Perusopetus

Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja muu oppimateriaalit sekä työvälineet ja aineet ovat maksuttomia.

Oppilaalla on myös oikeus saada jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria sekä tietyin edellytyksin maksuton koulukuljetus. Oppilaalla on  myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto. Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät apuvälineet ja muun muassa tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja apuvälineet. 

Oppivelvollisille lapsille ja nuorille perusopetusta annetaan yleensä peruskoulussa. Aikuisille perusopetusta järjestävät muun muassa aikuislukiot ja kansanopistot.

Peruskoulu käsittää vuosiluokat 1–9, ja se on tarkoitettu koko ikäluokalle (7–16-vuotiaat). Kuuden ensimmäisen vuoden aikana opetusta antaa yleensä luokanopettaja, joka opettaa kaikkia tai useimpia aineita. Kolmen ylimmän luokan opetus on pääosin aineenopetusta, jolloin eri oppiaineita opettavat asianomaisten aineiden opettajat. Suomessa on noin 3200 koulua, joissa annetaan perusopetusta. Niistä valtaosa on kunnallisia. Yksityisissä ja valtion kouluissa opiskelee alle 2% peruskoululaisista.

Toimivatko nykyinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet?

Opetushallitus selvitti kyselyn avulla rehtoreiden ja opetuksen järjestäjien näkemyksiä perusopetuksen tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. Yli tuhat rehtoria ja lähes 200 opetuksen järjestäjien edustajaa vastasi ja otti kantaa. Mitä mieltä kunnissa ja kouluissa ollaan nykyisestä tuntijaosta?  Ohjaavatko 2004 perusteet sopivasti ja millainen on niiden vaikuttavuus? Mitkä ovat perusopetuksen vahvuudet ja mitkä taas suurimmat kehittämistarpeet?  Yhteenvetoraportti kyselyn tuloksista on nyt julkaistu.

Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistettiin 2000-luvun alussa. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta vuonna 2001. Asetuksen pohjalta Opetushallitus laati uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka astuivat voimaan 1.8.2004. Valtioneuvoston asetus ja opetussuunnitelman perusteet ovat osa valtakunnallista ohjausjärjestelmää, jolla julkinen valta Suomessa ohjaa ja säätelee perusopetuksen järjestämistä. Opetuksen järjestäjä – useimmiten kunta – on vastuussa paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja kehittämisestä. Uusien perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat tuli ottaa käyttöön kaikilla luokka-asteilla viimeistään 1.8.2006.

Opetushallitus käynnisti vuonna 2005 opetussuunnitelmauudistuksen seurannan, jonka tarkoituksena on koota ja tuottaa erilaista informaatiota vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta. Seurantaa on toteutettu useassa eri vaiheessa vuosien 2005-2009 aikana. Näkemyksiä, kokemuksia ja tietoja on kerätty opetuksen järjestäjiltä, kouluilta, rehtoreilta, opettajilta sekä muilta sidosryhmiltä. Informaatiota on koottu kyselyjen ja opetussuunnitelma-analyysien avulla sekä myös erilaisten tapaamisten ja koulutustilaisuuksien yhteydessä.

Seuranta on tärkeä osa valtakunnallista opetussuunnitelmaprosessia ja perusopetuksen tulevaisuuden linjausten valmistelua. Sen avulla saadaan tietoa ja näkemyksiä muun muassa valtakunnallisen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toimivuudesta, paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä ja laadituista opetussuunnitelmista sekä perusopetuksen kehittämistarpeista. Saatua informaatiota on jo käytetty monin tavoin sekä Opetushallituksen omassa kehittämistyössä että opetuksen järjestäjille ja kouluille tarjotussa koulutuksessa ja muussa informaatio-ohjauksessa. Seurannan tuottama informaatiota voidaan hyödyntää myös perusopetuksen tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman kehittämisessä. Opetusministeriö asetti 3.4.2009 työryhmän valmistelemaan ehdotukset perusopetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi. 

Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2005–2006  informaatiota kerättiin valtakunnallisessa opetussuunnitelman kehittämisverkostossa mukana olleilta kunnilta ja kokeilukouluilta sekä opetussuunnitelman prosessinohjaukseen osallistuneilta henkilöiltä. Aiemmin julkaistu yhteenvetoraportti on Perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistus.

Nyt julkaistava raportti perustuu valtakunnalliseen kyselyyn, joka tehtiin perusopetuksen rehtoreille ja opetuksen järjestäjille vuonna 2008. Valtakunnallisen kyselyn avulla selvitettiin

  • perusopetuksen ohjausjärjestelmän toimivuutta
  • vuoden 2001 tuntijakoa ja sen ongelmia sekä näkemyksiä eri oppiaineiden tuntimääristä
  • vuoden 2004 uudistuksen tavoitteiden onnistuneisuutta ja vaikuttavuutta
  • vuoden 2004 perusteiden toimivuutta ja ongelmakohtia
  • paikallisen opetussuunnitelmaprosessin toteutumista
  • perusopetuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita
  • perusopetuksen ohjausjärjestelmän kehittämistarpeita 

Opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden näkemyksiä ja kokemuksia perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta

Lisätietoja
Opetusneuvos Irmeli Halinen
Opetusneuvos Eija Kartovaara 
Opetusneuvos Hely Parkkinen
sähköposti: etunimi.sukunimi (at) oph.fi

Opetushallitus selvitti kyselyn avulla rehtoreiden ja opetuksen järjestäjien näkemyksiä perusopetuksen tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. Yli tuhat rehtoria ja lähes 200 opetuksen järjestäjien edustajaa vastasi ja otti kantaa. Mitä mieltä kunnissa ja kouluissa ollaan nykyisestä tuntijaosta?  Ohjaavatko 2004 perusteet sopivasti ja millainen on niiden vaikuttavuus? Mitkä ovat perusopetuksen vahvuudet ja mitkä taas suurimmat kehittämistarpeet?  Yhteenvetoraportti kyselyn tuloksista on nyt julkaistu.

04.09.2009