Takaisin Suomeen? Suomeen palaavien oppilaiden ohjaus

Minna Harmanen ja Leena Nissilä

Suomi-koulujen oppilaat voivat palata eri-ikäisinä jatkamaan koulunkäyntiä tai opiskelemaan Suomeen. Voi myös olla niin, että Suomeen muuttavan perheen lapset eivät ole asuneet Suomessa lainkaan. Ennen Suomeen tuloa on hyvä jo etukäteen selvittää, miten koulunkäyntiä voi Suomessa jatkaa tai aloittaa sen. Suomen koulujärjestelmä voi poiketa asuinmaan järjestelmästä paljon, joten lähtömaan ja Suomen järjestelmiä vertailemalla voi hahmottaa, mitä vaihtoehtoja Suomeen palattaessa tai muutettaessa on. Eri kouluasteille hakeutuminen on erilaista.

Esi- ja perusopetukseen tulevien lasten ja nuorten koulupaikan voi selvittää ottamalla yhteyttä kunnan koulutoimeen tai suoraan kouluun. Peruskoulun jälkeisen ja korkea-asteen opiskelumahdollisuuksista taas kerrotaan kattavasti Opintopolku.fi-sivustolla, jonka kautta pääsee myös koulujen hakutietoihin.

Opintopolku.fi-sivuston kautta pääsee tutkimaan myös perusopetuksen ja lukiokulutuksen opetussuunnitelman perusteita (ePerusteet), joiden avulla saa käsityksen siitä, mitä perusopetuksessa ja lukiossa opiskellaan (esim. opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin kriteerit).

Huomattavaa on, että Suomen tutkintojärjestelmä sallii etenemisen paitsi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisällä, myös näiden välillä. Ammatillisesta perustutkinnosta on siis mahdollista edetä työelämän näyttötutkintoihin sekä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin. Vastaavasti lukio-opinnoista voidaan edetä paitsi yliopistotutkintoon, myös ammatillisiin perustutkintoihin, työelämän näyttötutkintoihin ja ammattikorkeakoulututkintoihin.

Suomen koulujärjestelmä (Opetushallitus)

Esiopetus

Suomessa esiopetus alkaa kuusivuotiaana. Maissa, joista Suomeen muutetaan, koulu on saattanut alkaa jo aiemmin ja koulunkäynti voi olla lapselle tuttua, mikä varmasti helpottaa esiopetukseen osallistumista. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, eli lasten tulee osallistua esiopetukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan. Jos lapsi ei osallistu esiopetukseen, tulee huoltajan huolehtia, että lapsi osallistuu muuhun vastaavaan esiopetuksen tavoitteet täyttävään toimintaan.

Perusopetus

Perusopetukseen eli oppivelvollisuusikäisenä suomalaiseen kouluun tulevilla lapsilla voi lähtömaassa olla takanaan jo useidenkin vuosien koulunkäyntikokemuksia. Suomessa oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy perusopetuksen suorittamiseen tai kymmenen vuoden jälkeen perusopetuksen aloittamisesta. Lapset voivat jo esimerkiksi osata lukea ja kirjoittaa lähtömaassa käytetyllä kielellä. Toisella kielellä opittu voi tukea esimerkiksi suomen kielen kirjoittamisen oppimisessa.

Perusopetus järjestetään useimmiten lähikoulussa. Koulupaikan selvittämiseksi on otettava yhteyttä kunnan koulutoimeen tai suoraan kouluun. Kunnasta voidaan tarjota sopivaksi kouluksi muutakin kuin lähikoulua, esimerkiksi kielivalintojen takia. Kunnissa voi myös olla kouluja, joissa on kaksikielistä tai osin vieraskielistä opetusta. Kunnat myös antavat tietoa vähän opiskeltujen A-kielten opiskelumahdollisuuksista, painotetusta opetuksesta tai ulkomailla saavutetun kielitaidon ylläpitoon tähtäävästä opetuksesta. Kunnat voivat saada tietyin ehdoin erillistä valtionavustusta, jolla voi järjestää suomenkielisten oppilaiden ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpitämiseksi tarkoitettua opetusta. Se on perusopetusta täydentävää opetusta, jota järjestetään kaksi tuntia viikossa ja opetus tapahtuu samassa ryhmässä kuin maahanmuuttajille tarkoitetun oppilaan oman äidinkielen opetus.

