Miten arvioin oppimista?

Jenni Alisaari ja Nina Reiman

Jotta Suomi-koulun oppilaiden suomen kielen kehitystä ja ylipäänsä oppimista voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää, että oppilaat tiedostuvat omasta oppimisestaan ja ottavat siitä vastuuta. Kun opettaja arvioi oppilaidensa osaamista, on tärkeää, että hän tunnistaa, mitä kaikkea oppilas jo osaa ja mikä on vasta aluillaan. On tärkeää, että pientäkin kielitaitoa arvostetaan, ja tämä pitää tehdä myös oppilaille näkyväksi.

Ei ole olemassa yksiselitteistä kriteerilistaa siitä, millaisia asioita kielitaidosta pitäisi arvioida. On vain erilaisia käsityksiä siitä, mitä hyvään kielitaitoon kuuluu. Jokaisen opettajan olisikin hyvä pohtia, mitä hänen mielestään tarkoitetaan esimerkiksi hyvällä puhumisen tai kirjoittamisen taidolla. Opettajan omat arvostukset näkyvät myös siinä, millaisia tavoitteita opetukselle asetetaan tai minkä taidon kehittymistä seurataan. Nämä vaikuttavat suoraan siihen, mitä asioita ja miten oppilaille opetetaan ja mitä ja miten arvioidaan.

Palaute kielitaidosta vahvistamaan oppilaan käsitystä osaamisestaan

Yksittäisten kielitiedon osien opettamisen ja arvioinnin sijasta pitäisikin pohtia, miten kielitietouden avulla kehitetään kielitaitoa, ja miten kielitietouden sijasta myös arvioitaisiin kielitaitoa eli sitä, mitä oppilaat osaavat taidoillaan tehdä. Kielitaidon arvioinnilla ja siitä saadulla palautteella on vaikutusta myös siihen, millaisina oppijoina oppilaat näkevät itsensä. Tämän vuoksi olisi tärkeää pohtia, miten arvioinnista ja palautteen antamisesta saadaan oppilasta voimaannuttavia ja hänen oppijaminäkuvaansa vahvistavia tekijöitä. Sen lisäksi, että oppilas saa arvioinnista tietoa siitä, mitä hän osaa, hän myös muodostaa käsityksen itsestään oppijana: arviointi rakentaa oppijassa myös mielikuvan siitä, mitä ylipäänsä taito ja osaaminen ovat.

Arvioijan on pidettävä kirkkaana mielessään, mitä asiaa hän kulloinkin arvioi. Jos tavoitteena on tuottaa ymmärrettävä kirjoitettu viesti, arvioinnin tulee kohdistua sisällön ymmärrettävyyteen, ei oikeinkirjoitus- tai kielioppivirheisiin. Oppija oppii pitämään tärkeinä yleensä niitä asioita, jotka ovat arvioinnin kohteena: mikäli arviointi keskittyy pitämään oikeinkirjoitusta tärkeämpänä kuin sisältöä, myös oppija alkaa arvostaa oikeinkirjoitusta viestivyyden kustannuksella. Tällä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia motivaatioon.

Oppilaan näkökulmasta arvioinnilla on merkittävä vaikutus motivaatioon sekä oppimiseen sitoutumiseen. Arvioinnin pitäisi auttaa oppilasta sekä muodostamaan oppimiselleen uusia tavoitteita että myös arvioimaan jo opittuja asioita. Oppilaan pitää saada realistista tietoa siitä, onko hän saavuttanut asetetut tavoitteet. Opettajan näkökulmasta taas arviointi tuo arvokasta tietoa siitä, mitä oppilaalle tulisi opettaa seuraavaksi ja millaisissa asioissa oppilas tarvitsee erityisesti tukea kielitaitonsa kehittämisessä.

