Kirjallisuutta – mitä ja miten?

Heidi Vaarala

Kielitaidon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi on erittäin tärkeää niin se, että lapsille luetaan kuin sekin, että lapset ja nuoret lukevat itse suomalaista ikätasolleen sopivaa kirjallisuutta. Paitsi kielitaitoa, lukeminen vahvistaa myös lasten ja nuorten suomalaista identiteettiä monikulttuurisen identiteetin yhtenä osana.

Mitä tarkoitetaan laajalla kirjallisuuskäsityksellä?

Laaja kirjallisuuskäsitys perustuu tekstikäsityksen muutokseen. Tekstillä ei ymmärretä enää vain lineaarista tekstiä, vaan siihen kuuluvat myös videot, kuvat, äänet ja värit. Näin ollen nämä ovat myös osa kirjallisuutta.

Kirjallisuuden opetuksessa tämä tarkoittaa sitä, että kirjallisuuden käsittelemisessä huomioidaan myös teknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet. Esimerkiksi kun luetaan tarinoita, oppilaat voivat näytellä ja videoida niitä ja jakaa ne laajemmalle yleisölle sähköisessä oppimisympäristössä tai lapsille/nuorille tarkoitetulla sivustolla.

Erilaisia työskentelytapoja, kun käsitellään kirjallisuutta

  • Sanastotyöskentelyä: etsi parin kanssa tekstistä 5 tuttua sanaa tai ilmaisua, kerro ne toiselle parille; etsi parin kanssa tekstistä 5 uutta sanaa tai ilmaisua, jotka haluaisit oppia. Selvitä niiden merkitys hakukoneen avulla. Sijoita sanat uusiin lauseisiin, joissa kerrot esimerkiksi luokkakavereistasi.
  • lyhtytproosan dramatisointi ja videointi, videon jakaminen yhteisesti päätetyllä kanavalla
  • lyhytproosan muokkaaminen johonkin visuaaliseen muotoon, esim. valokuviksi, jotka upotetaan puhekuplineen esitysgrafiikkaan ja josta syntyy näin sarjakuvamainen tai elokuvamainen vaikutelma
  • luetun tekstin muokkaaminen johonkin muuhun tekstilajiin, uutiseksi, näytelmäksi, sarjakuvaksi, reseptiksi, viestiksi jne.
  • annetaan tarinan alku ja oppilaat jatkavat sitä kirjoittamalla oman versionsa tarinasta
  • selkokielisen kirjallisuuden lukeminen (esim. Panttivanki ja muita kertomuksia, toim. Päivi Heikkilä-Halttunen)
  • Yhteistoiminnallinen lukupiiri. Lyhytproosaan tutustutaan yhteistoiminnallisen lukupiirin avulla. Jokainen ryhmä keskustelee tekstistä omasta näkökulmastaan (esim. ryhmä 1: henkilöt, ryhmä 2: aika, ryhmä 3: miljöö, ryhmä 4: juoni) ja kehittyy oman aiheensa asiantuntijaksi. Muodostetaan uudet ryhmät, joissa on kunkin alan asiantuntijoita.
  • Kuvakirjan juonen selostus suullisesti tai draamana
  • Abstrakteista käsitteistä (hylkääminen, omanarvontunto...) keskusteleminen lyhyiden tarinoiden avulla (esim. Kreeta Onkeli: Selityspakki)
  • Lasten tietokirjallisuus: mikä oli tuttua ja mitä uutta tietoa sinulle kertyi kirjan avulla (esim. Tatun ja Patun Suomi)

Missä kirjoissa käsitellään Suomesta muuttoa? L=lapset, N=nuoret

Mikwitz, Camilla: Jason muuttaa maasta. Weilin+Göös,1979. Jasonin äiti muuttaa Ruotsiin ja Jason seuraa mukana. (L)

Jukka Laajarinne: Elina vieraalla maalla. WSOY, 2008.

