Varhaiskasvatus

VarhaiskasvatusVarhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia.

Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintana.

Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta. Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Koulun aloitusta edeltävä esiopetus on toiminnallisesti varhaiskasvatusta. Esiopetukseen osallistuminen tuli velvoittavaksi 1.8.2015 alkaen.

Opetushallitus varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona laatii ja päättää valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Kati Costiander, p. 029 533 1526,
opetusneuvos Elisa Helin, p. 029 533 1280,
specialsakkunnig Charlotta Rehn, p. 029 533 1231,
erityisasiantuntija Kirsi Tarkka, p. 029 533 1527,
erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen, p. 029 533 1525,

Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet päätetty

Opetushallituksen lehdistötiedote 18.10.2016

Opetushallitus on päättänyt varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee ensimmäistä kertaa kansallinen normi, joka ohjaa varhaiskasvatuksen toteuttamista päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa.

Sisällöllinen jatkumo esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen varhaiskasvatuslain (580/2015) 9 §:n mukaan antama määräys, jota varhaiskasvatuksen järjestäjät ja muut palvelujen tuottajat ovat velvollisia noudattamaan paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia laatiessaan. Pääjohtaja Aulis Pitkälä allekirjoitti määräykset uusista perusteista 18.10.2016. Paikalliset suunnitelmat valmistellaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2017.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistelu aloitettiin elokuussa 2015 varhaiskasvatuslain tultua voimaan. Perusteet on tehty laajassa yhteistyössä varhaiskasvatuksen järjestäjien, henkilöstön, koulutuksen järjestäjien ja tutkimuksen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Perusteita valmistelleisiin teematyöpajoihin on osallistunut noin 200 henkilöä eri puolilta Suomea. Perusteluonnokset olivat varhaiskasvatuksen järjestäjien sekä keskeisten sidosryhmien kommentoitavina huhtikuussa 2016. Viralliset lausunnot pyydettiin kohdennetusti elokuussa 2016.

Tavoitteellista kasvatusta yhteistyössä huoltajien kanssa

Laissa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ja keskeiset sisällöt konkretisoituvat uusissa perusteissa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa painottuu pedagogiikka. Hyvä hoito ja huolenpito sekä pysyvät ihmissuhteet ovat hyvinvoinnin ja oppimisen perusta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan lapsilähtöistä toimintaa, joka tukee lasten luontaista aktiivisuutta ja halua oppia asioita. Lapsilla tulee olla mahdollisuus leikkiä, liikkua, ilmaista itseään eri tavoin sekä olla osallisina vertaisryhmässä. Lasten sosiaalisia suhteita tuetaan ja esimerkiksi kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan. Lapsilla on oikeus oppia uusia asioita sekä saada oppimiseensa ohjausta omien lähtökohtiensa mukaisesti.

Jokaiselle lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lasten ja huoltajien osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistäminen nähdään tärkeänä. Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen varhaiskasvatuksen varmistamiseksi jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Perusteissa on annettu tarkemmat määräykset lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä. Yhteistyötä toteutetaan tarvittaessa monialaisesti ja lapselle järjestetään hänen mahdollisesti tarvitsemansa tuki.

Perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin systemaattista arviointia ja kehittämistä. On tärkeää, että henkilöstöllä on yhteinen näkemys siitä, miten lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia parhaalla tavalla edistetään.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden keskeinen tehtävä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää yhdenvertaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista koko maassa. Perusteet antavat yhtenäisen viitekehyksen paikallisten suunnitelmien laadintaan haastaen kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset mukaan alueelliseen yhteistyöhön lasten eheän oppimisen polun ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Perusteet verkossa

Linkki ePerusteisiin

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Suomenkieliset perusteet:
johtaja Jorma Kauppinen, puh. 029 533 1091
opetusneuvos Anneli Rautiainen, puh. 029 533 1264
opetusneuvos Elisa Helin, puh. 029 533 1280
erityisasiantuntija Kati Costiander, puh. 029 533 1526
erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen, puh. 029 533 1525
erityisasiantuntija Kirsi Tarkka, puh. 029 533 1527
Ruotsinkieliset perusteet:
erityisasiantuntija Charlotta Rehn, puh. 029 533 1231

Opetushallitus on päättänyt varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee ensimmäistä kertaa kansallinen normi, joka ohjaa varhaiskasvatuksen toteuttamista päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa.