11.5.2017

Lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen hyvinvointipalvelut kohentuneet

Opetushallituksen ja THL:n mediatiedote 11.5.2017

Kirkkojärven koulu, EspooLukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta on kehittynyt hyvään suuntaan vuosina 2012-2016. Etenkin psykologi- ja kuraattoripalvelujen saatavuus on parantunut, ja opiskelijat ovat yhä useammin mukana suunnittelemassa oppilaitoksen yhteisiä käytäntöjä.

Terveydenhoitajien työpanos opiskelijamääriin nähden on vähentynyt lukiokoulutuksessa mutta kasvanut ammatillisessa peruskoulutuksessa. Vaikka opiskeluhuollon palveluja on lisätty ammatillisissa oppilaitoksissa, niitä ei edelleenkään ole kaikissa toimipisteissä. Palvelujen tarjonta suhteessa opiskelijamäärään on vielä paikoin puutteellista.

Opiskeluhuoltopalvelut

Lukioissa opiskeluhuoltopalveluja on käytettävissä aiempaa enemmän, muttei vieläkään kaikissa lukioissa. Psykologi- ja lääkäripalveluja vailla on 12 prosenttia, kuraattoripalvelut puuttuvat viideltä prosentilta lukioista. Terveydenhoitajan palvelut ovat olleet jokaisen lukion käytettävissä koko kahdeksan vuoden seuranta-ajan. Lääkäripalveluja puolestaan on 88 prosentilla lukioista.

Ammatillisen koulutuksen toimipisteistä 95 prosentilla on käytettävissä terveydenhoitajan ja kuraattorin, 81 prosentilla lääkärin ja 74 prosentilla psykologin palvelut.

Sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa opiskeluhuollon henkilöstön työpanos kohdentuu pääasiassa yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Vaikka oppilas- ja opiskelijahuoltolaki korostaa yhteisöllistä työtä opiskeluhuollon ensisijaisena toimintatapana, käytetään tähän vain noin 10 prosenttia terveydenhoitajien ja psykologien ja 20 prosenttia kuraattorien työajasta.

Opiskeluhuoltoryhmät

Opiskeluhuoltoa suunnitteleva ja kehittävä opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla koulutuksen järjestäjän oma tai useamman järjestäjän yhteinen. Oma ohjausryhmä toimii 67 prosentilla lukioista ja yhteinen ohjausryhmä 20 prosentilla.

Myös ammatillisen koulutuksen toimipisteistä 67 prosenttia ilmoitti, että koulutuksen järjestäjällä on oma ohjausryhmä. Useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen ohjausryhmä oli 17 prosentilla toimipisteistä.

Suurella osalla oppilaitosten toimipisteistä (81 %) on myös oma monialainen opiskeluhuoltoryhmänsä, jonka tärkein tehtävä on yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö.

Lukioissa monialaisen opiskeluhuoltoryhmän muodostavat opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat, kuraattorit, rehtorit ja psykologit. Opiskelijoiden edustaja kuului ryhmään noin 30 prosentissa ja vanhempien edustaja 11 prosentissa lukioista.

Ammatillisissa oppilaitoksissa toimipisteen monialaisiin opiskeluhuoltoryhmiin osallistuvat usein myös erityisopettajat. Opiskelijat osallistuvat opiskeluhuoltoryhmien työhön joka kolmannessa toimipisteessä.

Puuttuminen ongelmatilanteisiin

Lukioissa puututaan yhteisesti kirjatun käytännön pohjalta yleisimmin poissaloihin (85 %), kiusaamiseen (81 %) sekä huumeiden ja päihteiden käyttöön (79 % ja 75 %). Keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita tukee yhdessä sovituin toimin 68 % lukioista, mutta keskeyttämisen syitä seuraa vain 50 % lukioista.

Ammatillisen peruskoulutuksen toimipisteissä alkoholin ja huumeiden käyttöön puututaan lukioitakin yleisemmin. Pelisäännöt väärinkäyttöön puuttumisesta on 97 prosentilla ja hoitoon ohjaamisesta 95 prosentilla toimipisteistä. Myös poissaolojen ja keskeyttämisten ehkäisyyn on yhteisesti kirjatut käytännöt noin 90 prosentilla toimipisteistä.

Opiskelijoiden osallisuus

Koululainsäädäntö korostaa opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun. Lähes kaikissa lukioissa (93 %) opiskelijat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Monissa lukioissa opiskelijoiden osallisuudessa on tapahtunut positiivista kehitystä verrattuna aiempaan.

Ammatillisten oppilaitosten toimipisteistä 90 % on ottanut opiskelijat mukaan opetussuunnitelman laatimiseen, 71 % päihteettömyyden edistämiseen ja 26 % yhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksiin.

Kouluruokailu

Vuonna 2016 kouluruokailusuositusta noudatti 83 prosenttia lukioista, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 74 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen toimipisteistä 89 prosenttia noudatti suositusta.

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat vuodesta 2008 alkaen keränneet tietoa ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Vasta valmistuneet tiedot vuoden 2016 tilanteesta on koottu tiedot 336 lukiosta ja 317 ammatillisen koulutuksen toimipisteestä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa kerättiin toimipisteittäistä tietoa nyt ensimmäistä kertaa.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Kristiina Laitinen, Opetushallitus, p. 029 533 1244
Opetusneuvos Tuija Laukkanen, Opetushallitus, p. 029 533 1252
Opetusneuvos Aira Rajamäki, Opetushallitus, p. 029 533 1181
Asiantuntija Kirsi Wiss, THL, p. 029 524 7705

TEAviisari

Tutkimuksesta Tiiviisti -julkaisu:
Wiss K, Hakamäki P, Hietanen-Peltola M, Rajamäki A, Saaristo V & Ståhl T. Hyvinvoinnin ja terveyden ja edistäminen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuksesta tiiviisti 10, toukokuu 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Tilastoraportti:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2016. THL. Tilastoraportti 14/2017. 11.05.2017

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta on kehittynyt hyvään suuntaan vuosina 2012-2016. Etenkin psykologi- ja kuraattoripalvelujen saatavuus on parantunut, ja opiskelijat ovat yhä useammin mukana suunnittelemassa oppilaitoksen yhteisiä käytäntöjä.

 

FacebookTwitterYouTube