Kehittämistyön tuloksia

Vuonna 2014 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on ollut vahvistaa osaamisperusteisten perustutkintojen perusteiden toimeenpanoa (ml. osaamispisteiden käyttöönotto) ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Tavoitteena on ollut toteuttaa rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia osaamisperusteisuuden vahvistamiseksi. Näin on tuettu yksilöllisten, joustavien opintopolkujen suunnittelua ja toteuttamista ammatillisessa peruskoulutuksessa. Alle on koottu kehittämistyön tuloksia ja kehitettyjä hyviä käytänteitä.

TOIMINNALLISEN MATEMATIIKAN PEDAGOGIIKKAA - tukea ammattimatematiikkaan -hanke

Hankkeen koordinaattori: Helmi Liiketalousopisto, Koulutuksen kehittämispäällikkö, Dosentti Outi Cavén-Pöysä,
sähköpostiosoite

Kehitetty video-opetusmateriaaleja matematiikkaan/Oman talouden hallinta-aineisto/-materiaalipankki: videot, tehtävät, ideapankki opettajille, jossa paljon innostavia tapoja ja sovelluksia matematiikan ja ammatillisten tutkinnon osien integraatioon

ENO-PT - Enemmän osaamista perustutkintoihin

Hankkeen koordinaattori Timo Huotari, opiskelijahallinnon suunnittelija, Hyria koulutus Oy, sähköpostiosoite

Tavoitteena on konkretisoida, mallintaa ja jalkauttaa ammatillisen peruskoulutuksen uusien säädösten, perusteiden ja määräysten vaikutukset oppilaitosten oppimis-, opetus- ja arviointiprosesseihin sekä toiminta- ja opintohallintojärjestelmiin.

JOHTO - Jatkavien opiskelijoiden HOPSit ja tutkinnon osat laadukkaasti järjestelmään-hanke

Hankkeen koordinaattori arviointijohtaja Tiina Halmevuo, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, sähköpostiosoite voitteet:

  • Jatkavien opiskelijoiden uusien tutkinnon perusteiden mukaiset HOPSit opintohallintojärjestelmässä
  • Opintohallintojärjestelmässä olevan opetussuunnitelma- ja arviointitiedon oikeellisuus on varmistettu ja tiedot ovat ajan tasalla
  • Hankeverkosto on laatinut yhteisiä linjauksia ja toimintamalleja osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen osaamisperusteisesti, kehitystyö voi jatkua hankkeen jälkeenkin
  • Opintohallintojärjestelmää on kehitetty ja opintohallinnon prosesseja on kuvattu vastaamaan paremmin koulutuksen järjestäjien tarpeita

Yhteiset tutkinnon osat yksilöllisesti ja yhdessä -hanke

Hankkeen koordinaattori: Invalidisäätiö/Keskuspuiston ammattiopisto, erityisopetuksen asiantuntija Satu Suihkonen, sähköpostiosoite

TutkeTrio

Hankkeen koordinaattori, koulutussuunnittelija Sari Peltokangas,
Lapuan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry, sähköpostiosoite

  • Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja osaamispisteiden käyttöönotto lapsi- ja perhetyön sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintojen järjestämisessä
  • Osaamisperusteisuuden konkretian avaaminen opetussuunnitelmatyön lähtökohtana
  • Opetussuunnitelman valmistelu
  • Yksilöllisten, joustavien henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien valmistelu
  • Siirtymävaiheen toimenpiteiden toteuttaminen

Hyvät käytännöt

TYTOS- hanke

Hankkeen tavoitteena on ollut tukea uudistettujen perustutkinnon perusteiden toimeenpanoa yhteisten tutkinnon osien työelämäläheistä integrointia Oulun seudun ammattiopiston kaikissa yksiköissä ja tutkinnoissa sekä valmentavassa koulutuksessa. Hankkeessa on tunnistettu ja vahvistettu yhteisten tutkinnon osien osaamisperusteisuutta ja tuettu sujuvaa ammatillisten ja yhteisten aineiden integraatiota.

