2.11.2017

Lukutaitofoorumi vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon haasteeseen

Verkkouutinen 2.11.2017

LukutaitofoorumiOpetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen. Foorumi tukee opetussuunnitelmien käyttöönottoa korostamalla monilukutaitoa ja kielitietoista opetusta. Työryhmään kootaan laajasti yhteen lukutaidon asiantuntijoita ja aiheen parissa toimivia tahoja. Opetushallituksesta työhön osallistuu opetusneuvos Minna Harmanen.

Lukutaitofoorumin tehtävänä on laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle, jotta varmistetaan, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on jatkuvan oppimisen ja aktiivisen elämän kannalta riittävä lukutaito.

Suomi on ollut vuosituhannen alusta alkaen kärkisijoilla lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa. Suomalaisnuorten erityispiirre on korkea osaamistaso kaikissa oppilasryhmissä. Heikkojen lukijoiden määrä on kuitenkin lisääntynyt ja huippulukijoiden määrä vähentynyt. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on heikompi kuin reilu vuosikymmen aikaisemmin.

Uudet teknologiat muuttavat arkea, työtä ja väistämättä myös lukutottumuksia. Jokapäiväisessä elämässä jokaista vastaan tulee yhä monimuotoisempia tekstejä romaaneista some-päivityksiin. Näitä kaikkia pitäisi pystyä ymmärtämään ja arvioimaan kriittisesti. Joukossa voi olla myös tiedoksi naamioitua valeuutisointia. Lukutaidon käsite on laajentunut, ja siksi nykyään puhutaankin monilukutaidosta.

–Lukutaitofoorumi tukee hienosti uudistuneiden opetussuunnitelmien käyttöönottoa korostamalla monilukutaitoa ja sitä tukevaa kielitietoista opetusta. Luku- ja kirjoitustaitoja opitaan kaikissa oppiaineissa. Monilukutaitoon kuuluu lukemisen eli tekstien tulkinnan lisäksi myös kirjoittaminen eli tekstien tuottaminen. Luku- ja kirjoitustaito kehittyvät käsi kädessä! Monilukutaito on myös kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa, joka rakentaa myös oppilaiden identiteettejä, opetusneuvos Minna Harmanen sanoo.

Ministeri Grahn-Laasonen korostaa eri toimijoiden yhteistyön merkitystä lukutaidon kehittymisessä: – Suomessa tehdään jo runsaasti arvokasta työtä lukutaidon ja lukemisen edistämiseksi. Uudet opetussuunnitelmat korostavat monilukutaidon merkitystä, ja perustaa rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa. Kirjastot, kulttuuritoimijat ja järjestöt tekevät paljon. Toivon, että lukutaitofoorumi kokoaa tämän osaamisen kansalliseksi yhteiseksi tehtäväksemme. Vanhemmilla, isovanhemmilla ja perheillä on tutkimusten mukaan iso merkitys myönteisten asenteiden ja lukutaidon perustan syntymisessä. Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat tärkeässä roolissa, mutta tarvitsemme mukaan koko suomalaisen yhteiskunnan sivistystä puolustamaan, Grahn-Laasonen sanoo.

– Osalla kouluista on omia kirjastoja, osa käyttää yleisten kirjastojen palveluja. Tärkeää olisi, että kouluilla on mahdollisuus käyttää kirjasto- ja tietopalveluja jatkuvasti ja suunnitelmallisesti ja että kirjastopalvelut olisivat mahdollisimman lähellä koulua. Myös varhaiskasvatukselle kirjasto on tärkeä tapa tutustuttaa lapset kirjojen ja tarinoiden maailmaan, Harmanen sanoo.

Lukutaito perusedellytys itsensä kehittämiselle ja yhteiskuntaan osallistumiselle

Grahn-Laasosen ja Harmasen mielestä lasten ja nuorten elämässä pärjäämisen ja lukutaidon yhteys on monin tavoin merkittävä.

