13.3.2018

Suomessa ennakoidaan opettajatarpeita pidemmällä aikavälillä kuin useimmissa muissa Euroopan maissa

Verkkouutinen

Opettajatarpeita ennakoidaan Euroopassa yleisesti lyhyellä aikavälillä. Suomi, Alankomaat, Saksa ja Tanska erottuvat joukosta maina, jossa ennakoinnin perspektiivi on yli 10 vuotta. Suomi kuuluu myös niiden maiden joukkoon, joissa ennakointi perustuu erittäin laajaan tietopohjaan.

Tiedot ovat peräisin Euroopan komission Eurydice-verkoston raportista Teaching Careers in Europe: Access, Progression and Support. Vertailussa oli mukana 38 maata ja 43 koulutusjärjestelmää. Raportissa tarkastellaan opettajatarpeen ennakointia, rekrytointia, opettajien urarakennetta, täydennyskoulutusta ja perehdyttämistä sekä opettajien arviointia. Raportti perustuu kansallisten Eurydice-yksiköiden tiedonkeruuseen ja julkaistut tiedot ovat lukuvuodelta 2016─2017.

Opettajatarpeiden ennakointi on useimmissa Europan maissa heikkoa. Mukana olevissa järjestelmissä on 10, joissa ei ennakoida lainkaan, ja 17 joissa ennakoidaan ainoastaan vuosi kerrallaan. Alankomaat, Saksa, Suomi ja Tanska erottuvat joukosta yli 10 vuoden ennakointiperspektiivillään. Suomi kuuluu myös niiden 7 maan joukkoon, joissa ennakoinnissa hyödynnetään erittäin laajaa tietopohjaa.

Opettajat rekrytoidaan tavallisimmin paikallisesti

Kahdessa kolmasosassa Euroopan maita opettaja rekrytoidaan paikallisesti tai koulukohtaisesti. Kouluilla ei kuitenkaan aina välttämättä ole vapautta toteuttaa rekrytointia haluamallaan tavalla, koska rekrytointiprosessi on tarkkaan säädelty.

Seitsemässä maassa on edelleen keskusjohtoinen rekrytointiprosessi. Viidessä maassa – Espanja, Liettua, Ranska, Romania ja Turkki – ainoa tapa rekrytoida opettajia on kansallinen koe.

Appointment of teachers to schools in primary and general secondary education (ISCED 1-3) according to top-level authority regulations, 2016/17

Appointment of teachers to schools in primary and general secondary education (ISCED 1-3) according to top-level authority regulations, 2016/17 (Eurydice)

Kokeen järjestää julkinen viranomainen ja sen perusteella täytetään vapaat virat. Tavallisimmin hyväksytyt ehdokkaat voivat ilmaista toiveensa alueesta tai kouluista, joissa he haluaisivat työskennellä. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin viranomainen. Kreikassa ja Italiassa käytetään kokeen lisäksi ehdokaslistoja, joilta rekrytoidaan myöhemmin auki tuleviin virkoihin.

Useimmissa järjestelmissä uusien opettajien perehdyttäminen on pakollista

Perehdyttämisjakso on uusille opettajille säädelty ja pakollinen 26 järjestelmässä. Suomessa, kuten myös Sloveniassa ja Virossa, perehdyttämistä suositellaan. Tavallisimmin pakollisia osia ovat mentorointi ja täydennyskoulutusjaksot. Suomi ja Viro ovat ainoita maita, joissa mentorointia suositellaan kaikille opettajille, ei vain vasta valmistuneille.

Eniten säädeltyjä perehdyttämis­­­­­­­osioita on Espanjassa, Skotlannissa ja Sloveniassa. Mentoroinnin ja koulutuksen lisäksi vaaditaan esimerkiksi, että vastavalmistunut opettajaa saa apua tuntien suunnittelussa tai että kollegat arvoivat uuden opettajan opetusta. Tavallista on myös, että tämä pitää perehdyttämisjakson aikaista loki- tai päiväkirjaa.

Yleistä on myös, että uusi opettaja arvioidaan perehdyttämisjakson päätteeksi. Uusi opettaja voi joutua suorittamaan kansallisen kokeen, antamaan opetusnäytteitä tai hänestä laatii arvion häntä ohjannut mentori.

Lisätiedot

Opettajatarpeita ennakoidaan Euroopassa yleisesti lyhyellä aikavälillä. Suomi, Alankomaat, Saksa ja Tanska erottuvat joukosta maina, jossa ennakoinnin perspektiivi on yli 10 vuotta. Suomi kuuluu myös niiden maiden joukkoon, joissa ennakointi perustuu erittäin laajaan tietopohjaan.

 

FacebookTwitterYouTube