Yhteistyö kotien ja muiden toimijoiden kanssa

Christina Alho ja Maila Eichhorn

Suomi-koulujen toiminnassa oppilaiden vanhempien rooli on keskeinen. Lähes aina Suomi-koulun perustajina ovat aloitteelliset vanhemmat, jotka haluavat tukea lastensa suomen kielen säilymisestä ulkomailla asuttaessa. Koulua varten vanhemmat perustavat yhdistyksen tai liittyvät sisarjärjestönä jo olemassa olevaan suomalaisyhdistykseen. Vanhemmat ottavat täten vastuun yhdistyksen toiminnasta ja jakavat yleensä kaikki hallinnolliset tehtävät keskenään. Näihin tehtäviin kuuluu mm.

  • koulun johtaminen
  • yhdistyksen vuosikokousten järjestäminen
  • opettajien hankkiminen
  • yhdistyksen rahaliikenne: lukukausimaksut, vuokrien maksu yms.
  • varainhankinta
  • koulutilojen hankkiminen
  • retkien, juhlien ja muiden yhteisten tapahtumien järjestäminen
  • koulun kirjastosta huolehtiminen
  • yhteydenpito kaikkien vanhempien ja opettajien kanssa; informaation välittäminen; nettisivujen ylläpitäminen
  • yhteistyö muiden paikallisten tahojen kanssa.

Suomi-koulun opettajat eivät välttämättä ole koulua ylläpitävän yhdistyksen jäseniä, elleivät ole itse myös vanhempia. Koulun hallinnollisiin erityistehtäviin voidaan palkata myös yhdistyksen ulkopuolisia henkilöitä, esimerkiksi koulun kotisivujen laatimiseen tai kirjanpitoon.

Tavoitteena Suomi-kouluissa on kaikissa ikäryhmissä edistää yhteistyössä kotien ja vanhempien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa. Vanhempien ja opettajien välinen avoin vuorovaikutus varmistaa sen, että jokaisen oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä voidaan tukea ja seurata sekä kiinnittää huomiota mahdollisesti ilmeneviin vaikeuksiin. Opettajien tulisi informoida vanhempia säännöllisesti myös opetuksen sisällöistä ja tavoitteista.
Vanhempien motivoimiseksi olisi hyvä järjestää säännöllisin väliajoin keskustelutilaisuuksia tai seminaareja, joissa vanhempia osallistetaan. Vanhemmille annetaan tietoa tietoa kaksi- ja monikielisyydestä ja sen merkityksestä lapsen kehitykselle, suomen kielen kotona puhumisen tärkeydestä ja hyvän kirjallisuuden lukemisen merkityksestä. Tilaisuudessa voitaisiin esitellä myös asiaa käsitteleviä julkaisuja keskustelun pohjaksi. Erittäin hyvä olisi, jos näihin keskustelutilaisuuksiin voisi saada asiantuntijoita tai esim. kirjailijoita mukaan keskustelemaan. Koulut voivat hyödyntää myös Lukukeskuksen sähköisiä kirjailijavierailuja. Oppilaiden vanhemmat voivat jatkaa keskustelua myös sosiaalisen median avulla.
Suomi-kouluissa vanhemmat auttavat tarvittaessa opettajia toimimalla apu- tai varaopettajana, jollei koulussa sellaista ole. Myös koulun juhlien, yhteisten retkien ja isompien projektien järjestelyissä sekä käytännön arkisissa asioissa, esimerkiksi opetustilojen järjestelyssä ja siivoamisesssa tarvitaan vanhempien apua. Suomenkieliset vanhemmat tai isovanhemmat voidaan kutsua oppitunnille kertomaan esim. omista ammateistaan tai omasta lapsuudestaan. Tällaiset tapaamiset hyödyttävät myös lasten kielen oppimista, sillä heidän on hyvä kuulla muidenkin kuin opettajan puhumaa suomea.