Satu Reinikainen – Ilona Tikka – Minna Inovaara: Veikko-vaarin antiloopit. Kansanvalistusseura, 2006. Tarinoita suomalaisista lapsista ulkomailla eri maissa. (L)

Paula Moilanen: Repun salaisuus. Lasten keskus, 2014. Kirja on tarkoitettu isovanhempien ja lastenlasten yhteisiin lukuhetkiin ja sytykkeeksi oman suvun vaiheiden muisteluun. (L)

Tai muuttoa ylipäätään?

Riitta Jalonen – Kristiina Louhi: Aatos ja Sofian sorsapuisto. Tammi, 2014. Kirjassa kerrotaan Aatoksesta ja Sofiasta, jotka ovat ystäviä. Sofia muuttaa toiseen kaupunkiin. Keskeistä kirjassa on Aatoksen ikävä ja tottuminen eroajatukseen. (L)

Markku Karpio: Myrskyvaroitus. Otava, 2008. Keniassa syntynyt Emil muuttaa Espoosta ulkosaaristoon. (L, N)

Henrika Andersson: Sirpale sielua. Schilds & Söderström, 2014. Murielin perhe muuttaa Ranskaan Murielin pikkuveljen sairauden vuoksi. (N)

Missä kirjoissa käsitellään ajankohtaisia aiheita?

Sukupuoli-identiteetit

Tittamari Marttinen – Aiju Salminen: Ikioma perheeni. Pieni Karhu, 2014. Kertomuksia sateenkaariperheistä. (L)

Riina Katajavuori – Riikka Toivanen – Maiju Tokola – Christel Rönns: Meidän pihan perhesoppa. Tammi, 2015.

Tietoteos lapsille kuvakirjan muodossa. Pehmopingviini Pontus kiertää erilaisissa perheissä ja tutustuu niihin. (L)

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa, valoa, valoa. Karisto, 2011. (N)

Terhi Rannela: Amsterdam, Anne F. ja minä. Otava, 2008. (N)

Maahanmuuttajuus

Leena Virtanen - Salla Savolainen: Pikku Xing. Tammi, 2004. Adoptiolapsesta kertova kuvakirja. (L)

Saku Heinänen: Zaida ja lumienkeli. Tammi, 2014. Vierauden tunteesta ja adoptiosta kertova kuvitettu nuortenkirja. (N)

Taru Mäkinen: Jade-sarja. Tammi, 1992 – 1995. Janni-Jade selvittelee sarjassa rikoksia. Hänen isänsä on chileläinen, minkä takia Janni-Jadeen ja hänen perheeseensä kohdistuu ennakkoluuloja. (N)

Marja-Leena Tiainen: Alex ja pelon aika. Aiheena kiusaaminen, jonka kohteeksi venäläinen Alex joutuu. (N)

Kalevala ja kansanperinne

Timo Parvela: Sammon vartijat -sarja: Tuliterä. Tammi, 2007, Tiera. Tammi, 2008, Louhi. Tammi, 2009.

Mauri Kunnas: Koirien Kalevala. Otava, 1992.

Suomen lasten Kalevala (Kertonut Kirsti Mäkinen). Otava, 2002.

Topeliuksen lukemisia lapsille (Kirsti Mäkisen uudelleen kertomina), kuvittanut Risto Suomi. WSOY, 2013.

Lasten tietokirjallisuus nousussa

Karo Hämäläinen: Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki. Tammi, 2012. Kuvia ja kertomuksia Helsingistä. Lopussa tieto-osa, jossa selitykset kaikista kirjassa esiin tulleista suomalaisista design-tuotteista. (L, N)

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu -kirjasarja. Otava.