Monipuolista kielen eri osa-alueiden arviointia

Opettajan on hyvä tiedostaa, että kielen eri osa-alueet (puhuminen, kuunteleminen, kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen) kehittyvät eri tahtiin. Yleensä tuottamisen taidot kehittyvät hitaammin kuin ymmärtämisen taidot. On tärkeää, että oppilaan kielitaitoa arvioidaan monipuolisesti eri osa-alueiden osalta, jotta oppilaalla, perheellä ja opettajalla on realistinen käsitys oppilaan kielitaidosta. Varsinkin ymmärtämistaidoista on usein vaikea tehdä luotettavia päätelmiä sen perusteella, miten oppilaat näyttävät tunnilla ymmärtävän. Ymmärtämisen havainnoinnin tueksi voi teettää silloin tällöin esimerkiksi jonkin ymmärtämistehtävän Suomi-kouluille laaditun Kielipuntarin tehtäväpankista.

Kielipuntariin on laadittu omat tehtäväpaketit eri-ikäisille oppilaille, 6–7-, 8–9-, 10–12- ja 13–15-vuotiaille. Näistä opettaja voi valita oppilaiden iän mukaan sopivia tehtäviä eri kielitaidon osa-alueille. 10–15-vuotiaille on iän lisäksi valittavana joko A- tai B-paketti oppilaiden kielitaidon tason mukaan. Niin sanotut porttitehtävät ovat nopeasti suoritettavia tukitehtäviä, jotka auttavat opettajaa valitsemaan sopivan tasoisen tehtäväpaketin.

Kielipuntarin tehtäväkokonaisuuden teettämällä oppilaille voi laatia kielitaitoprofiilin, josta näkyy kielitaidon taso kullakin kielitaidon osa-alueella. Profiili havainnollistaa myös oppilaille ja heidän vanhemmilleen osa-alueiden kehitysvaihetta. Kielipuntaria voi kuitenkin käyttää myös täydentämässä opettajan jatkuvaa havainnointia ja sanallista palautetta siten, että tehtäväpaketeista tehdään Suomi-koulutunnin aiheen tai harjoituksen kohteena olevan taitoalueen mukaan jokin tehtävä tai pari tehtävää. Opettaja voi arvioida tehtävän Kielipuntarin ohjeiden mukaan itse tai tehtävä voidaan arvioida luokassa yhdessä. Kun Kielipuntari-materiaalia käytetään harjoittelun tukena, on hyvä käydä oppilaiden kanssa yhdessä läpi oikeat vastaukset. Esimerkiksi kuuntelutehtävissä nauhoite voidaan kuunnella uudelleen ja tarkistaa, että kaikki huomaavat, mistä kohdasta oikea vastaus löytyy. Samalla voidaan pohtia, miksi jokin kohta oli helppo tai vaikea. Näin tullaan harjoitelleeksi myös kuuntelemisen strategioita.

Oppilaille on tärkeää antaa positiivisia onnistumisen kokemuksia arvioinnissa. Arvioinnissa on hyvä ottaa esiin, millaisia taitoja tänä opiskeluvuonna on tullut lisää. Seuraavat ilmaukset havainnollistavat, miten edistymistä voidaan tehdä näkyväksi kielitaidon alkuvaiheessa:

Ymmärrät opettajan antamat lyhyet ohjeet.
Osaat kertoa lyhyesti itsestäsi ja arkielämän asioista.
Luet tuttuja sanoja.
Osaat kirjoittaa tavallisia sanoja.

Arvioinnista tulee haasteellista, jos se perustuu yksittäisiin kielen näytteisiin. Luotettavampaa arvioinnista tekee kielen kehittymisen seuraaminen jatkuvasti. Opettaja voi tehdä pieniä huomioita oppilaidensa kielitaidosta jokaisella opetuskerralla. Näitä huomioita on hyvä merkitä muistiin esimerkiksi taulukkoon, johon opettaja voi koota ryhmän tai oppilaiden oppimistavoitteet ja osaamisen tason (esimerkki alla). Oppilaat voivat myös itse arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan samoista kriteereistä laadituilla itsearviointiväittämillä (”osaan kysyä ja vastata yksinkertaisiin kysymyksiin” jne.).

Esimerkki arviointitaulukosta (pdf)

Lähteet ja lisää luettavaa:

Oulun kaupungin suomen kielen taidon arviointilauseet

Eurooppalainen kielisalkku

Suomi toisena kielenä -tukiaineiston kehittyvän kielitaidon asteikko