Mistä opetussuunnitelmasuosituksessa on kysymys?

Paula Mattila

Suomi-koulujen ensimmäinen yhteinen opetussuunnitelma-asiakirja syntyi rinnan Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet laaditaan Suomessa suunnilleen kerran kymmenessä vuodessa. Laadintaprosessi on kehittynyt tavalla, joka on kansainvälisesti varsin ainutlaatuinen. Prosessi käynnistyy, kun valtioneuvosto antaa asetuksen perusopetuksen yleisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi. Tuntijaossa määrätään opetettavat oppiaineet ja niiden tuntimäärät kullakin perusopetuksen vuosiluokalla. Opetushallitus käynnistää asetuksen pohjalta opetussuunnitelmaperusteiden laadinnan, vastaa laadinnan toteutuksesta niin yleisten osien kuin oppiaineiden osalta ja lopuksi antaa valmiin perusteasiakirjan määräyksenä noudatettavaksi. Tämä tarkoittaa, että kaikkien Suomen opetuksenjärjestäjien – kuntien, yksityiskoulujen ja yliopistojen normaalikoulujen – on uudistettava omat opetussuunnitelmansa Opetushallituksen määräyksen pohjalta.

Erikoiseksi Suomen opetussuunnitelmaprosessin tekee se, että siinä osallistetaan aidosti koulutuksen hallinnon, tutkimuksen, opettajankoulutuksen ja käytännön opetustyön asiantuntijat. Näin saadaan mukaan paras mahdollinen asiantuntemus, kasvatustieteen eturivin tutkimus ja käytännön kokemus. Tavallisten lausuntokierrosten lisäksi uusimmassa perusteprosessissa otettiin mukaan kaikki opetuksen järjestäjät, joilta pyydettiin laajassa kyselyssä kommentteja perusteluonnoksiin. Myös suuri yleisö sai kommentoida perusteita verkossa kahteen otteeseen. Saatu palaute analysoitiin ja hyödynnettiin valmistuvan asiakirjan muokkaamisessa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat vahva työkalu suomalaisen opetuksen maailmanmaineen taustalla. Ne määrittelevät perusopetuksen arvopohjaa, oppimiskäsitystä ja arviointia ja linjaavat eri oppiaineiden opetusta. Perusteiden avulla kaikkien koulujen tulee voida suunnata opetusta ja oppimista seuraavat kymmenen vuotta niin, että lapset ja nuoret saavat kestävän pohjan elämälleen ja toimimiselleen yhä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa ja maailmassa.

Perusteasiakirjan kaltainen opetuksen ja oppimisen yhteinen työkalu haluttiin rakentaa myös Suomi-kouluille. Koska Suomi-koulut eivät ole virallisen koulutusjärjestelmän osa, Opetushallitus antoi asiakirjan suosituksena.

Suomi-koulujen kaikkien aikojen ensimmäinen yhteinen opetussuunnitelmasuositus valmistui etuaikaisesti 21.5.2015, jolloin asiakirjan vahvistivat Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä ja yleissivistävän koulutuksen johtaja Jorma Kauppinen allekirjoituksillaan. Samat virkamiehet olivat vahvistaneet viisi kuukautta aikaisemmin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet koko suomalaista perusopetusta varten. Perusopetuksen perusteet tulevat voimaan elokuussa 2016, ja niitä on sen jälkeen ”velvoittavana noudatettava” paikallisia opetussuunnitelmia laadittaessa ja toteutettaessa. Koska Perusopetuksen perusteet ovat kerrallaan voimassa vähintään vuosikymmenen, ne koskevat kulloistakin suomalaista ikäluokkaa kerrallaan ja niillä on keskeinen merkitys suomalaisen koulutusjärjestelmän ja suomalaisten osaamisen kehittämisessä.

Perusopetuksen perusteiden laadinta käynnistyi virallisesti kesällä 2012, jolloin valtioneuvosto antoi asiaa koskevan ns. tuntijakoasetuksen (422/2012). Perusteiden laadinta oli laaja ja syvällinen prosessi, jonka eri vaiheita ja aineistoja on kuvattu Opetushallituksen OPS2016-sivustolla. Suomi-koulujen ops-suosituksen kannalta merkittävää on, että kielen asema peruskoululaisten oppimisessa sai perustetyössä oman keskeisen ja moninäkökulmaisen työryhmänsä. Tällainen oppijan kieliin ja kielitaitoihin kohdistuva huomio oli perusteprosesseissa ennen näkemätöntä. Työryhmän nimi oli Laaja-alaisia luku- ja kirjoitustaitoja edistävä, kieli- ja kulttuuritietoinen koulu ja nimensä mukaisesti sen tuli kuvata laaja-alaisten luku- ja kirjoitustaitojen sisältöä ja merkitystä osana tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista, laatia ehdotus koulun kieli- ja kulttuuritietoisuuden määrittelystä osana perusopetuksen tehtävää ja toimintakulttuuria sekä tehdä ehdotus perusteissa määriteltäväksi kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimi ennenaikaiseen poismenoonsa saakka keväällä 2014 Opetushallituksen pitkäaikainen äidinkielen ja kirjallisuuden opetusneuvos Pirjo Sinko, suuri Suomi-koulujen ystävä. Jäseninä oli aihepiiriä syvällisesti tuntevia opettajia, rehtoreita, tutkijoita ja opettajankouluttajia.

Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuositustyön alkusoittona voidaan pitää Suomi-koulujen tuki ry:n perustamista opetusministeriön aloitteesta vuonna 2006. Käytännössä suositukseen johtanut työ alkoi Kielipuntari-testipaketin laatimisesta. Kielipuntari-työtä ohjasi keskeisesti Opetushallituksen ns. Suomi-kouluryhmä (Pirjo Sinko, Leena Nissilä, Paula Mattila) yhteistyössä Suomi-koulujen tuki ry:n kanssa (Maila Eichhorn ja Anne Helttunen). Puntari-työn aloituskokouksessa 19.1.2011 kirjattiin seuraavaa: Kentältä on tuotu jo useana vuonna esille tarve saada kielitaidon [lähtötason] arviointimateriaalia Suomi-kouluille. Tarve on perusteltavissa mm. sillä, että kouluilla ei ole yhteistä opetussuunnitelmaa (SIC!) ja opettajien ammattitaito vaihtelee paljon. Erityisesti ne koulut/opettajat, jotka antavat arvosanoja suomen osaamisesta ao. maan koulujärjestelmän käyttöön, tarvitsevat luotettavaa arviointityökalua. Lisäksi maahan/paluumuuttajien kielitaidon tason arvioinnissa tarvitaan laadukasta arvioinnin työkalua. Opetushallituksessa tämäntyyppinen asiantuntemus on erityisesti yksikössä [jossa käsitellään suomi toisena kielenä -opetuksen asioita]. Suomi-koulujen tuki ry tuo hankkeeseen vahvan kentän tuntemuksen.

Kielipuntari valmistui loppiaiseksi 2012, ja se esiteltiin Suomi-koulupäivillä samana vuonna. Suomi-koulupäivien suunnittelukokouksessa Puntarin julkistamisen edellä 7.12.2011 todettiin, ettei Puntarin idea ole testaamisessa vaan Suomi-koulujen arviointiosaamisen kehittämisessä. Puntari olikin mm. keino tehdä tiettäväksi ja ohjata käyttämään kielitaidon eurooppalaista viitekehystä (EVK). Kokous totesi, että Suomi-koulupäivillä olisi esiteltävä Puntarin lisäksi muita arvioinnin lähestymistapoja ja ”ennen kaikkea esiteltävä miksi arvioidaan ylipäätään”. Lisäksi kokous päätti, että seuraavassa kokouksessa (6.2.2012) ”puhutaan myös ops-suosituksesta – milloin, millä rahalla jne”. Ratkaiseva neuvottelu käytiin Opetushallituksessa 19.4.2012 johtaja Jorma Kauppisen johdolla: läsnä Eichhorn, Helttunen, Mattila, Nissilä (Sinko Afrikassa). Tapaamisessa saatiin lupa käynnistää opetussuunnitelmatyö periaatteessa, mutta ensin tuli kuitenkin selvittää koulujen kannat asiaan. Hankkeen rahoituksen johtaja Kauppinen linjasi voivan tarvittavin osin tapahtua Suomi-koulujen valtionavustuksesta.

Suomi-koulupäivien ohjelmassa 8.-10.8.2012 olikin sitten paitsi runsasta arviointiosaamisen työstöä myös loppuhuipentumana paneelikeskustelu teemalla Millaisen opetussuunnitelman Suomi-koulu tarvitsee? Paneelikeskustelulla oli epätavallista painavuutta, koska silloin linjattiin opetussuunnitelmatyö pääpiirteissään. Todettiin myös, että kyseessä ei voisi olla varsinainen perusteasiakirja kuten perusopetuksen tai muun virallisen koulutuksen osalta, vaan Opetushallituksen antama suositus. Paneelikeskustelussa koulut ilmaisivat vahvaa mielenkiintoaan asiaan, mutta puolin ja toisin todettiin, että ensin tarvitaan kunnollinen tilannekartoitus.

Suomi-koulujen opetussuunnitelmatarpeita kartoittamaan ja tulevan suositustyön linjauksia työstämään perustettiin jälleen ohjausryhmä, joka käynnisti työnsä 30.10.2012. Kokoonpano oli pääosin sama kuin toimivaksi havaitussa Kielipuntari-työryhmässä: Suomi-koulujen tuki ry ja Opetushallituksen Suomi-kouluryhmä täydennettynä Suomi-Seura ry:llä, joka toi käyttöön laajat yhteydet Suomi-kouluihin ja mahdollisuuden hallinnoida työhön tarvittavaa osuutta Suomi-koulujen valtionavustusmäärärahasta. Selvityshenkilöksi saatiin VTK Helena Korpela, jolla oli asiantuntemusta S2-opetuksesta ja opetussuunnitelmatyöstä. Kartoituksen takarajaksi asettuivat vuoden 2013 Suomi-koulupäivät, joilla kartoituksen tulokset esiteltäisiin ja linjattaisiin myös koulujen kantaa varsinaiseen opetussuunnitelmasuositustyöhön. Kartoitus valmistui aikataulussa ja se julkaistiin Opetushallituksen julkaisusarjassa verkkojulkaisuna kesäkuussa 2013.

