Koulujen erot suuria matematiikan osaamisessa
Opetushallituksen tiedote 13.10.2010
Yksittäisten koulujen erot kuudesluokkalaisten matematiikan osaamisessa ovat yllättävän suuria, vaikka oppilaat menestyvät taidoissaan keskimäärin hyvin. Tytöt ja pojat edistyvät tasatahtiin, mutta tyttöjen asenteet kääntyvät matematiikalle kielteisemmiksi.
Opetushallitus arvioi syksyllä 2008 perusopetuksen kuudennen vuosiluokan oppilaiden matematiikan oppimistuloksia ja osaamisen lisääntymistä kolmen vuoden aikana. Otokseen kuului 5560 oppilasta 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä koulusta. Arviointiin osallistuivat pääosin samat koulut ja samat oppilaat, jotka olivat mukana kolmannen luokan äidinkielen ja matematiikan arvioinnissa vuonna 2005.
Arvioinnissa tutkittiin oppimistulosten lisäksi oppimateriaalin osuutta matematiikan opetuksessa ja osaamisessa, opettajien matematiikkakuvaa, matematiikan opettamisen olosuhteita sekä matematiikassa heikosti suoriutuvia oppilaita.
Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei eroja
Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Sukupuolten välillä ei osaamisessa ollut eroa. Parhaiten oppilaat osasivat tietojenkäsittely-, tilastot- ja todennäköisyys -sisältöalueen ja heikoiten geometrian sisältöalueen tehtäviä. Oppilaat osasivat päässälaskutehtävät keskimäärin hyvin, mutta sanallisissa tuottamistehtävissä he menestyivät selvästi heikommin.
Kolmen vuoden aikana matematiikan osaaminen on lisääntynyt noin 30 prosenttiyksikköä. Tyttöjen ja poikien matemaattinen osaaminen lisääntyy keskimäärin yhtä paljon, mutta tyttöjen asenteet matematiikkaa kohtaan muuttuvat negatiivisemmiksi kuin poikien.
Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaiden keskimääräiset tulokset paranivat selvästi vähemmän kuin suomenkielisissä. Myös koulujen keskiarvojen vaihtelussa oli selkeitä eroja kieliryhmien välillä: ruotsinkielisissä kouluissa keskiarvoltaan heikoimpien ja parhaimpien koulujen tulosten ero oli selvästi lisääntynyt kolmessa vuodessa, kun taas suomenkielisten koulujen keskiarvojen ero oli kaventunut.
Vaikka kokonaisuutena voi todeta, että oppilaiden oppimistulosten erot eivät ole suuria ja koulutuksellinen tasa-arvo maassamme on hyvä, yksittäisten koulujen väliset erot ovat kuitenkin yllättävän suuria. Erityisesti tällaiset erot korostuvat ruotsinkielisten koulujen kohdalla.
Oppi- ja opetusmateriaalin merkitys oli erittäin tärkeä sekä opettajien opetusta ohjaavana että oppilaiden kokeessa menestymistä selittävänä tekijänä.
Kouluviihtyvyys yhteydessä oppimistuloksiin
Koulussa viihtymisellä ja koulukiusaamisella oli erittäin merkitsevä yhteys kokeessa menestymiselle. Huolestuttavaa on, että noin kuutta prosenttia oppilaista heidän oman käsityksensä mukaan kiusataan toistuvasti koulussa tai koulumatkalla. Itsensä kiusatuksi kokevat oppilaat menestyivät kokeessa selvästi muita heikommin.
Vajaa viisi prosenttia yleisopetuksen oppilaista suoriutui heikosti matematiikassa sekä opettajien arviointien että kokeen tulosten perusteella. Näistä oppilaista kolmanneksella oli merkittäviä vaikeuksia selviytyä jo arjen toimissa tarvittavista yksinkertaisista laskutaitoja vaativista tehtävistä. Puolet niistä yleisopetuksen oppilaista, jotka suoriutuivat heikosti matematiikassa, ei ole saanut lainkaan tai on saanut vain vähäisessä määrin tuki- tai erityisopetusta. Samanaikaisesti tuen piirissä on ollut oppilaita, joiden menestys matematiikassa on ollut huomattavasti parempi.
Opettajat kokivat täydennyskoulutukselle olevan selvästi tarvetta. Opettajat kaipasivat koulutusta erityisesti opetusmenetelmissä ja oppilaiden matematiikan oppimisvaikeuksissa sekä oppilaiden ohjaamisessa heidän tarvitsemansa tuen piiriin.
Lisätietoja
Opetusneuvos Eero K. Niemi, p. 040 348 7236,
Erikoistutkija Jari Metsämuuronen, p. 040 348 7062,
Julkaisu
Eero K. Niemi & Jari Metsämuuronen (toim.): Miten matematiikan taidot kehittyvät? – Matematiikan oppimistulokset peruskoulun viidennen vuosiluokan jälkeen vuonna 2008. Koulutuksen seurantaraportit 2010:2. Opetushallitus. Edita Prima Oy, Helsinki 2010.
Yksittäisten koulujen erot kuudesluokkalaisten matematiikan osaamisessa ovat yllättävän suuria, vaikka oppilaat menestyvät taidoissaan keskimäärin hyvin. Tytöt ja pojat edistyvät tasatahtiin, mutta tyttöjen asenteet kääntyvät matematiikalle kielteisemmiksi.