Esimerkiksi Tatun ja Patun Suomi (2007). Kirjassa kuvataan Suomen historiaa ja nykypäivää; kansallisen identiteetin muutosta ja kansainvälistymistä. (L, N)

Eläinsuojelu, ekokritiikki, kulutuksen kyseenalaistaminen

Esko-Pekka Tiitinen - Nikolai Tiitinen: Kyyhkyn kysymys. Tammi, 2010. Eläinten yhteistyö auttaa pelastamaan luonnon. (L)

Laura Lähteenmäki: North End. Niskaan putoava taivas. WSOY, 2012. Nuortenkirja neljätoistavuotiaan Theklan ja hänen pikkuveljensä vaiheista paikassa, jossa eletään luonnonvarojen loputtua. Kirjasarja. (N)

Mika Wickström: Vastakarvaan. WSOY, 2002.

Kirsi, joka on kettutarhaajan tytär, tutustuu eläinoikeusaktivisteihin ja heidän toimintaansa. (N)

Vanhempien epävarmuus kasvattajina

Kreetta Onkeli: Poika, joka menetti muistinsa. Otava, 2013. Arto kaatuu ja menettää muistinsa, mutta tutustuu erilaisiin nuoriin, joiden perheissä on omanlaisiaan ongelmia. (L, N)

Muuta hyvää luettavaa?

Ulla Lappalainen (toim.): Sinisen järven rannalla. Suomalaisen kirjallisuuden antologia 1800-luvulta 1930-luvulle. WSOY, 2005. (N)

Kreetta Onkeli: Selityspakki. Otava, 2013. Lasta ymmärtäen kirjoitettuja ”selityksiä” erilaisille lasta pohdituttaville isoille asioille. Esim. Rahapula, Riita, Tavara katosi, sinä et, Odottaminen, Hylkääminen jne. (L, N)

Mistä löydän lisää kirjavinkkejä?

http://www.suomikoulut.fi/uusi/index.php/lukupiiri-i
Lukupiirin kirjat ovat Suomi-koulujen tuki ry:n Suomi-kouluille lahjoittamia kirjoja. Oppilaat kirjoittavat niistä omia ajatuksiaan ja arvioita, jotka ovat luettavissa Lukupiirin sivuilla.

http://www.finlit.fi/fili/kolonkolonkolo/
FILIn eli Finnish Literature Exchange on kirjallisuuden asiantuntija- ja vientiorganisaatio, jonka sivuilla on myös lastenkirjailijoita ja lastenkirjoja esittelevä sivusto Kolonkolonkoloa. Täältä löydät tietoa, videoita ja kuvia kirjailijoista ja esimerkkitekstejä heiltä. Esimerkiksi Riitta Jalonen: Tyttö ja naakkapuu sekä Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet.

http://verijuotikas.blogspot.fi/
Täältä voi hakea lasten- ja nuortenkirjoja ikäkauden ja teeman mukaan. Kirjallisuudentutkijoiden ja -harrastajien lyhyitä kuvauksia kirjasta.

lastenkirjahylly.blogspot.com
Tutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttusen blogi, jossa arvioidaan uusia ja vanhempiakin lasten- ja nuortenkirjoja.

Suomi-koulujen tuki ry:n jäsensivut: Miten innostaa lasta lukemaan?

Mitä luettavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa netistä löytyy?

www.iltasatu.org
Sivustolla on uusia ja vanhoja satuja ja tarinoita luettavaksi ilmaiseksi miltä tahansa päätelaitteelta.
Sivustossa on tunnettujen suomalaisten kirjailijoiden kirjoja: Kaarina Helakisa – Kristiina Louhi: Sinitukkainen tyttö; Hannele Huovi – Kristiina Louhi: Maailman paras napa, sekä uudempien tulokkaiden kirjoja: Heidi Viherjuuri: Morsiamen iltalento. Kaikkiaan satuja on nyt (2015) yli 30 kappaletta. Sivusto kasvaa.

http://www.yle.fi/lapset
Pikku-Kakkosen sivusto, josta löytyy erilaisia kirjallisuuteen liittyviä aktiviteetteja lapsille.

