Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin

Oppivelvollisuuden voi Suomessa suorittaa muullakin tavalla kuin käymällä koulua. Perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot ja taidot voi hankkia esimerkiksi opiskelemalla kotona, koska Suomessa ei ole koulupakkoa. Oppivelvollisuuden sisältö on sama suorittamistavasta riippumatta. Jos huoltaja päätyy tällaiseen ratkaisuun, vastuu opintojen järjestämisestä ja esimerkiksi oppikirjojen ja muun oppimateriaalin hankkimisesta siirtyy hänelle.

Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin ei edellytä lupaa viranomaisilta. Asiasta päättää huoltaja, joka sen jälkeen myös vastaa oppivelvollisen opintojen järjestelyistä. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta sellaiselle oppivelvolliselle, joka huoltajan päätöksellä opiskelee muualla kuin koulussa. Huoltaja on vastuussa siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Huoltajalle siirtyy vastuu myös opiskelussa tarvittavan materiaalin ja välineistön hankinnasta.

Jos oppivelvollinen ei osallistu kunnan järjestämään perusopetukseen, ei häntä rekisteröidä oppilaaksi mihinkään kunnan kouluun. Kunta ei tällöin ole myöskään velvollinen järjestämään hänelle palveluja tai etuuksia, kuten oikeus mahdollisesti tarvittavaan tuki- tai erityisopetukseen. Samoin oikeus maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin sekä maksuttomaan kouluruokailuun, kouluterveydenhuoltoon, koulukuljetukseen ja muihin oppilashuollollisiin palveluihin ovat koulun oppilaalle kuuluvia etuisuuksia, joita kunnan ei tarvitse kotona opiskelevalle järjestää. Säädökset eivät kuitenkaan estä kuntaa antamasta oppikirjoja tai muita palveluja kouluopetukseen osallistumattomalle oppivelvolliselle.

Perusopetuslain 26 §:n 3 momentin mukaan oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä siinä tapauksessa, että tämä ei osallistu opetukseen. Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä valvonnan käytännön järjestelyistä, vaan niistä päätetään kunnissa. Yleisenä menettelynä on, että kunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida oppivelvollisen edistymistä. Tutkiva opettaja keskustelee myös huoltajan kanssa ja informoi häntä sekä valvonnan periaatteista että käytännön järjestelyistä.Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Lainsäädännössä ei ole määritelty, kuinka usein valvontatilaisuuksia järjestetään. Yleinen käytäntö on, että niitä on kerran tai pari vuodessa.

Valvontatilaisuuksissa edistymistä tutkitaan muun muassa keskustelujen, kirjallisten ja suullisten kokeiden ja näyttöjen sekä muun tyyppisten näyttöjen avulla. Muut näytöt ovat tarpeen erityisesti selvitettäessä oppivelvollisen edistymistä taide- ja taitoaineissa. Näytöt voivat olla esimerkiksi taitojen osoittamista erilaisin suorituksin itse valvontatilanteissa tai opiskelua ja sen tuotoksia kuvaavia portfolioita. Näyttötilanteita voidaan järjestää myös autenttisissa ympäristöissä kuten esimerkiksi luonnossa, laboratoriossa tai liikuntapaikoissa, jotta tutkiva opettaja voi selvittää ja arvioida oppilaan edistymistä ja osaamista oppiaineiden eri osa-alueilla.Tutkinnan jälkeen tutkiva opettaja laatii oppivelvollisen edistymisestä kirjallisen selosteen, joka toimitetaan kunnalle. Se on hyvä antaa myös oppivelvollisen huoltajalle. Seloste ei ole todistus.

Mikäli huoltaja haluaa oppivelvollisen saavan opinnoistaan perusopetuksen todistusta vastaavan todistuksen, jossa todetaan suoritetut opinnot ja annetaan arviot tai numeroarvosanat osaamisen tasosta, on oppivelvollisen osallistuttava perusopetuslain 38 §:n mukaiseen erityiseen tutkintoon. Tutkinnossa osaamisen taso arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Tutkiva opettaja käyttää arvioinnissa apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004 sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä.

Erityisessä tutkinnossa suoritetuista opinnoista voidaan antaa seuraavia todistuksia:

  • Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta (tietyn oppiaineen oppimäärän suorittaminen)
  • Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä (esimerkiksi tietyn vuosiluokan oppimäärän suorittaminen)
  • Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta (vastaa perusopetuksen päättötodistusta).

Tarkemmat ohjeet todistuksista sisältyvät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004, luku 8.3 Todistukset kohta ”Muut todistukset”.