”Suomen kansakoulun isän” käsiala näkyy edelleen peruskoulun rakenteissa, käytännöissä ja arvopohjassa.

Uno Cygnaeus (1810-1888) muistetaan yhtenä kansakuntamme suurmiehistä. Hän laati vuoden 1866 kansakouluasetukseen johtaneen suunnitelman kansakoululaitoksen luomisesta ja opettajaseminaarin perustamisesta. Virkamiehenä, pedagogina ja julkisena vaikuttajana Cygnaeus muovasi suomalaisen kansakoulun ja opettajankoulutuksen suuntaa ja sisältöä.

Cygnaeuksen juhlavuoden alkajaisiksi Opetushallitus ja Suomen kouluhistoriallinen seura järjestivät 25. tammikuuta Opetushallituksessa seminaarin, jossa arvioitiin Cygnaeuksen perinnettä ja merkitystä pedagogina, koulupoliitikkona ja opettajankouluttajana. 

Kirjoituksessaan Hajanaisia mietteitä Suomeen aiotusta kansakoulusta Cygnaeus esitti vuonna 1857  radikaalin ehdotuksen kansakoulusta valtion kouluna, joka antaisi kaikille lapsille, niin tytöille kuin pojille, yhteisen pohjakoulutuksen. Koulunkäynti loisi perustaa ihmisten keskinäiselle kunnioitukselle yli säätyrajojen ja tasoittaisi yhteiskunnallisia eroja.  

-          Tämä näkemys ennakoi nykyisen peruskoulumme arvopohjaa ja uskoamme siihen, että koulutuksellisten mahdollisuuksien tasa-arvo lujittaa luottamusyhteiskuntaa, totesi pääjohtaja Timo Lankinen keskustelutilaisuudessa.

Cygnaeuksen näkemyksen mukaan koulun tuli kehittää lapsia sekä henkisesti että fyysisesti. Opetusohjelmaan tuli uskonnon lisäksi yleissivistäviä ja käytännön toimiin harjoittavia aineita. Paitsi laskemaan ja lukemaan, lasten tuli oppia ymmärtämään lukemaansa, ajattelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Myös opettajaseminaarien opetusohjelmissa painotetut laulu- ja soittotaito, kädentaidot, vahva kristillinen arvomaailma ja isänmaallinen henki heijastivat Cygnaeuksen käsitystä tasapainoisesta ihmisestä, jollaisiksi sekä opettajat että oppilaat haluttiin kasvattaa.

-          Fyysisen ja psyykkisen kehityksen harmonia onkin Cygnaeuksen vahvinta perintöä nykykoululle. Ihmisen on edelleenkin voitava kasvaa tasapainoiseksi persoonallisuudeksi ilman tulostavoitteita ja kvartaalitalouden paineita, arvioi Suomen kouluhistoriallisen seuran puheenjohtaja, emeritusprofessori Martti T. Kuikka.  

Cygnaeuksen kansainvälisesti merkittävimpänä saavutuksena pidetään käsityön ottamista pakolliseksi oppiaineeksi. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa käsityö otettiin kansakoulun opetusohjelmaan. Cygnaeuksen ehdottama oppiaineen nimi ”teknologi” ennakoi myöhempää teknologiakasvatusta. Puu-, metalli- ja tekstiilityön avulla Cygnaeus halusi lisätä käytännön työn kunnioitusta ja antaa sekä pojille että tytöille valmiuksia menestyä teollistuvassa maatalousyhteiskunnassa.

Opettajantyötä Cygnaeus piti kutsumuksena, joka edellytti rakkautta kansaan ja kansan kouluttamiseen. Nykyiselle tasolleen kehittynyt opettajan ammattitaito tuskin olisi mahdollista ilman Cygnaeuksen vaatimaa ammattieetosta, opettajuuden korkeiden ihanteiden sisäistämistä.

-          Oli onni, että Cygnaeus ei ottanut mallia Ruotsista vaan Keski-Euroopasta. Pestalozzin hengessä hän juurrutti suomalaiseen kasvatusajatteluun vastuun ja huolenpidon jokaisesta oppilaasta, muistutti opetusneuvos Erik Geber.

Saksasta Cygnaeus toi Suomeen myös lastentarha-aatteen. Hän perusti naisopettajaseminaarien yhteyteen lastentarhat ja -seimet. Opettajattarien tehtävänä oli hyvin koulutettujen äitien kasvattaminen.  

-          Opettajankoulutus avasi uusia näkymiä sekä miehille että naisille. Maaseudun miehille se tarjosi sosiaalisen nousun mahdollisuuden, naisille tilaisuuden itselliseen elämään, kiteytti opetusneuvos Juhani Pirttiniemi.

Professori emerita Sirkka Ahonen tunnisti Cygnaeuksen Fröbelin, Pestalozzin ja muiden ”vaihtoehtopedagogien” hengenheimolaiseksi, jota inspiroi ranskalainen valistusaate:

-          Opetuksen ja oppimisen tulee vapauttaa ihminen auktoriteeteista, rohkaista kyseenalaistamaan kyseenalaiset totuudet.

Vaikka Cygnaeus epäonnistui keskeisissä tavoitteissaan - hän ei elinaikanaan nähnyt ajamaansa kaikille yhtenäistä pohjakoulua, koulupakkoa ja yhtenäistä alkuopetusta - ovat nuo tavoitteet edelleen ajankohtaisia.

-          Cygnaeuksen visioiden vajavainen toteutuminen osoittaa, kuinka paljon hän oli omaa aikaansa ja meidänkin aikaamme edellä, totesivat seminaarin keskustelijat.

Cygnaeus toimi ensimmäisen opettajaseminaarin johtajana Jyväskylässä vuosina 1866-69. Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopisto juhlistavat Cygnaeus-vuotta erilaisin tapahtumin, mm. Jyväskylä-päivillä ja kirjamessuilla maaliskuussa. Juhlavuoden ohjelmista ja tapahtumista saa tarkempaa tietoa Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta osoitteista

http://unojawolmar200.jyvaskyla.fi/

www.jyvaskyla.fi/tapahtumat

Teksti ja kuva: Hannu Ylilehto

”Suomen kansakoulun isän” käsiala näkyy edelleen peruskoulun rakenteissa, käytännöissä ja arvopohjassa.