7.8.2017

Uudet opetussuunnitelmat käyttöön perusopetuksen 7. luokalla

Opetushallituksen mediatiedote 7.8.2017

Uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien käyttöönotto etenee 7. luokalle alkavana lukuvuonna. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokilla 1–6 syksyllä 2016. Nyt uudistus etenee ylemmille vuosiluokille, joissa opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti: 7. vuosiluokat ottavat uudet opetussuunnitelmat käyttöön nyt, 8. vuosiluokat lukuvuonna 2018–2019 ja 9. vuosiluokat lukuvuonna 2019–2020. Muutoksen myötä myös suuri osa aineenopetuksesta tulee uusien opetussuunnitelmien piiriin.

Opetuksen järjestäjät ovat laatineet paikalliset opetussuunnitelmansa Opetushallituksen vuonna 2014 laatimien kansallisten opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelman perusteet antavat yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille ja siten vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa koko maassa. Kuntien ja koulujen omat opetussuunnitelmat ohjaavat opetusta ja koulutyötä tarkemmin ja ottavat huomioon paikalliset tarpeet ja näkökulmat.

Tavoitteena taata tarpeelliset tiedot ja taidot sekä innostaa oppimaan

Uusi opetussuunnitelma korostaa koulun toimintakulttuurin kehittämistä: oppivan yhteisön toimintaa ohjaavat tasa-arvo, hyvinvoinnin ja kestävän elämäntavan tavoittelu sekä kielitietoisuus eli ajatus siitä, että kouluyhteisö ja sen jäsenet ovat monikielisiä ja että jokaiselle oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteensä.

Opetussuunnitelma perustuu edelleen perusopetuslaissa määriteltyihin oppiaineisiin kaikkien vuosiluokkien osalta. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan valinnaisina aineina tarjota näiden aineiden lisäksi useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia tai yhteisiä aineita syventäviä ja soveltavia opintoja.

Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on ajanmukaistettu, jotta oppilaat omaksuvat nyky-yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa tarpeellisia taitoja ja tietoja. Jokaiseen oppiaineeseen liittyy myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteita, kuten monilukutaitoa eli taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä, sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Tämä tekee näkyväksi eri oppiaineiden opetuksessa karttuvan yleisen osaamisen. Oppiaineiden yhteydessä kuvataan myös oppimisympäristöjä, työtapoja, arviointia ja oppimisen tukea.

Jokaisessa koulussa on lukuvuosittain ainakin yksi monialainen oppimiskokonaisuus: selkeä teema, projekti tai jakso, jossa yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä ja käsitellään valittua aihetta useiden oppiaineiden näkökulmista. Näiden kokonaisuuksien toteuttaminen vahvistaa oppiaineiden yhteistyötä ja koko koulua oppivana yhteisönä.

”Opetussuunnitelmauudistuksen ytimenä on ollut kysymys siitä, miten oppilaat voisivat kokea koulutyön oman elämänsä kannalta merkityksellisenä. On tärkeää, että oppilaat voivat löytää omat vahvuutensa, innostua oppimisesta ja kehittää osaamistaan sekä kokea osallisuutta yhteisössä”, toteaa yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus -osaston johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.

Oppilaan arviointiin monipuolisuutta

Oppilaiden arviointi ja sen tasapuolisuus on noussut keskustelunaiheeksi julkisuudessakin. Uusi opetussuunnitelma korostaa arviointimenetelmien monipuolisuuden lisäksi myös arviointia, joka ohjaa ja edistää oppimista. Oppilaan opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja huoltajille. Palautetta annetaan muullakin tavoin kuin todistusten avulla.

Jokaisen lukuvuoden päätteeksi oppilaat saavat edelleen lukuvuositodistuksen, jossa on oppiaineittain annettu arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut lukuvuoden tavoitteet. Kunta päättää, ovatko vuosiluokilla 1–7 lukuvuositodistusten arviot sanallisia vai annetaanko oppilaille numeroarvosanat. Numeroarvosanat tulee kuitenkin antaa viimeistään kahdeksannen luokan lukuvuositodistuksessa jokaisesta oppiaineesta tai kaikille yhteisen oppiaineen opetuksen päättyessä 7. vuosiluokalla.

Arvioinnin yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin on laadittu jokaiseen oppiaineeseen 6. vuosiluokan ja 9. vuosiluokan päätteeksi kansalliset arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Nämä arvioinnin kriteerit kuvaavat, millaista osaamista arvosana 8 edellyttää kussakin oppiaineessa. Opettajien arviointityön tueksi on julkaistu tukimateriaalia Opetushallituksen Edu.fi-verkkopalvelussa.

Oman koulun opetussuunnitelmaan tutustuminen tärkeää

Kuntien ja koulujen opetussuunnitelmissa on asetettu linjaukset tulevien vuosien oppimiselle ja koulutyölle. Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena koulupäivänä. Jokaisen huoltajan on tärkeää tutustua lapsensa koulun opetussuunnitelmaan. Sen myötä huoltaja voi paremmin tukea lapsensa oppimista ja koulunkäyntiä, ja osallistua myös koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön kanssa.

”Kodin ja koulun yhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko koulun hyvinvointia ja turvallisuutta. Toimiva yhteistyö on avain onnistuneen koulupolun rakentamiseen jokaiselle oppilaalle”, toteaa Jorma Kauppinen.

Opetussuunnitelmauudistuksesta laajemmin oph.fi-sivuilla (Perusopetus nyt!)

Oppiaineiden tukimateriaalit edu.fi-sivuilla oppiaineittain

Arvioinnin tukimateriaalia edu.fi-sivulla

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ulla Laine, puh. 029 533 1597
Opetusneuvos Minna Harmanen, puh. 02953 31481
Opetusneuvos Marjaana Manninen, puh. 029 533 1142
Opetusneuvos Erja Vitikka, puh. 029 533 1225
Sähköpostiosoitteet muotoa

Uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien käyttöönotto etenee 7. luokalle alkavana lukuvuonna. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokilla 1–6 syksyllä 2016. Nyt uudistus etenee ylemmille vuosiluokille, joissa opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti: 7. vuosiluokat ottavat uudet opetussuunnitelmat käyttöön nyt, 8. vuosiluokat lukuvuonna 2018–2019 ja 9. vuosiluokat lukuvuonna 2019–2020. Muutoksen myötä myös suuri osa aineenopetuksesta tulee uusien opetussuunnitelmien piiriin.

 

FacebookTwitterYouTube