Yhteistyöstä tehoa toimintakulttuuriin

Koulu on vastuussa opetuksellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kasvatusvastuu on koulun ja kodin yhteinen. Koulun ja kodin välinen sujuva yhteistyö ja molemminpuolinen kunnioitus ja ymmärrys edistävät kasvatustavoitteiden saavuttamista.

Kouluruokailu on osa opetusta, mutta sillä on myös tärkeä kasvatuksellinen tehtävä. Opetukselliset, ohjaukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet nivoutuvat kouluruokailussa yhteen. Kouluruokailu edistää hyvinvointia ja koulutyössä jaksamista. Se myös opettaa tekemään terveellisiä valintoja ja kasvattaa hyviin tapoihin, sosiaalisuuteen ja ruokakulttuuriin. Siksi koulun ja kodin yhteistyö ja yhteinen näkemys ovatkin kouluruokailussa ja ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa ehdottoman tärkeitä.

Lasten ruokailuvalintoja ohjaavat heidän omat mieltymyksensä ja ympäristön antama malli. On tärkeää, että kouluruokailuun suhtaudutaan kotona avoimen myönteisesti. Lapsena opitut terveysteot määrittävät usein koko elämänkaarta. Jos oppii pienestä pitäen syömään joka päivä joka aterialla kasviksia ja hedelmiä, ne mitä todennäköisimmin maistuvat myös aikuisena. Säännöllinen ateriarytmi tahdittaa päivää ja auttaa jaksamaan. Kun kotona arvostetaan aamiaista ja kannustetaan kouluruokailuun, tuetaan yhdessä lapsen opiskelukykyä sekä tervettä kasvua ja kehitystä.

Ravitsemus- ja terveyskasvatus alkaa jo varhain lapsuudessa, mutta murrosikä on terveysvalintojen kannalta kriittistä aikaa. Selvitykset osoittavat, että ylemmille vuosiluokille siirryttäessä lasten osallistuminen kouluruokailuun vähenee. Juuri näinä vuosina on ehdottoman tärkeää, että kodin asenne kouluruokailuun on myönteinen ja että kouluaterian korvaamista epäterveellisin välipaloin ei suosita. Kouluruokailu ja sen edustamat monipuoliset ja täysipainoiset ruokailutottumukset edistävät myös murrosikäisen hyvinvointia arjessa.

Vanhemmilla on mahdollisuus tukea kouluruokailun tavoitteiden saavuttamista ja osaltaan myös vaikuttaa kouluruokailun järjestämiseen.. Aktiiviset vanhemmat voivat saada paljon hyvää aikaan kouluruokailurintamalla; viisaan rehtorin ja tiedostavien opettajien kanssa työskenneltäessä osallistumisen suotuisa vaikutus moninkertaistuu. Jos kouluruokailuyhteistyötä ei ole vielä kirjattu koulun opetussuunnitelmaan, vanhempainyhdistys voi ajaa yhteistyön asiaa. Koulussa voidaan perustaa kouluruokailuun keskittyvä kehittämistyöryhmä, joka vie yhteistyötä osaksi kasvatuksellista toimintakulttuuria. Ryhmässä on hyvä olla vanhempien edustajien lisäksi edustajia koulun eri henkilöstöryhmistä ja vähintään kaksi oppilasta. Työryhmä voi ideoida esimerkiksi teemaviikkoja ja juhlapäiviä, yhteisiä ruokailtoja ja tutustumisretkiä paikallisten ruoantuottajien luo. Ja miksipä vanhempainyhdistys ei yhdessä kotitalouden, biologian tai liikunnan opettajan kanssa järjestäisi vaikkapa yhteistä sieniretkeäkin?