12.10.2017

Suomenruotsalainen peruskoulu ja varhaiskasvatus tapetilla

Verkkouutinen 12.10.2017

Gun Oker-BlomFinlandsvensk utbildningskonferens 2017 kokosi 100 osanottajaa ruotsinkielisen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen pariin Hanasaareen. Teemana oli oppiva yhteisö, en lärande gemenskap.

Osallistujina oli niin koulutuksen järjestäjiä ja rehtoreita kuin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja opettajankoulutuksen ammattilaisia. Kaksipäiväisen tilaisuuden asiantuntijapuheenvuorot tarjosivat heille sekä inspiraatiota että uutta osaamista työssä lasten ja nuorten elinikäisen oppimisen polun vahvistamiseksi.

Aiheesta ”miten ruotsinkielinen peruskoulu ja varhaiskasvatus voivat?” keskustelivat paneelissa professori Gunilla Holm Helsingin yliopistosta, Turun kaupungin ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Liliane Kjellman, kansanedustaja Mikaela Nylander sekä tutkijat Kari Nissinen Jyväskylän yliopistosta ja Kjell Herberts Åbo Akademista.

”Ruotsinkielisten poikien lukutaito on alle OECD:n keskiarvon, mikä on huolestuttavaa. Tulokset ovat pysytelleen samoina 15 vuotta”, Kari Nissinen kertoi. ”Oppimateriaaleja olisi syytä tutkia, koska niillä on Suomessa keskeinen asema opetuksessa.” Matematiikassa kurssi kääntyi 2015, jolloin ruotsinkieliset oppilaat onnistuivat parantamaan PISA-tuloksiaan verrattuna aiempaan. ”Olisi kiinnostavaa tietää, mitä kouluissa tapahtui, mihin panostettiin.”

Liliane Kjellman nosti esille yhteistyön merkityksen ja painotti myös hyvää johtamista. ”Kriittinen kysymys tänä päivänä on, onko koulumme enää tasa-arvoinen kaikille oppilaille”, Mikaela Nylander nosti esille. Sosioekonominen tausta näkyy koulumenestyksessä ja koulujen arjessa. ”Kouluissa tapahtuu paljon kiusaamista ja sosiaalista eriytymistä kasvavan moninaisuuden myötä”, Gunilla Holm kertoi. Holm toivoi, että rehtorit ja opettajat olisivat aktiivisempia ja uskaltaisivat enemmän tarttua tilanteisiin niukoista resursseista huolimatta.

Panelistit toivoivat, että panostus varhaiskasvatukseen toisi tulevaisuudessa parempia PISA-tuloksia. Varhaiskasvatuksen vaikutuksia tutkitaan parhaillaan paljon, ja tutkimuksissa on jo ilmennyt varhaiskasvatuksen myönteinen vaikutus koulunkäyntiin.

Mikaela Nylander nosti esille ruotsinkielisten oppimisympäristöjen tärkeyden. ”Äidinkieli vaikuttaa kaikkien aineiden oppimiseen. Samalla ruotsin kieli pysyy elävänä osana yhteiskuntaamme.”

Finlandsvensk utbildningskonferens 2017 kokosi 100 osanottajaa ruotsinkielisen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen pariin Hanasaareen. Teemana oli oppiva yhteisö, en lärande gemenskap.

 

FacebookTwitterYouTube