Hankkeen koordinaattori Merja Paloniemi, Koulutuspäällikkö, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun ammattiopisto, sähköpostiosoite

Yhteisten tutkinnon osien opettaja eli yto-opettaja menee työelämään tutustumaan työssäoppimista ohjaavan opettajan ja/tai työssäoppijan mukana. Yto-opettaja havainnoi opettamansa tutkinnon osan kriteerejä työelämässä tarvittavan osaamisen näkökulmasta.

NUVA-ILMIÖ - Ilmiöpohjaisella pedagogisella mallilla -hanke osaamisperustaisuus työelämälähtöiseksi

Hankkeen koordinaattori rehtori Marja Kallioniemi, Pohjois-Satakunnan kansanopiston kannatusyhdistys ry, Kankaanpään opisto, sähköpostiosoite

Tavoitteet

  • Ilmiöpohjaiseen pedagogiseen malliin pohjautuvan osaamisperustaisen opetussuunnitelman toteutuksen mallintaminen ja käyttöönotto.

Tuotoksena mm integrointikokeilujen mallinnuksia (tulossa linkki)

Moniammatillisen yhteisen tutkinnon osan (opintojakson) suunnittelu kemian ja metallin osaamisaloille

Hankkeen koordinaattori osastonjohtaja/Pt. tuntiopettaja Kristiina Penttilä,
Raahen koulutuskuntayhtymä, Raahen ammattiopisto,
sähköpostiosoite

Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin työelämälähtöinen paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, jonka aikana opiskelijat pääsivät opiskelemaan metallialan laadunvarmistusta ja osana sitä rikkovaa ja rikkomatonta aineenkoetusta.

Potkua polkuihin - kohti joustavampia oppimis- ja osaamis- väyliä

Hankkeen koordinaattori koulutuspäällikkö Saara-Leena Kytömäki, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, sähköpostiosoite

Tulossa linkki>>

TUTKE2UPE -hanke

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää osaamisperusteisessa opiskelijan ohjauksessa, valmennuksessa ja arvioinnissa, yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteuttamisessa, henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien toteuttamisessa sekä toiminnanohjauksessa.

Hankkeen koordinaattori Kristiina Takaneva, Pedagoginen kehittämispäällikkö, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu, sähköpostiosoite

Opetussuunnitelmaa arvioidaan suhteessa laatuvaatimuksiin. Apuna käytetään virittäviä kysymyksiä. Lomakkeeseen kirjataan toiminnan tämänhetkinen tilanne, kehittämistarpeet sekä ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Lomake on parastettu hankeverkostossa Keski-Pohjanmaan ammattiopiston yhteistyössä Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa laatimasta lomakkeesta.

Lomake, jonka avulla tutkinnon osan opettajat voivat yhdessä suunnitella ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden ohjaamista, oppimisympäristöjä ja oppimismenetelmiä.

Liiketalouden perustutkinnon valmistava koulutus toteutetaan verkko-opetuksena. Verkko-opetusta kehitettiin joustavammaksi. Joustavuutta lisättiin nonstop-verkkokursseilla ja yhteistyöllä eri tutkintojen valmistavan koulutuksen välillä.

Visuaalisia malleja joustavista opintopoluista ohjaajien ja opiskelijoiden käyttöön. Opintopolut ovat työelämälähtöisiä, henkilökohtaisia ja joustavia ja visualisoivat opiskelijalle mahdollisuuksia erilaisista vaihtoehdoista. Opintopolut suunniteltiin esimerkiksi perustutkintojen ja ammattitutkintojen osista.

TUTKE 2 Varsinais-Suomessa

Hankkeen koordinaattori projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä, Turun kaupungin sivistystoimiala, sähköpostiosoite

Tavoite: Parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia joustaviin yksilöllisiin opintopolkuihin ja helpottaa opiskelijoiden ohjausta.

Ponnistuspaikka - askelmerkit osaamisperusteisen koulutuksen järjestämiseen Pajulahdessa-hanke

Kehitettiin Liikuntakeskus Pajulahteen uudenlainen osaamisperusteisuuteen perustuva ja työelämän tarpeisiin vastaava koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman kehitystyön siirrettiin nykyisen liikunta-alan perustutkinnon opetuksen painopiste ammatillisen kasvun mahdollistamiseen. Tuloksia hyödynnetään suoraan käytännön opetustoimintaan ja opintojen ohjaamiseen.