Yhteistyö muiden Suomi-koulujen kanssa
Yhteistyö Suomi-koulujen välillä vaihtelee maittain ja maanosittain hyvinkin paljon. Maissa, joissa on useita Suomi-kouluja (Saksa, Sveitsi, Iso-Britannia, Kreikka ja Kypros, Pohjois-Amerikka) järjestetään säännöllisesti maakohtaisia koulutuspäiviä, joihin voi osallistua myös muiden Suomi-koulujen opettajia. Koulutuspäiviä on järjestetty silloin tällöin myös muissa maissa. Koulutuspäiviä voidaan rahoittaa osittain valtionavustuksella.
Suomi-koulut ovat tehneet yhteisiä projekteja, joihin koulut ovat osallistuneet verkon välityksellä. Esimerkki hauskasta ja onnistuneesta yhteistyöstä on Rodoksen Suomi-koulun Maapallo-projekti, jossa maailman Suomi-koulut tervehtivät toisiaan valokuvien ja videoiden välityksellä sekä kertovat omien maittensa tärkeimmistä nähtävyyksistä. Myös facebookin kautta opettajat jakavat tietojaan ja taitojaan.
Euroopassa, ainakin Saksassa ja Alankomaissa, järjestetään oppilaille säännöllisesti yhteisiä suomen kielen motivaatioleirejä, jolloin oppilaita kootaan eri Suomi-kouluista yhteiseen viikonloppuun. Kaksipäiväiset leirit ovat erityisen tehokkaita suomen kielen harjoitteluun. Saksan Suomi-koulut ovat myös jo vuosikymmenten ajan toteuttaneet koulujen yhteisiä ns. pääsiäisen opintomatkoja Suomeen, jolloin Suomi-koulujen oppilailla on mahdollisuus käydä koulua suomalaisessa peruskoulussa parin viikon ajan.
Joidenkin maiden Suomi-koulut ovat yhteisesti tarjonneet oppilailleen mahdollisuutta osallistua Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testiin (YKI).
Opetushallituksen vuosittain järjestämät koulutuspäivät Suomessa tarjoavat kaikille Suomi-koulujen opettajille oivan mahdollisuuden verkostoitua keskenään.

