EU-/ETA-jäsenvaltiossa tai Sveitsissä hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen

Ammattipätevyyden tunnustamisella tarkoitetaan päätöksentekoa kelpoisuudesta säänneltyyn ammattiin Suomessa toisessa EU-/ETA-jäsenvaltiossa tai Sveitsissä hankitun ammattipätevyyden perusteella.

Jotta ammattipätevyys voidaan tunnustaa, ammattiin tulee Suomessa olla säädöspohjaisena kelpoisuusvaatimuksena tietty koulutus. Hakijalla tulee olla toisessa jäsenvaltiossa pätevyys samaan ammattiin, johon hän hakee kelpoisuutta Suomessa. Jos toinen jäsenvaltio ei sääntele ammattia, hakijan tulee olla työskennellyt ammatissa kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana täysipäiväisesti vuoden ajan tai osa-aikaisesti vastaavan ajan jäsenvaltiossa, joka ei sääntele ammattia. Vuoden ammattikokemusta ei kuitenkaan vaadita, jos hakijan muodollista pätevyyttä osoittavissa asiakirjoissa vahvistetaan säännelty ammatillinen koulutus.

Päätöksessä voidaan edellyttää sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen suorittamista, jos hakijan koulutus eroaa olennaisesti Suomessa vaadittavasta koulutuksesta tai silloin, kun ammattitehtävien sisällössä on olennainen ero. Tällaisessa tilanteessa päätöksen sisältöön voivat vaikuttaa tiedot, taidot ja pätevyys, jotka hakija on hankkinut ammattikokemuksensa tai elinikäisen oppimisen avulla ja jotka asiaankuuluva elin on tätä tarkoitusta varten muodollisesti vahvistanut.

Hakija voi pääsääntöisesti valita suorittaako hän sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen.

Sopeutumisaika on ammatissa työskentelyä Suomessa kyseisen ammatin pätevän harjoittajan valvonnassa. Sopeutumisaikaan voi liittyä täydennyskoulutusta.

Kelpoisuuskoe on menettely, jolla mitataan ammatillista tietämystä ja jonka tarkoituksena on arvioida hakijan kykyä harjoittaa säänneltyä ammattia Suomessa. Kelpoisuuskoe suoritetaan yleensä suomen tai ruotsin kielellä.

Kun hakija on suorittanut sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen, hän lähettää Opetushallitukselle hakemuksen lopulliseksi päätökseksi ammattipätevyyden tunnustamisesta.

Päätöksenteko perustuu lakiin ammattipätevyyden tunnustamisesta. Lakia sovelletaan EU-/ETA-jäsenvaltion tai Sveitsin kansalaisen toisessa EU-/ETA-jäsenvaltiossa tai Sveitsissä hankkiman ammattipätevyyden tunnustamisessa.

Lakia sovelletaan myös EU-/ETA-jäsenvaltioiden ulkopuolella hankitun ammattipätevyyden tunnustamisessa, jos

  • hakija on jäsenvaltion kansalainen,
  • hänen ammattipätevyytensä on tunnustettu toisessa jäsenvaltiossa ja
  • hänellä on vähintään kolmen vuoden ammattikokemus ammattipätevyyden tunnustaneesta jäsenvaltiosta

Lakia sovelletaan lisäksi EU-/ETA-jäsenvaltiossa hankitun ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka perustuu kolmansien maiden kansalaisten asemaa koskevaan Euroopan yhteisön lainsäädäntöön.
Lakia ei sovelleta ammattipätevyyden tunnustamiseen, jos sen kohteena olevaan virkaan tai tehtävään on säädetty kelpoisuusvaatimukseksi oikeustieteellisen alan koulutus. Lakia ei myöskään sovelleta ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka koskee poliisin, Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien virkaa tai tehtävää.

Sisämarkkinoiden tiedonvaihtojärjestelmä IMI

Ammattipätevyyden tunnustamishakemuksessa annettuja henkilötietoja voidaan käsitellä sisämarkkinoiden tiedonvaihtojärjestelmässä (IMI), jota hallinnoi Euroopan unionin komissio. Opetushallitus saattaa luovuttaa tietoja muiden jäsenvaltioiden asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Hakijalla on oikeus pyytää Opetushallitukselta itseään koskevat tiedot sekä oikaista mahdolliset virheet niissä.