Peruskoululaisten ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut vuosien 2001 ja 2008 välillä sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen että kielioppirakenteiden hallinnan osa-alueilla.

Lue lisää

Nivån på kunskaperna i svenska hos eleverna i grundskolan har försämrats mellan 2001 och 2008, både när det gäller hör- och läsförståelse och när det gäller grammatikaliska strukturer.

Läs mera

Uusi oppiaine terveystieto on otettu hyvin vastaan. Peruskoululaiset pitävät siitä hyödyllisenä ja lukiolaiset kirjoittavat sen mielellään ylioppilaskokeessa. Opettajat kokevat terveystiedon opettamisen myönteisenä ammatillisena haasteena.

Lue lisää

Elevernas erfarenheter av läroämnet hälsokunskap är ganska positiva. Cirka två tredjedelar av eleverna anser att man lär sig nyttiga och praktiska saker i hälsokunskapen och att det som behandlas är intressant.

Läs mera

Vaikeutunut tilanne työmarkkinoilla näkyy vuoden 2008 ja 2009 yhteishakutilastoissa koulutukseen hakeutumisen kasvuna. Nuorten ammatilliseen koulutukseen oli viime vuonna noin 56 600 ja tänä vuonna yli 62 000 hakijaa. Lukioon haki viime vuonna 34 000 ja tänä vuonna runsaat 33 000 nuorta.

Lue lisää

Den försvårade situationen på arbetsmarknaden syns i statistiken över gemensam ansökan åren 2008 och 2009 som en ökning av antalet sökande. Yrkesutbildningen för unga hade senaste år ca 56 600 och i år över 62 000 sökande. Till gymnasiet sökte senaste år 34 000 unga och i år drygt 33 000 unga.

Läs mera

Euroopan koululaiset osallistuvat kouluaikanaan keskimäärin kolmeen kansalliseen kokeeseen. Joissain maissa tällaisia arviointeja tehdään jopa 10–11 kertaa, ja ne ovat vain harvoin julkisia.

Lue lisää

Skoleleverna i Europa deltar i medeltal i tre nationella prov under sin skoltid. I en del länder testas skoleleverna under den grundläggande utbildningen så många som 10–11 gånger.

Läs mera

Perusopetuksen oppilasmäärä pienenee ja opettajien eläkkeelle lähtö kiihtyy useimmissa Euroopan maissa. Suomessa peruskouluikäisten joukko supistuu kuitenkin vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

Lue lisää

Taideaineiden asema opetussuunnitelmassa on useimmissa Euroopan maissa verraten heikko varsinkin oppivelvollisuuskoulun loppupuolella. Kuvataide ja musiikki kuuluvat opetussuunnitelmien pakollisiin oppiaineisiin lähes kaikissa maissa, toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri. Taideopetuksessa näkyy jakautuminen erillisiä oppiaineita tai integroivaa lähestymistapaa painottaviin opetussuunnitelmiin.

Lue lisää

Opetushallitus on julkaissut uusia julkaisuja ja oppimateriaaleja.

Lue lisää