Yhteistyö asuinmaan koulujen kanssa

Yleisin yhteistyön muoto paikallisten koulujen kanssa on yhteisten koulutilojen käyttö. Suomi-koulut vuokraavat tai saavat muuten opetuskäyttöönsä koulujen tiloja aikoina, jolloin paikallinen koulu ei niitä itse tarvitse.
Tiiviimpää yhteistyö on maissa, joissa on perinnekielen ohjelma. Tästä mallina voisivat olla ne Sveitsin Suomi-koulut, jotka ovat liittyneet maan HSK-ohjelmaan (Kurse in Heimatlicher Sprache und Kultur). Tämän yhteistyön ansiosta Suomi-koulut saavat
  • paikat paikallisen opetusviranomaisen alaisissa pedagogisissa komissiossa ja koordinointiryhmässä
  • ilmaisen tiedotuksen Suomi-kouluista kaikkiin kouluihin kunkin kantonin opetusviranomaisen kautta
  • ilmaiset opetustilat
  • kaksikielisyyteen liittyvää ja yleisesti koulutoimintaa valottavaa materiaalia
  • antaa arvosanan suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin oppimisesta oppilaan viralliseen koulutodistukseen.
Vastavuoroisesti HSK:n ohjelmaan kuuluvilla on velvoitteita:
  • opettajien on todistettava saksan kielen osaaminen
  • opettajien on osallistuttava opettajana aloittaessaan pedagogisen korkeakoulun kotikielen opettajille järjestämälle kahdeksanpäiväiselle kurssille. Toivottavaa - mutta ei pakollista - on myös HSK:n jatkokoulutukseen osallistuminen vuosittain.
Kunkin maan toiminta- ja koulutusta ohjaava kulttuuri on erilainen, ja Suomi-koulujen on sopeuduttava maan lakeihin ja kulttuuriin. Silti aloitteita yhteistyön edistämiseksi kannattaisi kouluissa tehdä.
Yhteistyö paikallisten koulujen kanssa saattaisi tuoda merkittävän lisän suomikoulutyöhön. Yhtenä mallina voisivat toimia ne Saksassa toimivat Suomi-koulut, joiden oppilaat saavat koulutodistuksiinsa AG-merkinnän (Arbeitsgemeinschaft) osallistumisesta säännöllisesti suomen kielen opetukseen.
Yhteistyön paikallisten koulujen kanssa voisi aloittaa siten, että
  • vanhemmat kertoisivat lapsensa koulussa lapsen opiskelevan suomea Suomi-koulussa. Oppilas voisi pitää omassa luokassaan suomen kielen oppitunnin tai kertoa ja näyttää kuvia Suomesta.
  • Yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa voitaisiin toteuttaa myös siten, että Suomi-koulut saisivat tietoa paikallisen koulun opetussisällöistä ja -teemoista, joita he voisivat käsitellä myös omilla oppitunneillaan suomeksi.
Yhteistyö Opetushallituksen kanssa
Opetushallitus on laatinut yhteistyössä Suomi-koulujen, Suomi-koulujen Tuki ry:n, Suomi-Seuran ja eri asiantuntijoiden kanssa kaikille Suomi-kouluille yhteisen opetussuunnitelmasuosituksen tukemaan Suomi-koulujen opetuksen tavoitteiden asettamista, sisältöjen valintaa sekä oppilaiden oppimisen arviointia. Opetushallitus järjestää vuosittain Suomi-koulujen opettajille koulutuspäivät Suomessa. Opetushallituksen laajasta julkaisuvarannosta löytyy myös paljon materiaalia Suomi-kouluissa käytettäväksi. oph.fi ja edu.fi .
Suomi-koulujen Tuki ry
Suomi-koulujen opettajien kattojärjestö tuottaa jäsenistölleen oppimateriaalia Suomi-koulujen käyttöön ja antaa neuvoja erityisesti pedagogisissa, mutta myös muuta koulutyötä koskevissa kysymyksissä. Järjestö auttaa myös maakohtaisten ja Suomessa järjestettävien koulutuspäivien suunnittelussa. Lisäksi järjestö lahjoittaa Suomi-kouluille suomalaista lasten ja nuorten kauno- ja tietokirjallisuutta ja pitää verkossa yllä oppilaiden lukupiiriä. Suomi-koulujen Tuki ry:n kotisivuilla tarjotaan esimerkiksi tietoa Suomi-koulun perustamisesta ja hallinnoimisesta, kuvauksia eri kouluista sekä monikielisyyteen liittyvää tutkimustietoa. Sivustolla ylläpidetään maailman Suomi-koulujen yhteystietoja.
Suomi-Seura ry
Suomi-Seura käsittelee ja jakaa Suomi-kouluille tarkoitetut valtionavustukset Opetushallituksen valvonnassa. Suomi-Seuran jäseneksi liittyneille seura antaa vuosittain kirjalahjoituksia. Järjestöstä voi myös anoa pienimuotoisia järjestöavustuksia esimerkiksi koulujen materiaalihankintoihin. Suomi-Seura osallistuu myös Suomessa järjestettävien koulutuspäivien suunnitteluun ja toteutukseen. Suomi-Seura toimii Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä ja vie sitä kautta myös Suomi-kouluja koskevia aloitteita eduskunnalle.
Etäkoulu Kulkuri
Etäkoulu Kulkurissa ulkosuomalaislapset voivat suorittaa suomalaisen perusopetuksen oppimääriä. Yleisimmin suoritetaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä verkkokoulussa tai kirjallisena etäkurssina. Osa suomikoululaisista on myös Etäkoulu Kulkurin oppilaita. Opettajat tekevät tällöin tiivistä yhteistyötä Etäkoulun opettajien kanssa. https://peda.net/kulkuri
Kirkon ulkosuomalaistyö
Kirkko on maailmalla yksi suomalaisia yhdistävä tekijä. Sen merkitys voi olla uskonnollinen, mutta useimmin se on kulttuurisesti yhdistävä. Monissa maissa suomalaiset seurakunnat tai muut uskonnolliset yhteisöt ovat vuokranneet tai antaneet tiloja Suomi-koulujen käyttöön.
Ulkosuomalaisseurakuntien kanssa voidaan järjestää myös yhteisiä juhlia, esim. joulujuhlia. Yhtenä yhteistyömuotona ja ulkosuomalaisnuoria yhdistävänä tekijänä ovat olleet rippikoululeirit. Kirkon Suomessa järjestämät rippikoululeirit ovat olleet myös Suomi-koulujen oppilaille varsinaisia kielikylpyjä.
Yhteistyö suurlähetystöjen ja Suomi-instituuttien kanssa
Yhteistyö sijaintimaan suurlähetystön ja/tai Suomi-instituutin kanssa on toivottavaa. Joissakin maissa koulut saavat käyttää suurlähetystön tiloja tai lähetystö voi myös esimerkiksi sponsoroida koulujen nettisivujen päivityksiä.
Esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä voisi olla myös suomikoululaisille soveltuvat Suomeen liittyvät näyttelyt ja tapahtumat. Suomi-koulujen kannattaa olla itse aloitteellisia ja lähettää kouluun liittyvää informaatiota suurlähetystöihin ja Suomi-instituutteihin.

Yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa
Paikkakunnilla, joissa on isoja suomalaisyrityksiä, koulut saattavat saada viikonloppuisin opetuskäyttöön yrityksen tiloja. Joissakin tapauksissa yritykset antavat koululle pieniä tavara- tai raha-avustuksia esim. juhlien järjestämiseen. Yleensä tavaralahjoitukset toteutuvat raha-avustuksia helpommin. Yhteistyötä voisi tukea se, että yritykset saisivat Suomi-koulun kotisivuille oman logonsa sponsoroituaan koulua.