Varhaiskasvatus

VarhaiskasvatusVarhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia.

Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintana.

Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta. Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Koulun aloitusta edeltävä esiopetus on toiminnallisesti varhaiskasvatusta. Esiopetukseen osallistuminen tuli velvoittavaksi 1.8.2015 alkaen.

Opetushallitus varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona laatii ja päättää valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Kati Costiander, p. 029 533 1526,
opetusneuvos Elisa Helin, p. 029 533 1280,
specialsakkunnig Charlotta Rehn, p. 029 533 1231,
erityisasiantuntija Kirsi Tarkka, p. 029 533 1527,
opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, p. 029 533 1525,

Lapsen oikeus hyvään varhaiskasvatukseen uudistuksen lähtökohtana

Verkkouutinen 16.5.2017

Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa ensi syksynä. Ne velvoittavat henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan varhaiskasvatusta yhtenäisin periaattein koko maassa.

Varhaiskasvatuksen järjestäjien laatimat paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat eli vasut otetaan 1.8.2017 käyttöön päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa. Paikallisten vasujen lähtökohtana ovat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja ne ovat ensimmäistä kertaa velvoittavat. Aiemmin vasujen laatiminen on ollut vapaaehtoista ja perustunut suositukseen.

Lisäksi päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle tehdään oma henkilökohtainen ”lapsen vasu”, joka tukee tavoitteellisesti lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista.

Opetushallituksen laatimat vasu-perusteet pohjautuvat varhaiskasvatuslakiin, jonka mukaisesti lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Vasu-perusteet on ennen kaikkea laatuasiakirja, joka määrittelee raamit kaikille yhtenäisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Paikallisten vasujen mukaisesti toimimalla varmistetaan jokaisen lapsen oikeus saada yhdenvertaista varhaiskasvatusta asuinpaikasta riippumatta.

Lasten ja huoltajien osallisuuden edistäminen yhteinen tavoite

Varhaiskasvatuslain mukaan lasten huoltajilla on oltava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on kehittää toimintatapoja, jotka edistävät huoltajien osallisuutta ja vaikuttamista. Kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä huoltajien aito kuuleminen ovat avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön perusta.

Tulevaisuuden päiväkodissa lapset ovat aktiivisia toimijoita ja ryhmänsä jäseniä, jotka ovat aiempaa enemmän mukana suunnittelemassa ja arvioimassa toimintaa. Lapsen tulee voida vaikuttaa elämäänsä liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Samalla paikallinen vasu velvoittaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin uudistamiseen ja kehittämiseen. Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kaikki varhaiskasvatuksessa tehdyt ratkaisut tulee olla pedagogisesti perusteltuja ja niissä tulee huomioida lapsen etu.

Mikä muuttuu uusien suunnitelmien myötä?

Vasu-perusteissa lasten oppimista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Varhaiskasvatus on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa painottuu pedagogiikka. Se ei ole vain päivähoitoa, vaan tavoitteellisesta ja suunnitelmallista lasten kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa, jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.

Varhaiskasvatus kytkeytyy myös entistä tiiviimmin osaksi elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että vasu-perusteissa on sisällöllisiä ja tavoitteellisia yhtymäkohtia esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Tästä esimerkkinä laaja-alainen osaaminen, jonka ytimessä on se, millaisia tietoja ja taitoja lapsi tarvitsee elämässään ja miten niiden kehittymistä voidaan jo varhaiskasvatuksessa tukea.

Uusien taitojen oppimisen ohella on leikin merkitys aiempaa tärkeämmässä roolissa – leikkiäkin voi kehittää! Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin ilo lapselle sekä sen pedagogiset mahdollisuudet hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä.

Jokaisen huoltajan on tärkeää tutustua lapsensa varhaiskasvatusyksikön 1.8. käyttöön otettavaan paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan sen valmistuttua. Opetushallitushallitus on koonnut tietopaketin, jossa on kerrottu keskeisistä muutoksista ja painotuksista, jotka myös paikallisista suunnitelmista löytyvät.

Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön - Miten varhaiskasvatus muuttuu? Tietopaketti uudistuvista vasuista

Pedagoginen toiminta on kokonaisvaltaista. Katso pedagogisen toiminnan viitekehys.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat käyttöön elokuussa – Mikä muuttuu? -videolla johtaja Jorma Kauppinen kertoo

Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa ensi syksynä. Ne velvoittavat henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan varhaiskasvatusta yhtenäisin periaattein koko maassa.