Näyttötutkintojärjestelmä on viidessätoista vuodessa vakiintunut keskeiseksi aikuisten osaamisen kehittämisjärjestelmäksi. Tänä aikana on koulutettu vuosittain noin 800 uutta näyttötutkintomestaria. Kymmenestuhannes näyttötutkintomestari seppelöitiin toukokuussa. Hän on Tampereen ammattiopiston liiketalouden ja hallinnon opettaja Tarja Nieminen.

Näyttötutkintojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1994. Ensimmäisen diplomijuhlan järjesti Opetushallitus 25.11.1999 Tampere-talossa. Tänä vuonna Aulangolla järjestetty tilaisuus oli järjestyksessä 12. valmistumisjuhla. Järjestäjinä ovat vuodesta 2000 lähtien vuorotelleet näyttötutkintomestareita valmistavat opettajakorkeakoulut.

Näyttötutkintomestarit ovat näyttötutkintojärjestelmän asiantuntijoita. He työskentelevät eri ammattialoilla usein aikuiskouluttajan tai henkilöstön kehittäjän roolissa. Näyttötutkintojärjestelmässä ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto suoritetaan osoittamalla määritelty osaaminen tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinnon suorituksen arvioijista vähintään yhdellä tulee olla suoritettuna näyttötutkintomestarin koulutusohjelma.

Näyttötutkintomestarikoulutusta tarjoavat HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Yrkesakademin i Österbotten.

Ammattikuntalaitoksen perinne jatkuu

Ami-säätiön johtaja Timo Karkola luonnehti diplomijuhlassa näyttötutkintojärjestelmää ”vaatimattomasta alusta kehittyneeksi koulutuspoliittiseksi menestystarinaksi”. Hän näki nykyistentutkintojen historialliset yhteydet oppipoika-, kisälli- ja mestarirooleihin  ”niin ilmeisinä, että nykyistä järjestelmää voidaan pitää ammattikuntalaitoksen perillisenä”.

Ammattikuntapakko tuli voimaan 1600 -luvulla ja vakiintui 1700 –luvulla, kunnes se lakkautettiin Suomessa  Venäjän vallan aikana vuonna 1868 elinkeinovapauden tieltä. Alusta alkaen ammattikuntalaitokselle pyhiä asioita ovat olleet ammatillinen osaaminen, tuotteiden ja palveluiden korkea laatu sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen markkinoilla.

- Historiallista ammattikuntapakkoa voidaan verrata tämän päivän suomalaisen yhteiskunnan ammattialakohtaisiin pätevyysnormeihin ja eri alojen itsesäätelymenetelmiin. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta historiallisilla tuotemarkkinoilla voidaan vetää kaari koulutuksen järjestäjän nykyiseen ennakointirooliin ja –vastuuseen, Karkola rinnasti.

Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä muistuttaa Euroopan eräiden muiden maiden vastaavia järjestelmiä. Suomessa järjestelmän vastuuviranomaisena toimii Opetushallitus, mutta esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa se on kiinteä osa kauppakamarijärjestelmää.

- Historiallisesti eri ammattikunnat ovat olleet erittäin ammattiylpeitä, mistä kertovat paitsi kisällin- ja mestarinarvoon liittyvät vaatimukset, myös erilaiset rituaalit ja symbolit. Suomen Yrittäjien piirissä toimiva Mestarikiltaneuvosto ja eri mestarikillat ovat mestariperinteen tärkeitä jatkajia Suomessa, muistutti Karkola.

Ammatilliset perustutkinnot ovat eräänlainen oppipoikavaihe. Kisälli- ja mestarivaiheiden eli ammatti- ja erikoisammattitutkintojen arvioinnissa näyttötutkintomestarit käyttävät tutkintotoimikuntien kanssa ammattikunnalle kuuluvaa laadunhallintavaltaa.

- Hyväksynnän osoittava arviointipäätös kertoo siitä, että tutkinnon suorittaja otetaan vertaisena vertaistensa joukkoon tuottamaan laadukkaita tuotteita tai palveluja asiakkaiden tarpeisiin.

NTM valmistumisjuhla 2010 (HAMK)

Näyttötutkintojärjestelmä on viidessätoista vuodessa vakiintunut keskeiseksi aikuisten osaamisen kehittämisjärjestelmäksi. Tänä aikana on koulutettu vuosittain noin 800 uutta näyttötutkintomestaria. Kymmenestuhannes näyttötutkintomestari seppelöitiin toukokuussa. Hän on Tampereen ammattiopiston liiketalouden ja hallinnon opettaja Tarja Nieminen.