EU- tai ETA-maassa tutkinnon suorittaneet

Oikeustieteen alan tutkinnon toisessa EU- tai ETA-maassa suorittanut EU- tai ETA-maan kansalainen voi hakea Opetushallitukselta päätöstä kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkinto. Päätös annetaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain nojalla.

Päätös annetaan tarvittaessa ehdollisena niin, että hakijan tulee suorittaa kelpoisuuskoe aiheista, jotka sisältyvät Suomessa vaadittavaan koulutukseen mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. Kelpoisuuskokeen toimeenpanee yliopiston tiedekunta, jossa voi suorittaa oikeustieteellisiä tutkintoja. Kelpoisuuskokeeseen sisältyvät seuraavat aihealueet:
• Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet
• velvoiteoikeus
• esineoikeus
• perhe- ja jäämistöoikeus
• rikosoikeus
• prosessioikeus
• valtiosääntöoikeus sekä
• hallinto-oikeus.

Kelpoisuuskoe sisältää lähtökohtaisesti kaikki aihealueet. Ruotsissa juris kandidat - tai juristexamen-tutkinnon suorittaneilta on kuitenkin pääsääntöisesti edellytetty vain aihealue Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet.

Jos hakijalla on Suomessa hankittua oikeustieteen alan työkokemusta tai täydentäviä oikeustieteen opintoja, hän voi hakea vapautusta yhdestä tai useammasta kelpoisuuskokeen aihealueesta. Hänen tulee tällöin toimittaa hakemuksensa liitteenä Opetushallitukselle seuraavat asiakirjat:

1. Yksilöity selvitys siitä, mitä kelpoisuuskokeen aihealueista hakija katsoo koulutuksensa ja työkokemuksensa korvaavan. Selvityksen tulee sisältää luettelo kyseiseen aihealueeseen liittyvistä työtehtävistä ja/tai opintosuorituksista.
2. Kopiot työ- ja opintotodistuksista sekä muista asiakirjoista, joihin selvityksessä viitataan.

Kun hakija on suorittanut kelpoisuuskokeen, hän lähettää  Opetushallitukselle hakemuksen lopulliseksi päätökseksi ammattipätevyyden tunnustamisesta.

EU/ETA-alueen ulkopuolella suoritettu oikeustieteellinen tutkinto

Jos hakija ei ole EU/ETA-valtion kansalainen tai koulutus on suoritettu EU/ETA-alueen ulkopuolella, päätöksenteossa sovelletaan lakia ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta..

Päätöksenteossa hakijan opintojen laajuutta, vaativuutta ja sisältöä verrataan oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkintoon sisältyviin opintoihin. Opetushallitus pyytää päätöksenteon tueksi oikeustieteen alan tutkintoja myöntävän suomalaisen yliopiston tiedekunnan lausunnon.

Päätöksissä määrätään yleensä täydentäviä opintoja. Hakija ottaa itse yhteyttä suomalaiseen korkeakouluun täydentävien opintojen suorittamiseksi.

Myönteistä päätöstä rinnastamisesta oikeusnotaarin tutkintoon ei voida antaa, jos tarvittavien täydentävien opintojen on yli 30 opintopistettä. Myönteistä päätöstä rinnastamisesta oikeustieteen maisterin tutkintoon ei voida antaa, jos tarvittavien täydentävien opintojen määrä on yli 60 opintopistettä.