10.11.2017

EU:n seurantaraportti: Suomessa koulutuksen yhdenvertaisuus toteutuu hyvin

Euroopan unionin tuoreen Education and Training Monitor 2017 -seurantaraportin pääteemana on yhdenvertaisuus, jonka toteuttamisesta Suomi saa enimmäkseen kehuja. Esille nostetaan mm. se, että meillä sosioekonominen tausta vaikuttaa opintoihin ja niissä menestymiseen vähemmän kuin monessa muussa maassa. Raportissa kiitellään myös hallituksen toimia yhdenvertaisuuden lisäämiseksi, joskin niiden kohdistamista heikommin menestyviin poikiin ja ulkomaalaistaustaisiin oppilaisiin halutaan varmistella. Kiitoksista huolimatta komissio on myös huolissaan siitä, että Suomessa ei tunnuta tiedettävän sitä, miksi eriarvoisuus kasvaa.

Raportissa julkaistut tiedot perustuvat pääasiassa PISA 2015 -tuloksiin ja Eurostatin indikaattoritietoon. Suomen osalta tulokset eivät sisällä yllätyksiä: ruusut ja risut tulevat aiemmilta vuosilta tutuista aiheista.

EU on asettanut osana Koulutus 2020 -ohjelmaa 5 vertailuarvoa, joita raportissa on täydennetty työllistymisindikaattorilla. Suomi on useimmissa arvoissa tavoitteiden ja useimmiten myös EU-keskiarvojen paremmalla puolella. Tavoittamatta jäävät vain 4─6-vuotiaiden varhaiskasvatukselle sekä vastavalmistuneiden työllistymiselle asetetut tavoitteet; näissä selviydymme myös huonommin kuin EU-maat keskimäärin.

Koulutus 2020 -vertailuarvot (%) ja saavutettu taso 2013 ja 2016

2020 vertailuarvo Tavoite Suomi 2013 Suomi 2016 EU 2013 EU 2016
Koulunkäynnin keskeyttäneet * <10 9,3 7,9 11,9 10,7
Korkea-asteen suorittaneet 30─34-vuotiaat ≥40 45,1 46,1 37,1 39,1
Varhaiskasvatukseen osallistuvat 4─6-vuotiaat 95 75,1** 83,6*** 93,9 94,8
Heikosti pärjäävät 15-vuotiaat

Lukeminen

Matematiikka

Luonnontieteet

15

11,3

12,3

7,7

11,1

13,6

11,5

17,8

22,1

16,6

19,7

22,2

20,6

Vastavalmistuneiden työllistyminen****
ISCED 3─8
82 79,8 77,4 75,4 78,2
Aikuisten osallistuminen koulutukseen 15 24,9 26,4 10,7 10,8

*18─24-vuotiaat koulutuksen keskeyttäneet; **Tiedot vuodelta 2012; ***Tiedot vuodelta 2015; ****25─64-vuotiaat, jotka ovat lopettaneet opiskelun 1─3 vuotta aikaisemmin

Korkeakoulutetut työllistyvät Suomessa huonommin kuin muissa EU-maissa

EU-maissa on onnistuttu kääntämään 20─34-vuotiaiden toisen asteen koulutuksesta ja myös korkeakouluista valmistuneiden työllistyminen nousuun. Suomi kuuluu kuitenkin maihin, joissa tilanne on toinen.

Vuonna 2016 EU-maissa keskimäärin 72,6 % toisen asteen tutkinnon suorittaneista löysi töitä 1─3 vuoden sisällä valmistumisestaan. Tilanne on nyt parempi kuin 3 vuotta aikaisemmin. Suomi kuuluu niihin muutamaan maahan, jossa suunta on toinen: työllistymisluvut ovat hieman heikentyneet. Työllistyneiden osuus on meillä kuitenkin suurempi kuin EU-maissa keskimäärin, sillä toisen asteen koulutuksen saaneista 75,5 % oli löytänyt töitä.

Taantuma heikensi korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä Euroopassa yleisesti, mutta tilanne kääntyi monessa maassa paremmaksi vuoden 2014 jälkeen. Vuonna 2016 EU-maissa keskimäärin 82,2 % korkeakouluopintonsa päättäneistä työllistyi 1─3 vuoden sisällä valmistumisestaan. Suomessa korkeakoulutettujen tilanne on kuitenkin huonontunut: nyt työllistyneitä oli 80,4 %, kun heidän osuutensa 3 vuotta aiemmin oli 85,7 %.

Suomessa koulunkäyntinsä keskeyttäneiden osuus on jo selvästi alle tavoitetason

Vuonna 2016 koulunkäyntinsä keskeyttäneiden osuus 18─24-vuotiaista suomalaisista oli 7,9 %. Luku on selvästi alle EU-maiden keskiarvon, joka on 10,7 %. Suomessa keskeyttäneiden osuus laski reilulla prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Luvut ovat viimevuosina pysyneet tasaisina, joten näin selvän muutoksen voi katsoa osoitukseksi siitä, että viimeaikaiset ohjaus- ja tukitoimet ovat tehonneet.

Viime vuonna saavutettiin myös Suomelle vuodeksi 2020 asetettu tavoite, jossa koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus ikäryhmästä olisi 8 %. EU:n vastaava tavoite 10 % on Suomessa saavutettu jo useita vuosia sitten.

Suomalaisista koulupudokkaista miehiä oli 9 % ja naisia 6,9 %. Ulkomailla syntyneiden osuus on syntyperäisiin Suomen kansalaisiin verrattuna lähes kaksinkertainen eli 15,1 %. Ulkomailla syntyneiden kohdalla tavoitteeseen pääsy vaatii vielä työtä, mutta toisaalta tässä ryhmässä koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on laskenut samaa tahtia kuin EU-maissa keskimäärin. Lisäksi on syytä muistaa, että ulkomailla syntyneiden osuus ikäryhmästä on Suomessa edelleen hyvin pieni.

Koulunkäynnin keskeyttäneillä tarkoitetaan tässä seurannassa niitä, jotka eivät opiskele ja jotka ovat suorittaneet korkeintaan peruskoulun oppimäärän. Kyseessä on siis eri ryhmä kuin NEET (not in employment, education or training), joilla tarkoitetaan sekä opintojen että työelämän ulkopuolella olevia.

Lisätietoa

EU:n tuoreen Education and Training Monitor 2017 -seurantaraportin pääteemana on yhdenvertaisuus, jonka toteuttamisesta Suomi saa kehuhuja. Tulokset eivät Suomen osalta sisällä yllätyksiä: ruusut ja risut tulevat aiemmilta vuosilta tutuista aiheista.

 

FacebookTwitterYouTube