Koordinaattori Tiina Pyykkönen, Hankekoordinaattori, liikunnanopettaja, Valtakunnallinen valmennus ja liikuntakeskus Oy, sähköpostiosoite

Opettajien vuoden aikana tekemiä pedagogisia kokeiluja dokumentointiin opettajien itse haluamalla tavalla. Tavoitteena oli auttaa opettajia ja opiskelijoita siirtymään kohti osaamisperusteista ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman toteutusta. Kokeilutoimintaa tuki opettajuuden muutokseen tähtäävä prosessimainen koulutus, joka rohkaisi uusien toimintamallien kokeiluun. Kokeilujen avulla tuotettiin erilaisia pedagogisia toimintamalleja oppilaitoksen kiireisessä arjessa.

  • Työelämäyhteistyömalli – työelämälähtöisen oppimisen varmistaminen Pajulahdessa

Polkuja 3 -hanke

Toimivia tapoja motivaation ylläpitoon; opettajan vinkkikirja

Opintojen keskeyttäminen on yksi keskeinen syrjäytymisen indikaattori. Keskeyttämisen yhtenä ehkäisemisen keinona toimii nuorisotakuu, jonka tavoitteena on luoda nuorelle realistiset mahdollisuudet tutkinnon suorittamiseen ja työllistymiseen. Myös kasvattaja vaikuttaa omalla toiminnallaan nuoren motivaatioon, vaikka vastuu opiskelusta on lopulta kuitenkin opiskelijalla itsellään. Opettajan Vinkkikirjassa esitellään keinoja nuoren opiskelemiseen motivoimiseksi. Teemoina ovat muun muassa opintojen keskeyttäminen, nuorisotakuu, opiskelijan oma vastuu sekä kasvattajan toiminnan merkitys. opettajan vinkkikirjassa kuvataan lyhyesti oppimisvaikeuksia ja muita oppimisen esteitä. Teoksessa luodaan lisäksi katsaus motivaatioteoriaan sekä esitellään motivoivia menetelmiä ja tehostetun motivoinnin interventiotukimalli, jonka avulla opinnoista voidaan suoriutua suunnitellusti yksilöllisessä aikataulussa.

  • Pedagoginen katselmus on vuorovaikutteinen oppilaitoksen pedagogisen toiminnan arviointimenetelmä, jossa eri osapuolet, johdon edustajat, opetushenkilöstö, opiskelijat sekä työelämän edustajat, keskustelevat esikyselylomakkeen perusteella valitusta pedagogisesta aiheesta. Pedagogisen katselmuksen perusteella ala saa raportin vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan.

AITO - Aidosti osaamisperusteisuuteen -hanke

Aito-hankkeessa mukana olleet metropolialueen koulutuksen järjestäjät ovat yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet uudistettujen tutkinnon perusteiden toimeenpanoa organisaatiotasoisesti. Hankkeen koordinaattori Minna Taivassalo (31.12.2015 saakka), Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, InnoOmnia.

AITO-verkostossa mukana olevat metropolialueen koulutuksen järjestäjät (seitsemän koulutuksen järjestäjää oppilaitoksineen) ovat yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet uudistettujen tutkinnon perusteiden toimeenpanoa organisaatiotasoisesti. Työelämän muutokset ja tutkintorakenteen uudistus haastavat koulutuksen järjestäjät. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat koulutuksen uudenlaisia järjestämistapoja. Opettajien tehtävä on uudistaa sisältöjä sekä opetus- ja ohjausmenetelmiä siten, että ne tukevat osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen toteuttamista.