Ylen ykköskanavan lastenohjelmien sivut tarjoavat puuhaa leikki-ikäisille ja vähän vanhemmille lapsille, taikatempuista palapeleihin http://www.yle/fi/veturila/

Kaikki maailman nallet, kouluikäisille suunnitellut sivut http://www.meridian.fi/henk/nalle/bear/nalle/index.html

http://www.credo.fi/lastenmaa
Lastenmaa on leikki-ikäisten ja pienten koululaisten oma lehti. Sivuilta löytyy satuja ja tarinoita sekä erilaisia aktiviteetteja lapsille.

Kirjailijoiden omat nettisivut, esimerkiksi Tove Jansson -sivusto www.tovejansson.fi

Nuorisolle uutta ja vanhaa runoa: electricverses.com ja nokturno.org.: osasta runoja myös käännöksiä eri kielille. Tarjolla myös upeita videorunoja esimerkiksi oman kirjoittamisen pohjaksi.

kirjasto.fi

Kirjasampo.fi
Kirjallisuuden kotisivu.

www.kirjasampo.fi/sivupiiri
kiinnostavia nuortenkirjoja ja -kirjailijoita

www.kirjastokaista.fi/prosak-proosaklubit
Videoita suomalaisista kirjailijoista.

digi.kirjastot.fi
Täältä löydät yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa.

Mitä kirjan tai tarinan kanssa voi tehdä?

  • Keskustella:
    kirjallisuuden perusasioiden selvittely: henkilöt, tapahtumapaikat, juoni, teema, tapahtumapaikka.
    Keskustella kirjan/tarinan teemoista. Esimerkiksi: Millainen perhe on? Millainen luonto on? Mitä ”suomalaisuuteen” kuuluu?
  • Perehtyä asiaan tarkemmin:
    - Kirjallisuuslehdet (Vinski, Lukufiilis), http://www.lukukeskus.fi/vinski
    - yle.areena.fi,
    - kirjailijavideot YouTubessa
  • Hyödyntää teknologiaa:
    ilmaiset e-kirjat, kirjailijoiden omat nettisivut; tutustua tekstin tapahtumapaikkoihin GoogleMapsin avulla (esim. dekkarit, Helsinki-kirjat…).
  • Kirjoittaa yhdessä:
    hyödyntäen yhteiskirjoittamisen välineitä GoogleDriveä tai WordOnLinea tai muuta vastaavaa kirjoitusalustaa.
  • Blogata:
    Blogin kirjoittaminen parin kanssa tai ryhmässä. Pariksi tai ryhmän jäseniksi voidaan ottaa myös Suomessa asuvia vastaavanikäisiä oppilaita.
  • Tviitata:
    Twitter.com: oppilaat voivat tviitata sovitusta aiheesta omalla hästägillään (#) tai he voivat seurata valitsemiaan kirjailijoita Twitterissä sovitun ajan.
  • Visualisoida:
    piirtäminen, valokuvaaminen, videoiminen. Valokuvia ja videoita voidaan jakaa omassa, suljetussa sosiaalisen median ryhmässä.
  • Kirjoittaa tai lukea fanifiktiota:
    Fanifiktio on fiktiivisiin mediasisältöihin tai tunnettuihin ihmisiin pohjautuvaa kirjallisuutta, jota löytyy netistä. Fanifiktiolle on tyypillistä, että se noudattaa tiettyä tyyliä, esimerkiksi romantiikkaa tai kauhua.
    Fanifiktion kirjoittaja luo lisää sisältöä esim. johonkin kirjaan tuomalla siihen uusia tapahtumia tai henkilöitä.
  • Kuunnella äänikirjoja:
    http://areena.yle.fi/radio/ohjelmat/aanikirjat
  • Lukea ääneen
  • Näytellä
  • Saduttaa:
    Sano lapselle tai lapsiryhmälle:"Kerro satu (tarina tai juttu). Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat." Kirjoita sitten tarina juuri niin kuin kertoja sen sillä hetkellä haluaa kertoa. Kirjoita se sana sanalta muistiin kertojan nähden. Älä muuta tai korjaa siitä mitään. Kun tarina on valmis, lue se kertojalle, jotta hän voi korjata tai muuttaa sitä, mikäli itse haluaa. Satu on mukava lukea myös muille (lapsille, vanhemmalle tai muille aikuisille), mikäli siihen on kertojan lupa.
  • Pitää lukupiiriä:
    Lukupiiriä voidaan pitää omassa ryhmässä ja/tai lukupiiriläiset voivat lähettää kirja-arvioitaan Suomikoulut.fi-sivustolle, jossa ne julkaistaan. http://www.suomikoulut.fi/uusi/index.php/lukupiiri-i

