Pohdittavia kysymyksiä Suomi-koulun oman opetussuunnitelman laadintaa ja päivittämistä varten

Leena Nissilä ja Maila Eichhorn

Opetushallituksen antaman Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuosituksen pohjalta on tarpeen laatia paikallinen Suomi-koulun oma opetussuunnitelma. Oma opetussuunnitelma pohjautuu suositukseen, mutta siinä otetaan huomioon paikalliset tarpeet ja olosuhteet. Oman opetussuunnitelman laadintaprosessi sitouttaa Suomi-koulun opettajia ja muuta henkilöstöä opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Niinpä oma opetussuunnitelma on hyvä laatia yhteistyössä kaikkien Suomi-koulun toimijoiden kanssa. Kun paikallinen opetussuunnitelma on laadittu hyvin, sen pohjalta on helppo tehdä toimintasuunnitelma kutakin Suomi-koulun lukuvuotta varten. Tässä artikkelissa annetaan ohjaavia kysymyksiä, jotka voivat auttaa paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa.

Opetussuunnitelmaprosessi on myös sykli. Kun Suomi-koulun oma opetussuunnitelma on valmis, sitä on myös hyvä päivittää säännöllisesti Nämä samat kysymykset voivat olla apuna myös paikallisen/alueellisen opetussuunnitelman päivityksessä.

Miten perehdymme Opetushallituksen opetussuunnitelmasuositukseen?

Ensimmäinen askel oman opetussuunnitelman laadinnassa on perehtyminen opetussuunnitelmasuositukseen. Kaikkien prosessiin osallistuvien on hyvä olla mukana tässä ennen paikallisen opetussuunnitelmatyön aloittamista. Työstä päävastuussa olevat voivat auttaa muita avaamalla suosituksen lähtökohtia ja perusperiaatteita. Perehtymistä varten on hyödyllistä pohtia seuraavia kysymyksiä:

  • Miten koulun kaikki opettajat saisivat käsityksen suosituksen päälinjoista? Entä oppilaat, vanhemmat tai muut huoltajat sekä muut yhteistyökumppanit?
  • Mitkä ovat suurimmat erot opetussuunnitelmasuosituksen ja oman koulun nykyisen opetussuunnitelman välillä?
  • Mitkä näkökulmat tai asiat opetussuunnitelmasuosituksessa tuntuvat kaikkein tärkeimmiltä tai innostavimmilta?
  • Missä opetussuunnitelmasuosituksen sisältämissä asioissa olemme jo edenneet pitkälle eli mitkä ovat vahvuuksiamme?
  • Missä opetussuunnitelmasuositus eroaa eniten nykyisestä työskentelytavasta eli mitkä ovat tärkeimmät kehittämiskohteemme?

Oma vai alueellinen?

Ennen kuin oman opetussuunnitelman laadinta- tai päivitysprosessi varsinaisesti käynnistyy, on hyvä pohtia, voisiko koulu tehdä yhteistyötä jonkin muun koulun kanssa ja saada siten lisää resurssia pohtimaan olennaisia kysymyksiä. Samalla on tarpeen pohtia, miten yhteistyö käytännössä järjestyisi eli miten yhteydet osallistuvien tahojen kesken hoidettaisiin.

  • Tehdäänkö laadinnassa ja opetuksessa yhteistyötä muiden Suomi-koulujen kanssa? Kenen kanssa yhteistyötä tehdään? Mitä asioita voidaan valmistella yhdessä?
  • Laaditaanko yksi maakohtainen opetussuunnitelma vai sekä maakohtainen että koulukohtainen opetussuunnitelma?
  • Mitkä ovat parhaita tapoja saada oppilaat ja huoltajat mukaan suunnittelutyöhön ja mihin yhteistyössä kannattaa keskittyä? Miten huolehditaan kodin ja Suomi-koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatimisesta?
  • Ketkä muut ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita; missä asioissa ja miten heidän kanssaan työskennellään?

Laadintatyön vaiheet

Oman opetussuunnitelman laadinnassa ei ole tärkeää, missä järjestyksessä pohdittavia kysymyksiä käsitellään. On kuitenkin hyvä suunnitella prosessin eri vaiheet ennen sen käynnistymistä. Työn onnistumisen kannalta on keskeistä, että sitä johdetaan selkeästi ja kaikki tahot tietävät, mitä heiltä odotetaan ja missä vaiheessa.