Hyvät käytännöt

Osaamisperusteisuutta opintopoluille - OSAAMO

Hankkeen koordinaattori Marja-Liisa Vesterinen, Tutkimusjohtaja, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Saimaan ammattiopisto Sampo, sähköpostiosoite

Tuotoksia

Visuaalisuutta opetussuunnitelmiin

SAMPO: datanomit ja laborantti

Lomakkeet, toteutusmallit

SAMPO: Osaamisen polkuja ja toteutussuunnitelman lomakepohja ammatilliset tutkinnon osat

TPA: Osaamiskartta tutkinnon osittain arvioinnin havainnollistamiseksi

Tie Osaamiseen -hanke

Hankkeessa tarkasteltiin kriittisesti opetuksen suunnittelun ja toteutuksen toimintatapoja ja kehitettiin niitä osaamisperusteisuutta tukeviksi. Opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esimiesten valmiuksia suunnitella ja toteuttaa osaamisperusteisuutta tukevaa opetusta ja ohjausta.

Hankkeen koordinaattori Merja Rui, Lehtori, opetuksen kehittäminen, Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus, sähköpostiosoite

Oppimisen kulmakivissä opiskelija on aktiivinen toimija, opettaja oppimisen ohjaaja/valmentaja. Opiskelijat voivat kulkea yksilöllisillä opintopoluilla, osa voi olla samaan aikaan lähiopetuksessa oppilaitoksessa ja osa taas työssäoppimassa oppilaitoksen ulkopuolella. Saman ryhmän opiskelijat voivat suorittaa eri tutkinnon osia samaan aikaan. Välillä ollaan kaikki yhdessä. Treenaamassa opittuja asioita oppilaitoksessa. Jokainen opiskelija reflektoi oppimistaan Taitokirjaan, joka toimii myös oppimisen arvioinnin työkaluna opiskelijan ja opettajan välisissä keskusteluissa.

Oppiminen pedagogisessa osuuskunnassa on yhteisöllistä ja toiminnallista. Oikeat asiakastyöt sekä oikea ja opiskelijoiden yrittäjyys toteutuvat tiimeissä toimien. Oppimisen lähtökohtana ovat tiimioppijoiden yksilölliset tavoitteet. Opettaja toimii oppimisen valmentajana. Yhteisöllisyys kasvaa yhdessä töitä tehden. Tiimioppimisen keskeisiä työkaluja ovat henkilökohtainen jatkuvasti päivittyvä oppimissopimus, yhteiset treenit (viikkopalaverit), aidot asiakasprojektit, oma yritys ja sen kehittäminen (osuuskunta), henkilökohtainen luku/tiedonhankintaohjelma, vertaisoppiminen ja -johtajuus. Oppimisen edellytys on dialogi, jossa jaetaan kokemuksia ja tietoa, tehdään suunnitelmia ja arvioidaan oppimista.

Yhteiselle osaavalle polulle-hanke

Hankkeessa valmistauduttiin ammatillisten perustutkintojen 1.8.2015 voimaan tulleiden yhteisten tutkinnon osien edellyttämiin muutoksiin, opiskelijoiden yksilöllistä ohjausta ja ohjausprosessin laatua tehostettiin.

Hankkeen koordinaattori Ritva Ylitervo, Pedagoginen kehittämispäällikkö, Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto, sähköpostiosoite

Hyvät käytännöt

Learning by Doing II - tekemällä ammattiin oppiminen -hanke

Hankkeessa on kehitetty opetussuunnitelmien osaamisperusteisuutta lisäämällä mahdollisuuksia yksilöllisiin työvaltaisiin opintopolkuihin.Yhteistoiminnallista ja ilmiöperusteista oppimista on kehitetty yhteisten ja ammatillisten tutkinnon osia integroimalla ja opettajien yhteissuunnittelua lisäämällä sekä ohjaamalla opiskelijoita dokumentoimaan ja reflektoimaan omaa oppimisprosessiaan uutta teknologiaa ja sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Hankkeen koordinaattori Kaija Mattila, Koulutussuunnittelija, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Nurmes, sähköpostiosoite

Opiskelijat toimivat käytännön työtehtävissä ja työelämän kaltaisissa oppimisympäristöissä oppilaitoksessa kuten työsaleissa, autohallissa, kahviossa, hankkeissa, tapahtumissa ja työpaikoilla tekemällä asiakastöitä ja toimeksiantoja. Opiskelija tekee näkyväksi oppimisprosessinsa dokumentoimalla tekemistään kuvin ja tekstein blogiin. Kun opiskelija esittelee bloginsa ammattiosaamisen näytössä arviointiin osallistuvat vertaiset, toimeksiantaja ja opettaja.

OSPE - Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano SataKesu-verkostossa

Koordinaattori Anne Vaahtio, Hankekoordinaattori, Länsirannikon Koulutus oy WinNova, sähköpostiosoite

OSPE-hankkeessa kehitettiin opiskelijahallinto-ohjelmaan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjamalli, jota pilotoitiin sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalousalalla. Hyvin laadittu henkilökohtaistaminen palvelee koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista työelämä- ja opiskelijalähtöisesti. Asiakirjaan on sisällytetty tiedot, joista selviää opiskelijan suorittaman tutkinnon tutkinnon osat ja perusteet, hakeutumisvaiheen aikana esille tulleet tiedot, esim. opiskelijan aiemmin hankkima ja osoitettu osaaminen, suunnitelma opintojen suorittamisesta, opintojen etenemisen toteutus sekä henkilökohtaistamisen toteutuminen. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja mahdollistaa opintojen elinkaaren aikana ajantasaisen tietojen päivittämisen. Henkilökohtaistamisen asiakirja sopii myös oppisopimusopiskelijan henkilökohtaisemiseen tietyin täydennyksin. Toiminnon avulla opiskelijan kanssa tekemisissä olevat eri tahot – opintoohjaaja, opintosihteerit yms. saavat tarvittaessa tietoja opiskelijan opintojen tilanteesta.

Menetelmän kuvaus

Hankkeessa rakennettiin opettajien ja opiskelijoiden työvälineeksi Primus/Wilmaopiskelijahallinto-ohjelmistoon toiminnallisuus, joka tuottaa opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Asiakirjan nimi on Henkilökohtaistamisen asiakirja. Asiakirja tulostuu dynaamisesti pdf-muodossa Wilmasta ja on näkyvissä myös opiskelijalla. Toiminto soveltuu sekä aikuis- että nuorisokoulutuksessa tehtävään henkilökohtaistamiseen.

Asiakirjan rakenne perustuu henkilökohtaistamisen prosessiin: 1. näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2. tutkinnon suorittaminen ja 3. tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Muina keskeisinä periaatteina on ollut

  • lait ja asetukset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta
  • Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta (VNA 794/2015
  • voimassa olevat tutkintojen perusteet
  • osaamisperusteisuus
  • henkilökohtaistamisprosessin sisältö; opiskelijan yksilöllinen opintojen aikana tarvittava
  • ohjaus, neuvonta ja tarvittavista tukitoimista huolehtiminen
  • OPH:n tiedotteet ja ohjeet

Prosessissa kirjataan hakeutumisvaiheesta lähtien henkilökohtaistamisen eteneminen ja opintojen edetessä niiden toteutuminen.

Wilma-lomakkeessa on aluksi pääosin hakeutumisvaihetta koskevat tiedot: tutkinnon suorittajannimi, suoritettava tutkinto, tutkinnon perusteet, tutkinnon suorittajan aiemmin hankittu ja osoittama osaaminen, opiskelijan omat tavoitteet, tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet sekä hakeutumisvaiheen johtopäätökset. Tähän osioon kirjataan myös henkilökohtaistamisprosessin kulkuun liittyviä (kirjauksia ja) muistiinpanoja. Tutkinnon suorittamista ja ammattitaidon hankkimista koskevat tiedot kirjataan ns. Opetussuunnitelma-puuhun, joka lisätään jokaiselle opiskelijalle hakeutumisvaiheen alussa.

Opetussuunnitelma-puu on rakennettu tutkintorakenteen ja voimassa olevaan Opetussuunnitelmaan perustuen seuraavasti: suoritettavan tutkinnon tutkinnon osat, suunnitelma ja toteutus tutkinnon osien suorittamisesta sekä suunnitelma ja toteutus ammattitaidon hankkimisesta. Tutkinnon/tutkinnon osien suoritukset sekä ammattitaidon hankkimisen arvioinnit kirjataan sovitun työnjaon mukaisesti ajantasaisesti ja arvioinnista annettujen ohjeiden mukaisesti.