– Satavuotista itsenäisyyttään juhlivan Suomen menestystarina on kertomus lukevasta kansasta. Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Lukutaito avaa ovia itsetuntemukseen, oman vahvuuksien löytämiseen sekä luovuuden ja kekseliäisyyden kehittymiseen. Se on perusedellytys itsensä kehittämiselle ja aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan, Grahn-Laasonen sanoo ja jatkaa: – Signaalit lukutaidon ja lukuinnon heikkenemisestä ja lukemisen polarisaatiosta huolestuttavat. Erityinen huoli on pojista ja heikommista taustoista tulevista lapsista. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi ja nuori taustastaan riippumatta saa monipuolisen lukutaidon pärjätäkseen elämässä.

– Hyvät luku- ja kirjoitustaidot auttavat opinnoissa ja myöhemmin työelämässä selviämisessä. Heikot taidot taas voivat aiheuttaa syrjäytymistä. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa korostetaan myös oppimisen tapojen monipuolisuutta, esimerkiksi toiminnallisia ja tutkivia oppimisen tapoja, jotka voivat olla käytössä myös lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa. Luetusta voidaan tehdä omia videoesittelyjä tai dramatisointeja, joiden avulla luettua käsitellään ja tehdään itse jotakin uutta, Harmanen sanoo.

(Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön lehdistötiedote)

Lukutaitofoorumin kokoonpano

Puheenjohtajana toimii kirjailija Juha Itkonen

Lukutaitofoorumin jäsenet ovat:

Professori Siv Björklund, Svenska Litteratursällskapet i Finland
Opiskelija, kirjailija Aleksi Delikouras
S2-lastentarhanopettaja Marjaana Gyekye, Helsingin kaupunki
Kirjastotoimenjohtaja, lasten- ja nuorten kirjailija Mervi Heikkilä, Seinäjoen kaupunki
Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Lasten ja nuorten kirjallisuuden tutkija, dosentti Päivi Heikkilä-Halttunen
Puheenjohtaja Sari Hyytiäinen, Suomen äidinkielen opettajain liitto ry.
Äidinkielen opettaja, lastenkirjailija Katarina von Numers-Ekman, Espoon kaupunki
Asiamies Juhana Lassila, Suomen kulttuurirahasto
Yliopistotutkija Kaisa Leino, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto,
Erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Kirjailija Sirpa Kähkönen
Hallituksen puheenjohtaja Pia Krutsin, Suomen sanataidekasvatuksen seura
Professori Kristiina Kumpulainen, Helsingin yliopisto
Toiminnanjohtaja, filosofian tohtori Juha-Matti Latvala, Niilo Mäki Instituutti
Toimitusjohtaja Petri Lempinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Toiminnanjohtaja Rauha Maarno, Suomen kirjastoseura
Toimitusjohtaja Valtteri Niiranen, Kopiosto
Kirjailija Timo Parvela
Toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen, Suomen tietokirjailijat ry.
Toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen, Erilaisten oppijoiden liitto
Teatteri-ilmaisun ohjaaja, kulttuurituottaja Minna Rimpilä, Helsingin kaupunki
Päätoimittaja Aleksis Salusjärvi
Toiminnanjohtaja Ulla Siimes, Suomen Vanhempainliitto
Kirjailija Salla Simukka
Yliopistolehtori, dosentti Sara Sintonen, Helsingin yliopisto
Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto
Yliopistonlehtori Sari Sulkunen, Jyväskylän yliopisto
Professori Minna Suni, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kustantaja Saara Tiuraniemi, Kustannusosakeyhtiö Tammi
Kirjailija Jyrki Vainonen, Suomen kirjailijaliitto
Toiminnanjohtaja Saara Vesikansa, Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto
Toiminnanjohtaja Ilmi Villacis, Lukukeskus

Lukutaitofoorumin sihteeristön puheenjohtajana toimii neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen ja muina jäseninä opetusneuvos Heli Nederström, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen ja opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta.

Lukutaitofoorumin käyttöön varataan miljoonan euron määräraha ja suuntaviivat tulee saada valmiiksi 31.8.2018 mennessä.

Lisätietoja:

  • neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen, OKM, puh. 0295 3 30321
  • erityisavustaja Daniel Sazonov, OKM, puh. 045 129 6812

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen. Foorumi tukee opetussuunnitelmien käyttöönottoa korostamalla monilukutaitoa ja kielitietoista opetusta.

 

FacebookTwitterYouTube