Oppilas sijoitetaan yleensä ikätasoaan vastaavalle luokalle. Ulkomailla hankittujen tietojen ja taitojen tasoa selvitellään koulussa oppilaan ja vanhempien kanssa käytävien keskustelujen ja tarvittaessa myös kokeiden ja muiden näyttöjen avulla. Oppilaan ulkomailla saamat todistukset ja muu opiskelua koskeva aineisto on syytä ottaa mukaan arviointiin. Esimerkiksi ulkomailla annetuissa todistuksissa arvosana-asteikot voivat olla erilaiset kuin Suomessa, joten arvosanat eivät ole vertailtavissa ja muutenkin opetuksen tavoitteissa, sisällöissä, laajuudessa ja arviointikäytänteissä voi olla erilaisia painotuksia. Palaavalla oppilaalla voi olla joidenkin oppiaineiden tiedoissa puutteita, toisissa taas enemmän tietoja.

Ohjauksen ja tuen tarve vaihtelee opinnoissa. Tarvittavat tukitoimet ja opetuksen erityisjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti, ja tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Päättöarvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin oppilaiden arvioinnissa.

Perusopetusasetuksen 11 §:n mukaan oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Asetus mahdollistaa joustoa opintojen järjestämiseksi. Joustoa opiskelun järjestämiseen tuo myös erityisiä opetusjärjestelyitä koskeva perusopetuslain 18 §, jonka mukaan oppilaan opiskelu voidaan tietyissä tilanteissa järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa tai sen nojalla on säädetty. Yksi peruste toisin järjestelyille on se, jos oppilaalla katsotaan joltain osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Oppilas voidaan esimerkiksi siirtää vuosiluokan yli, jos hänen todetaan jo hallitsevan asianomaisen vuosiluokan oppimäärän kaikissa oppiaineissa. Erityinen järjestely voi koskea myös yksittäistä oppiainetta. Jos ulkomailta palaava oppilas hallitsee koulun opetussuunnitelmaan kuuluvan vieraan kielen oppimäärän, voidaan tämä selvittää ja todeta niin sanotussa erityisessä tutkinnossa tenttien ja näyttöjen avulla. Oppilas saa hyväksytyn tutkinnon perusteella todistuksen suorittamastaan oppimäärästä. Hän voi käyttää näin vapautuvan opiskeluajan esimerkiksi sellaisen aineen opiskeluun, jossa hänen tietonsa ja taitonsa tarvitsevat vahvistamista.

Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin myös silloin, kun perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Vapauttaminen jonkin oppiaineen opiskelusta tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun oppilas palaa Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa, jolloin hän ei ole opiskellut oppiaineita, joiden opetus päättyy 7. tai 8. vuosiluokalla. Kaikki eivät ole myöskään opiskelleet toista kotimaista kieltä. Vapauttaminen jonkin oppiaineen opiskelusta ei merkitse jatko-opintokelpoisuuden poistumista, mutta se voi joillain aloilla tai joissain tapauksissa rajata oppilaan mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä. Oppilaan jatko-opintojen kannalta onkin tärkeää, että päätöstä vapauttamiseksi jonkin oppiaineen opiskelusta harkitaan huolella.

Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus

Toisen asteen koulutukseen hakeudutaan perusopetuksen jälkeen yleensä sinä vuonna, kun täytetään 16 vuotta. Monissa maissa tässä vaiheessa jatketaan suoraan lukiokoulutusta vastaavaan koulutukseen.

Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen haetaan ammatillisen ja lukiokoulutuksen valtakunnallisessa yhteishaussa, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa (syys-lokakuussa ja helmi-maaliskuussa). Suomeen palaavan nuoren on mahdollista hakea lukiokoulutukseen tai ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa ulkomaisella tutkintotodistuksella joustavassa haussa. Mahdollista on myös hakea perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan tai valmentavaan kolutukseen haussa, joka järjestetään touko-heinäkuussa. Lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta (LUVA) ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) järjestetään niille oppilaille, joiden suomen kielen taito tai muut valmiudet eivät riitä toisen asteen opintoihin. Perustiedot koulutustarjonnasta, valintaperusteista ja hakuohjeista löytyvät Opintopolku.fi-palvelusta.

