapilviOppimisen arvioinnista on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua. Valitettavan usein keskustelussa menevät kuitenkin sekaisin kansallisen tason määräykset ja paikallisesti päätettävät asiat. Mitä opetussuunnitelman perusteissa siis ihan oikeasti sanotaan oppimisen arvioinnista? Lue lisää

Kommentit (8)

6.10.2017 15:52  Hannu-Pekka Lappalainen  
Täytyy oikaista se virheellinen tieto, että kansalliset oppimistulosten arvioinnit perustuisivat yhteen yksittäiseen kokeeseen. Kansalliset oppimistulosten arvioinnit ovat vuodesta 2001 lähtien osoittaneet sen, että eri kouluissa annetaan arvosanoja täysin eri perustein. Esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arvioinnit ovat osoittaneet, että oppillay ovat saaneet arvosanansa lähinnä lukutaidon osalta, kun taas kirjoitustaitoja ei ole arvioitu asianmukaisesti. Valtiontalouden tarkastusvirasto ja monet turkijat ovat kiinnittäneet huomionsa siihen, ettei perusopetuksen päättöarvosanaa voida pitää luotettavana juuri yhdenmukaisuusongelman takia. Opetushallitus ei ole antanut selkeitä kriteerejä, joiden perusteella opettajat antavat välttäviä, kohtalaisia, tyydyttäviä, hyviä ja erinomaisia taitoja kuvaavat arvosanansa. Kukaan ei valvo koulujen arvosanakäytäntöjä ja perusopetuksesta pääsee vuosittain siirtymään hyväksytysti toisen asteen koulutukseen noin 10 000 nuorta miestä, joilla ei ole riittäviä kirjoitustaitoja. Opetushallitukselle on toistuvasti esitetty kirjoitustaidon arvioinnin palauttamista lukuvuosi- ja päättötodistuksiin, mutta tämä on jäänyt toteuttamatta. Vestigia terrent.
6.10.2017 16:34  Sirpa Orell, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus  
Kiitos, hyvä ja tärkeä blogikirjoitus!
Karvissa on parhaillaan käynnissä arviointi liittyen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arviointiin. Hankkeessa arvioidaan oppimisen ja osaamisen arviointia koskevien lakien, asetusten sekä normien toteutumista oppimista ja opettamista ohjaavana toimintana. Arviointi kohdistuu niin ikään arviointikulttuuriin ja sitä heijastaviin arviointikäytänteisiin sekä opettajien ja oppijoiden arviointiosaamiseen ja sen kehittämiseen. Hankkeen aikana kerätään arvioinnin hyviä käytänteitä muun muassa case-kuvauksina. Arviointihankkeesta lisää Karvin kotisivuilla: https://karvi.fi/event/perusopetuksen-ja-lukiokoulutuksen-oppimisen-ja-osaamisen-arviointi/
7.10.2017 06:56  Martti Hellström  
Hyviä täsmennyksiä. Väärinkäsityksiä rittää.
7.10.2017 21:53  Kirsti Liukkonen-Kröner  
Miten ulkomaalaisiinkin lehtiin on päätynyt artikkeleita otsikolla :Suomi luopuu kokonaan oppiaineista kouluissa... Helsinki ja Espoo esitetään niissä testaajina ja 2020 näin on jo koko maassa.
8.10.2017 11:39  Ari-Pekka Vallenius   
Tämä oli tosi hyvä. Vielä kun blogi ottaisi kantaa kokeiden merkitykseen arvioinnissa, se on kanssa aika iso myytti.
9.10.2017 11:40  Irmeli Halinen  
Kiitos hyvästä blogista. Monenlaisia käsityksiä on liikkeellä ja osa niistä aiheuttaa turhaa ahdistusta niin opettajille kuin huoltajillekin. Hienoa, että tartuitte asiaan.
10.10.2017 11:27  Juhani Rautopuro  
Opetushallituksen opetusneuvokset vetävät varsin löysin perustein vessanpöntöstä alas tieteellisiin kriteereihin perustuvat tutkimukset päättöarvioinnin ongelmista. Käsittämättömin väittämä on se, arvioinnit perustuvat yksittäiseen kokeeseen. Blogin kirjoittajia lainaten: ”Ei pidä paikkaansa”.

Suomessa on myös toteutettu säännöllisesti kansallisia oppimistulosten arviointeja perusopetuksen päättövaiheessa eri oppiaineissa noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Lisäksi Suomi on osallistunut kansainvälisiin oppimistulosten arviointeihin, joista tunnetuin on Pisa. Arvioinnit perustuvat laajoihin valtakunnallisesti edustaviin aineistoihin, testattuihin mittareihin (mukaan lukien muutosten seuraamisen mahdollistamat trenditehtävät) sekä aineistojen asianmukaiseen tieteelliseen analysointiin. Aiheesta on kirjoitettu useita kotimaisia ja kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita ja tehty väitöskirjatasoista tutkimusta.

Ilman laadukasta aineistoa ja siihen perustuvaa ammattitaitoista analysointia ja johtopäätösten tekoa voidaan puhua vain mielipiteistä, jollaisiin koulutuspoliittiset päätökset eivät missään tapauksessa saa pohjautua.

Kaikista arvioinneista löytyy yhteinen tulos: arvioinneissa osoitetun osaamisen yhteys kouluarvosanoihin ei ole johdonmukainen. Arvosanakäytänteissä on selkeästi eroja oppiaineista riippumatta niin koulujen välillä kuin jopa koulujen sisällä. Syy ei ole opettajien arviointitaitojen puute vaan arviointikriteerien puutteellisuus.

Uudessa opetussuunnitelmassa kriteerit eivät ainakaan selkeämmäksi muutu. Päättöarvioinnin varsin väljät kriteerit on annettu oppiaineittain vain arvosanalle kahdeksan. Kaikki muut arvosanat jäävät tulkinnanvaraisiksi eikä selkeää kuvausta ei ole edes alimmalle hyväksytylle arvosanalle viisi.

Kriteerit, joita on esimerkiksi biologiassa 14, äidinkielessä ja kirjallisuudessa 17, koskevat työskentelyä ja tietoja, mutta niiden painotukselle arvosanassa ei anneta mitään suhdetta. Arvosana kahdeksan edellyttää lueteltujen kriteereiden keskimääräistä osaamista, mutta jonkin kriteerin parempi osaaminen voi kompensoida jonkin kriteerin heikompaa hallintaa. Keskiarvoa parempi osaaminen tuottaa korkeamman arvosanan, keskiarvoa heikompi taas alemman arvosanan. Arvosana viisi edellyttää, että oppilas osoittaa jossain määrin tavoitteiden mukaista osaamista. Yksinkertaista ja selkeää, eikö totta?

Koska opetussuunnitelman laatijat eivät ole kyenneet laatimaan yhtenäisiä kriteereitä, ovat yksittäiset koulutuksen järjestäjät ja koulut laatineet omia kriteereitään, jotka eivät luonnollisesti ole valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Tätä voisi kutsua myös Opetushallituksen vastuun ulkoistamiseksi.

Juhani Rautopuro
Apulaisprofessori
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
12.10.2017 11:59  Jorma Kauppinen  
On tärkeää, että arvioinnista keskustellaan laajasti. Nykyistä enemmän arviointikeskustelua tarvitaan opetuksen järjestäjä- ja koulutasolla - vain siten arviointi saadaan nykyisten, tarkennettuun arviointimääräysten (huom!) mukaiseksi.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on viisi miinus kolme?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .