Tietoa kielitutkinnoista

Mitä ovat yleiset kielitutkinnot?

Yleiset kielitutkinnot on aikuisille suunnattu kielitaidon testausjärjestelmä, jossa testataan viestinnällistä kielitaitoa tehtävissä, joita aikuiset voivat kohdata henkilökohtaisissa, julkisissa, koulutukseen ja työhön liittyvissä kielenkäyttötilanteissa. Tutkinnoissa mitataan siis aikuisen toiminnallista kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Tutkinnossa painottuu ihmisten välinen kielellinen vuorovaikutus ja kielitaidon katsotaan ilmenevän kykynä ymmärtää ja tuottaa kieltä. Yleiset kielitutkinnot eivät edellytä minkään alan erityiskielitaitoa.

Yleisiin kielitutkintoihin voi osallistua kuka tahansa riippumatta siitä, miten ja missä on kielitaitonsa hankkinut.

Mihin yleiset kielitutkinnot perustuvat?

Yleisten kielitutkintojen kansainvälisen vertailtavuuden ja tutkintojen kansainvälisen hyväksynnän edistämiseksi niiden laadinnassa on käytetty pohjana kansainvälistä testaustietämystä. Erityisesti on pyritty varmistamaan yhteismitallisuus Euroopan neuvoston kehittämän eurooppalaisen viitekehyksen kanssa.

Testien arvioinnissa käytetään Euroopan neuvoston suositusten mukaista 6-portaista kielitaidon tasoasteikkoa. Kielitaito jaetaan siis taitotasoihin, alkeista lähes täydelliseen kielen hallintaan.

Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, joiden tutkintotoimintaa säätelevät Yleisistä kielitutkinnoista annettu laki (964/2004) ja asetus (1163/2004). Tutkintojen kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Millä tasolla testin voi suorittaa?

Yleisissä kielitutkinnoissa on mahdollista suorittaa perus-, keski- tai ylimmän tason testi. Kolme eri vaikeusasteista testiä on kehitetty siksi, että kukin testi olisi osallistujalleen aina suunnilleen oikean tasoinen – ei liian helppo eikä liian vaikea. Myös testitulos on luotettavampi, kun toisistaan erottelevia taitotasoja on yhdessä testissä vain muutama. Koska kielitaito on monipuolinen taito, tarvitaan vaikeusasteeltaan eritasoisia testejä, jotta voidaan luotettavasti arvioida kielen hallintaa alkeistasolta aina sen erittäin hyvään hallintaan.

Tarkoituksena on, että testiin osallistuja tutustuu etukäteen 6-portaiseen taitotasoasteikkoon ja arvioi asteikon eritasoisten sanallisten kuvausten avulla osapuilleen, millä tasolla hänen kielitaitonsa on. Tämän arvion perusteella testiin osallistuja päättää, minkä tason testiin hän ilmoittautuu.

Perustason testi on kohdistettu taitotasoasteikon tasoille 1–2. Se sopii kielenoppimisen alkuvaiheessa oleville aikuisille, esimerkiksi perus- tai kansa- ja oppikoulun oppimäärän suorittaneille, jotka ehkä vierailevat maassa, jossa heidän oppimaansa kieltä puhutaan tai ovat muuten silloin tällöin yhteydessä ihmisiin, jotka puhuvat kyseistä kieltä. Toisaalta jotkut tarvitsevat kielestä vain perustaidot ja käyttävät kieltä vain jokapäiväisissä tilanteissa.

Keskitason testi on kohdistettu taitotasoasteikon tasoille 3–4. Se sopii esimerkiksi lukion oppimäärän suorittaneille tai muuten pidemmälle edistyneille aikuisille, jotka käyttävät oppimaansa kieltä jonkin verran niin vapaa-aikana kuin työssäkin, mutta eivät pysty vielä esiintymään asiantuntijoina tai muissa vastuutehtävissä vieraalla kielellä. Heidän kielentuntemuksensa ja kielitaitonsa on silti jo melko monipuolinen.

Ylimmän tason testi on kohdistettu taitotasoasteikon tasoille 5–6. Se sopii aikuisille, jotka käyttävät paljon testattavaa kieltä työssään ja jotka kielitaitonsa puolesta voivat esiintyä esimerkiksi työpaikkansa edustajina asiantuntijatehtävissä. He siis osaavat jo sopeuttaa kieltään tilanteiden mukaisesti ja ymmärtävät sekä yleistä että oman erityisalansa kieltä melko vaivattomasti. He osaavat myös itse välittää haluamansa viestin tarkkojakin merkitysvivahteita myöten.

Yleisissä kielitutkinnoissa eri kielten tutkinnot ovat vertailukelpoisia siten, että esimerkiksi taso (= arvosana) 2 vastaa samaa toiminnallista kielitaitoa eri kielissä. Vastaavuus ei riipu siitä, miten tutkinnon suorittaja on taitonsa hankkinut. Tutkinto ei myöskään ole minkään tietyn oppikurssin päättökoe. On hyvä muistaa myös, että samantasoisen toiminnallisen kielitaidon hankkiminen voi eri kielissä kestää eripituisen ajan.

Mitä yleisissä kielitutkinnoissa testataan?

Kaikissa Yleisten kielitutkintojen testeissä on neljä osakoetta:

1. Tekstin ymmärtäminen

2. Kirjoittaminen

3. Puheen ymmärtäminen, ja

4. Puhuminen.

Perus- ja keskitasoilla kukin osakoe on 20–50 minuutin mittainen, joten testin suorittaminen kestää vähintään 3 tuntia. Ylimmän tason testit ovat hieman pidempiä, joten kokeen suorittaminen kestää noin viisi tuntia. Ylimmällä tasolla arvioidaan myös huomattavasti vaativampaa kielen hallintaa. Testi sisältää ylimmällä tasolla myös haastatteluosion. Seuraavassa esitellään osakokeiden sisältöä (huom. arvioitavat taidot -kohdassa mainittu muutama hyvin yleisellä tasolla oleva arvioitava ominaisuus).

Tekstin ymmärtämisen osakoe

3 - 6 eri pituista ja eri aihetta käsittelevää tekstiä

Ei tarvitse ymmärtää tekstien jokaista sanaa. Tehtävien ohjeet tulee lukea huolellisesti ja toimia niiden mukaisesti.

arvioitavat taidot:

pääasioiden ja tärkeiden yksityiskohtien ymmärtäminen, sanojen merkityksien päättely tekstin perusteella.

Ylimmällä tasolla lisäksi, mm. kirjoittajan asenteen tai tavoitteen havaitseminen, ironian tai muun epäsuoran merkityksen havaitseminen

Kirjoittamisen osakoe

3 erityyppistä, eripituista ja eri aiheita käsittelevää tekstiä

Tulee kirjoittaa mieluummin liian paljon kuin liian vähän, koska suorituksia on helpompi arvioida, jos tekstiä on riittävästi. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kirjoittaa turhaan pitkitettyä tekstiä.

arvioitavat taidot:

kykyä tuottaa ymmärrettävää tekstiä tuttavallisiin tai puolivirallisiin tarkoituksiin

Ylimmällä tasolla lisäksi, mm. kykyä tuottaa tilanteeseen sopivaa tekstiä virallisiin tarkoituksiin, käyttää kieltä tarkoituksenmukaisesti ja tilanteeseen sopivasti

Puheen ymmärtämisen osakoe

järjestetään kielistudiossa

3-5 erimuotoista, -pituista ja eri aiheita käsittelevää puhekatkelmaa

osa puhekatkelmista kuunnellaan kerran, osa kahdesti

Kuulet kaikki puheen ymmärtämisen esimerkit CD:ltä tai C-kasetilta

arvioitavat taidot:

aihepiirin tai pääasian ja joidenkin yksityiskohtien ymmärtäminen

Ylimmällä tasolla lisäksi, mm. kykyä ymmärtää sellaista puhetta, jonka merkitys ei ole pääteltävissä vain sanojen perusmerkityksestä, tärkeiden yksityiskohtien ymmärtämistä

Puhumisen osakoe

järjestetään kielistudiossa, suomen ja ruotsin perustasolla myös kasvokkain, ylimmällä tasolla sisältää haastattelun

kielistudiossa tehtävät puhutaan nauhalle

suoritukset nauhoitetaan arviointia varten

2–4 eripituista tehtävää

arvioitavat taidot:

ymmärrettävä viestiminen, kyky puhua arkipäiväisistä asioista

Ylimmällä tasolla lisäksi, mm. viestiminen tilanteeseen sopivasti, kykyä ilmaista mielipiteitään omasta ja laajemmasta näkökulmasta, kyky keskustella abstrakteista, ilmaista ajatuksiaan luontevasti ja yksityiskohtaisesti

Tehtävien ohjeet annetaan suomeksi tai ruotsiksi.

Suomen kielen tutkinnot ovat kokonaan suomenkielisiä, ruotsin kielen tutkinnot ovat kokonaan ruotsinkielisiä, ja englannin ylimmän tason tutkinto on kokonaan englanninkielinen.

Mikä on 6-portainen kielitaidon taitotasoasteikko ja mihin sitä käytetään?

Yleisten kielitutkintojen arviointi on kriteeriviitteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että osallistujien suorituksia ei vertailla toisiinsa eikä arvosanoja anneta keskinäisen vertailun perusteella, vaan taitotasot (arvosanat) päätetään vertaamalla osallistujan suoritusta kuvauksiin kielitaidosta. Kaikkien 6 tason arviointia varten on laadittu sanalliset kuvaukset kaikista osakokeista. Näitä tasokuvauksia nimitetään taitotasoasteikoiksi. Tämä taitotasoasteikkoajattelu näkyy myös yleisistä kielitutkinnoista saatavista todistuksista – todistuksissa on perinteisen numeerisen arvioinnin lisäksi myös lyhyt sanallinen kuvaus testin suorittajan kielitaidon yleistasosta.

Yleisten kielitutkintojen käyttämä 6-portainen taitotasoasteikko on yhteismitallinen Euroopan neuvoston kehittämän yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon kanssa. Vastaavuudet yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon kanssa esitetään myös tutkintotodistuksessa.

Taitotasoasteikkoa voidaan soveltaa myös muihin kuin tutkintoon suoranaisesti liittyviin tarkoituksiin. Esimerkiksi työnantaja voi käyttää asteikkoa määritellessään, millaista kielitaitotasoa eri työtehtävät vaativat. Koulutuksen suunnittelijat voivat käyttää asteikkoa laatiessaan kurssisuunnitelmia. Myös oppija voi asettaa omat tavoitteensa asteikon mukaisesti.

Yleisten kielitutkintojen 9-portaisen ja 6-portaisen taitotasoasteikon vastaavuus

Alla oleva taulukko kuvaa ennen vuotta 2002 käytetyn kielitaidon taitotasoasteikon (= alkuperäinen taitotasoasteikko, tasot 1–9) ja vuoden 2002 alusta käyttöön otetun uuden taitotasoasteikon (= uusi taitotasoasteikko, tasot 1 - 6) tasojen vastaavuutta sekä kielitaidon osataitojen että kielitaidon yleistaitotason osalta.

Alkuperäinen taitotasoasteikko
tasot 1–9
Uusi taitotasoasteikko
tasot 1–6
1 1
2 ja 3 2
4 3
5 ja 6 4
7 5
8 6

Uusi 6-portainen taitotasoasteikko on yhteismitallinen Euroopan neuvoston kehittämän yleiseurooppalaisen viitekehyksen 6-portaisen taitotasoasteikon kanssa.

Taitotasoasteikkojen vastaavuuden selvittämisessä on käytetty kansainvälisessä kielitaidon testauskirjallisuudessa suositeltavia menetelmiä. Suuri joukko kokeneita kieltenopettajia, kokeenlaatijoita ja koesuoritusten arvostelijoita luokitteli suuren määrän kielitaitoa kuvaavia deskriptoreita käyttäen sekä 8-portaista että 6-portaista taitotasoasteikkoa. Luokiteltuihin deskriptoreihin sisältyivät yleisten kielitutkintojen asteikon lisäksi mm. Euroopan neuvoston taitotasoasteikkoon perustuvat deskriptorit. Luokittelussa saavutettiin hyvä yksimielisyys, mikä mahdollisti alkuperäisen ja uuden taitotasoasteikon vastaavuuden ilmaisemisen ja verrantamisen Euroopan neuvoston taitotasoasteikkoon.

Kuka testisuoritukset arvioi?

Testisuoritusten arvostelijoiksi on koulutettu eri puolilla Suomea asuvia kieltenopettajia. Jotta kaikki osallistujat olisivat keskenään samassa asemassa, arvostelija ei saa olla testiin osallistujan oma opettaja tai tuttu. Todistukset ovat samanarvoisia riippumatta siitä, missä kielitutkinto on suoritettu. Todistuksen saa suoraan kotiin noin kahden kuukauden kuluttua tutkintotilaisuudesta.

Missä tutkinnon voi suorittaa?

Yleiset kielitutkinnot järjestetään valtakunnallisina tutkintopäivinä. Testipaikkoina toimivat järjestämisluvan saaneet aikuisoppilaitokset ja korkeakoulut. Testipaikat ottavat vastaan ilmoittautumisia. Oppilaitos huolehtii testien käytännön järjestelyistä. Vieraiden kielten testipaketteja saa sekä suomen- että ruotsinkielisinä, joten tutkinnon suorittaja voi ilmoittautumisen yhteydessä valita, kummalla kielellä hän tehtävät haluaa.

Lisätietoja

Opetusneuvos Tarja Leblay

puh. 029 533 1125 HUOM! Jos haluat ilmoittautua tutkintoon, ota suoraan yhteys järjestävään oppilaitokseen!

Järjestyspaikat löydät klikkaamalla: Tutkintopaikkojen hakupalvelu

 

ALTEn Q-merkki

ALTE logo

Yleisten kielitutkintojen oman laadunvarmistuksen rinnalla toimintaa ohjaavat eurooppalaisen kielitaidon arviointijärjestön ALTEn (Association of Language Testers in Europe) laatuvaatimukset. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason tutkinto (taitotasot B1 ja B2) on läpäissyt menestyksekkäästi jo toisen kerran ALTEn auditoinnin. Osoituksena auditoinnin läpäisystä ALTE myönsi suomen keskitason tutkinnolle vuonna 2014 Q-merkin (quality), jota se voi käyttää vuoteen 2019 asti. ALTEn myöntämän Q-merkin voivat saada vain sellaiset kielitutkinnot, joilla on ALTE:n jäsenyys ja jotka täyttävät kaikilta osin auditoinnissa vaaditut laatukriteerit.