Miten pojat saisi lukemaan?

Aleksi Delikouras – ”onneksi on Delikourasin kirjat eli Nörtti-sarja! Sitä kautta kirjoihin tarttumaton poika on vihdoin saatu lukemaan.”
Kirjat ovat:
New Game – Nörtti. Otava, 2012.

Next Level - Nörtti Otava, 2013.

Game Over - Nörtti Otava, 2014. (N)

http://www.kirjavideo.fi/category/kirjailijat/aleksi-delikouras/

Kirjoihin liittyviä videoita löydät YouTubesta.

Tarvitaanko Suomi-kouluissa selkokirjoja?

Kyllä ja ei

  • Kyllä:
    Yhä enemmän lapsia ja nuoria, joilla on kieleen, lukemiseen ja keskittymiseen liittyviä ongelmia.
    Suomi-koulujen ryhmät heterogeenisiä: selkokirjoille voi olla tarvetta joillakin lapsista tai nuorista.
    Päivi Heikkilä-Halttunen (toim.): Panttivanki ja muita kertomuksia. OPH, 2015.
    Kirja sisältää suomalaisten kirjailijoiden 34 selkomuokattua tekstiä, joihin on netissä opettajanopas ja valmiita tehtäviä: www.edu.fi/panttivanki. (N)
    http://papunet.net/selko/
  • Ei:
    Selkokirjojen varsinainen kohderyhmä ovat luki-ja kirjoitushäiriöiset henkilöt. Kirjoihin tehty helpotuksia, jotka eivät ehkä auta meidän kohderyhmäämme esim. vähennetty sivistyssanoja.

Voiko pelien avulla oppia kieltä ja tarinallisuutta?

Kyllä voi. Oppimispelejä kehitetään koko ajan.
Voit etsiä kirjallisuuteen liittyviä pelejä esimerkiksi seuraavilta sivuilta:

Mitä elokuvia voisimme katsella?

Ennen yhteistä elokuvan katsomista opettajan on hyvä katsoa elokuva ennakkoon ja pohtia sen sopivuutta opetettavalle ryhmälle. Elokuvasta voi myös esimerkiksi poimia sekä vieraampia että hyviä, uusia ilmaisuja ja keskustella niistä oppilaiden kanssa ennen elokuvatuokiota.

Elokuvan katsomista voivat rajoittaa tekijänoikeudelliset seikat. Tämä on hyvä huomioida varsinkin, jos elokuvaa aikoo näyttää koulussa. Suomi-koulujen tuki ry:n jäsensivuilla on tarkat ohjeet tekijänoikeuskysymyksistä http://www. suomikoulut.fi