Lukioon haetaan peruskoulun päättötodistuksella tai vastaavalla todistuksella. Lukioon voidaan ottaa opiskelijaksi myös hakija, jolla on riittävät edellytykset lukio-opinnoista suoriutumiseen, vaikka peruskoulun päättötodistusta tai vastaavaa todistusta ei olisi. Tällöin hakijan on haettava lukioon harkinnanvaraisen haun kautta, ja lukio arvioi erikseen hakijan valmiudet suoriutua lukio-opinnoista.

Tavallisten yleislukioiden lisäksi vaihtoehtoisia lukioita ovat mm. erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot, IB-linjat, Helsingin eurooppalainen koulu, Helsingin kansainvälinen koulu, Englantilainen koulu, Saksalainen koulu, Steinerkoulut, kansanopistot, aikuislukiot ja kesälukiot.

IB-lukiossa opiskellaan englanniksi. Suomea voi lukea IB-tutkintoa varten äidinkielenä tai vieraana kielenä. Nykyään IB kattaa myös peruskoulun. IB:n virallisilla sivuilla on koulujen tietokanta, josta voi etsiä kouluja esimerkiksi maittain ja kouluasteittain: http://ibo.org/en/programmes/find-an-ibschool/. Suomessa IB-lukioita on parikymmentä; alakoulun PYP (Primary years programme) ja yläkoulun MYP (Middle years programme) toimii muutamassa koulussa. Suomen voi IB-tutkinnossa valita Group 1 -oppiaineena Finnish A: Literature, jossa luetaan ja analysoidaan kaunokirjallisuutta, tai Group 2 -oppiaineena Finnish B, joka sopii suomea toisena kielenä puhuville. Lisää tietoa IB:n organisaatiosta ja opetussuunnitelmista:http://www.ibo.org/ ja myös http://suomikoulut.fi/uusi/images/aineistot/Kotimaana_suomen_kieli2.pdf .

Lukiokoulutukseen valmistava yhden lukuvuoden mittainen koulutus (LUVA) on tarkoitettu maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille, joilla ei ole riittäviä kielellisiä tai muita valmiuksia lukio-opintoihin. Koulutukseen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä ottaa perustellusta syystä myös paluumuuttaja. Valmistavaan koulutukseen sisältyy erityisesti suomen tai ruotsin kielen ja tarvittaessa muiden kielten opintoja, lukio-opintoja sekä lukio-opiskelussa vaadittavia tietoja ja taitoja. Lukiokoulutukseen valmistavaan koulutuksen valinnaisiin opintoihin voi sisältyä lukion kursseja, jotka luetaan hyväksi lukiossa. Koulutuksessa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset koulutustarpeet. Koulutuksen voi pyrkiä peruskoulun päättötodistuksella tai todistuksella vastaavasta oppimäärästä tai osoittamalla hallitsevansa vastaavat tiedot ja taidot.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) on tarkoitettu paitsi koulutuspaikkaa miettiville myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen Suomessa valmentavaa koulutusta tarvitseville. Koulutuksessa tutustutaan ammatilliseen koulutustarjontaan, harjoitellaan hakemaan ammatillisiin perustutkintoihin ja annetaan valmiuksia niiden suorittamiseen. Koulutuksen alussa opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kirjataan suunnitellut opinnot. Noin lukuvuoden kestävissä opinnoissa (60 opintopistettä) voi esimerkiksi parantaa kieli-, opiskelu- ja tiedonhankintataitoja, tutustua eri aloihin, työelämään ja jatko-opintomahdollisuuksiin. Valmentavasta koulutuksesta voi siirtyä suorittamaan ammatillista perustutkintoa tai siirtyä tekemään oppisopimuskolutusta.

Tukea suomen kielen opiskeluun

Suomessa järjestettäviä lasten kursseja voi tiedustella Kesälukioseurasta ja nuorten kursseja Suomi-Seurasta. Suomeen voi tulla myös vaihto-oppilaaksi tai -opiskelijaksi. Oppilas- ja opiskelijavaihdosta voi hakea lisätietoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:sta.

Linkkejä

Kesälukioseura

Suomi-Seura

The IB in Finland -sivusto

CIMO