  • Miten laadintatyön johtaminen järjestetään ja miten johtamista tuetaan?
  • Miten työ vaiheistetaan (ja miten linjataan maatason ja koulutason vastuut ja tehtävät)?
  • Miten työ käytännössä organisoidaan ja resursoidaan eli kuka tekee, missä, milloin ja miten?
  • Miten eri toimijoiden tehtävät ja vastuut määritellään niin, että ne ovat kaikkien työssä mukana olevien tiedossa?
  • Miten toteutetaan oppilaiden ja vanheempien osallistuminen työhön?
  • Mitkä sidosryhmät pyritään saamaan mukaan työhön ja miten?
  • Kenen toimesta, miten, milloin ja minkä kanavien kautta työn tavoitteista, vaiheista, organisoinnista ja osallistumisen mahdollisuuksista viestitään?
  • Miten opettajien kouluttamisesta huolehditaan?

Miten suomen kielen, kirjallisuuden ja oppimiskokonaisuuksien osuudet laaditaan?

Erityisen tärkeä osa omassa opetussuunnitelmassa on tavoitteiden ja sisältöjen muodostaminen kokonaisuuksiksi eri ikä- ja kielitaitotasoryhmille. Opetussuunnitelmasuosituksessa suomen kielen, kirjallisuuden ja oppimiskokonaisuuksien tavoitteet on määritelty omina kokonaisuuksinaan. Lisäksi ne on jaettu eri ikäryhmille ja eri kielitaitotasoille tarkoitettuihin kokonaisuuksiin. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näistä muodostetaan Suomi-koulun oppilaiden määrän, iän ja taidot huomioon ottavia kokonaisuuksia, joissa suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin oppiminen nivoutuu oppilasryhmien kannalta mielekkäisiin teemoihin, jotka toteutetaan kyseiselle oppilasryhmälle soveltuvilla työtavoilla.

  • Millä tavoin tavoitteet ja sisällöt jaetaan tietyille ikä- ja taitotasoryhmille? Miten opetussuunnitelma tukee vuosikohtaista opetuksen suunnittelua?
  • Miten oppimisympäristö ja työtavat kuvataan niin, että ne edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista ja tukevat kaikkien oppilaiden oppimista?
  • Miten kuvataan ohjaus, eriyttäminen ja tuki niin, että se antaa opettajalle hyvät työkalut tunnistaa oppilaiden tuen tarpeet ja taidon tarjota tukea?
  • Oppimisen arvioinnissa korostuu arvioinnin monipuolisuus ja jatkuvuus sekä sen kannustava ja oppimista tukeva tehtävä. Miten tämä näkyy arvioinnin kuvauksessa?

Miten koulutamme henkilöstöä?

Suomi-koulun laadukkaan toiminnan kannalta on olennaista, että opetus- ja muu henkilöstö voi päivittää osaamistaan säännöllisesti. Koulutusmahdollisuudet on hyvä kartoittaa myös alueellisesti ja hyödyntää myös verkon tarjoamat mahdollisuudet.

  • Kenelle kuuluu vastuu täydennyskoulutusasioista ja osaamisen pitkäkestoisesta kehittämisestä? Ketkä ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa sitä? Miten täydennyskoulutus organisoidaan ja resursoidaan?
  • Miten henkilöstön osaamistarpeita voisi kartoittaa?
  • Mitä koulutusta ja osaamisen päivittämistä tarvitaan?
  • Miten koulutusta voitaisiin toteuttaa yhdessä toisten Suomi-koulujen kanssa?

Mistä unelmoimme?

Suomi-koulun työn jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että opetuksen toteuttamisen rinnalla myös koulun toimintaa kehitetään. Toimintakulttuurin kehittämisessä olisi kaikkien toimijoiden hyvä olla mukana. Oppilaiden oma osallisuus toiminnan kehittämisessä ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa on erityisen tärkeää, koska Suomi-koulu on heitä varten.

  • Millainen on oma unelmamme hyvästä oppimisesta?
  • Millainen on hyvinvoiva Suomi-koulu eri osapuolten silmin?
    • 1. Millainen on unelmakoulu oppilaittemme mielestä? Mitkä asiat auttavat oppimaan ja viihtymään koulussa?
    • 2. Millainen on unelmakoulu opettajien mielestä?
    • 3. Millainen on unelmakoulu oppilaittemme vanhempien mielestä?
  • Mitkä asiat edistävät jo nyt koulussamme oppilaiden hyvää kasvua ja oppimista? Mikä on niin arvokasta, että sitä kannattaa vaalia? Miten sitä kehitetään edelleen?
  • Mitä asioita tai toimintatapoja lähdemme muuttamaan, jotta oppilaiden kasvu ja oppiminen menisivät koulussamme entistä parempaan suuntaan?
  • Miten eri osapuolten näkemykset unelmakoulusta muuttavat suuntaamme/työtämme?
  • Miten työtä voitaisiin entistä paremmin tehdä yhdessä?

Paikallisessa opetussuunnitelmatyössä voi hyödyntää tätä taulukkoa (pdf).