Suomalaisen laadukkaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden pohjalta on tehty myös elokuvia. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • lapsille:
    Risto Räppääjä -elokuvat (kirjat: Sinikka ja Tiina Nopola)
    Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvat (kirjat: Sinikka ja Tiina Nopola)
    Ella-elokuvat (kirjat: Timo Parvela)
    Onneli ja Anneli -elokuvat (kirjat: Marjatta Kureniemi)
  • nuorille:
    Miss Farkku-Suomi (2012) - perustuu Kauko Röyhkän omaelämäkerralliseen romaaniin; täyttymätön rakkaus ajaa nuoren miehen rockmuusikoksi
    Betoniyö (2013) - Pirjo Honkasalon ohjaus Pirkko Saision romaanista; yksi yö, kaksi veljestä ja viattomuuden traaginen tuho
    Tumman veden päällä (2013) - Peter Franzénin omaelämänkerta; nuoren pojan kasvutarina väkivaltaisen alkoholisti-isän perheessä
    Koirankynnen leikkaaja (2004) - Markku Pölösen elokuva Veikko Huovisen romaanista; sodassa vammautuneen miehen vaellus sodanjälkeisen Suomen työmailla
  • Nuorisosta kertovia elokuvia (eivät pohjaudu kirjallisuuteen):
    Tyttö sinä olet tähti, 2005.
    Pitkä kuuma kesä, 1999
    Kohta 18, 2012
    Helmiä ja sikoja, 2003

Miten hankin koululle oman kirjaston?

Kirjastolla on suuri merkitys lasten kielen kehitykselle, mutta ne ovat tärkeitä myös vanhempien kielen säilymiselle. Kirjasto voi olla koulun tiloissa oleva kaappi tai huone, joskus se voi olla myös kirjahylly opettajan kotona. Kaikilla oppilailla pitää kuitenkin olla mahdollisuus käyttää kirjastoa; sen takia opettajan kotona oleva hylly ei ole suositeltava.

Suomi-Seuran jäsenenä olevat koulut saavat vuosittain 20 kirjaa seurasta. Kirjat voi käydä itse valitsemassa Suomi-Seuran toimiston valikoimista tai voi pyytää, että kirjat valitaan koululle valmiiksi. Suomi-koulujen tuki ry toimittaa Lukupiiri-kirjoja kouluille, jotka ovat ilmoittautuneet Lukupiiriin. Kirjoja tulee koulun kirjastoihin myös vanhemmilta, jotka lahjoittavat kirjoja koululle varsinkin silloin, kun muuttavat maasta.

Kirjastoissa on yleensä myös aikuisille tarkoitettuja kirjoja ja lehtiä, joita vanhemmat voivat lainata. Nekin ovat yleensä vanhempien antamia lahjoituksia.

Suomi-kouluissa on sekä pieniä että "isoja" kirjastoja. Kirjasto on iso, jos siellä on noin tuhat kirjaa. Isommissa kouluissa on myös kirjastonhoitaja, joka pitää kirjastoa auki oppituntien aikana. Yleensä kirjastonhoitaja on joku vanhemmista. Jos vanhemmista ei löydy vapaaehtoista, opettaja joutuu huolehtimaan opetuksen ohella myös kirjastosta.

Mitä kannattaisi lukea, jos haluaa perehtyä tarkemmin lasten- ja nuortenkirjallisuuteen?

  • Aerila, J.-A., Soininen, M. & Merisuo-Storm, T. 2013. Monikulttuurinen lasten- ja nuortenkirjallisuus opetuskontekstissa. Kasvatus 3/2013, s. 313–319.
  • Huhtala, L. –Grünn, K. –Loivamaa, I. –Laukka, M. (toim.) 2003: Pieni suuri maailma. Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Helsinki, Tammi.
  • Heikkilä–Halttunen, P. 2013: Lasten- ja nuortenkirjallisuus kyseenalaistaa ja ottaa kantaa. Kirjassa Suomen nykykirjallisuus 1. Lajeja, poetiikkaa. Toim. M. Hallila, Y. Hosiaisluoma, S. Karkulehto, L. Kirstinä ja J. Ojajärvi. Helsinki, SKS.
  • Heikkilä-Halttunen, P. 2015: Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen. Atena.
  • Rastas, A. (toim.) 2013. Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki, SKS.
  • http://www.lastenkirjainstituutti.fi/
  • Vinski-lehden sivut: http://www.lukukeskus.fi/vinski