Vapaa sivistystyö

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä. Sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja monipuolisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä.

Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät oppilaitosten ja organisaatioiden ylläpitäjät, joita ovat kunnat, kuntayhtymät, yhdistykset, säätiöt tai osakeyhtiöt. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluu sekä erilaisiin arvopohjiin perustuvaa että neutraalia toimintaa. Taustayhteisöt voivat edustaa erilaisia maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia näkemyksiä tai toimia paikallisten ja alueellisten sivistystarpeiden pohjalta.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiot vastaavat varsin itsenäisesti toiminnastaan ja sen kehittämisestä.

Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin tai intensiivikursseihin. Kansanopistojen tarjonnassa painottuvat pitkäkestoiset, pääosin lukuvuoden pituiset vapaatavoitteiset opinnot.

Raportti vapaan sivistystyön vuosien 2005–2008 hankkeiden vaikuttavuudesta

Vuodesta 2004 alkaen vapaan sivistystyön tavoitteiden toteutumista on edistetty ns. suuntaviivaohjauksella opetusministeriön ja vapaan sivistystyön valtakunnallisten järjestöjen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Opetushallituksen myöntämät kehittämisavustukset ovat olleet tämän suuntaviivaohjauksen keskeinen väline. Avustuksia on myönnetty kaikille oppilaitoksille kansalaisyhteiskuntaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävien opintojen sekä maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutuksen kehittämistä tukeviin hankkeisiin. Lisäksi kullakin oppilaitosmuodolla on ollut oma kehittämisalueensa.

Tässä raportissa tarkastellaan sitä, mikä on Opetushallituksen rahoituksella toteutettujen kehittämishankkeiden vaikuttavuus eli miten ne ovat parantaneet olemassa olevia käytänteitä.

Tekijä:
Jyrki Jokinen
ISBN
978-952-13-4424-4 (pdf)

Julkaisu:
HANKKEITA MAPPIIN VAI KÄYTÄNTÖJEN KEHITTYMISTÄ – Vapaan sivistystyön vuosien 2005–2008 hankkeiden vaikuttavuus (pdf)

 

Linkkejä

Vapaa sivistystyö (Opetusministeriö)