Opetushallituksen päätökset perustuvat lakiin ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007), lakiin ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986) tai asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998).
Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta
Lakia sovelletaan silloin, kun EU/ETA-valtion kansalainen on hankkinut toisessa EU/ETA-valtiossa ammattipätevyyden ja hakee ammattipätevyytensä tunnustamista Suomessa.
Jotta ammattipätevyys voidaan tunnustaa, kyseessä olevan ammatin tulee Suomessa olla ns. säännelty ammatti eli tehtävä, johon on lainsäädännössä asetettu kelpoisuusvaatimus. Myönteisen päätöksen edellytyksenä on myös, että hakijalla on lähtömaassa täysi kelpoisuus toimia tehtävässä, johon hän hakee kelpoisuutta Suomessa.
Päätöksessä voidaan edellyttää korvaavana toimenpiteenä sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe, jos hakijan koulutus eroaa olennaisesti Suomessa vaadittavasta koulutuksesta tai jos ammattitehtävien sisällössä on olennainen ero. Harkittaessa korvaavan toimenpiteen tarvetta otetaan huomioon hakijan työkokemus ja täydentävät opinnot.
Lain nojalla voidaan tunnustaa myös EU/ETA:n ulkopuolella hankittu ammattipätevyys, jos
1. hakija on EU/ETA-kansalainen,
2. hänen ammattipätevyytensä on tunnustettu toisessa EU/ETA-maassa, ja
3. hänellä on vähintään kolmen vuoden ammattikokemus siinä maassa, joka on tunnustanut ammattipätevyyden.
Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta perustuu Euroopan yhteisöjen direktiiviin 2005/36/EY.
Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta
Lakia sovelletaan silloin, kun hakemus koskee ulkomailla suoritetun korkeakoulututkinnon rinnastamista tietyntasoiseen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon, esimerkiksi ylempään korkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon.
Myönteinen päätös tutkinnon tason rinnastamisesta voidaan antaa, jos hakijan koulutuskokonaisuus vastaa laajuudeltaan ja vaativuudeltaan Suomessa suoritettavaa korkeakoulututkintoa.
Lakia sovelletaan myös silloin, kun
• hakemus koskee tutkinnon tai opintojen rinnastamista suomalaiseen tutkintoon tai opintosuoritukseen, joka on kelpoisuusvaatimuksena tiettyyn ammattiin, esimerkiksi opettajaksi ja
• tutkinto on suoritettu EU/ETA-alueen ulkopuolella tai hakija on muun kuin EU/ETA-maan kansalainen.
Myönteinen päätös rinnastamisesta tiettyyn tutkintoon tai tiettyihin opintoihin voidaan antaa, jos hakijan koulutuskokonaisuus vastaa laajuudeltaan, vaativuudeltaan ja sisällöltään Suomessa kelpoisuusvaatimuksena olevaa tutkintoa tai opintosuoritusta. Päätöksessä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, joiden enimmäismääristä on säädetty asetuksella.
Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
Opetushallitus antaa myös opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 21 §:n nojalla päätöksiä kelpoisuudesta antaa vieraskielistä opetusta. Vieraskielisessä opetuksessa opetuskieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Saman asetuksen nojalla annetaan päätöksiä myös kelpoisuudesta antaa steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta ja montessoripedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta.
Lisätietoa päätöksenteon periaatteista saa opettajakelpoisuutta käsittelevältä sivulta.