Opetushallitus on opetusministeriön nimeämä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansallinen koordinaatiopiste. Koordinaatiopiste tukee ja ohjaa kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita yhdessä muiden kansallisten viranomaisten kanssa.

Kansallisen koordinointipisteen tehtävänä on
1. osallistua tutkintojen kansallisen viitekehyksen kehittämiseen ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen toimeenpanoon
2. tiedottaa sidosryhmille ja kansalaisille eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä, tutkintojen kansallisesta viitekehyksestä ja tutkintojen sijoittumisesta viitekehyksiin
3. ohjata ja neuvoa eri sidosryhmiä viitekehyksen soveltamisessa
4. osallistua kansalliseen ja kansainväliseen eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevaan yhteistyöhön ja edistää yhteistyötä
5. muut opetusministeriön määräämät tehtävät.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 23.4.2008 suosituksen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (European Qualification Framework, EQF) elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Viitekehyksen tarkoituksena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja tutkintotasojen vertailua. Sen avulla pyritään edistämän kansalaisten liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista.

Viitekehyksessä tutkinnot on jaoteltu kahdeksalle viitetasolle. Viitekehys kattaa kaikki yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen tutkinnot sekä jatko-opintojen tuottamat tutkinnot.

Viitekehyksen tasomäärittelyissä kuvataan sitä, mitä oppija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään. Oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen käyttöönotto

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla voidaan määrittää kansallisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmien keskinäisiä suhteita. Kunkin maan on tarkoitus luokitella kansalliset tutkintonsa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kahdeksalle tasolle käyttäen apuna kansallista tutkintojen viitekehystä tai kansallisen tutkintojärjestelmän tasoja.
Suosituksen mukaan
• jäsenvaltioiden tulisi kuvailla vuoteen 2010 mennessä vastaavuudet kansallisten tutkintojärjestelmiensä ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välillä joko viittaamalla kansallisissa tutkinnoissa selkeällä tavalla EQF-tasoihin tai tarvittaessa kehittämällä kansallisia tutkintojen viitekehyksiä.
• kaikissa uusissa tutkintotodistuksissa ja Europassin asiakirjoissa tulisi vuoteen 2012 mennessä olla maininta tutkinnon EQF-tasosta
• jäsenmaat nimeävät kansallisia koordinaatiopisteitä tukemaan kansallisen tutkintojärjestelmän ja  eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita.

Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys Suomessa

Opetusministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisesta viitekehyksestä. Kansallisen viitekehyksen valmistelu on osa prosessia, jossa suomalaiset tutkinnot sijoitetaan eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Qualifications Framework, EQF). Kansallisen tutkintojen viitekehyksen valmistelun tavoitteena on samalla ollut suomalaisen tutkintojärjestelmän toimivuuden ja selkeyden parantaminen.

Esityksen mukaan kansallinen viitekehys muodostuu eurooppalaisen viitekehyksen tapaan kahdeksasta tasosta. Viitekehyksessä kuvataan suomalaisten tutkintojen edellyttämä osaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä EQF:n tasokuvausten pohjalta, mutta kuitenkin siten, että eurooppalaisia tasokuvauksia on täsmennetty kansallisista lähtökohdista käsin.

Suomalaiset tutkinnot sijoittuvat esityksen mukaan seuraaville kansallisen viitekehyksen vaativuustasoille:
• perusopetuksen oppimäärän tuottama osaaminen tasolle 2
• ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä vaativuustasolle 4
• Ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot tasolle 4. Erikoisammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 5. Yksittäiset ammatilliset tutkinnot voivat poikkeustapauksessa kuitenkin sijoittua tutkintotyypin perustasoa ylemmälle tasolle, jos tutkinnon vaativuustaso selvästi ja perustellusti poikkeaa muista saman tutkintotyypin tutkinnoista.
• ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6
• ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7
• tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot, esim. lisensiaatin tutkinto ja tohtorin tutkinto tasolle 8.