Mitä vähemmän aikaa maahanmuuttajaopiskelija on asunut Suomessa, sitä vaikeampi hänen on suoriutua ammatillisista opinnoista. Keskeyttämisriski liittyy keskeneräiseen kotoutumisprosessiin ja on erityisen suuri sellaisilla ensimmäisen polven opiskelijoilla, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat kotoisin Euroopan ulkopuolisista maista ja joilla on vähäinen koulutausta omasta kotimaastaan. 

Turun ammatti-instituutin kehitysyksikkö on selvittänyt Opetushallituksen toimeksiannosta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ammatillisen opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen keskeyttämisen syitä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Selvitystyön ruotsinkielisestä osuudesta vastasi Yrkesakademin i Österbotten. Toimeksianto liittyi opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen vuosille 2008 - 2009.

Selvitystä varten tehtiin kyselyt ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille ja opintonsa lukuvuonna 2008 - 2009 keskeyttäneille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Haastatteluihin osallistui oppilaitosten johdon, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden edustajia. 

Maahanmuuttajaopiskelijoiden keskeyttämisprosentti on 15-17%, kun se kaikilla opiskelijoilla keskimäärin on 7-10%. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämiseen vaikuttavat useat eri syyt. Kielivaikeudet, vaikea perhetilanne ja taloudelliset vaikeudet lisäävät poissaoloja ja jälkeen jäämistä opinnoista. Myös kulttuurierot, motivaatio-ongelmat ja oppimisvaikeudet vaikuttavat päätökseen keskeyttää opinnot.

Valtaosalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ei ole yksityiskohtaista tilastoitua tietoa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen keskeyttämisten määristä, syistä ja taustatekijöistä. Suurimman osan maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista katsottiin olevan opiskelijoita, joiden keskeyttämisten syiden ei nähty eroavan kantaväestön opiskelijoiden keskeyttämisten syistä. Keskeyttämisten uskottiin olevan maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla usein negatiivisia: opiskelijat jäävät keskeyttämisen jälkeen kantaväestön opiskelijoita useammin vaille opiskelu- tai työpaikkaa.

Keskeyttämisten määrissä on suuria valtakunnallisia eroja. Osaa ammatillisista oppilaitoksista maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämisproblematiikka ei vielä kosketa. Tulevaisuudessa tilanteen uskotaan muuttuvan.

Selvitystyöhön osallistuneiden tahojen mielestä keskeyttämisiä voitaisiin ehkäistä varmistamalla riittävät resurssit joustaviin ja opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioiviin ohjaus- ja tukitoimiin. Tukea tarvittaisiin suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja sellaisiin hyviin käytäntöihin, jotka vahvistavat opiskelijan kielellisiä ja muita opiskeluvalmiuksia sekä ennen ammatillisten perusopintojen alkua että niiden aikana.

Keskeisessä roolissa keskeyttämisten ehkäisyssä on erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden mielestä opettaja, joka käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä ja jolla on sekä pedagogista osaamista että kokemusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettamisesta.

Julkaisu:
Jaana Kilpinen:
Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys. Turun ammatti-instituutti ja Opetushallitus, 2009.

Lisätietoja:
FT, NTM Jaana Kilpinen, Turun ammatti-instituutti aikuiskoulutus, gsm 050 4283154
jaana.kilpinen (at) turkuai.fi

Mitä vähemmän aikaa maahanmuuttajaopiskelija on asunut Suomessa, sitä vaikeampi hänen on suoriutua ammatillisista opinnoista. Keskeyttämisriski liittyy keskeneräiseen kotoutumisprosessiin ja on erityisen suuri sellaisilla ensimmäisen polven opiskelijoilla, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat kotoisin Euroopan ulkopuolisista maista ja joilla on vähäinen koulutausta omasta kotimaastaan.