Taideaineiden asema heikko Euroopan kouluissa

Taideaineiden asema opetussuunnitelmassa on useimmissa Euroopan maissa verraten heikkovarsinkin oppivelvollisuuskoulun loppupuolella. Kuvataide ja musiikki kuuluvat opetussuunnitelmien pakollisiin oppiaineisiin lähes kaikissa maissa, toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri. Taideopetuksessa näkyy jakautuminen erillisiä oppiaineita tai integroivaa lähestymistapaa painottaviin opetussuunnitelmiin.

EU:n koulutustiedon verkosto Eurydice on julkaissut selvityksen taideaineiden opetuksesta 30 Euroopan maan oppivelvollisuuskouluissa. Julkaisussa käsitellään muun muassa taideopetuksen tavoitteita ja asemaa opetussuunnitelmassa, taideaineiden arviointia ja opettajankoulutusta sekä ajankohtaisia kehittämishankkeita. Raportissa taideaineisiin luetaan kuvataide, musiikki, käsityö, draama, tanssi, mediataide ja arkkitehtuuri.

 Julkaisu on osa Euroopan luovuuden ja innovaation teemavuotta, mutta aihe on Suomessa ajankohtainen myös perusopetuksen yleisten tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden uudistamista koskevan keskustelun kannalta.

Taiteet sivuroolissa opetussuunnitelmissa

Selvitys tukee aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan taideaineiden asema opetussuunnitelmassa on varsinkin oppivelvollisuuskoulun loppupuolella verraten heikko. Useimmissa maissa taide sisältyy pakolliseen opetussuunnitelmaan ensimmäisen asteen koulutuksessa (Suomessa perusopetuksen vuosiluokat 1-6), mutta alemman toisen asteen (perusopetuksen vuosiluokat 7-9) viimeisinä vuosina taideaineiden opiskelu on pääsääntöisesti valinnaisuuteen perustuvaa.

Myös taideaineiden kesken on havaittavissa selvää hierarkiaa. Eniten painoarvoa saavat kuvataide ja musiikki, jotka kuuluvat opetussuunnitelmien pakollisiin oppiaineisiin jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa maassa Hollantia lukuun ottamatta. Toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri, joka mainitaan vain harvoissa opetussuunnitelmissa.

Taiteiden opetukseen on maasta, koulumuodosta ja taideaineesta riippuen erilaisia lähestymistapoja. Niitä opetetaan pakollisina tai vapaaehtoisina, erillisinä oppiaineina, suurempina aihekokonaisuuksina tai muihin oppiaineisiin integroituina. Varsinkin draaman ja tanssin opetus on usein integroitu muihin oppiaineisiin.

Suomessa erillisiä taideaineita perusopetuksen nykyisen tuntijaon mukaan ovat kuvataide, musiikki ja käsityö, joista viimeksi mainittu nähdään tosin yleensä ensisijaisesti taitoaineena. Draama on sisällytetty äidinkielen opetussuunnitelmaan, tanssi liikuntaan, mediataide ja arkkitehtuuri kuvataiteeseen. Taideopetuksessa näkyy jakautuminen erillisiä oppiaineita tai integroivaa lähestymistapaa painottaviin opetussuunnitelmiin.

Suunnilleen puolessa vertailuun osallistuneista maista taideaineita opetetaan vuosittain 50-100 tuntia ensimmäisen asteen koulutuksessa ja 25-75 tuntia alemmalla toisella asteella. Varsinkin alemmalla toisella asteella taiteiden suhteellinen asema on heikko: useimmissa maissa tuntimäärä jää alhaisemmaksi kuin esimerkiksi vieraiden kielten tai liikunnan.

Suomen osalta vertailua vaikeuttavat perusopetuksemme erityispiirteet: yhtenäinen 9-vuotinen perusopetus sekä taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika (nk. välystunnit) ja nk. nivelvaihe 4. ja 5. vuosiluokkien välissä. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-4 taideaineiden opetusta on keskimäärin noin 470 tuntia ja vuosiluokilla 5-9 noin 527 tuntia. Raportin tarkastelun ulkopuolelle jäävät sekä taideaineiden valinnaiset opinnot että muihin aineisiin integroitu taidekasvatus.

Arviointi usein vain koulujen vastuulla

Raportin mukaan taideaineiden suhteellisen heikko arvostus näkyy myös arvioinnin puolella. Myös niissä maissa, joissa oppimistulosten ulkoisella arvioinnilla on suuri merkitys, taideaineet jäävät useimmiten kansallisten kokeiden ulkopuolelle.

Vain harvoissa maissa on opettajan tueksi tarjolla kansalliset taideaineiden arviointikriteerit. Taideaineiden oppilasarviointi on usein muita aineita selvemmin vain yksittäisen opettajan vastuulla. Hylätty suoritus taideaineissa ei useimmissa maissa johda luokalle jäämiseen, mikä raportin johtopäätösten mukaan heijastaa taideaineiden toissijaista asemaa.

Johtopäätökset eivät sellaisenaan ole sovellettavissa Suomen perusopetukseen, jossa missään aineessa ei ole käytössä kansallisia kokeita ja luokalle jääminen on joka tapauksessa harvinaista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät kaikkien pakollisten oppiaineiden osalta hyvän osaamisen kuvauksen ja päättöarvioinnin kriteerit, joten taideaineet eivät siinäkään suhteessa eroa muista oppiaineista.

Opettajien pätevyys vaihtelee

Oppivelvollisuuskoulun alemmilla luokilla taidekasvatusta antavat pääsääntöisesti luokanopettajat, jotka eivät välttämättä ole saaneet tarkoituksenmukaista koulutusta kaikissa opetettavissa taideaineissa. Yläkoulujen puolella opetuksesta vastaavat useimmiten taideaineiden aineenopettajat.

Useissa maissa, kuten Suomessa, kouluilla on mahdollisuus hyödyntää aineenopettajan erityisosaamista jo alakoulun puolella. Erityisesti musiikin opetus on usein jo ensimmäisen asteen koulutuksessa musiikkiin erikoistuneen opettajan vastuulla. Useimmissa maissa koulut tekevät taideopetuksessa yhteistyötä esimerkiksi ammattitaiteilijoiden kanssa. Vakinaisen taideopettajan toimi edellyttää kuitenkin lähes kaikissa maissa muodollista opettajan kelpoisuutta. Tätä tarkoitusta varten esimerkiksi Suomessa taidekorkeakouluista valmistuneiden on mahdollista suorittaa jälkikäteen opettajan pedagogiset opinnot.

Julkaisu:
 "Arts and Cultural Education at School in Europe" ja siihen liittyvät kansalliset kuvaukset Eurydicen verkkosivuilla:

Painettu raportti ilmestyy joulukuussa, ja sitä voi tilata Opetushallituksen Eurydice-yksiköstä: eurydice@oph.fi

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Mikko Hartikainen, mikko.hartikainen (at) oph.fi
Erityisasiantuntija Petra Packalen, petra.packalen (at) oph.fi