22.9.2014

Opetushallitus tarkisti ohjeita uskonnon opetuksesta ja uskonnon harjoittamisesta kouluissa ja oppilaitoksissa

Opetushallituksen lehdistötiedote 22.9.2014

Opetushallitus on antanut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjille tarkistetut ohjeet uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta. Niihin sisältyvät ohjeet koulujen uskonnollisista tilaisuuksista koskevat myös ammatillisia oppilaitoksia.

Ohjeet perustuvat eduskunnan perustuslakivaliokunnan, ylimpien laillisuusvalvojien ja Opetushallituksen kannanottoihin.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus perusopetuksessa

Opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään sen Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan mukaista uskonnon opetusta, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän opetukseen voivat osallistua huoltajan pyynnöstä myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai niihin kuulumattomat oppilaat.

Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus opettaa myös muuta uskontoa tai elämänkatsomustietoa, jos niiden opetukseen osallistuvia oppilaita on vähintään kolme.

Muuhun Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluville oppilaille, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät ja kolmen oppilaan vähimmäismäärä täyttyy.

Huoltajan pyynnöstä uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, eikä oppilas osallistu oppilaiden enemmistön uskonnon opetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa.

Perusopetuksessa ja lukiossa oppilaalle, joka on täyttänyt 18 vuotta, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

Jos oppilas ei osallistu enemmistön uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen eikä oppilaan omaa uskontoa tai elämänkatsomustietoa opeteta opetuksen järjestäjän kouluissa, hänelle järjestetään muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Oppilas voi osallistua muun koulun järjestämän opetuksen tai ohjatun toiminnan sijasta oman uskonnollisen yhdyskuntansa antamaan opetukseen. Huoltajan tulee toimittaa koululle selvitys oppilaan jäsenyydestä asianomaisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa ja osallistumisesta koulun ulkopuoliseen opetukseen.

Uskonnon opetus järjestetään perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ja niiden määräämällä tavalla laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetushallitus on hyväksynyt uskonnon opetuksen perusteet seuraaviin uskontoihin: evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, adventistinen uskonto, Bahai-uskonto, buddhalainen uskonto, Herran kansa ry:n uskonto, Islam uskonto, juutalainen uskonto, katolinen uskonto, Krishna liikkeen uskonto, Kristiyhteisön uskonto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonto ja Vapaakirkollinen uskonto.

Uskonnon opetus ei ole Suomen perustuslaissa tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Uskonnon opettajalta ei edellytetä uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä.

Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus. Uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Tutustuminen rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin on osa uskonnon opetusta. Esimerkiksi opetukseen liittyvä opintokäynti, jossa tutustutaan kirkkoon, moskeijaan tai vastaavaan uskonnolliseen rakennukseen tai seurataan uskonnollista toimitusta siihen osallistumatta, ei ole uskonnollinen tilaisuus vaan osa opetusta.

Perinteiset juhlat ja uskonnolliset tilaisuudet

Suomalaisella peruskoululla, lukiolla ja ammatillisilla oppilaitoksilla on useita perinteisiä juhlia kuten joulujuhla, kevätjuhla sekä YK:n päivän juhla ja itsenäisyyspäivän juhla. Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Koulun ja oppilaitoksen juhlat ovat osa opetusta ja koulun toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan.

Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Tällaiset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista.

Oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai ei.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Pekka Iivonen, puh. 02953 31075
Opetusneuvos Christina Anderssén, puh 02953 31290

Ohjeet oph.fi-verkkopalvelussa:

Ohjeet perusopetukseen

Ohjeet lukiokoulutukseen

Ohjeet ammattikoulutukseen

Opetushallitus on antanut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjille tarkistetut ohjeet uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta. Niihin sisältyvät ohjeet koulujen uskonnollisista tilaisuuksista koskevat myös ammatillisia oppilaitoksia.

 

FacebookTwitterYouTube