Menetelmän soveltaminen

Käyttötarkoitus

Opiskelijan henkilökohtaistamisen työkalu, joka soveltuu eri rahoitusmuodoilla toteutettavaan koulutukseen.

Soveltamiseen tarvittavat resurssit

Ei edellytä lisäresursseja menetelmään opastamista lukuunottamatta.

Kokemuksia menetelmästä

Asiakirjaa on käytetty elokuusta 2015 lähtien Sataedun hyvinvointialan opiskelijoiden henkilökohtaistamisessa. Asiakirja on käytössä myös oppisopimusopiskelijoilla. Syksyn aikanaon järjestetty useita koulutustilaisuuksia, joissa on ohjattu opettajia lomakkeen käyttöön. Asiakirja on saanut hyvää käyttäjäpalautetta.

Yhteyshenkilö: Sataedu,

  • Hyvä käytäntö: Hyvinvointiraportoinnin malli (OSPE)

Hyvinvointiraportoinnin malli korostaa oppilaitoksen hyvinvointitiedon käsittelyn prosessointia ja sitä kautta vahvemmin yhteisön kaikkien jäsenten osallistamista osaksi hyvinvointityön suunnittelua. Malli tarjoaa työkalun ammatillisen koulutuksen hyvinvointityön suunnittelulle ja seurannalle. Se on vuosisuunnitelma (hyvinvoinnin vuosikello), jossa on yhtäaikaisesti esillä tiedon tuotannon ja käsittelyn toimenpiteet sekä suunnitelmallisen hyvinvointityön toteutus ryhmä- ja yhteisötasolla. Mallissa huomioidaan myös huoltajien mahdollisuudet hyvinvointityön suunnitteluun.

Menetelmän kuvaus

Hyvinvointiraportoinnin malli (hyvinvointikertomus) on osallistava tapa kerätä ja käsitellä hyvinvointitietoa. Se on läpinäkyvä kuvaus prosessista, jossa kerätty data jalostuu yhteisön ymmärrykseksi ja hyvinvointityön suunnittelun työkaluksi. Kehitetty raportoinnin malli ei tuota tarvetta tehdä uusia kyselyitä, vaan se konkrestisoi tiedon käsittelyn ja hyödyntämisen mahdollisuudet osaksi osallisuuden vahvistamista ja hyvinvointityön suunnittelua.

Malli luo hyvinvointityölle vuosittain toteutettavan rakenteen. Hyvinvointityöllä on vuosikello, joka selkeyttää eri toimenpiteiden vaihetta ha rytmittää hyinvointiteemojen käsittelyä.

Käytännön kokemuksia

Raportoinnin malli on kehittelyvaiheessa, joten käyttökokemuksia ei ole. Asia on kuitenkin ollut esillä esim. OPH:n järjestämissä tilaisuuksissa ja Sataedun sisäisissä kokouksissa. Mallin on sanottu tuovan toivottua jäntevyyttä hyvinvointityön toteuttamiselle ja pitkäjänteisyyttä suunnittelutyöhön. Erityisen hyvänä on pidetty sitä, että opiskelijat ovat osallisina hyvinvointitiedon prosessoinnissa.

Käyttötarkoitus

Mallia käytetään oppilaitoksen hyvinvointityön arvioinnissa ja suunnittelussa sekä mahdollisesti ulkopuolella lasten ja nuorten hyvinvointisuunnittelussa.

Tarvittavat resurssit

Kyselyjen tulokset ja sovitut yhteenvedot opiskeluterveydenhuollon laajoista terveystarkastuksista saadaan käyttöön joka tapauksessa. Tietojen käsittely tapahtuu opiskelijaryhmissä ja asiantuntijafoorumeilla kuten ennenkin. Resurssina oleellisin on henkilö, joka kokoaa tiedot raporttiin. (prosessilla erilliset ohjeet).

Lisätietoja kehittämishankkeista antaa Opetushallituksessa opetusneuvos Minna Taivassalo, sposti