Suositustyön linjauksista käytiin johtaja Jorma Kauppisen kanssa neuvottelut 17.6.2013, jossa paikalla olivat Suomi-koulujen tuki ry:n, Suomi-Seura ry:n ja Opetushallituksen Suomi-koulutiimin edustus. Alustavasti sovittiin, että suositustyötä lähtisi vetämään opetusneuvos Sinko ja varapuheenjohtajana olisi opetusneuvos Nissilä. Keskusteluissa todettiin, että suosituksen antamisessa on pitkälti kysymys Suomi-koulujen opetuksen laadun ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Opetushallituksen suosituksella olisi mahdollista tuottaa lisäarvoa Suomi-kouluille sekä koulujen omissa maissa että kotimaassa. Edelleen, suosituksen avulla voitaisiin tarjota Suomi-koulujen opettajille työkalu, johon heidän on hyvä tarttua kun he suunnittelevat työtään ja sen kehittämistä. Suosituksen laadinnasta arvattiin tulevan haasteellista: miten saavutetaan tasapaino laadukkaan ja tarkan suositustekstin sekä Suomi-kouluille sopivan, riittävän vapauden välillä; miten kulttuurinen aines saadaan riittävästi mukaan; miten oppimiskokonaisuudet kootaan ja nimetään, montako niitä tulisi olla jne.

Suomi-koulupäivät 7.–8.2013 pidettiin teemalla ”Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty” ja niillä käsiteltiin opetussuunnitelmaselvityksen tuloksia ja linjattiin jälleen paneelikeskustelulla koulujen näkemyksiä suositustyöstä. Ohjelmassa oli myös runsaasti esillä tietoa tuolloin jo vuoden verran toimineesta perusopetuksen ops-perusteprosessista.

Syksyllä 2013 Opetushallituksen pääjohtaja asetti työryhmän laatimaan Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuositusta ja sille ohjausryhmän. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi toukokuun 2015 loppuun mennessä niin, että vuoden 2014 Suomi-koulupäivillä voitaisiin yhdessä koulujen kanssa työstää siihen mennessä laadittuja suositusluonnoksia. Työryhmään tuli monipuolinen edustus äidinkielen ja kirjallisuuden, suomi toisena kielenä -opetuksen, kielitaidon arvioinnin osaamista sekä Suomi-koulujen tuki ry:n ja Opetushallituksen Suomi-koulutiimin edustus. Opetushallituksen ryhmällä oli hyvin vahvaa opetussuunnitelmatyön osaamista. Puheenjohtajana toimi ensin Pirjo Sinko ja hänen menehdyttyään Leena Nissilä. Selvityshenkilö Helena Korpela jatkoi tehtävässään nyt suositustekstien toimittajana.

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi pääjohtaja nimitti johtaja Jorma Kauppisen ja jäseniksi mm. Opetushallituksen opetussuunnitelmatyön päällikön Irmeli Halisen sekä edustajat keskeisistä Suomi-koulujen sidosyhteisöistä. Sekä työryhmän että ohjausryhmän työtä voi kuvata sitoutuneeksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden suuri prosessi kulki suositustyön taustalla päämäärätietoista kulkuaan rikastaen ja syventäen Suomi-koulujen suositusta niin yleisten osien näkemyksillä kuin kielen oppimisen kysymyksissäkin. Suomi-koulujen suosituksen osalta keskeinen kosketuspinta opetustyön arkeen olivat Suomi-kouluista valittujen etäjäsenten kommentit sekä vuoden 2014 Suomi-koulupäivät 6.–8.8.2014, joiden aikana omistettiin kokonainen päivä suosituksen kommentoinnille. Suomi-koulupäivillä voitiinkin sitten 12.–14.8.2015 omistautua aiheelle Ops-suosituksesta omaan opsiin eli tiekarttojen laadinnalle siitä, miten koulut voivat parhaiten hyödyntää aikataulussa valmistunutta, Opetushallituksen perusteasiakirjojen julkaisusarjassa julkaistua suositusta oman työnsä kehittämisessä.

Lähteet

Perusopetuksen perusteet 22.12.2014

Määräys Perusopetuksen perusteista

Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sivusto

Kielipuntari

Selvitys opetussuunnitelmasuosituksen tarpeesta Suomi-kouluissa

Suomen opetussuunnitelmaprosessista (Halinen I. ja Holappa A-S. 2013. Curricular balance based on dialogue, cooperation and trust - The case of Finland. Teoksessa Kuiper, W. ja Berkvens, J. (Eds.) Balancing Curriculum Regulation and Freedom across Europe. CIDREE Yearbook 2013. Enschede: Guildeprint. Ladattavissa osoitteessa)