Varhaiskasvatus

VarhaiskasvatusVarhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia.

Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintana.

Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta. Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Koulun aloitusta edeltävä esiopetus on toiminnallisesti varhaiskasvatusta. Esiopetukseen osallistuminen tuli velvoittavaksi 1.8.2015 alkaen.

Opetushallitus varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona laatii ja päättää valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Kati Costiander, p. 029 533 1526,
opetusneuvos Elisa Helin, p. 029 533 1280,
specialsakkunnig Charlotta Rehn, p. 029 533 1231,
erityisasiantuntija Kirsi Tarkka, p. 029 533 1527,
opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, p. 029 533 1525,

Varhaiskasvatukseen ensimmäistä kertaa oma ruokailusuositus

Terveyttä ja iloa ruoasta -suositus opastaa varhaiskasvatuksessa, ruokapalveluissa ja lasten terveyden edistämisen parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä perheitä terveelliseen ja lapsen kasvua tukevaan ruokailuun.

Ruokailusuositus on yhteinen työkalu lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamisessa, kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa. Suositus on laadittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Valmistelutyöhön sisältyi avoin verkkokommentointi, johon saatiin 200 viestiä.

Yhdessä ruokailu on oppimista

– Ruokailu on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se on osa päivittäistä pedagogista toimintaa, mutta myös keskeinen osa lasten tervettä kasvua ja kehittymistä. Makumieltymykset ja ruokatottumukset syntyvät varhain ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen, kuvailee opetusneuvos Pia Kola-Torvinen Opetushallituksesta.

Ruokakasvatuksen periaatteet pohjautuvat varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä kehittää lasten edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun. Myönteiset oppimiskokemukset ruokailutilanteissa ovat tärkeitä.Ruokakasvatuksessa voidaan monipuolisesti hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä kuten päiväkodin omaa keittiötä, läheistä metsää, ruokakauppaa, toria tai digitaalisia oppimisympäristöjä.

Malliateriakuvat varhaiskasvatukseen ja kotiin

Suosituksesta löytyvät ohjeistukset ruokalistasuunnitteluun, erityisruokavalioihin, ruokavalintoihin sekä malliateriakuvat päivän aterioista ja välipaloista. Malliateria on ruokapalvelun apuväline aterioiden suunnitteluun elintarvikehankinnoista ruoan tarjoiluun saakka.

– Malliateriakuvat ovat tärkeä viesti myös huoltajille lapsille tarjottavien aterioiden koostumuksesta ja ne kannustavat vuoropuheluun lasten ruokailusta kodin ja varhaiskasvatuksen välillä, sanoo Arja Lyytikäinen, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri.

Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle tarjotaan päivän aikana keskimäärin kolme ateriaa, jotka kattavat noin 2/3 päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Varhaiskasvatuksessa ja kotona tarjottavat ateriat muodostavat yhdessä terveellisen ja täysipainoisen kokonaisuuden.

– Suomalaiset lapset syövät liian vähän kasviksia. Varhaiskasvatus tarjoaa upean mahdollisuuden edistää kasvisten käyttöä ruokalistasuunnittelulla ja tutustuttamalla lapsia eri aistien avulla kasvisten maailmaan, sanoo työryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Suositus antaa myös apuvälineitä varhaiskasvatusikäisten lasten ravitsemuksen arviointiin ja seurantaan niin kansallisesti kuin varhaiskasvatuksen järjestäjätason sekä yksiköissä tapahtuvan itsearvioinnin ja työn kehittämisen tueksi. Varhaiskasvatuksen ruokailun kehittämisessä keskeisiä toimijoita ovat myös vanhempainryhmät, kuntakohtaiset lasten ravitsemuksen monialaiset työryhmät ja asiakasraadit.

Lisätietoja:

VRN/Pääsihteeri Arja Lyytikäinen, puh. 050 409 9860,
OPH/Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, puh. 029 533 1525,
THL/Tutkimusprofessori Suvi Virtanen, puh. 029 524 8729,

Terveyttä ja iloa ruoasta -suositus opastaa varhaiskasvatuksessa, ruokapalveluissa ja lasten terveyden edistämisen parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä perheitä terveelliseen ja lapsen kasvua tukevaan ruokailuun.